Eli Naton koko peloitevaikutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Sen antamalla liikkumatilalla on tietysti hyvät puolensa, mutta mahdollisuutena on aina että koko peloite jää suutariksi koska se ei sido jäsenmaita mihinkään ns. konkreettiseen, esim. joukkojen tai raskaan aseistuksen lähettämiseen. Minulla oli
aikaisemmin sellainen käsitys että artikla 5. sitoo jäsenmaat tekemään ainakin jotakin auttaakseen, jotakin hyödyllisempää kuin se villasukkalinja jota Saksakin vielä vetää muihin verrattuna. Villasukkalinja nyt ei ehkä ole sopiva ilmaisu, sillä niitähän Saksa tarvitsee ensi talvena itse.
Ulkopoliittiset sopimukset historiassa on noudattaneet tiettyä kaavaa:
Hyökkäämättömyyssopimukset
- Mielemme tekisi kyllä ottaa alueitanne, mutta se aika ei ole juuri nyt, koska huomiomme on toisaalla ja/tai tarvitsemme aikaa valmistautumiseen ja/tai resursointiin.
- Tiedämme, että mielenne tekisi hyökätä, ja tarvitsemme aikaa varustautua puolustukseen ja toivomme, että sopimusaika riittää siihen.
Yhteisymmärryssopimukset
- Olemme tilanteessa, jossa meillä on vipuvarsi saada teidät toistamaan haluamamme.
- Olemme tilanteessa, jossa syystä tai toisesta joudumme hyväksymään jotkut vaateenne, mutta pyrimme saamaan sopimuksen sen verran abstraktiksi ja kapulakieliseksi, että vältymme konkreettisilta velvoitteilta.
(Huom. tämä kohta eroaa voimakkaasti yrityselämän yhteisymmärrys- ja aiesopimuksista, joilla on yleensä aina selvä ja konkreettinen muotoilu ja päämäärä)
Yhteistyö, ymmärrys ja avunantosopimukset
- Olemme niin vahva, että voimme halutessamme tulla maaperällenne ”auttamaan” teitä, jos mielestämme yritätte etääntyä meistä liiaksi tai lähennytte jotakin muuta liikaa. Mahdollisessa konfliktitilanteessa haluamme käydä taistelut mieluummin teidän maaperällänne kuin omallamme. Mikäli asia ei teitä miellytä, miehitämme alueenne jo nyt ja mahdollisesti liitämme teidät itseemme.
- Ymmärrämme vahvuutenne ja taivumme vastahakoisesti ehtoihinne, koska muutakaan vaihtoehtoa ei nyt ole, mutta pyrimme jatkuvasti etsimään hienovaraista polkua itsenäisempään ja vähemmän riskialttiiseen asemaan ja käytämme tilaisuuden heti, kun se vaan on mahdollista.
Puolustussopimukset
- Näemme, että puolustusyhteistyöstä on meille etua. Sitoudumme siksi puolustamaan sopimuskumppaneita aina, kun katsomme siitä olevan jotain hyötyä itsellemme. Tällä hetkellä hyöty on selvästi nähtävissä, mutta todellisen tilanteen manifestoituessa teemme aina toki uudelleenarvion, joka suurella todennäköisyydellä on kyllä ihan se sama kuin nyt, mutta ei välttämättä eikä kaikissa tilanteissa. Siksi jokaisen sopimuskumppanin kannattaa pitää huoli omasta puolustuksestaan, eikä laskea puolustustaan sokeasti toisten avun varaan.