Joo siis ei ihan noin paha meininki ollut. Ei ollut älyttömiä riitoja tai huutamisia, tai kaasuvalottamista/projisointia. Tai hyvin lievänä versiona.
Mä luulen, että taustalla oli hänen omat ongelmansa sen sijaan että olisi narsistinen persoona. Mm. oli kyl kaverisuhteet hyvällä tolalla, jne..
--
Tuli muute mielee nyt kaikkien miehien kanssa jotka elää jonkinsortin "puutteessa". Aniharvalla on mahdollisuus viestin välityksellä ilmaista, että pannaanko niin että nainen vielä olisi ulkomuotoisesti viehättävä (sanotaanko panosuhde). Ennemmin tai myöhemmin (jos ei nyt ole superchadi, jolla ei ole milloinkaan ongelmia päästä naisen haaraväliin) ollaan AINA lähtötilanteessa. Se on iha sama onko pannut yhtä vai sataa, tilanne ei loppupeleissä muutu kuin että on kokemuksia rikkaampi ja toivottavasti saanut kokemuksia kuinka tehdä asiat paremmin. Ei se mun perusolemus ole muuttunut tässä vuoden aikana. Kyl mä mielummin ottaisin kokemukset parisuhteessa ja tekisi "level uppia" seksin suhteen jonkun kanssa kuin että tuntemattoman kanssa aina semmosta pientä arpaa et mitähän tässä nyt..
Syksyn mittaa mulla oli 2-3kk ajan yksi muikelo kenen kanssa kävin vehtaa 1-2 vk välein, mut tämäkin juttu kuoli. Nainen on se joka yleensä pakittaa näistä, ainaki omista kokemuksista. Viime vuonnakin oli yksi kenen kanssa tavattiin lähemmäs 6kk aikajanalla epäsäännöllisesti. Kesällä kutsu mökillensäkin, oli kyl hyviä kokemuksia ja jäi tosi kivoja muistoja. Onhan näitä muitakin lyhyitä ollut. Useimmien jäänyt kyl yhteen kertaan. Joidenkin kohdalla kyl sitä alko vähä ihastumaankin, mut huomasin, että ei ne olis toiminu. Toinen ei olis panostanut samalla tavalla. Mut sit taas nämä tapaamiset eivät olleet mitenkään vesiselvää asiaa - ei keskusteltu siitä, että onko tässä syventymässä vai onko tää vaan panemista - pikemminkin pidettiin hauskaa ilman sitoomuksia. Mut eipä kukaan mimmi antanut semmosia ihastumistunteita mitä ehkä kaipailisi suhteenmuodostumisen kannalta.
Nykytilanteessa tuo panemisen perässä juokseminen on menettänyt sitä merkitystänsä ja sitku omat standardit ovat matkalla nousseet niin on pakko sitte olla ilmankin

Etenkin nyt ydintalvella naiset ovat tuhannesti passiivisempia kuin kesällä. Kesällä sitten taas tuntuu siltä, että naiset suorastaan kutsuu kylään heti ensiviestillä (hieman värittäen). Pointtina kuitenkin isot erot talven ja kesän välillä.
No mut se tästä panemisesta. Mieli kaipaisi pysyvyyttä, ja se sinänsä vähä turhauttaa kuinka vaikeaa se nykyään on. Ja tavallaa ymmärrän naisten näkökulman myös etenkin jos edellinen suhde tai suhteet ovat olleet huonoja, on se aika raskasta tutustua johonkin etenkin jos homma syvenee ja sit huomaakin, että taas sitä mennään veitsi kurkulla, vaikka todellisuus voisikin olla aivan muuta - kuten vaikka oikeasti sen hyvän tyypin löytäminen.
Naisilla on jokseenkin etulyöntiasema
- Syvälliset keskustelut voi toteuttaa naisystäviensä kanssa ja saada sosiaaliset tarpeet täytettyä
- Moni on itsenäinen ja tienaa hyvin
- Munan saaminen komealta mieheltä on parin viestittelyn päässä
- Huomioo tulee nykypäivänä niin paljon, että "perusjamppa" ei mitenkään voi täyttää sitä tilaa mitä joku mimmi voi saada sosiaalisen median kautta
^ Toki asiat ei ole näin mustavalkoisia, mutta toivottavasti saatte mun pointit.
Mä oon usein miettinyt, että mitä mies voi tuoda suhteeseen?
- Aärettömän rehellisen, oman totuutensa pohjalta elävä mies, joka tietää mitä haluaa ja menee kohti tavoitteita
- Maskuliinis-feminiinis energisyyttä ja yhteyttä
- Sellainen joka voi viedä naisen esim. seksin ja seksuaalisuuden suhteen sellaiselle tasolle, mitä ei panosuhteista voi saada
Varmaa jotain jäi laittamatta, mutta mitä nyt ekana tuli mieleen. Ongelmana on se, että nämä ylläolevat asiat ei oo mitenkään helppoja saavuttaa mieheltä. Vaatii hitosti päättäväisyyttä, epämukavuutta ja sen oman elämän "mission" löytämistä. Joillekin (varmasti monelle) nää on tullut itsestään hyvän nuoruuden ansiosta, mut nykyään ko ihmiset tuntuvat olevan niin rikkinäisiä, vanhemmat eroo jatkuvasti, niin ei se ole ihme, että mies on aivan hukassa omassa elämässä, miksei naisetkin, omalla tavallansa.
Pieniä joulupohdintoja ku on aikaa
