Noniin, testailin tänään Gigabyten GeForce RTX 3080 Gaming OC:lla, joka meidän testeissä toimi korkeimmalla kellotaajuudella, miten resoluutio vaikuttaa Boost-kellotaajuuteen ja onhan siinä tolkuton ero 4k:n 1935-1950 MHz vs 1080p 2040-2055 MHz.
Johtuu osittain siitä, että Battlefied V:n pelimoottorissa 200 FPS:n rajoitin ja 3080 on niin suorituskykyinen, että GPU:n käyttöaste jää alhaiseksi -> Boost-algoritmi nostaa kellot maksimiin, mutta samaa saattaa toki esiintyä muissakin peleissä, joten tämä on hyvä esimerkki käytöksestä.
Lisäksi tähän konkkagateen liittyen olen saanut selviteltyä, että kyse on tosiaankin siitä, että grafiikkapiirin takapuolen kondensaattorit suodattavat sisääntulojännitettä ja joista grafiikkapiiri ottaa tarvitsemansa kuormavirran. Korkeilla kellotaajuuksilla pelkät SP-Capsit eivät ilmeisesti kykene riittävän nopeasti reagoimaan kuormavirran muutoksiin, kun taas pienemmät MLCC-konkat kykenevät. Ei ole kyse niinkään, että toiset olisi laadukkaampia tai kalliimpia, vaan sopivat tähän kyseiseen hommaan paremmin.
Ilmeisesti tuo Asuksen kaikki MLCC konkkia on overkill ja ongelma ratkeaa jo että ihan 1-2 konkista on toteuttu niillä. Osa valmistajista oli havainnut ongelmat aiemmin (Asus), osa selkeästi myöhemmin (EVGA).
MSI ja Gigabyte ovat käyttäneet sitten taas referenssisuunnitteluun ja esim. Zotac Trinityyn verrattuna isompia SP-Capseja (470 vs 220 uF), Gigabytessä kaikki kuusi ovat näitä, MSI:n 3080 Gaming X Triossa on 1 x MLCC + 5 x SP-Caps ja 3090:ssä 2 x MLCC + 4 x SP-Caps.