Berliinissä sijaitsevan Centre for Applied Turkey Studies (CATS) -tutkimuskeskuksen varajohtaja
Hürcan Aslı Aksoy on samoilla linjoilla.
Hän ei kuitenkaan usko, että Erdoğan voi jatkaa Suomen ja Ruotsin jäsenyyden venyttämistä loputtomiin. Sen sijaan tilanne tulee ratkeamaan hänen arvionsa mukaan ”muutamassa viikossa”.
”Tilanteen pitkittäminen eristäisi Turkin poliittisesti muista Naton jäsenmaista ja Euroopasta. Turkki on viime vuosina pyrkinyt päin vastoin normalisoimaan suhteitaan Euroopan kanssa.”
Suomen ja Ruotsin sulkeminen Naton ulkopuolelle tarkoittaisi siis merkittävää linjamuutosta Turkin tämänhetkiseen ulkopolitiikkaan, jossa se on pyrkinyt välttämään suhteiden merkittävää huonontumista Euroopan kanssa.
”Sen lisäksi Turkki on pyrkinyt myös parantamaan suhteitaan Yhdysvaltoihin, se ei antaisi suhteensa Yhdysvaltoihin katketa tämän vuoksi”, Aksoy jatkaa.
Yhdysvallat on ottanut vahvasti kantaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta. Vahva signaali Naton jäsenmaille ja erityisesti Turkille oli presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministeri
Magdalena Anderssonin torstainen valtiovierailu Washingtoniin, jossa he tapasivat presidentti
Joe Bidenin.
Aksoy perustelee näkemystään myös sillä, että Turkki on toiminut vastaavasti aikaisemminkin ja lopulta aina taipunut.
Esimerkiksi vuonna 2019 Turkki jumiutti Naton päätöksenteon Baltian maiden ja Puolan puolustussuunnitelmien hyväksymisen ympärillä kuukausiksi. Tuolloinkin perusteena vastaanhangoittelulle olivat Turkin väitteet maiden tuesta Syyrian kurdeille.
”Vastaavaan tapaan Turkki kieltäytyi aluksi myös hyväksymästä tanskalaista
Anders Fogh Rasmussenia Naton pääsihteeriksi.”
Syynä olivat Rasmussenin sananvapautta puolustaneet kommentit kohua herättäneisiin tanskalaislehti Jyllands-Postenin julkaisemiin Muhammed-pilapiirroksiin. Rasmussen toimi lopulta Naton pääsihteerinä vuosina 2009–2014 Turkin penseästä suhtautumisesta huolimatta.