Nettitreffit + Tinder

Ei kyllä ole ikinä kukaan kysynyt miten pitkä olen. Ja jos sulta tätä kysellään ja se suututtaa niin mikä estää kysymästä vastapuolen bmi:tä?
Kun puhutaan yleisellä tasolla, ei tarkoita että kaikki naiset pituutta kyselisi, aina on poikkeuksia koska ei kaikille naisille miehen pituus ole niin tärkeä seikka. Yleinen konsensus kuitenkin on että naiset tykkää pitkistä miehistä. Samaa sarjaa kun miehet pääsääntöisesti tykkää ei niin runsaista naisista.
 
Huomaa kyllä että tää Tinderi on luonnut aivan uudenlaisen tunnetilan treffailua kohtaan. Koska on niin monta keissiä ollut missä homma vaan leviää kuin seinään, niin se on yksinkertaisesti tuhonnut sitä luottoa syntyy mitään suurempaa :D Vaikka nyt kohta 3kk jo "tunnettu" ja neljättä kertaa pian nähdään, mulla on edelleen se tunne aika-ajoin, milloha se laittaa viestin, että ettei halua jatkaa. Tähä en halua uskoa tai muutakaan, mut ei mulla ennen ollut tälläistä.

Tää on tää nykypäivä kun ihmisillä on loputtomasti tarjontaa, usko tai luotto ihmisiin on vaakalaudalla.

Mulla kans kaveri joka on nyt jo yli 6kk ollut yhden kanssa yhdessä ja on suorastaan ihmetellyt, että miten tää nainen voi olla näin ehjä/ymmärtäväinen, sekä jutun luotettavuus on erittäin harvinaislaatuista. Mut tämä tapaus ei ole harrastanut kullikarusellia. On vain harrastanut seksiä parisuhteessa. Vähä sama tapaus omalla kohdalla - kuulemma kokeillut edellisen eron jälkeen ONS, mutta lopetti heti kun huomasi, että minkälainen tyhjiö niistä jää.

Emmä teistä tiedä, mut naisen "high body count" vaan yksinkertaisesti pilaa naiset :D
 
Viimeksi muokattu:
Jotain korkkaamatonta on aika absurdia odottaa. Varsinkaan tinderistä. Eiköhän akoilla ole 10 äijää iPhonessa jonossa valmiina jos tarve tulee.

Jotenkin outoa että joku 50v nainen saa 20v Chadia niin paljon kuin sielu sietää.
Mies kun treenaa itselleen tiukan kropan. Niin joutuu tyytymään johonkin 10v vanhempaan kurppaan. Jos edes sitäkään. Only in Finland meininkiä.

Kyllä sitä mieluummin kävelee tiukka 20v mimmi kainalossa kylillä kuin joku 48v kurppa.
 
Nykyäänhän mies ei myöskään enää saa lähestyä nuorempaa naista ilman syytteitä, leimaa ja paheksuntaa. Jo 30-vuotias yrittämässä 20-vuotiaita tuntuu olevan joidenkin mielestä aivan luonnotonta ja absurdia. 16-18-vuotaiden perään kuolaajia haukutaan jo pedofiileiksi. Jostain syystä taas nippa nappa 18-vuotiaat tytsyt leikkimässä joidenkin ökyrikkaiden impotentti-seniilien julkkispappojen tyttöystäviä on ihan hyväksyttävää tai jopa tavoiteltavaa, puhumattakaan jostakin nymfopuumasusannapenttilöistä takomassa rahaa kyntämällä OF-kotivideoissaan 20-vuotiaita "wohoo jippii gogo girl doo iiiittt".

Aukaisin tuossa yksi päivä pitkästä aikaa Tinderin ja ensimmäinen matchi viikkoihin oli joku YH-mamma joka kertoi vain olevansa "kiireinen" ja kiireesti hänet myös poistin. Ehkä seuraava matchi on sentään YH-mamma jolla ei ole kalenteri ja sekuntikello liimattuna käteen kiinni. :smoke:
 
Nykyäänhän mies ei myöskään enää saa lähestyä nuorempaa naista ilman syytteitä, leimaa ja paheksuntaa. Jo 30-vuotias yrittämässä 20-vuotiaita tuntuu olevan joidenkin mielestä aivan luonnotonta ja absurdia. 16-18-vuotaiden perään kuolaajia haukutaan jo pedofiileiksi. Jostain syystä taas nippa nappa 18-vuotiaat tytsyt leikkimässä joidenkin ökyrikkaiden impotentti-seniilien julkkispappojen tyttöystäviä on ihan hyväksyttävää tai jopa tavoiteltavaa, puhumattakaan jostakin nymfopuumasusannapenttilöistä takomassa rahaa kyntämällä OF-kotivideoissaan 20-vuotiaita "wohoo jippii gogo girl doo iiiittt".
En tiedä että onko tämä sitten vain jotain vanhempien naisten kiukuttelua, jota osa "miesfeministeistä" tietenkin tukee.
 
En tiedä että onko tämä sitten vain jotain vanhempien naisten kiukuttelua, jota osa "miesfeministeistä" tietenkin tukee.
Ei taida olla, Iltapaskakin kirjoitti aiheesta joskus pari kauhisteluartikkelia:


Ihanko kymmenen vuotta vanhemmat lähestyvät baarissa, huhheijakkaa. Joku päivä huomataan että itselle on tullut se 20 vuotta ikää lisää ja silloin taas alkaa nurina kun kukaan ei enää lähesty. :smoke:
 
Huomaa kyllä että tää Tinderi on luonnut aivan uudenlaisen tunnetilan treffailua kohtaan. Koska on niin monta keissiä ollut missä homma vaan leviää kuin seinään, niin se on yksinkertaisesti tuhonnut sitä luottoa syntyy mitään suurempaa :D Vaikka nyt kohta 3kk jo "tunnettu" ja neljättä kertaa pian nähdään, mulla on edelleen se tunne aika-ajoin, milloha se laittaa viestin, että ettei halua jatkaa. Tähä en halua uskoa tai muutakaan, mut ei mulla ennen ollut tälläistä.

Tää on tää nykypäivä kun ihmisillä on loputtomasti tarjontaa, usko tai luotto ihmisiin on vaakalaudalla.
Mun mielestä tuo kertoo enemmän siitä, että suhde on vasta alkutekijöissään, koska olette vain kolme kertaa tavanneet.
 
Mun mielestä tuo kertoo enemmän siitä, että suhde on vasta alkutekijöissään, koska olette vain kolme kertaa tavanneet.

Toki on, mut sinällään semi raskasta ajatella, että tutustuminen voi jo levitä seuraavana päivänä sen sijaan, että luottaisi luonnolliseen etenemiseen.
Miten sen kääntäisikin niin, että nauttii ilman ajatusta tutustumisen leviämisestä.

Tinder on aiheuttanut lisää kitkaa juurikin siihen, että ei luota :D Mitä ei taas menneisyydessä ollut
 
Ei taida olla, Iltapaskakin kirjoitti aiheesta joskus pari kauhisteluartikkelia:


Ihanko kymmenen vuotta vanhemmat lähestyvät baarissa, huhheijakkaa. Joku päivä huomataan että itselle on tullut se 20 vuotta ikää lisää ja silloin taas alkaa nurina kun kukaan ei enää lähesty. :smoke:
Samalla ihannoidaan sitä, että 50-vuotiaat naiset nauttivat parikymppisten miesten seurasta. Se on sitten jostain syystä hyväksyttävää, jopa tavoiteltavaa.
 
Toki on, mut sinällään semi raskasta ajatella, että tutustuminen voi jo levitä seuraavana päivänä sen sijaan, että luottaisi luonnolliseen etenemiseen.
Miten sen kääntäisikin niin, että nauttii ilman ajatusta tutustumisen leviämisestä.
Eikö molemmat poistaneet Tinderin? Ei sitä (leviämis)riskiä kannata ajatella kun peliin lähtee. Se riski on kai aina ollut ja suhteessa vasta onkin (naisen leviämisriski) :p
 
Eikö molemmat poistaneet Tinderin? Ei sitä (leviämis)riskiä kannata ajatella kun peliin lähtee. Se riski on kai aina ollut ja suhteessa vasta onkin (naisen leviämisriski) :p

Joo, tai ainakin sovittiin ettei sekoilla muiden kanssa, vaan keskitytään tähä juttuun. Mää taas oon sananimittainen mies noin muuten.

Ainahan tuossa on se leviämisriski :D Ja kaikki kokee sen aina vähä eri tavalla. Toki olisi varmaa seuraavalla näkemisellä jo hyvä keskustella syvemmin asioista mikä toisi taas omaa turvaansa tähän kokonaisuuteen. Kaukosuhde kun on, niin siksi näkemisiä on ollut toistaiseksi näin harvoin.
 
Jotenkin outoa että joku 50v nainen saa 20v Chadia niin paljon kuin sielu sietää.
Kun nämä "20v chadit" saavat teikäläisen teorioiden keneltä ja koska tahansa, niin missäs vaiheessa nämä panosonnit löytävät aikaa ja mielenkiintoa jörniä jotain viisikymppisiä perheenäitejä kun ovella on jonossa parikymppistä herkkupeppua yllin kyllin? Eikö näitä kikkelisenseitä ollut tyyliin yksi sadasta miehestä?
 
Kun nämä "20v chadit" saavat teikäläisen teorioiden keneltä ja koska tahansa, niin missäs vaiheessa nämä panosonnit löytävät aikaa ja mielenkiintoa jörniä jotain viisikymppisiä perheenäitejä kun ovella on jonossa parikymppistä herkkupeppua yllin kyllin? Eikö näitä kikkelisenseitä ollut tyyliin yksi sadasta miehestä?
Ei se pillu paljon eroa onko 20v vai 50v.
 
Nyrkkisääntönä on että naiset aliarvioivat body counttinsa. Miehet taas liioittelevat body countin.
Naisien body countille kaava on tyyliin kerrottuna 3 ja miesten jaettuna 3:lla.

Itse kyllä panen jo ekoilla treffeillä. Ja lisään naisen high body counttia yhdellä. Muuten voi riskeerata suhteen pihtarin kanssa.

Aika sairasta menoa. Naiset jopa kanniskelevat kyynelkaasua mukanaan ja liikkuvat isoissa parvissa.
Jos vaikka joku 10v vanhempi mies kehtaa lähestyä kadulla tai baarissa.

Missä hitossa naisia voi lähestyä jos ei kadulla tai baarissa?

 
Ei se pillu paljon eroa onko 20v vai 50v.

Eli se tarinoiden 20v panomieschad panee liukuhihnahengessä nyt sitten niiden markkinateoriamiesten päiväuni-eloveenatyttöjen lisäksi myös viisikymppisiä isoäitejä? Fetissimiehet nyt erikseen, mutta jos näille ravintoketjun huipulla leijonanharja hulmuten nussiville seksisulttaaneille riittää jonoksi asti peffaansa salilla ahkerasti treenaavia kansikuvatyttöjä, niin miksi ihmeessä? Vai onko tämä sitä narratiivia, missä kuka tahansa pillulla varustettu eläkeiäinen suohirviö saa koska tahansa seksiä könsikäs-chadeilta sormia napsauttamalla?
 
Ajattelin että tämän ketjun lukijoita voisi kiinnostaa oma kokemukseni nettideittailusta. Lyhyesti: Tinder tuntui käyttökelvottoman yököttävältä, mutta lopulta tyttöystävä löytyi Hingestä.

Lähtökohdat olivat osaltani hyvät: vakaa työ, urheiluharrastus, kohtuulliset puheenlahjat ja kuulemma tuo leukakin on komia. Harrastukset tapahtuvat neljän seinän sisällä ja jotenkin päädyn vain harvoin juhliin joissa voisi tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin, joten nettitreffit tuntuivat hyvältä idealta. Varmaan tuttu tilanne monelle foorumilaiselle :)

Aloitin kesäkuussa. Näin mietiskelijänä luin aluksi tietenkin aiheesta kaiken mitä löysin, mukaanlukien tämän ketjun. Eli kiitos teille näkökulmistanne! Tinder meni pikaisen kokeilun jälkeen roskikseen ja siirryin Hingeen. Alkusekoilujen jälkeen päätin käyttää kaikki keinot tehdäkseni profiilistani niin hyvän kuin suinkin mahdollista. Teoria: Pitkäaikaista suhdetta etsiessä profiilissa voidaan ajatella myytävän elämäntyyliä henkilön sijaan, ja profiili taas nykyään koostuu pääosin kuvista. Käytäntö: Tarvitsin siis kuvia harrastuksistani ja asioista joita haluaisin tehdä yhdessä.

Seuraa tärkeä osa. Pyysin apua. Keräsin kavereilta vanhoja kuvia, tein profiilin, kysyin palautetta siitä, puhuin asioista parin ystävän kanssa keräten näin henkistä resilienssiä. En usko että olisin jaksanut hommaa kovin pitkään yksin nyhertäen. Värväsin kuvaajan näpsimään lavastettuja otoksia harrastuksistani järjestelmäkamerallaan. Vinkkinä: samaan kuvaussessioon voi ottaa useat eri vaatteet mukaan. Kengät lainasin.

Ja piti perusasiat myös saattaa kuntoon. Metsästin kirpparilta uuden vaatekerran ja kävin parturissa. Myöhemmin otin vielä pokkarin itselaukaisimella tuoreen hymyilypotretin, koska yllä mainittujen järkkärikuvien jälkeen olin jo vaihtanut hiustyyliä. Uudelleenkirjoitin profilitekstin ainakin kymmenen kertaa. Lopulta tärkeintä tuntui olevan ilmoittaa selvästi mutta rennosti minkälaista henkilöä haen, koska sen jälkeen mielenkiintoisia yhteydenottoja alkoi tulla.

Jos tähän loppuun voi vielä jotain sanoa, niin: ei kannata maksaa mistään ennenkuin profiilista on hiottu pahimmat särmät pois ja omat tavoitteet ovat selvillä. Onnea matkaan ja muista ettei kaikkea tarvitse aina tehdä yksin.
 
Ajattelin että tämän ketjun lukijoita voisi kiinnostaa oma kokemukseni nettideittailusta. Lyhyesti: Tinder tuntui käyttökelvottoman yököttävältä, mutta lopulta tyttöystävä löytyi Hingestä.

Lähtökohdat olivat osaltani hyvät: vakaa työ, urheiluharrastus, kohtuulliset puheenlahjat ja kuulemma tuo leukakin on komia. Harrastukset tapahtuvat neljän seinän sisällä ja jotenkin päädyn vain harvoin juhliin joissa voisi tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin, joten nettitreffit tuntuivat hyvältä idealta. Varmaan tuttu tilanne monelle foorumilaiselle :)

Aloitin kesäkuussa. Näin mietiskelijänä luin aluksi tietenkin aiheesta kaiken mitä löysin, mukaanlukien tämän ketjun. Eli kiitos teille näkökulmistanne! Tinder meni pikaisen kokeilun jälkeen roskikseen ja siirryin Hingeen. Alkusekoilujen jälkeen päätin käyttää kaikki keinot tehdäkseni profiilistani niin hyvän kuin suinkin mahdollista. Teoria: Pitkäaikaista suhdetta etsiessä profiilissa voidaan ajatella myytävän elämäntyyliä henkilön sijaan, ja profiili taas nykyään koostuu pääosin kuvista. Käytäntö: Tarvitsin siis kuvia harrastuksistani ja asioista joita haluaisin tehdä yhdessä.

Seuraa tärkeä osa. Pyysin apua. Keräsin kavereilta vanhoja kuvia, tein profiilin, kysyin palautetta siitä, puhuin asioista parin ystävän kanssa keräten näin henkistä resilienssiä. En usko että olisin jaksanut hommaa kovin pitkään yksin nyhertäen. Värväsin kuvaajan näpsimään lavastettuja otoksia harrastuksistani järjestelmäkamerallaan. Vinkkinä: samaan kuvaussessioon voi ottaa useat eri vaatteet mukaan. Kengät lainasin.

Ja piti perusasiat myös saattaa kuntoon. Metsästin kirpparilta uuden vaatekerran ja kävin parturissa. Myöhemmin otin vielä pokkarin itselaukaisimella tuoreen hymyilypotretin, koska yllä mainittujen järkkärikuvien jälkeen olin jo vaihtanut hiustyyliä. Uudelleenkirjoitin profilitekstin ainakin kymmenen kertaa. Lopulta tärkeintä tuntui olevan ilmoittaa selvästi mutta rennosti minkälaista henkilöä haen, koska sen jälkeen mielenkiintoisia yhteydenottoja alkoi tulla.

Jos tähän loppuun voi vielä jotain sanoa, niin: ei kannata maksaa mistään ennenkuin profiilista on hiottu pahimmat särmät pois ja omat tavoitteet ovat selvillä. Onnea matkaan ja muista ettei kaikkea tarvitse aina tehdä yksin.

Tässä oiva esimerkki siitä, että mitä voi saada aikaiseksi kun pistää pohjan oikeasti hyvin kuntoon. Ja tämä pätee siis kaikkiin nettideittisovelluksiin. Itselläni parhaat saldot olivat Tinderistä. Jos puhutaa 200-300 tykkäyksien määrästä ja Hingessä/Badoossa muutama, on päivänselvää, että miksi pysyin Tinderissä.

En tiedä miksi muut nettideitit tuntui junnaavan paikallaan ja Tinder toimi.

Enivei. @takavoltti viestistä kannattaa oikeasti ottaa mallia, koska tekemällä duunia sen eteen mitä haluaa, tulee sen loppupeleissä saamaan! Hyvää settiä!
 
Eipä tohon profiiliin loppujen lopuksi ihan hirveästi tarvinut panostaa. Kunhan vähän paremmat kuvat kännykällä otti ja panosti vähän (tinder)keskiarvoa enemmän profiilitekstiin, niin jo tälleen +40v pääsi heti vähän pidemmälle entiseen verrattuna. + Se, että myös keskittyi siihen keskustelemiseen, vaikka ne monesti kasaan kuivuikin nopeasti.

Tällä hetkellä treffisovellukset on kaikki poistettu. Kyllä se kranttuilu ja tietynlaisen (vaatimus)tason ehkä jopa liian korkealla pitäminen sit kai kuitenkin kantoi hedelmää ainakin toistaiseksi. Ainakin ne jyvät erottuu akanoista helpommin ja ohilyönnit harvenee tuolla taktiikalla.
Ei siis tarvittu yletöntä määrää treffailua eri ihmisten kanssa.
 
Ajattelin että tämän ketjun lukijoita voisi kiinnostaa oma kokemukseni nettideittailusta. Lyhyesti: Tinder tuntui käyttökelvottoman yököttävältä, mutta lopulta tyttöystävä löytyi Hingestä.

Lähtökohdat olivat osaltani hyvät: vakaa työ, urheiluharrastus, kohtuulliset puheenlahjat ja kuulemma tuo leukakin on komia. Harrastukset tapahtuvat neljän seinän sisällä ja jotenkin päädyn vain harvoin juhliin joissa voisi tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin, joten nettitreffit tuntuivat hyvältä idealta. Varmaan tuttu tilanne monelle foorumilaiselle :)

Aloitin kesäkuussa. Näin mietiskelijänä luin aluksi tietenkin aiheesta kaiken mitä löysin, mukaanlukien tämän ketjun. Eli kiitos teille näkökulmistanne! Tinder meni pikaisen kokeilun jälkeen roskikseen ja siirryin Hingeen. Alkusekoilujen jälkeen päätin käyttää kaikki keinot tehdäkseni profiilistani niin hyvän kuin suinkin mahdollista. Teoria: Pitkäaikaista suhdetta etsiessä profiilissa voidaan ajatella myytävän elämäntyyliä henkilön sijaan, ja profiili taas nykyään koostuu pääosin kuvista. Käytäntö: Tarvitsin siis kuvia harrastuksistani ja asioista joita haluaisin tehdä yhdessä.

Seuraa tärkeä osa. Pyysin apua. Keräsin kavereilta vanhoja kuvia, tein profiilin, kysyin palautetta siitä, puhuin asioista parin ystävän kanssa keräten näin henkistä resilienssiä. En usko että olisin jaksanut hommaa kovin pitkään yksin nyhertäen. Värväsin kuvaajan näpsimään lavastettuja otoksia harrastuksistani järjestelmäkamerallaan. Vinkkinä: samaan kuvaussessioon voi ottaa useat eri vaatteet mukaan. Kengät lainasin.

Ja piti perusasiat myös saattaa kuntoon. Metsästin kirpparilta uuden vaatekerran ja kävin parturissa. Myöhemmin otin vielä pokkarin itselaukaisimella tuoreen hymyilypotretin, koska yllä mainittujen järkkärikuvien jälkeen olin jo vaihtanut hiustyyliä. Uudelleenkirjoitin profilitekstin ainakin kymmenen kertaa. Lopulta tärkeintä tuntui olevan ilmoittaa selvästi mutta rennosti minkälaista henkilöä haen, koska sen jälkeen mielenkiintoisia yhteydenottoja alkoi tulla.

Jos tähän loppuun voi vielä jotain sanoa, niin: ei kannata maksaa mistään ennenkuin profiilista on hiottu pahimmat särmät pois ja omat tavoitteet ovat selvillä. Onnea matkaan ja muista ettei kaikkea tarvitse aina tehdä yksin.
Hieman aikaista juhlia mutta toivotaan, että saatte nauttia toisistanne pitkään.
 
Onnittelut @takavoltti :thumbsup: PIdä muidusta kiinni ettei tarvitse lähteä tuohon uudestaan, ammattilaisvalokuvat pitää tietysti päivittää sitten ja kuteet ym.. :) Mitenhän sitä itse saisi enemmän rohkeutta jutella vaan jossain harrastuksessa tms. Siinä tulee varmasti pakkia toisen perään mikä hajottaa mutta vähemmän duunia kuin tässä nettideittailussa.. + what you see is what you get, jos rakennan jonkun imagon tinderiin tai vastaavaan slickeine kuvineen sitä täytyisi jaksaa ylläpitää ja korttitalo hajoaisi varmaan alkuunsa. :D Tai jotenkin näin asian koen, kai tuossa voi jonkin omannäköisen linjan pitää myös mutta mihin se riittää kun vertautuu palvelussa kaiken maailman meneviin seikkailijaharrastajiin ym.
 
Onnittelut @takavoltti :thumbsup: PIdä muidusta kiinni ettei tarvitse lähteä tuohon uudestaan, ammattilaisvalokuvat pitää tietysti päivittää sitten ja kuteet ym.. :) Mitenhän sitä itse saisi enemmän rohkeutta jutella vaan jossain harrastuksessa tms. Siinä tulee varmasti pakkia toisen perään mikä hajottaa mutta vähemmän duunia kuin tässä nettideittailussa.. + what you see is what you get, jos rakennan jonkun imagon tinderiin tai vastaavaan slickeine kuvineen sitä täytyisi jaksaa ylläpitää ja korttitalo hajoaisi varmaan alkuunsa. :D Tai jotenkin näin asian koen, kai tuossa voi jonkin omannäköisen linjan pitää myös mutta mihin se riittää kun vertautuu palvelussa kaiken maailman meneviin seikkailijaharrastajiin ym.
Ei kaikki todellakaan halua meneviä seikkailuharrastajia. Sitä sopivaa henkilöä tässä kuitenkin etsitään, sellaista joka viihtyy sun seurassa kun olet ihan oma itsesi.
 
Sieltä Hingen, Tinderin, Binderin etc. kännykkäsovelluksista on naisien turvallista shoppailla seuraavaa alfaa ja chadia. Ei tarvi pelätä ahdistelua niinkuin baarissa tai irl. Kukaan ei tule salaa juttusille. Äärimmäisen laiskaa ja cringeä. Enää ei ole edes lavatansseja missä pääsi tapaamaan "kontrolloidussa" tilassa naisia irl.
 
Ajattelin että tämän ketjun lukijoita voisi kiinnostaa oma kokemukseni nettideittailusta. Lyhyesti: Tinder tuntui käyttökelvottoman yököttävältä, mutta lopulta tyttöystävä löytyi Hingestä.

Lähtökohdat olivat osaltani hyvät: vakaa työ, urheiluharrastus, kohtuulliset puheenlahjat ja kuulemma tuo leukakin on komia. Harrastukset tapahtuvat neljän seinän sisällä ja jotenkin päädyn vain harvoin juhliin joissa voisi tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin, joten nettitreffit tuntuivat hyvältä idealta. Varmaan tuttu tilanne monelle foorumilaiselle :)

Aloitin kesäkuussa. Näin mietiskelijänä luin aluksi tietenkin aiheesta kaiken mitä löysin, mukaanlukien tämän ketjun. Eli kiitos teille näkökulmistanne! Tinder meni pikaisen kokeilun jälkeen roskikseen ja siirryin Hingeen. Alkusekoilujen jälkeen päätin käyttää kaikki keinot tehdäkseni profiilistani niin hyvän kuin suinkin mahdollista. Teoria: Pitkäaikaista suhdetta etsiessä profiilissa voidaan ajatella myytävän elämäntyyliä henkilön sijaan, ja profiili taas nykyään koostuu pääosin kuvista. Käytäntö: Tarvitsin siis kuvia harrastuksistani ja asioista joita haluaisin tehdä yhdessä.

Seuraa tärkeä osa. Pyysin apua. Keräsin kavereilta vanhoja kuvia, tein profiilin, kysyin palautetta siitä, puhuin asioista parin ystävän kanssa keräten näin henkistä resilienssiä. En usko että olisin jaksanut hommaa kovin pitkään yksin nyhertäen. Värväsin kuvaajan näpsimään lavastettuja otoksia harrastuksistani järjestelmäkamerallaan. Vinkkinä: samaan kuvaussessioon voi ottaa useat eri vaatteet mukaan. Kengät lainasin.

Ja piti perusasiat myös saattaa kuntoon. Metsästin kirpparilta uuden vaatekerran ja kävin parturissa. Myöhemmin otin vielä pokkarin itselaukaisimella tuoreen hymyilypotretin, koska yllä mainittujen järkkärikuvien jälkeen olin jo vaihtanut hiustyyliä. Uudelleenkirjoitin profilitekstin ainakin kymmenen kertaa. Lopulta tärkeintä tuntui olevan ilmoittaa selvästi mutta rennosti minkälaista henkilöä haen, koska sen jälkeen mielenkiintoisia yhteydenottoja alkoi tulla.

Jos tähän loppuun voi vielä jotain sanoa, niin: ei kannata maksaa mistään ennenkuin profiilista on hiottu pahimmat särmät pois ja omat tavoitteet ovat selvillä. Onnea matkaan ja muista ettei kaikkea tarvitse aina tehdä yksin.

Hyvä kirjoitus, josta selviää hyvin että nettideiteissä pärjääminen vaatii mieheltä sitä extraa. Esimerkiksi hyvien kuvien lisäksi sen, että niillä pelkän henkilön kuvaamisen sijaan kerrotaan tarina ja myydään elämäntyyliä. Eli markkinointi on kaiken a ja o, vaikka monien tän palstan kirjoittajien vaikuttaa olevan vaikea uskoa ettei se suihkussa käynti ja silmiin katsominen riitä nykypäivän nettideittailussa. :)

Saako kuitenkin kysyä että miksi metsästit kirppareilta uuden vaatekerran, oliko tarkoitus hakea jotain erikoisempaa vai vaan siistimpää budjetilla? :hmm:


Tässä oiva esimerkki siitä, että mitä voi saada aikaiseksi kun pistää pohjan oikeasti hyvin kuntoon. Ja tämä pätee siis kaikkiin nettideittisovelluksiin. Itselläni parhaat saldot olivat Tinderistä. Jos puhutaa 200-300 tykkäyksien määrästä ja Hingessä/Badoossa muutama, on päivänselvää, että miksi pysyin Tinderissä.

En tiedä miksi muut nettideitit tuntui junnaavan paikallaan ja Tinder toimi.

Enivei. @takavoltti viestistä kannattaa oikeasti ottaa mallia, koska tekemällä duunia sen eteen mitä haluaa, tulee sen loppupeleissä saamaan! Hyvää settiä!

Sää kyllä olet tehnyt ihan älyttömän määrän työtä projektin eteen, minkä jälkeen sieditkin saada siitä vihdoin työvoiton. Täytyy sanoa että mulla ei ainakaan riitä kärsivällisyys ja kiinnostus vastaavaan. :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
255 226
Viestejä
4 436 989
Jäsenet
73 516
Uusin jäsen
starscream

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom