Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Zigh]

Tuossa tilanteessa jo lainan korkojen muutos 0-->3% tekee vuodessa melkein 15 tonttua lisää tai sitten laina-aika pitenee reippaanpuoleisesti.

Suurimmalla osalla lienee annuiteettilaina, jolloin vaikutus on jotain noin 7-8ke eikä laina-aika muutu.

 

[Arvid]

Mietin tässä juuri, että onko meillä höyrynmuovissa joitain reikiä, eristys puutteellista, vai miten voi näin kosteus tiivistyä pariin koolaukseen yhdessä kohtaa vintillä? Sauna tuossa kohtaa alapuolella. Mitä mieltä olette ja miten tällaisen "vian" voisi korjata? Levyvillaa/levitettävää villaa päälle, jotta lämpö ei karkaa alhaalta? Pitäisikö ottaa villat tuosta kohtaa pois ja tarkistaa höyrynsulun kunto? Okt rakennettu 2013 ja hieman ihmetyttää näin parin vuoden asumisen jälkeen.

Viimeisen kuvan perusteella myös tuossa puhallusvillan pinnassa on jäätynyttä kosteutta, eikö? Eli kosteus on pyrkinyt kuivamaan villasta ylöspäin, mutta jäätynyt pakkasella.

Kosteus voisi olla 1) sisäilman kosteutta joka on päässyt höyrynsulun läpi 2) puuttuvan (tai huonosti asennetun tms.) aluskatteen takia vesikatteesta tippunutta kondenssia 3) vesikatteen suora vuoto villoihin. Jos oikein muita ilmeisiä vuotojälkiä ei näy ja aluskate on asianmukainen niin epäilisin kohtaa 1. Näyttää ainakin tutulta.

Kaiva jäätyneestä kohtaa villaa auki ja seuraa kosteutta pohjalle löytääksesi höyrynsulun vuotokohdan tai yhden niistä. Meillä oli samanlainen ongelma yläpohjassa, ja se oli valitettavan iso remontti. Meillä oli myös rakennuttajan takuu juuri päättymässä, mutta hän hoiti onneksi reklamaation vastuullisesti. Kiinteistön 3 vuotta sitten myyneet ovat ensisijaisessa vastuussa virheestä ja heidän tulisi tehdä reklamaatio rakennuttajalle. Kannattaa kuitenkin itse hoitaa asiaa, ja reklamaatio on tehtävä molemmille heti, jotta sen viivästymiseen ei voi vedota myöhemmin.

Labratestien perusteella selluvilloista löytyi sinne kuulumattomia mikrobeja ja sitähän sinullakin on jo ainakin kuvien perusteella kattotuoleissa. Korjaus oli että koko yläpohja imuroitiin tarkasti villoista pois, kaikki liitoskohdat ja muut reiät teipattiin oikein (alunperin käytetty hienosti jesaria...) ja teippaukset varmistettiin vielä vesieristeellä. Konttasin itse yläpohjassa teippaamassa erinäisiä pieniä reikiä yhteensä parin Tescon rullan verran muutaman sentin palasina. Läpiviennit olivat tietysti kaikki aivan kuraa myös, ja ne tehtiin uusiksi. Kattotuoleja lähinnä putsattiin ja desinfioitiin. Korjauksen laajuus riippuu tietysti siitä mitä löytyy.

Tsemppiä.

 

[taski]

Pointti oli se että jos joku sanoo että sähkönkulutus oli NNN neliöisessä talossa XXX/kwh niin pitää myös mainita mihin sitä sähköä kuluu. Onko esim. kaukolämpö ja lämmittääkö kämppää sähköllä vai juurikin puulla jne.

Jos kommentoin että itselläni on SÄHKÖLÄMMITTEINEN kämppä, niin ei se silloin ole puulämmitteinen, öljylämmitteinen eikä millään keijun verellä lämpiävä vaan SÄHKÖLÄMMITTEINEN. Valoja päälle.

 

[Mikkos]

Jos kommentoin että itselläni on SÄHKÖLÄMMITTEINEN kämppä, niin ei se silloin ole puulämmitteinen, öljylämmitteinen eikä millään keijun verellä lämpiävä vaan SÄHKÖLÄMMITTEINEN. Valoja päälle.

Sähkölämmitteisessäkin voi olla useampi varaava takka ja leivinuuni.

 

[BongisKhan]

Jos kommentoin että itselläni on SÄHKÖLÄMMITTEINEN kämppä, niin ei se silloin ole puulämmitteinen, öljylämmitteinen eikä millään keijun verellä lämpiävä vaan SÄHKÖLÄMMITTEINEN. Valoja päälle.

No, sinä olet sitten se poikkeus, koska valtavan moni "sähkölämmittäjä" ympäri internettiä kehuskelee kuinka sähköä menee vain 5 MWh vuodessa tai muuta vastaavaa, että kyllä on ihan höpöhöpöhommia kaikenmaailman lämpöpumput.... samalla kun mättävät kymmenen kuutiota vuodessa "ilmaisia" puita takkaan.

 

[taski]

Takka löytyy, puita tehtynä joku 6-7 pinokuutiota, mutta sillä periaatteella että jos/kun sähkön hinta oikeasti pomppaa niin aletaan lämmittää niillä. Tämän hetkisellä sähkösopparilla olisi parempi ratkaisu myydä puut ja jatkaa lämmittämistä sähköllä.

 

[kjns]

Mullakin on sähkölämmitteinen kämppä, mutta mulla on myös varaava takka, ja ilmalämpöpumppu, ja poistoilman lämmöntalteenotto.

Sähkölämmitteisiä kämppiä on monenlaisia…

 

[Raadon]

Ostopuuthan on hemmetin kalliita ja niillä saa tosiaan miettiä onko järkeä käyttää. Itsellä energiahommaan autoi aurinko paneelit. N ~18-20Mwh normikulutus putosi (tällä hetkellä) n 11 Mwh. Myyntiin löytyi n 2 Mwh josta saan tuplahinnan verrattuna ostosähköön. Itse käytin toisen n 2 Mwh. 4,4 kw systeemi mulla. Ilmalämpöpumppuja 2 ja lämmöntalteenotto. Muuten siis sähkölämmitteinen. Ja takkakin löytyy mutta ostopuilla mennään ja siis tunnelmaavarten.

 

[vermont]

Meillä oli myös rakennuttajan takuu juuri päättymässä, mutta hän hoiti onneksi reklamaation vastuullisesti. ...

Labratestien perusteella selluvilloista löytyi sinne kuulumattomia mikrobeja ja sitähän sinullakin on jo ainakin kuvien perusteella kattotuoleissa. Korjaus oli että koko yläpohja imuroitiin tarkasti villoista pois, kaikki liitoskohdat ja muut reiät teipattiin oikein (alunperin käytetty hienosti jesaria...) ja teippaukset varmistettiin vielä vesieristeellä. ... Kattotuoleja lähinnä putsattiin ja desinfioitiin. Korjauksen laajuus riippuu tietysti siitä mitä löytyy.

Kuulostaa aika megaluokan hommalta, johtuuko tuosta ensimmäisestä osiosta: "rakennuttajan takuu juuri päättymässä"? "Imurioitiin tarkasti" - mitä ne mikrobit siellä yläpohjan villassa pienissä kohdissa tekee jos katto tiivistettiin huoneistoon huolellisesti? Tai miksi kattotuoleja desinfioitiin?

 

[stabbulamus]

Kuulostaa aika megaluokan hommalta, johtuuko tuosta ensimmäisestä osiosta: "rakennuttajan takuu juuri päättymässä"? "Imurioitiin tarkasti" - mitä ne mikrobit siellä yläpohjan villassa pienissä kohdissa tekee jos katto tiivistettiin huoneistoon huolellisesti? Tai miksi kattotuoleja desinfioitiin?

Eiköhän tuon desifionnin tarkoitus ole "tehostaa" mekaanisen poiston onnistumista. Puu ja monet muut tarjoaa hyvän kasvualustan ja pelkkä tummuneen kohdan poisto voi jättää jotain pientä jäljelle?

 

[soup]

Ostopuuthan on hemmetin kalliita ja niillä saa tosiaan miettiä onko järkeä käyttää. Itsellä energiahommaan autoi aurinko paneelit. N ~18-20Mwh normikulutus putosi (tällä hetkellä) n 11 Mwh. Myyntiin löytyi n 2 Mwh josta saan tuplahinnan verrattuna ostosähköön. Itse käytin toisen n 2 Mwh. 4,4 kw systeemi mulla. Ilmalämpöpumppuja 2 ja lämmöntalteenotto. Muuten siis sähkölämmitteinen. Ja takkakin löytyy mutta ostopuilla mennään ja siis tunnelmaavarten.

No se kulutushan on sinulla pudonnut valtaosin muista syistä. Minulla on itselläkin paneeleita katolla, kulutukseen peilaten jopa aivan liikkaa, mutta ei niiden merkitystä kannata mielestäni turhaan suurennella.

 

[repairman]

Eiköhän tuon desifionnin tarkoitus ole "tehostaa" mekaanisen poiston onnistumista. Puu ja monet muut tarjoaa hyvän kasvualustan ja pelkkä tummuneen kohdan poisto voi jättää jotain pientä jäljelle?

Tässä hiukan vertailukohtaa erään rintamamiestalon yläpohjasta. Tuolla oli ilmanvaihdon kanssa ongelmaa joskus 30 vuotta sitten. Hyvin on pysynyt pystyssä senkin jälkeen. Selvää tietysti on, että tätä ei olla koskaan myymässä mihinkään, vaan lyödään kaivurilla läjään tai laitetaan tulet nurkan alle, kun sen aika on. Onhan näitä sen tason hysterisointeja, kun puu ottaa hiukan väriä ulkoilmassa.

 

[Raadon]

Siis kaikki muut on ollut monia vuosia mutta paneelit asennettu 2/2022.Panelien kokonaistuotto oli 4397Kwh.
Lämmitystarveluvulla näitä kulutuksia ei ole vertailtu vaan 2017 - 2022 tähän päivään.

 

[Kaali]

Viimeisen kuvan perusteella myös tuossa puhallusvillan pinnassa on jäätynyttä kosteutta, eikö? Eli kosteus on pyrkinyt kuivamaan villasta ylöspäin, mutta jäätynyt pakkasella.

Kosteus voisi olla 1) sisäilman kosteutta joka on päässyt höyrynsulun läpi 2) puuttuvan (tai huonosti asennetun tms.) aluskatteen takia vesikatteesta tippunutta kondenssia 3) vesikatteen suora vuoto villoihin. Jos oikein muita ilmeisiä vuotojälkiä ei näy ja aluskate on asianmukainen niin epäilisin kohtaa 1. Näyttää ainakin tutulta.

Kaiva jäätyneestä kohtaa villaa auki ja seuraa kosteutta pohjalle löytääksesi höyrynsulun vuotokohdan tai yhden niistä. Meillä oli samanlainen ongelma yläpohjassa, ja se oli valitettavan iso remontti. Meillä oli myös rakennuttajan takuu juuri päättymässä, mutta hän hoiti onneksi reklamaation vastuullisesti. Kiinteistön 3 vuotta sitten myyneet ovat ensisijaisessa vastuussa virheestä ja heidän tulisi tehdä reklamaatio rakennuttajalle. Kannattaa kuitenkin itse hoitaa asiaa, ja reklamaatio on tehtävä molemmille heti, jotta sen viivästymiseen ei voi vedota myöhemmin.

Labratestien perusteella selluvilloista löytyi sinne kuulumattomia mikrobeja ja sitähän sinullakin on jo ainakin kuvien perusteella kattotuoleissa. Korjaus oli että koko yläpohja imuroitiin tarkasti villoista pois, kaikki liitoskohdat ja muut reiät teipattiin oikein (alunperin käytetty hienosti jesaria...) ja teippaukset varmistettiin vielä vesieristeellä. Konttasin itse yläpohjassa teippaamassa erinäisiä pieniä reikiä yhteensä parin Tescon rullan verran muutaman sentin palasina. Läpiviennit olivat tietysti kaikki aivan kuraa myös, ja ne tehtiin uusiksi. Kattotuoleja lähinnä putsattiin ja desinfioitiin. Korjauksen laajuus riippuu tietysti siitä mitä löytyy.

Tsemppiä.

Vahva veikkaus ikävä kyllä itselläni on, että kohta yksi käy meidän tapauksessa toteen. Sillä kun käänsin muutamat lankut ympäri, niin lankkujen alapuolella oli tuota jäätynyttä kosteutta, ei siis päällä. Tänään tein vakuutusyhtiöön ilmoituksen, jotta saisin kartoituksen vahingolle. Tuota toki ei vakuutusyhtiö korvaa, mutta kartoittaja pystyisi selvittämään laajuutta ja mahdollisesti sitten remontin voisi ottaa kys. yrityksen kautta. Edelliselle omistajalle tänään myös reklamoin asiasta (voi olla, että hiukan joulufiilis meni heiltä myös) ja kyselin, että miten yläpohja tehty ja onko tietoa urakoitsijasta. Täytyy vain toivoa, että vielä mahdollinen kys. urakoitsijafirma on pystyssä. Kiirehän tässä tulee, kun vuosi 2023 on aivan oven takana jo eli hoppua saa pitää, että vielä mahdolliselle urakoitsijalle asti saa asian reklamoitua ns. 10 vuoden sisällä (vai katsotaanko tätä asiaa aina päivälleen vaiko millä tasolla, jos talo valmistunut 2013 ja lopputarkastettu 2017?).

Täytyy vain toivoa, että tämä asia hoituisi mahdollisimman kivuttomasti ja säikähdyksellä selviäisi, mutta hieman epäilen. Voihan toki olla, että hiiret syöneet höyrynsulkumuovin rikki, mutta vuoto vaikuttaa olevan sen verran laajalla alueella, että en oikein siihenkään usko.

Tässä hiukan vertailukohtaa erään rintamamiestalon yläpohjasta. Tuolla oli ilmanvaihdon kanssa ongelmaa joskus 30 vuotta sitten. Hyvin on pysynyt pystyssä senkin jälkeen. Selvää tietysti on, että tätä ei olla koskaan myymässä mihinkään, vaan lyödään kaivurilla läjään tai laitetaan tulet nurkan alle, kun sen aika on. Onhan näitä sen tason hysterisointeja, kun puu ottaa hiukan väriä ulkoilmassa.

No juu tuolla voi olla jo hiukan enempikin kosteusongelmia Itse en tosin haluaisi, että meille siirtyy mikään virhevastuu, jos sattuisimme esim. tässä talossa asumaan vielä muutaman vuoden ja sitten myymään talon jollekin toiselle, joka kiinnittäisi huomiota noihin meidän talon kosteusongelmiin. Eli pakko saada tuo meidän ilma/kosteusvuoto kuntoon tavalla tai toisella. Toivon mukaan myös edellisellä omistajalla on muhkea lompakko varuilta, jos heidän urakoitsijansa on mennyt esim. konkkaan tai lopettanut. Mielenkiintoinen soppa tästä varmasti ainakin tulee, jos tulee useampien tuhansien eurojen remppa.

 

[Lumimies]

Rakennnuttajan käyttämällä urakoitsijalla luultavasti YSEn mukaiset ehdot (2v) joten voi olla aika vaikeaa saada urakoitisija vastuuseen. Jos menee niin menee rakennutajan piikkiin.

Muokkaus, nyt en olekkaan ihan varma miten menee jos rakennuttaja on yksityishenkilö

 

[elmo]

Rakennnuttajan käyttämällä urakoitsijalla luultavasti YSEn mukaiset ehdot (2v) joten voi olla aika vaikeaa saada urakoitisija vastuuseen. Jos menee niin menee rakennutajan piikkiin.

Muokkaus, nyt en olekkaan ihan varma miten menee jos rakennuttaja on yksityishenkilö

2v on saneerauksessa käytössä. Uutta kun pykätään niin tuppaa olemaan 10v.

 

[Screemer]

Asbestista ei ole pelkoa, kun talo rakennettu 2013. Itse olemme tämän talon ostaneet 3 vuotta sitten eli periaatteessa vanhan omistajan pitäisi vasta noista ongelmista. Jo aiemmin katsoin, että noissa puissa oli jotakin kosteusjälkiä, mutta silloin ajattelin, että rakennusvaiheessa vain puut saaneet hieman kosteutta, mutta nyt näillä keleillä huomasin, että tosiaan kosteutta tuolta alhtaalta taitaa nousta ylös, mikä kondensoituu noihin puihin ja jäätyy.

Miltä tuo kohta näytti silloin ostohetkellä? Mitä kuntotarkastaja sanoi yläpohjan kunnosta? Se, että linnut lentelevät yläpohjassa, ei tarkoita riittävää tuuletusta! Myös talon päädyissä korkeimmalla kohtaa pitää olla riittävän suuret ilma-aukot.

 

[plati]

Nyt alkaa olla niin paljon rikkinäistä puhelinta liikkeellä, että koostampa vielä kertaalleen ettei homma lähde ihan laukalle, toivottavasti ei mene offtopiciksi.

Jos on ollut sellaisessa käsityksessä, että uudet talot kuluttaa 7000-9000kWh (pitäen sisällään niin lämmitys kuin käyttösähkön) niin silloin on kyseessä aika pieni talo tai tosiaan lämmitys tulee jostain ihan muualta ja puhutaan vain käyttösähköstä

Hieman perspektiiviä antaa vaikkapa se, että meidän talo kuluttaa keskikesällä 14kWh/vrk silloin kun kotona ei ole ketään. Ihan jo tämä ”idle” kulutus on vuositasolla 5100kWh. Tuo on siis yksi lämmin kesäpäivä ja niitä ei suomessa montaa ole, lämmityskausi on pitkä ja lisää tähän vielä viiden ihmisen kulutus kaikkineen niin mielestäni 13500kWh ei ole paljon.

Joku myös sotki maalämpökaivon syvyyden ja talon neliöt, kaivo on 280m syvä ja talossa 189m2

Uudellamaalla 209m2 yksitasoinen vuoden 2020 okt ja kokonaiskulutus ei ole kertaakaan vielä ylittänyt 9000kwh/vuosi.
2x aikuista ja taapero, ei sähköautoja.

Maalämpö ja takka on vain tunnelmanluojana.

Vaikuttaa elintavat ja arjen pienet asiat aika isosti kyllä kulutuksiin.
Toiset suihkuttelee päivittäin kuumia suihkuja ja hetivalmis kiuas pöhisee 24/7.

 

[golemi]

Uudellamaalla 209m2 yksitasoinen vuoden 2020 okt ja kokonaiskulutus ei ole kertaakaan vielä ylittänyt 9000kwh/vuosi.
2x aikuista ja taapero, ei sähköautoja.

Maalämpö ja takka on vain tunnelmanluojana.

Vaikuttaa elintavat ja arjen pienet asiat aika isosti kyllä kulutuksiin.
Toiset suihkuttelee päivittäin kuumia suihkuja ja hetivalmis kiuas pöhisee 24/7.

Pienellä menee. Isoimmat erot jos vertaa teidän ja meidän niin on sijainti, sijainti, sijainti Aika paljon korkeampi keskilämpötila siellä kuin meillä. Sähkön kulutus käyrä nousee kun on ne ihan kylmimmät kuukaudet täällä, mitä siellä etelässä ei edes ole. Sit tietysti kotitalouden koko. Kaksi aikuista ja taapero vie kuluttaa aika paljon vähemmän vaikkapa juuri suihkutteluvettä kuin kaksi aikuista ja kolme lasta jotka kaikki käy suihkussa, saunassa, paljussa. Sen huomasi itse hyvin kun lapsia tuli lisää ja olen aina seurannut sähkönkulutusta tarkasti niin jokaisen penskan myötä meni enemmän kilowatteja. Olisi mielenkiintoista saada eriteltyä juurikin tuo lämpimän veden tuoma kustannus, mutta mitempä sen saat. Maalämpöpumpun tiedoista näkee kaikkea jännää, pitäisi ehkä perehtyä.

Meillä myös vuonna 2021 ihan kaikki oltiin kotona 24/7, minä etätöissä ja muu perhe ihan vaan kotona. Nyt kun lapset hoidossa ja molemmat vanhemmat töissä niin sitä on oikein huojentuneena huomannut miten paljon vähemmän tarvitsee olla tekemässä vaikkapa ruokaa Niin ja se takka, vaikka se miten luo tunnelmaa niin luo se vähän lämpöäkin

 

[König]

Pienellä menee. Isoimmat erot jos vertaa teidän ja meidän niin on sijainti, sijainti, sijainti Aika paljon korkeampi keskilämpötila siellä kuin meillä. Sähkön kulutus käyrä nousee kun on ne ihan kylmimmät kuukaudet täällä, mitä siellä etelässä ei edes ole. Sit tietysti kotitalouden koko. Kaksi aikuista ja taapero vie kuluttaa aika paljon vähemmän vaikkapa juuri suihkutteluvettä kuin kaksi aikuista ja kolme lasta jotka kaikki käy suihkussa, saunassa, paljussa. Sen huomasi itse hyvin kun lapsia tuli lisää ja olen aina seurannut sähkönkulutusta tarkasti niin jokaisen penskan myötä meni enemmän kilowatteja. Olisi mielenkiintoista saada eriteltyä juurikin tuo lämpimän veden tuoma kustannus, mutta mitempä sen saat. Maalämpöpumpun tiedoista näkee kaikkea jännää, pitäisi ehkä perehtyä.

Meillä myös vuonna 2021 ihan kaikki oltiin kotona 24/7, minä etätöissä ja muu perhe ihan vaan kotona. Nyt kun lapset hoidossa ja molemmat vanhemmat töissä niin sitä on oikein huojentuneena huomannut miten paljon vähemmän tarvitsee olla tekemässä vaikkapa ruokaa Niin ja se takka, vaikka se miten luo tunnelmaa niin luo se vähän lämpöäkin

Tässä meidän tammikuussa valmistuneen talon tietoja (sijainti Pirkanmaa). Nämä otettu 19.11., kun pistin tuonne Valmistalopaketit -ketjuun:

Gebwell maalämpöpumpun tämän vuoden kulutustietojai. Talo 130m2 + 50m2 talli ja tuossa sekä lämmitys että käyttöveden lämmitys/teko. Koko vuoden sähkönkulutus 7180 kWh (19.11.), eli käyttösähkö noin reilu 3000 kWh.



Nyt viimeisimmät tiedot kun katson sovelluksesta niin tuo on noin 4500kWh pumpulla lukema ja Elenian sivuilla sitten koko lukema noin 7800 kWh.

 

[Mustang243]

Ostopuuthan on hemmetin kalliita ja niillä saa tosiaan miettiä onko järkeä käyttää.

Näiden hinnoissa on tosi paljon alueellisia eroja +sitten onko kyseessä myyjän leipätyö vai tekeekö sivutoimisesti päivätyön ohella. Täällä päin ostopuilla lämmittämisssä on hintojen puolesta järkeä. Keväällä näiden hinnat oli jo nousussa, mutta silti sain ostettua sivutoimiselta koivua 49e/hm. Muut firmat lähiympäristössä myi kympin pari kalliimmalla. Ja nimenomaan nämä kannattaa ostaa keväällä (tuoreet on halvempia, tietysti tällöin pitää itseltä löytyä paikka jossa puut saa kuivaa). Silloin kun on lumi maassa on jo auttamatta myöhäistä. Joko kaikki on myyty tai sitten maksat törkyhintoja.

Täälläkin ollaan onnellisessa asemassa, että vielä on kesään asti halpa sähkösoppari voimassa, mutta siitä huolimatta ollaan pyritty säästämään sähköä. Vielä ei ole hirveesti tarvinnut mukavuudesta karsia, vaikka sisälämpötilaa ollaanki vähän laskettu. 2 aikuista ja 1 lapsi, 123 neliöinen suorasähkö talo EP:lla + autokatoksen yhteydessä 15 neliöinen työskentelytila/varasto joka ollaan pidetty 5-10 asteisena ja tarpeen tullen nostettu rakennuspuhaltimella lämpöjä jos tilassa on pitänyt tehdä jotain. - 97 valmistunut yhdessä kerroksessa. Suorasähkön lisäksi on PILP, ILP ja varaava takka. Säteilylämmittimet katossa ja laattalattialla olevissa tiloissa on lattialämmitys. Säteilylämmittimiä en ole tänä talvena kytkenyt vielä ollenkaan päälle. Ennen takkaa tuli poltettua ehkä 3 krt viikossa leudompina aikoina, nyt on päivittäin poltettu pienempiä pesällisiä. Viime talvena taisi polttapuuta kulua 2-3 pinomottia. Suihkussa läträäminen pyritty pitämään minimissä, lattialämmitykset säädetty pienelle (paitsi suihkussa jätetty vähän suuremmalle). Piha valoja ei pidetä oikeestaan ollenkaan päällä, kausivaloja laitettu näiden tilalle ajastettuna ja sisällä kiinnitetty paremmin huomiota ettei turhaan olisi valoja päällä huoneissa joissa ei olla. Ei noista nyt hirveitä säästöjä tule kun led-valaisimia on joka paikassa, mutta pienistä puroista jne. Viime vuonna syys-marraskuu välillä sähköä kului 3946,24 kwh ja tänä vuonna samalla aika välillä on mennyt 2933,15 kwh. Ei nyt ihan reilu vertailu kun alkutalvi on ollut selvästi viime vuotta leudompi, mutta jos verrataan vuoteen 2020 joka oli tuolla aikavälillä kylmempi ja silloin kului 3428,6 kwh että kyllä näillä toimenpiteillä jotain vaikutusta on. Joulukuussa tähän mennessä on kulunut 46% vähemmän kuin viime vuonna, mutta ensi viikon pakkaset näyttää miten rajusti kulutus kasvaa. Myös kesällä mentiin pienemmissä lukemissa PILPillä ja ILPillä viilentämisestä huolimatta. Heinäkuu -22 639 kwh, -21 762 kwh, - 20 746 kwh.

Ja ettei menisi pelkäksi sähkönkulutus lätinäksi, niin olisiko suosistusta lumikolasta? Tai onko jotain merkkiä&mallia mitä tulisi välttää kuin ruttoa? Nykyisen kolan merkkiä en edes tiedä ja siinäkin alkaa olla halkeamia. On myös aika raskas vaikka ei ole suuri kola.

E:typoja

 

[CoreFusion]

Ja ettei menisi pelkäksi sähkönkulutus lätinäksi, niin olisiko suosistusta lumikolasta? Tai onko jotain merkkiä&mallia mitä tulisi välttää kuin ruttoa? Nykyisen kolan merkkiä en edes tiedä ja siinäkin alkaa olla halkeamia. On myös aika raskas vaikka ei ole suuri kola.

Sellanen missä on kolan takaosassa myös metalliputki poikittaistukena, osassa vain muovia ja ne ei ainakaan kovempaa käyttöä kestä

 

[Taneli-]

Ja ettei menisi pelkäksi sähkönkulutus lätinäksi, niin olisiko suosistusta lumikolasta? Tai onko jotain merkkiä&mallia mitä tulisi välttää kuin ruttoa? Nykyisen kolan merkkiä en edes tiedä ja siinäkin alkaa olla halkeamia. On myös aika raskas vaikka ei ole suuri kola.

Jos pitää kestää ja on paljonkin kolattavaa (muuten turhan tyyris laite) niin tämä:

Alpina 299903410/1 Lumilevy

107 cm:n lumilevy sopii lumen poistamiseen ajoteiltä ja jalkakäytäviltä. Levyn työleveys on 107 cm, se on valmistettu tukevasta metallista, ja se on erittäin helppo asentaa.

www.staypro.fi

Tosin lumilevyn kanssa olisi hyvä olla myös traktori.

Kevyempi (sekä huomattavasti halvempi versio, ei vaadi edes traktoria) olisi tässä:

Manuaalinen lumikola pyörillä 100x44 cm

Manuaalinen lumikola pyörillä 100x44 cm ja monta muuta Suomen parhaaseen hintaan Preecolta. Nyt 105€ alennuksella! Tutustu ja tilaa!

preeco.fi

Mikäli haluaa käsikäyttöistä niin varmaankin tälläinen:

Ironside Lillflingan Lumikola 1500 mm, sinkitty pelti

Galvanoitu pelti. Toimitetaan osina.

www.staypro.fi

Galvanoitua peltiä, ei ruostu eikä hajoa ihan heti.

Jos pitää olla isompi lapio osa niin sitten tästä:

Ironside Snöflingan Lumikola 1500 mm, sinkitty pelti

Galvanoitu pelti. Toimitetaan osina.

www.staypro.fi

 

[Kizmo]

Vahva veikkaus ikävä kyllä itselläni on, että kohta yksi käy meidän tapauksessa toteen. Sillä kun käänsin muutamat lankut ympäri, niin lankkujen alapuolella oli tuota jäätynyttä kosteutta, ei siis päällä. Tänään tein vakuutusyhtiöön ilmoituksen, jotta saisin kartoituksen vahingolle. Tuota toki ei vakuutusyhtiö korvaa, mutta kartoittaja pystyisi selvittämään laajuutta ja mahdollisesti sitten remontin voisi ottaa kys. yrityksen kautta. Edelliselle omistajalle tänään myös reklamoin asiasta (voi olla, että hiukan joulufiilis meni heiltä myös) ja kyselin, että miten yläpohja tehty ja onko tietoa urakoitsijasta. Täytyy vain toivoa, että vielä mahdollinen kys. urakoitsijafirma on pystyssä. Kiirehän tässä tulee, kun vuosi 2023 on aivan oven takana jo eli hoppua saa pitää, että vielä mahdolliselle urakoitsijalle asti saa asian reklamoitua ns. 10 vuoden sisällä (vai katsotaanko tätä asiaa aina päivälleen vaiko millä tasolla, jos talo valmistunut 2013 ja lopputarkastettu 2017?).

Täytyy vain toivoa, että tämä asia hoituisi mahdollisimman kivuttomasti ja säikähdyksellä selviäisi, mutta hieman epäilen. Voihan toki olla, että hiiret syöneet höyrynsulkumuovin rikki, mutta vuoto vaikuttaa olevan sen verran laajalla alueella, että en oikein siihenkään usko.

Mitenkä talon ilmanvaihto on järjestetty? Jos/kun koneellinen niin onko paineita säädetty tai mitattu milloin viimeksi?

Jos ilmanvaihto on täysin pyllyllään niin oikeinkin rakennetusta ilmasulusta löytyy reiät joista virtaa huomattava määrä lämmintä ja kosteaa ilmaa eristetilaan kuvankaltaisella lopputuloksella.

 

[asentaja1]

Lämmityksiä vertaillessa vaikuttaa myös tulevan veden alkulämpötila. Esimerkiksi omasta kaivosta tuleva vesi on usein 4-6 asteista, kun taas toisella kaupungin verkosta tuleva vesi on huomattavan paljon lämpöisempää. Sähkönkulutuksen ero on suuri kun sama vesimäärä lämmitetään yhtä kuumaksi.

 

[Mustang243]

Sellanen missä on kolan takaosassa myös metalliputki poikittaistukena, osassa vain muovia ja ne ei ainakaan kovempaa käyttöä kestä

Jos pitää kestää ja on paljonkin kolattavaa (muuten turhan tyyris laite) niin tämä:

Alpina 299903410/1 Lumilevy

107 cm:n lumilevy sopii lumen poistamiseen ajoteiltä ja jalkakäytäviltä. Levyn työleveys on 107 cm, se on valmistettu tukevasta metallista, ja se on erittäin helppo asentaa.

www.staypro.fi

Tosin lumilevyn kanssa olisi hyvä olla myös traktori.

Kevyempi (sekä huomattavasti halvempi versio, ei vaadi edes traktoria) olisi tässä:

Manuaalinen lumikola pyörillä 100x44 cm

Manuaalinen lumikola pyörillä 100x44 cm ja monta muuta Suomen parhaaseen hintaan Preecolta. Nyt 105€ alennuksella! Tutustu ja tilaa!

preeco.fi

Mikäli haluaa käsikäyttöistä niin varmaankin tälläinen:

Ironside Lillflingan Lumikola 1500 mm, sinkitty pelti

Galvanoitu pelti. Toimitetaan osina.

www.staypro.fi

Galvanoitua peltiä, ei ruostu eikä hajoa ihan heti.

Jos pitää olla isompi lapio osa niin sitten tästä:

Ironside Snöflingan Lumikola 1500 mm, sinkitty pelti

Galvanoitu pelti. Toimitetaan osina.

www.staypro.fi

Ihan älytöntä rääkkiä ei tarvii kestää, kun 90% pihasta pyyhkäistään puhtaaksi traktorilla&lingolla. Kolaa tarvitaan lähinnä, että saa sellaiset paikat puhtaaksi mihin traktori ei pääse ja silloin kun liittymään kertyy lumivalli auraajien jäljiltä. Keveys ensisijainen, kun puoliso tykkäisi noita puhdistella silloin kun on muksun kanssa pihalla. Kaikista kevyimpiä hommia varten löytyy lumilapio ja lumentyönnin. Tuo nykyinen kola taitaa olla 72 cm (täytyy vielä käydä mittaamassa), että uusi voisi olla samaa kokoluokkaa tai pienempikin kun ei koko pihaa tarvitse urakoida puhtaaksi.

Onkohan nuo säädettävällä varrella olevat mistään kotoisin? Nykyinen kola on ainakin itselleni vähän turhan lyhyellä varrella. Tai sitten pitää mennä kahden kolan taktiikalla ja hankkia puolisolle lyhyemmällä varrella oleva ja itselle pidemmällä.

 

[Arvid]

Vahva veikkaus ikävä kyllä itselläni on, että kohta yksi käy meidän tapauksessa toteen. Sillä kun käänsin muutamat lankut ympäri, niin lankkujen alapuolella oli tuota jäätynyttä kosteutta, ei siis päällä. Tänään tein vakuutusyhtiöön ilmoituksen, jotta saisin kartoituksen vahingolle. Tuota toki ei vakuutusyhtiö korvaa, mutta kartoittaja pystyisi selvittämään laajuutta ja mahdollisesti sitten remontin voisi ottaa kys. yrityksen kautta. Edelliselle omistajalle tänään myös reklamoin asiasta (voi olla, että hiukan joulufiilis meni heiltä myös) ja kyselin, että miten yläpohja tehty ja onko tietoa urakoitsijasta. Täytyy vain toivoa, että vielä mahdollinen kys. urakoitsijafirma on pystyssä. Kiirehän tässä tulee, kun vuosi 2023 on aivan oven takana jo eli hoppua saa pitää, että vielä mahdolliselle urakoitsijalle asti saa asian reklamoitua ns. 10 vuoden sisällä (vai katsotaanko tätä asiaa aina päivälleen vaiko millä tasolla, jos talo valmistunut 2013 ja lopputarkastettu 2017?).

Täytyy vain toivoa, että tämä asia hoituisi mahdollisimman kivuttomasti ja säikähdyksellä selviäisi, mutta hieman epäilen. Voihan toki olla, että hiiret syöneet höyrynsulkumuovin rikki, mutta vuoto vaikuttaa olevan sen verran laajalla alueella, että en oikein siihenkään usko.

Reklamaation saaneella taholla on oikeus korjata tuo, joten jos alat ottamaan kolmatta osapuolta mukaan, niin sovi siitä myyjän / rakennuttajan kanssa. Jos reklamoitua virhettä korjaa ammattimainen rakennuttaja, niin hänellä on varmasti omat työmiehet tai alihankkijat joita haluaa ja on oikeus käyttää. Olisi toki edullista kannaltasi, jos saat sovittua selvityksen (ja korjaussuunnitelman) hankinnan 3. osapuolelta. Meillä grynderi kokeili ensin helppoa korjausta, ja kun ei sillä tullut kuntoon, niin teetin laajemman tutkimuksen labratesteineen ja korjaussuunnitelmineen, johon rakennuttaja onneksi suostui tilaajaksi. Sen perusteella yläpohja tehtiin paikallaan uusiksi takuuna.

Jos myyjät eivät tuolle rakennuttajalle reklamoi heti niin tee se itse, viivyttelemättä. Tee se myös kirjallisesti varmuuden vuoksi, ettei reklamaation puuttumiseen tai myöhästymiseen voi vedota. Ainakin sen opin omasta projektista, että asiaa ei aja kunnolla kukaan muin kuin sinä itse. Ei edes asianajaja 300e/h. Meillä talon myynyt taho ei hoitanut asiaa vaikka se ei olisi maksanut kuin vaivan: vuosia myöhemmin selvisi, että heillä oli vararikko ja avioero yms tms. Helpointa on jos saatte homman sovittua hyvässä hengessä niin että kaikki ymmärtävät ongelman juurisyyn ratkaisemisen olevan kaikkien etu.

Miten olit löytänyt tuon ongelman, sattumalta yläpohjassa käydessä vai oliko jotain näkyvissä sisäpuolella tms.? Mainitsit että kuvatun kohdan alla on sauna? Onko kosteutta vain saunan kohdalla vai muallakin?

 

[stabbulamus]

Tässä hiukan vertailukohtaa erään rintamamiestalon yläpohjasta. Tuolla oli ilmanvaihdon kanssa ongelmaa joskus 30 vuotta sitten. Hyvin on pysynyt pystyssä senkin jälkeen. Selvää tietysti on, että tätä ei olla koskaan myymässä mihinkään, vaan lyödään kaivurilla läjään tai laitetaan tulet nurkan alle, kun sen aika on. Onhan näitä sen tason hysterisointeja, kun puu ottaa hiukan väriä ulkoilmassa.

No juu onhan noita välistä nähnyt itsekin. Jos puu on kovaa ja kuitenkin ympäristö tuulettuu sekä pääsee kuivumaan niin patinastahan tuo tummuminen menee.

 

[Zacksa]

Meillä nelihenkisessä perheessä vm 1969 täystiiliomakotitalossa menee käyttösähköä juurikin n. 9000kWh, ilman saunomista. On valoa ulkona, sisälläkin siellä täällä yötä päivää, vanha pakastin vie 1,5kWh/päivä, ikinä ei mitään laitteita irroiteta pistorasioista. Kolme telkkaria, pari tietokonetta, pyykkikone+kuivausrumpu pyörii n. 3-4 kertaa viikossa, tiskari saman.

Tuon päälle 160 neliön + käyttöveden lämmittäminen ( talvella n. 21-22C sisälämpötila) VILPillä vie noin 12000kWh. Puolet talosta vesikiertoisella lattialämmityksellä ja puolet pattereilla. Ei tulisijoja. Tähän kulutuslukemaan tosin voi olla tulossa pientä parannusta, kun patterit päivitettiin vanhoista yksilehtisistä kaksilehtisiin nyt syksyllä. Menoveden lämpötilaa sai tiputettua aika monta astetta edellistalviin verrattuna.

Ja mitä tulee muihin kuluihin. Käyttöveteen on mennyt tässä reilun kolmen vuoden aikana keskimäärin 55e/kk, ruokakauppaan 500-600e/kk sisältäen vaipat ja shampoot yms. elämiseen tarvittavat ruokakauppatarvikkeet. Talon vakuutus n. 500e/vuosi, jätemaksut n. 125/vuosi, kiinteistövero 300e hujakoilla vuodessa.

Sitten tietenkin "täytyy" kokoajan sisustella ja ehostella vanhaa taloa.. Puhumattakaan autoilusta. Näihin voi kuitenkin vaikuttaa todella paljon itsekin.

Jos miettii, että ennen oli 1100e/kk vuokra ja nyt paljon pienempi lainanlyhennys, menee sitä rahaa aikas tavalla enemmän kuitenkin. Vaan ompahan se oma piha ja joskus ikioma talo, hieman rauhaakin ja suht hyvin tilaa.

Oma talo on myös samoihin aikoihin rakennettu, ja juurikin noiden yksilehtisten pattereiden vaihto modernimpaan käynyt mielessä, kun nykyään on ilma-vesi LP lämmittämässä vettä. Oliko alkuperäiset rautaputket, ja veditkö samalla uudet vai laitoitko uudet patterit vanhoihin putkiin?

 

[turaukko]

Ja ettei menisi pelkäksi sähkönkulutus lätinäksi, niin olisiko suosistusta lumikolasta? Tai onko jotain merkkiä&mallia mitä tulisi välttää kuin ruttoa? Nykyisen kolan merkkiä en edes tiedä ja siinäkin alkaa olla halkeamia. On myös aika raskas vaikka ei ole suuri kola.

E:typoja

Mikko Talkkari lumikola. Edellinen kesti 12v, kunnes viime talvena itse hölmöilin aisat mutkille. Tuo on kyllä kestävä kola ja se terä on nostettu vielä sillein, että se suojaa sen muovikuupan kulman mistä noi kolat yleensä hajoaa.

 

[HTK12]

Nyt kun lumikolista alettiin puhumaan, niin itsekin ajatellut päivittää. Mietinnässä ollut Fiskars L Pro ja Mikko Iso talkkari. Onko kummastakaan kokemuksia?

 

[BongisKhan]

Samassa hengessä: tuli just paskottua talonyhtiön vanha lumenpudotin (tämän tyylinen). Teleskooppimekanismi oli jo aikaisemmin mennyt paskaksi ja nyt vaan atomisoitui tuo pää kun kolahti johonkin kattotiileen tms. Suosituksia uudesta? Paras ja halvin tietty.

 

[Kaali]

Reklamaation saaneella taholla on oikeus korjata tuo, joten jos alat ottamaan kolmatta osapuolta mukaan, niin sovi siitä myyjän / rakennuttajan kanssa. Jos reklamoitua virhettä korjaa ammattimainen rakennuttaja, niin hänellä on varmasti omat työmiehet tai alihankkijat joita haluaa ja on oikeus käyttää. Olisi toki edullista kannaltasi, jos saat sovittua selvityksen (ja korjaussuunnitelman) hankinnan 3. osapuolelta. Meillä grynderi kokeili ensin helppoa korjausta, ja kun ei sillä tullut kuntoon, niin teetin laajemman tutkimuksen labratesteineen ja korjaussuunnitelmineen, johon rakennuttaja onneksi suostui tilaajaksi. Sen perusteella yläpohja tehtiin paikallaan uusiksi takuuna.

Jos myyjät eivät tuolle rakennuttajalle reklamoi heti niin tee se itse, viivyttelemättä. Tee se myös kirjallisesti varmuuden vuoksi, ettei reklamaation puuttumiseen tai myöhästymiseen voi vedota. Ainakin sen opin omasta projektista, että asiaa ei aja kunnolla kukaan muin kuin sinä itse. Ei edes asianajaja 300e/h. Meillä talon myynyt taho ei hoitanut asiaa vaikka se ei olisi maksanut kuin vaivan: vuosia myöhemmin selvisi, että heillä oli vararikko ja avioero yms tms. Helpointa on jos saatte homman sovittua hyvässä hengessä niin että kaikki ymmärtävät ongelman juurisyyn ratkaisemisen olevan kaikkien etu.

Miten olit löytänyt tuon ongelman, sattumalta yläpohjassa käydessä vai oliko jotain näkyvissä sisäpuolella tms.? Mainitsit että kuvatun kohdan alla on sauna? Onko kosteutta vain saunan kohdalla vai muallakin?

Juuri edelliselle omistajalle ilmoitin tuosta asiasta. En vielä lähtenyt penäämään rahoja tai vastuita, mutta sanoin, että tilaan ammattilaisen kartoittamaan vahingon. Kysyin myös äsken, että onko tiedossa urakoitsijaa, joka on tehnyt nuo höyrynsulkumuovien asennukset yms. tiivistykset. Mikäli vielä hänellä tieto tiedossa, niin laitan samantien tälle kys. firmalle viestiä. Sitä vaan mietin, että mites, jos hänen käyttämänsä urakointifirma on esim. lopettanut tai on konkurssissa tai myyjällä ei ole enää tietoa urakoitsijasta? Vastaako silloin myyjä kokonaisuudessaan tuosta rakennusajan virheestä vai pitäisikö heillä olla jokin rakennusvirhevakuutus, jos tästä tulee isompikin remppa?

Itse huomasin tuon kosteuden nyt sattumalta, kun kävin tarkistelemassa hiirenloukkuja vintiltä. Ihmettelin, kun yhden laudan ja runkopalkin reunassa oli jäätä ja kosteutta ja kun aloin asiaa tarkemmin tutkimaan, niin huomasin runkopuun olevan kostea/märkä ja muutaman laudan pohjassa olevan jäätynytttä kosteutta, kun käänsin nämä laudat. Aiemmin en siis ole huomannut, että tuolla kosteutta olisi. Tai noh, olen ehkä kiinnittänyt huomiota, että jossain runkopuussa on ollut vähän tummumaa, mutta ehkä ajatellut, että tuo on normaalia, jos esim. rakennusvaiheessa vähän puut kastuneet. Ei siis ole osunut vain silmääni tuo kosteus, paitsi nyt, kun näin runkojen olevan oikeasti kosteat ja lautojen jäässä.

Muualla en ole havainnut kosteutta, kuin vain tuon kylpyhuoneen/saunan yläpuolella vintillä. En sitten tiedä, voiko yksinään hiiri aiheuttaa tuollaiset vahingot..? Se selvinnee vahinkokartoittajan toimesta.

 

[Sid]

Ja ettei menisi pelkäksi sähkönkulutus lätinäksi, niin olisiko suosistusta lumikolasta? Tai onko jotain merkkiä&mallia mitä tulisi välttää kuin ruttoa? Nykyisen kolan merkkiä en edes tiedä ja siinäkin alkaa olla halkeamia. On myös aika raskas vaikka ei ole suuri kola.

Tämän talven ollut käytössä Masi Nova Max. Aisa on ranneystävällisesti muotoiltu ja tällaiselle 180 cm pituiselle sopivassa kulmassa. Kestävyydestä ei ole vielä kokemusta, mutta kotimaiselle valmisteelle oletusarvo on useampi vuosi.

 

[CoreFusion]

Juuri edelliselle omistajalle ilmoitin tuosta asiasta. En vielä lähtenyt penäämään rahoja tai vastuita, mutta sanoin, että tilaan ammattilaisen kartoittamaan vahingon. Kysyin myös äsken, että onko tiedossa urakoitsijaa, joka on tehnyt nuo höyrynsulkumuovien asennukset yms. tiivistykset. Mikäli vielä hänellä tieto tiedossa, niin laitan samantien tälle kys. firmalle viestiä. Sitä vaan mietin, että mites, jos hänen käyttämänsä urakointifirma on esim. lopettanut tai on konkurssissa tai myyjällä ei ole enää tietoa urakoitsijasta? Vastaako silloin myyjä kokonaisuudessaan tuosta rakennusajan virheestä vai pitäisikö heillä olla jokin rakennusvirhevakuutus, jos tästä tulee isompikin remppa?

Itse huomasin tuon kosteuden nyt sattumalta, kun kävin tarkistelemassa hiirenloukkuja vintiltä. Ihmettelin, kun yhden laudan ja runkopalkin reunassa oli jäätä ja kosteutta ja kun aloin asiaa tarkemmin tutkimaan, niin huomasin runkopuun olevan kostea/märkä ja muutaman laudan pohjassa olevan jäätynytttä kosteutta, kun käänsin nämä laudat. Aiemmin en siis ole huomannut, että tuolla kosteutta olisi. Tai noh, olen ehkä kiinnittänyt huomiota, että jossain runkopuussa on ollut vähän tummumaa, mutta ehkä ajatellut, että tuo on normaalia, jos esim. rakennusvaiheessa vähän puut kastuneet. Ei siis ole osunut vain silmääni tuo kosteus, paitsi nyt, kun näin runkojen olevan oikeasti kosteat ja lautojen jäässä.

Muualla en ole havainnut kosteutta, kuin vain tuon kylpyhuoneen/saunan yläpuolella vintillä. En sitten tiedä, voiko yksinään hiiri aiheuttaa tuollaiset vahingot..? Se selvinnee vahinkokartoittajan toimesta.

Ei sillä rakentaneella firmalla taikka myyjän vakuutuksilla ole merkitystä, jos kyseessä okt niin myyjä vastaa piilevistä rakenteellisista virheistä 5v myyntipäivästä. Eli myyjälle vain reklamaatio vaatimuksineen. Jos rakennusfirmalla on vielä vastuuta jäljellä niin myyjän homma kontaktoida heitä.

 

[petepeluri]

Hurja talvi tulossa kun lunta luvattu taas melkein 30cm vuorokaudessa.

 

[jerker66]

Hurja talvi tulossa kun lunta luvattu taas melkein 30cm vuorokaudessa.

Minne niin paljon on luvattu? Ei ainakaan keski-suomeen.

 

[petepeluri]

Minne niin paljon on luvattu? Ei ainakaan keski-suomeen.

Etelään. Vähän on ennuste muuttunut, 25cm näyttää nyt.

 

[jerker66]

Etelään. Vähän on ennuste muuttunut, 25cm näyttää nyt.

Semmoista se on elämä rajaseuduilla.

 

[Kaali]

Nyt selvisi oma tapaus ja onneksi nopeasti. Kiireellisesti tuli tänään kartoittaja paikan päälle. Ei ollut tiivistetty tarpeeksi villaa ja oli isoja ilmarakoja, jonka takia lämmin ilma päässyt karkaamaan ja kosketuksiin kylmän ilman kanssa = kondensoitunut. Muita vahinkoja ei oikeastaan löytynyt, kuin lievää kosteutta runkopuista. Höyrynsulkumuovi toiminut ja se oli ehjä. Villoja ei tarvitse vaihtaa, vaan enemmänkin lisätä ja tiivistää. Villat eivät siis olleet kosteat pohjalta, kun niitä tuli kaiveltua.

 

[jerker66]

Nyt selvisi oma tapaus ja onneksi nopeasti. Kiireellisesti tuli tänään kartoittaja paikan päälle. Ei ollut tiivistetty tarpeeksi villaa ja oli isoja ilmarakoja, jonka takia lämmin ilma päässyt karkaamaan ja kosketuksiin kylmän ilman kanssa = kondensoitunut. Muita vahinkoja ei oikeastaan löytynyt, kuin lievää kosteutta runkopuista. Höyrynsulkumuovi toiminut ja se oli ehjä. Villoja ei tarvitse vaihtaa, vaan enemmänkin lisätä ja tiivistää. Villat eivät siis olleet kosteat pohjalta, kun niitä tuli kaiveltua.

Hieno homma.

 

[venalaine]

Tuota noin... Jos höyrynsulku on kerran ehjä, niin miten se ilma sieltä on läpi päässyt? En nyt halua pelotella, mutta jos ainoa mihin asia johtaa, on villan lisääminen, niin se on lähinnä ongelman piilottamista.

Asiat, jotka sinuna vähintään tekisin:
- Ilmanvaihdon säätöjen tarkastaminen. Jos yksikerroksinen talo, niin pitäisi saada helposti lievästi alipaineiseksi.
- Ilmatiiveysmittaus. Nyt juuri sopiva vuodenaika sille ja se paljastaa varmasti ilmavuodot.

 

[dot1q]

Tuota noin... Jos höyrynsulku on kerran ehjä, niin miten se ilma sieltä on läpi päässyt? En nyt halua pelotella, mutta jos ainoa mihin asia johtaa, on villan lisääminen, niin se on lähinnä ongelman piilottamista.

Ulkoilman kosteus on kulkeutunut vääriin rakoihin. Ilma villojen välisissä raoissa on päässyt lämpenemään ja kuljettamaan ylös noustessaan sitä aina alaspäin pyrkivää kosteaa ulkoilmaa kosteuden osalta ylöspäin. Näin ollen on luonnollista että vaikutti HS-muovin olevan puhki/vialla, koska siinä pääsee tapahtumaan ihan sama ilmiö väljälti asennettujen villojen kanssa. Juurisyy vaan on eri. Ilmaa kun on kummallakin puolella HS muovia..

 

[venalaine]

En kyllä edelleenkään ymmärrä tuota selitystä. Tuohan edellyttäisi, että lämmin ja kostea ulkoilma osaisi mennä juuri noihin pariin kohtaan villan alle / väliin lymyilemään ja odotella kunnes lämpötila kylmenee ja alkaa sitten nousemaan ylöspäin. Eipähän siinä tietysti, hyvä jos selvisi, mutta itseäni arveluittaisi kyllä. Omakohtaista kokemusta on yläpohjan vuotavasta höyrynsulusta.

 

[jonesky12345]

Ulkoilman kosteus on kulkeutunut vääriin rakoihin. Ilma villojen välisissä raoissa on päässyt lämpenemään ja kuljettamaan ylös noustessaan sitä aina alaspäin pyrkivää kosteaa ulkoilmaa kosteuden osalta ylöspäin. Näin ollen on luonnollista että vaikutti HS-muovin olevan puhki/vialla, koska siinä pääsee tapahtumaan ihan sama ilmiö väljälti asennettujen villojen kanssa. Juurisyy vaan on eri. Ilmaa kun on kummallakin puolella HS muovia..

Siis pointtihan on se, että kylmänä vuodenaikana ilmassa on vähän kosteutta vaikka ollaankin lähellä kastepistettä ja jos se ilma vähänkään lämpenee niin kastepistettä ei saavuteta, joten ulkoilman kosteus ei tuolla kondensoidu kyllä noin.

 

[jerker66]

Siis pointtihan on se, että kylmänä vuodenaikana ilmassa on vähän kosteutta vaikka ollaankin lähellä kastepistettä ja jos se ilma vähänkään lämpenee niin kastepistettä ei saavuteta, joten ulkoilman kosteus ei tuolla kondensoidu kyllä noin.

Joo, se mikä tulis mieleen on että yläpohjaan olis tuiskunnut lunta ja sulanut tai epätodennäköisempi kämpässä on käytetty lämpöpumppua kesällä jäähdytykseen?

 

[dot1q]

@jonesky12345 tällä hetkellä Helsingissä ilmankosteus 68%

Jyväskylässä 77%

Tuo on melko tuhti siivu kosteutta ilmassa. Itsellä sisällä noin 40% nurkissa ilmankosteus. Siihen verrattuna ulkona on kosteampaa kuin sisällä.
Joten kosteus voi tällöin tulla ulkoilmasta tuonne villojen väleihin. Seison korjattuna jos tässä on jokin virheellinen ajatus taustalla omalta osaltani. En pane pahakseni jos minua auttaa näkemään tuon virheen.

 

[jerker66]

@jonesky12345 tällä hetkellä Helsingissä ilmankosteus 68%

Jyväskylässä 77%

Tuo on melko tuhti siivu kosteutta ilmassa. Itsellä sisällä noin 40% nurkissa ilmankosteus. Siihen verrattuna ulkona on kosteampaa kuin sisällä.
Joten kosteus voi tällöin tulla ulkoilmasta tuonne villojen väleihin. Seison korjattuna jos tässä on jokin virheellinen ajatus taustalla omalta osaltani. En pane pahakseni jos minua auttaa näkemään tuon virheen.

No ei ole. kumpikin on suhteellista kosteutta. Eli 100% on kuinka paljon vesihöyryä "mahtuu" ilmaan kyseisessä lämpötilassa. Tuosta kuvasta näet kuinka paljon ilmassa on absoluuttisesti vettä 100% kosteudella eri lämpötiloissa.

 

[venalaine]

@jonesky12345 tällä hetkellä Helsingissä ilmankosteus 68%
Tuo on melko tuhti siivu kosteutta ilmassa. Itsellä sisällä noin 40% nurkissa ilmankosteus. Siihen verrattuna ulkona on kosteampaa kuin sisällä.
Joten kosteus voi tällöin tulla ulkoilmasta tuonne villojen väleihin. Seison korjattuna jos tässä on jokin virheellinen ajatus taustalla omalta osaltani. En pane pahakseni jos minua auttaa näkemään tuon virheen.

Ilmankosteudesta kun puhutaan, niin on tärkeää muistaa ja ymmärtää, että puhutaan yleensä suhteellisesta kosteudesta, ja oleellinen tekijä on lämpötila. Mitä kylmempää on ilma, niin sitä vähemmän siihen mahtuu kosteutta. Eli vaikka suhteellinen ilmankosteus olisi pakkaskelillä numeroiden valossa korkea, ei ilmassa kuitenkaan ole juurikaan kosteutta. Sinun 40% RH oletettavasti noin 20 asteinen huoneilma sisältää varmasti enemmän kosteutta kuin pakkasilma.

 

[dot1q]

Kiitokset, tuo kuvaaja ja @venalaine tarkennus olivat se mitä tarvitsin. Itselläni tuo oli "suoraviiva" tuo ilmankosteus. Eli tuon takia siitä puhutaan "suhteellisena kosteutena".