Tämä kommari se jaksaa.
Nato-jäsenyyttä vastustanut vasemmistoliiton Anna Kontula kertoo jättävänsä eduskunnan nyt alkavan kauden jälkeen.
www.iltalehti.fi
Suomi liittyi sotilasliitto Natoon.
– Parempi olisi ollut, että emme olisi hakeneet, kansanedustaja Anna Kontula (vas) sanoo edelleen.
Kontula oli yksi niistä kansanedustajista, jotka äänestivät Natoon hakemista vastaan.
Pidättekö edelleen kiinni siitä, että oli virhe hakea Nato-jäsenyyttä?
– Virhe on ehkä väärä sana, koska virhe edellyttäisi, että on olemassa joku yksiselitteinen kriteeristö millä sitä arvioida.
"Kukaan ei pysty ennakoimaan”
Kontula toivoo, että Suomi ajaisi Natossa sitä, että Nato olisi enemmän puolustus- kuin sotilasliitto ja pyrkisi ihmisoikeusperustaiseen politiikkaan.
Miten Suomen turvallisuusympäristö muuttuu, kun Suomesta tuli Naton jäsen?
– Lyhyellä aikavälillä ei muutu mitenkään suhteessa nykytilaan. Pitkällä aikavälillä sitä ei kukaan pysty ennakoimaan.
Kontula jättää eduskunnan nyt alkavan kauden jälkeen.
– Mielestäni osa poliitikon ammattitaitoa on lähteä ennen kuin vieraantuu omasta väestä, Kontula sanoo.
Suomi liittyi Natoon. Kaikki eivät silti juhli.Suomi liittyi Natoon. Kaikki eivät silti juhli.
Suomi liittyi Natoon. Kaikki eivät silti juhli. ELLE LAITILA
Hauras yksimielisyys
Kontula on "tavallaan huojentunut” Nato-prosessin päättymisestä.
– Onhan tämä Turkin edessä konttaaminen ollut surullista katsottavaa. Toisaalta tämä prosessi on osoittanut, että Naton päätöksentekokyky yksimielisyyttä edellyttävissä asioissa on hauras ja sitä on helppo häiritä.
Naton kuuluisa viides artikla sotilaallisesta avusta vaatii kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden.
– Eihän se vaadi kuin yhden Naton jäsenmaan, joka on sitä mieltä, että ei pidä. Silloinhan se viides artikla ei aktivoidu, Kontula huomauttaa.
Ei ole välttämättä ongelma, vaikka viidettä artiklaa ei pystyttäisikään aktivoimaan jonkin maan vastustuksen takia, koska apua voisi saada siitä huolimatta, Kontula uskoo.
– Kysymys ehkä kuuluukin, että jos kahdenvälistä apua joka tapauksessa löytyy, niin mikä siinä tilanteessa on Naton funktio.
"Lapsellista”
Suomi on nyt Naton niin kutsutun ydinasesateenvarjon alla.
Yksi syy Kontulan äänelle Nato-jäsenyyttä vastaan olivatkin ydinaseet. Hänen mielestään Suomi ei Naton jäsenenä voi uskottavasti ajaa ydinaseriisuntaa.
– On myös aika lapsellista ajatella, etteikö Suomen alueelle voisi tulla ydinaseita sellaisessa maailmassa, jossa meidän turvallisuuspolitiikan keskeinen paradigma on ydinasepelote.
Ydinaseet ovat osa Nato-jäsenyyden ”pakettia” riippumatta siitä mitä Suomen laki sanoo, Kontula arvioi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Naton pääsihteeri pitivät tiedotustilaisuuden Brysselissä sen jälkeen, kun Suomesta oli lopullisesti tullut liittouman jäsen.Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Naton pääsihteeri pitivät tiedotustilaisuuden Brysselissä sen jälkeen, kun Suomesta oli lopullisesti tullut liittouman jäsen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Naton pääsihteeri pitivät tiedotustilaisuuden Brysselissä sen jälkeen, kun Suomesta oli lopullisesti tullut liittouman jäsen. ELLE LAITILA
Palautetta kentältä
Kontula valittiin eduskuntaan jatkokaudelle Pirkanmaalta. Hän kertoo saaneensa vaalikentillä palautetta Nato-kannastaan enemmän kuin varsinaisen Nato-keskustelun aikana.
Eräs kansalainen sanoi, että ei äänestä Kontulaa hänen Nato-kantansa takia. Toinen taas sanoi äänestävänsä Nato-kannasta huolimatta.
– Sitten tuli kymmeniä ihmisiä, jotka sanoivat äänestävänsä minua joko sen takia, että äänestin Natoa vastaan tai että Nato-äänestys on ollut yksi syy, miksi äänestää minua, Kontula kertoo.
Kontula kertoi maanantaina Valkeakosken Sanomille, että ei hae eduskuntaan enää vuonna 2027. Hän opiskelee parhaillaan sosionomiksi.
– Kansanedustajan työ vaatii niin paljon läsnäoloa ympäristössä, joka on kaukana äänestäjäkunnastani. On tärkeää palata sieltä ainakin väliaikaisesti takaisin omiensa pariin, jotta todellisuuskäsitys ei pääse sumentumaan.