Tuleekos tuolla ominaispainoksi jotain sellaista, että prosentit olisi luokkaa 5. Ei niin tarkkaa ole mutta 4% ei hyvä, mieluummin 6%?
Homma menee niin, että sulla on joku hyötysuhde joka kertoo nimensä mukaisesti kuinka suurella hyötysuhteella saadaan maltaasta sokerit vierteeseen. Se voi olla esim brew monkin tapaisella systeemillä n. 75%. Sulla on sen lisäksi ominaispaino ennen käymistä ja ominaispaino käymisen jälkeen. Tähän vaikuttaa hiivan käymisaste, esim jos ominaispaino on ennen käymistä 1,050 ja käymisaste on n. 80% niin ominaispaino käymisen jälkeen on n. 1,010. Tuosta erotuksesta saat sitten laskukaavalla alkoholiprosentin. Mäskäyslämpötila vaikuttaa käymiskelpoisten sokereiden määrään siten, että mitä kuumempi mäski, sitä enemmän käymiskelvotonta sokeria ja sitä "makeampi" olut ja sitä suuremmaksi tuo post boil eli keiton jälkeinen OG jää. Reseptilaskurilla voit sitten säätää mallasmäärän sellaiseksi, että saat haluamasi OG:n. Samalla voit syöttää laskuriin mäskäyslämpötilan, hyötysuhteen (tämä pitää kokeilemalla melkein selvittää, aloita esim 75%), ja käymisasteen jolloin saat myös vahvuuden tietoon.
Isketään tähän esimerkiksi oma resepti:
Toi on vähän humaloidumpi neipa, mutta voin avata tuon toiminnan yleisesti.
Batch sizeen isken sen olutmäärän, mitä haluan esimerkiksi nyt käymisastiaan. Tässä mun pitää sitten tietää paljonko menetän vettä prosessissa eli joudun käyttämään vastaavasti enemmän vettä. Tuolla tools pudotusvalikossa löytyy apuvälineitä tuon hahmottamiseen.
OG on ominaispaino ennen käymistä jonka voi asettaa, FG on taas tuon AA% eli hiivan käymisasteen (apparent attenuation) mukaan ohjelman laskema. IBU on ohjelman laskema. ABV on myös ohjelman laskema.
Efficiency on hyötysuhde ja siihen olen asettanut pussimäskäämiseen sopivan 60%. Olen säätänyt eri mallaskomponentit prosentteina, jolloin tuo ohjelma laskee kilomäärät tuon efficiencyn mukaan. Tuolla ferment tempillä ei ole käytännössä väliä muihin arvoihin eikä sinänsä myöskään boil lengthillä.
Tuosta vesimäärästä vielä sen verran, että tuon reseptisuunnittelun puolesta tuo vesimäärä tarkoittaa vaan käymisastiaan menevää vesimäärää ja hyötysuhde määrittää tuon ominaispainotavoitteen edellyttämän mallasmäärän. Jos olen tehnyt pienemmän satsin esim kahdella kattilalla keittämällä, olen saattanut keittoon ottaa vaikkapa 18 litraa, mutta olen lisännyt haihtuvan veden takaisin. Tämä johtaa samaan lopputulokseen kuin veden lisääminen ennen keittoa lisähuuhtelun muodossa, toki vähentää hieman hyötysuhdetta, kun vähemmän tavaraa tulee huuhdelluksi.
Toivottavasti avaa vähän tuota prosessia.
Humaloista sellainen sana, että jos laitat tolla ohjelmalla humalaisäykseen esim 0min niin toi ohjelma ilmaisee ibut suoraan nollana. Tämä ei ole täysin totta, koska alfahappojen isomerisoituminen tapahtuu yli 80 asteessa, eli jos sammutat lieden ja isket humalat sekaan ja annat olla vaikka 20 min ennen kuin jäähdytät niin ibut voi olla lähempänä 20min keitolla saavutettavaa määrää, tarkkaa määrää ei oikein osata laskea. Voit siis kokeilla myöhäisille humalalisäyksille antaa vähän keittoaikaa riippuen kauanko ovat kuumassa, jotta pääset edes "sinnepäin" tuossa humalan tuomassa katkeruudessa. Esim mulla tossa reseptissä nuo humalat lisättiin todellisuudessa 90 asteiseen vierteeseen, jossa lilluivat 30min huoneenlämmössä niin, ettei lämpötila vierteessä montaa astetta tippunut mutta halusin saada jotain suuntaa-antavaa niin laitoin 15min keiton sinne.
Jos esim usealla kattilalla keittäessä menetänkin enemmän vettä, voin vaan lisätä sitä, koska tavallaan pääset ihan samaan lopputulokseen
