A. Kontula nosti NATO-vastaisissa perusteluissaan esille NATO:n jäykkyyden ja sen, että vaadittaisiin kaikkien jäsenmaiden yksimielisyys myös 5. artiklan käyttöönotosta. Nyt kun tätä liittymissirkusta katsoo, niin millähän todennäköisyydellä päästäisiin yksimielisyyteen suoraan NATO-maata kohdistuvaa uhkaa vastaan?
Kontulan laittama linkki aiheeseen:
Kysymyksiä ja vastauksia Nato-jäsenen oikeuksista ja velvoitteista
Puolustusministeriö.www.defmin.fi
"Päätös osallistumisesta operaatioon olisi aina kahden lukon takana:
Ensiksi Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Naton neuvostossa siitä, aktivoidaanko 5 artikla. Sen käyttöönotto kaikissa tilanteissa perustuu aina Naton neuvoston tapauskohtaiseen arvioon ja yksimieliseen päätökseen. Jo tätä ennen olisi todennäköisesti käyty 4 artikla mukaiset turvallisuuskonsultaatiot kaikkien jäsenmaiden kesken.
Toiseksi Suomi tekisi kansallisten päätöksen omasta osallistumisestaan ja osallistumistavastaan. Suomi päättäisi aina itse joukkojen lähettämisestä kaikkiin Naton operaatioihin."
Minä oletin tuon 5. artiklan aktivoitumisen olevan ihan automaattinen no-brainer.
Jos haluaa tarkemmin tietää, miten prosessi toimii, niin voi katsoa miten se tapahtui 9/11 jälkeen (ainut kerta kun 5. artikla on otettu käyttöön)
Ja siis Kontula on tuossa ihan täysin oikeassa. Mutta vertailukohtana omasta mielestäni pitää olla se, että "riski" 5. artiklan käyttöönoton jäykkyyden kohdalla on se että soditaan yksin ja muilla mailla on 0 sopimukseen perustuvaa velvoitetta avunantoon.
Ja myös se ennaltaehkäisevä vaikutus on tärkeä (Nato on parempi pelote, kuin Suomen omat puolusvoimat voi koskaan olla)