Nasta -vai kitkarenkaat?

Paitsi, että kuivalla ja märällä asfaltilla nasta on aina kitkaa parempi (pito, jarrutusmatka, käsiteltävyys). Ainakin lehdistön rengastestien mittausten mukaan. Uusimmat Gudikan nastat kaikkein lähimpänä kesärenkaita koskaan ikinä kuivalla ja märällä asfaltilla.

Ei pidä paikkaansa.

Uusimmassa TM:n rengastestissähän kuivalla asfaltilla kitkat olivat sekä ajettavuudeltaan että jarrutuspidoltaan nastoja paremmat. :zoom:

Goodyearin kitka oli jopa märällä paras ajettava ja saavutti matalimman käsittelykokeen kierrosajan ("oikeista" talvirenkaista, allseason ja keski-euroopan kitka toki vielä parempia).
 
Paitsi, että kuivalla ja märällä asfaltilla nasta on aina kitkaa parempi (pito, jarrutusmatka, käsiteltävyys). Ainakin lehdistön rengastestien mittausten mukaan. Uusimmat Gudikan nastat kaikkein lähimpänä kesärenkaita koskaan ikinä kuivalla ja märällä asfaltilla.
En sano, että olet väärässä, mutta en usko ennen kuin annat edes jonkun uskottavan linkin.
 
En sano, että olet väärässä, mutta en usko ennen kuin annat edes jonkun uskottavan linkin.

Rengastestien perusteella pitäisi rajata vähän paremmin/tarkemmin vertailupareja. Yleistäen jäänyt mielikuva.

- Pohjoismainen laatu kitka pärjää pakkasella, pohjoismaiselle laatu nastalle, se mikä on parempi on enemmän hienosäätöä ja parivalintaa. Ajettavuudessa kitkoja ollut kärjessä. kitkoja ollut myös kärjessä joillain pinnoilla veto/jarrutus testeissä.

- Jos mennään selkeästi plussalle, niin edelläolevat kitka ei enään olekkaan hyviä. mutta ne kärki pohjoismaiset nastatkin alkaa kärsiin, mutta jos valitaan niitä keskieuroopan kitkoja, niin ne alkaa pärjää. samoin halppis nastarenkaatkin alkaa pärjään. jälkimmäisillä voi ajaa myös liukkaalla ja pakkasella.


Turvallisuus edellä jos valitsee, niin tärkeintä ettei ole totaali heikkouksia, pysähtyy, tai ainakin hiljenee pinnalla kuin pinnalla. Mutta mielestäni ajettavuus saa liianvähän arvostusta, ehkä se sanana mielletään vähän väärin, jotenkin ajokokemukseen, ja unohdetaan se että ne pisteet kuvaat myös sitä miten niillä renkailla pysyy tiellä. Jos auto lähtee lapasesta niin ei siinä pelasta jarrutus -ja vetopito -pisteet.

Jällkimmäisestä vielä se _pohdinta_ että ajettavuutta ei välttämättä korvaa auton omat järjestelmät, vaan päinvastoin, hyvä ajettavuus luo edellytykset ajonhallintajärjestelmille.


Edit:
Ajettavuus puutetta on tosin se mitä ehkä kuski voi paikata (ajonopeus).
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kun ensimmäistä talvea kitkat alla niin jopas ottaa päähän että tällaiset tuli valittua. En keksi ainuttakaan positiivista puolta näistä. (joo ehkä kuluttaa tiestöä hieman vähemmän).
On contin uusimmat testivoittajat ja vaihtaisin välittömästi hakkis kymppeihin mutta ei raaskisi pistää reilua 1500e ja heittää melkeen uusia renkaita roskiin. toivottavasti kuluvat nopeasti että saa syyn vaihtaa.
Nastojen rohina nyt ei hiljaisissa nykyautoissa kuulu muutenkaan sisälle niin sitäkään en pysty kitkojen eduksi laittamaan.
 
Minkälainen vehje ja mikä rengaskoko kyseessä, kun ovat 1500 € maksaneet? Harvinaisemmatkin koot maksaa 150 € kappaleelta, ja 16" maksoi 100 € / kpl. Ensimmäisenä talvena nuo ovat aivan helvetin hyvät. Nyt tuntuu että aika on kullannut muistot, tai sitten autossa on jokin muu vika.
 
Minkälainen vehje ja mikä rengaskoko kyseessä, kun ovat 1500 € maksaneet? Harvinaisemmatkin koot maksaa 150 € kappaleelta, ja 16" maksoi 100 € / kpl. Ensimmäisenä talvena nuo ovat aivan helvetin hyvät. Nyt tuntuu että aika on kullannut muistot, tai sitten autossa on jokin muu vika.
i4 bemari. 255/40R19 on rengaskoko. Varmaan jostain saisi halvemmalla, katsoin hakkisten hinnan vianorin sivuilta asennettuna.
 
Joo, itse puhuin noiden Contien hinnoista. Tuo on niin julmettu rengaskoko, että voi olla kyllä että mikään muu kuin nastarengas ei toimi. Pintapaine jää liian pieneksi, ja lisäksi kulutuspinta puhdistuu heikosti, koska urasyvyys suhteessa leveyteen on hyvin pieni. Eli nastarenkaissakin pito tulisi käytännössä ainoastaan nastoista, joita sitten tuon kokoisessa renkaassa on todella paljon.

Tuo urasyvyyden suhde leveyteen on erittäin oleellinen asia, josta ei kuule puhuttavan juuri lainkaan. Jos 205 renkaan urasyvyys on 8 mm, niin vastaavassa 255 renkaassa sen tulisi olla 10 mm, jotta ominaisuuksia voisi pitää vastaavina. Niinhän se ei kuitenkaan ole. Se vaikuttaa myös sitä kautta että lamellit eivät pääse suhteellisesti joustamaan yhtä paljon, joten eroa tulee myös ihan puhtaalla tiellä.
 
Viimeksi muokattu:
Kai se voi olla tosiaan sitten rengaskoosta kiinni. Omassa autossa kolmatta talvea Nokian R3 kitkat alla ja eilen taisi olla talvella ensimmäinen kerta, kun kunnolla tuntui liukkaalta. Mutta niin se näytti olevan liukasta paikoin kaikille, ja ajonopeutta sopeuttamalla hyvin hoitui. Lumisilla ja sohjoisilla pätkillä taas sitäkin paremmin. Ei ole kertaakaan tehnyt mieli palata nastoihin, vaikka en mitenkään tavan takia niitä vastaankaan ole.

Taksia ajaessa käytettiin aina kitkoja vuosia ennen kuin lopetin ne hommat. Usein asiakkaat niistä toki kysyi ja välillä osa vakionaamoista kävikin seuraavana talvena vaihtamassa kitkoihin. Palaute silloinkin oli aika laidasta laitaan, osa oli todella tyytyväisiä ja osa taas oli menettänyt jopa uskonsa ajotaitoihinsa kun ei kuulemma pitoa löydy mistään.
 
Joo, itse puhuin noiden Contien hinnoista. Tuo on niin julmettu rengaskoko, että voi olla kyllä että mikään muu kuin nastarengas ei toimi. Pintapaine jää liian pieneksi, ja lisäksi kulutuspinta puhdistuu heikosti, koska urasyvyys suhteessa leveyteen on hyvin pieni. Eli nastarenkaissakin pito tulisi käytännössä ainoastaan nastoista, joita sitten tuon kokoisessa renkaassa on todella paljon.

Tuo urasyvyyden suhde leveyteen on erittäin oleellinen asia, josta ei kuule puhuttavan juuri lainkaan. Jos 205 renkaan urasyvyys on 8 mm, niin vastaavassa 255 renkaassa sen tulisi olla 10 mm, jotta ominaisuuksia voisi pitää vastaavina. Niinhän se ei kuitenkaan ole. Se vaikuttaa myös sitä kautta että lamellit eivät pääse suhteellisesti joustamaan yhtä paljon, joten eroa tulee myös ihan puhtaalla tiellä.
Kyllä ne leveämmätkin kitkat ihan samalla lailla pitää kuin kapeammatkin. Ton kokoiset renkaat on nykyään jo peruskokoa sähköautoissa. Sama kuin 10v sitten oli 17" renkaat.
Onko täällä muuten ID4/5 kuskeja? Onko niissä samaa ongelmaa talvella kuin Buzz:ssa eli jarrutusmatkat todella pitkiä?
 
Kyllä ne leveämmätkin kitkat ihan samalla lailla pitää kuin kapeammatkin. Ton kokoiset renkaat on nykyään jo peruskokoa sähköautoissa.
Paitsi kun tiellä on paljon irtolunta tai sohjoa niin kapea rengas käyttäytyy huomattavasti paremmin. Leveä lähtee hämmästyttävän matalassa nopeudessa irti tien pinnasta esim keskipalteen läpi puskettaessa.
 
Kymmenen vuoden kitkailun jälkeen lähti Hakkapeliitta 10:t alle ja täytyy sanoa, että ero noihin edeltäneisiin Goodyearin Ultragrip Ice 2 - kitkoihin on ihan järisyttävä. Toki vertailu ei siinä mielessä ole reilu, että edelliset kitkat oli jo aika ajetut ja olivat alun alkaenkin paskemmasta päästä jääpidoltaan.

Toki seuraavaan autoon tulee todennäköisesti taas kitkat, mutta tuon nykyisen takapainoisen plugarin kanssa en uskaltanut riskeerata, kun vielä asutaankin tällaisella mäkisellä alueella missä on kapeat huonosti hoidetut tiet. Alkutalvesta jäätiin aika moneen kertaa ylämäkeen sutimaan...
 
Viimeksi muokattu:
i4 bemari. 255/40R19 on rengaskoko. Varmaan jostain saisi halvemmalla, katsoin hakkisten hinnan vianorin sivuilta asennettuna.
Oletko paljon kiihdytellyt noilla talvirenkailla? Luulisi noilla tehoilla ja painavalla nelivedolla saavan lamellit/nastat tylpiksi, erityisesti jos sulalla ja pitävällä pinnalla kiihdytellee luistonestovalo vilkkuen.
 
Paitsi kun tiellä on paljon irtolunta tai sohjoa niin kapea rengas käyttäytyy huomattavasti paremmin. Leveä lähtee hämmästyttävän matalassa nopeudessa irti tien pinnasta esim keskipalteen läpi puskettaessa.
En ole huomannut eroa käytännössä kapeampien tai leveämpien välillä. Toisessa autossa 255 ja toisessa 195. Erimallisia autoja ne ovat, ertä vertailu ei tietenkään ole rengastestitasoa.
 
Ei oo vielä liukasta keliä ollutkaan helsingissä . renkaina hankook iz2 kitkat 205 60 16. Samaten 175 65 14 eskimoilla joilla ajettu vuodesta 20 kesät talvet pikkuautolla.
 
Oletko paljon kiihdytellyt noilla talvirenkailla? Luulisi noilla tehoilla ja painavalla nelivedolla saavan lamellit/nastat tylpiksi, erityisesti jos sulalla ja pitävällä pinnalla kiihdytellee luistonestovalo vilkkuen.
Aika rauhallisesti on tullut ajettua alle laiton jälkeen, kilsoja niihin on tullut max 2000km. Ihmettelin jo ensi liukkailla että miten voi olla näin raju ero nastoihin kun ajattelin sen olevan lähinnä marginaalinen. Jäisellä motarilla tuntuu että tuulenpuuska saa auton siirtymään sivusuunnassa kun ei vaan ole yhtään pitoa.
Nyt kun bemari on omassa elementissään eli paskana korjaamon pihassa ja sijaisauto upouusi ja uusilla nastoilla niin ero on aivan järisyttävä.
 
En ole huomannut eroa käytännössä kapeampien tai leveämpien välillä. Toisessa autossa 255 ja toisessa 195. Erimallisia autoja ne ovat, ertä vertailu ei tietenkään ole rengastestitasoa.
Vaihdoin omaani juuri 255 -> 185 niin nyt voi syvässäkin lumessa ajaa maantievauhtia
 
Paitsi kun tiellä on paljon irtolunta tai sohjoa niin kapea rengas käyttäytyy huomattavasti paremmin. Leveä lähtee hämmästyttävän matalassa nopeudessa irti tien pinnasta esim keskipalteen läpi puskettaessa.
Tuo toki totta, mutta se asioita joissa se ennakointi auttaa, mutta haluaa varmaan myös sitä pinta-alaa millä pitoa kovaan pintaan.
Joku viittaisi kehitykseen, niin boomerien nuoruudesta kehittyneet, märät ja vähän suttusemmatkin kelit sujuu nyky kumeilla vaikka leveyttä tullut vs viimevuosisata. (toki ne kapeatkin kehittyneet)
 
Ei oo vielä liukasta keliä ollutkaan helsingissä . renkaina hankook iz2 kitkat 205 60 16. Samaten 175 65 14 eskimoilla joilla ajettu vuodesta 20 kesät talvet pikkuautolla.
Liukasta on ollut, mutta kitkoilla ei mitään ongelmaa. Itsellä toki vielä uudet renkaat, niin auttaahan sekin.
 
Ei oo vielä liukasta keliä ollutkaan helsingissä . renkaina hankook iz2 kitkat 205 60 16. Samaten 175 65 14 eskimoilla joilla ajettu vuodesta 20 kesät talvet pikkuautolla.
Onko nyt kyse ihan omasta tulkinnasta liukas sanasta tässä asiayhteydestä.

Suomen pääkaupunkiseudulla on tieliikenteessä ollut pahoja kelejä, yleiskielellä liukasta, ja videotakin joihinkin ketjuihin saatu, (jos nyt joku tätä ketjua vuosien päästä lukee). Menee nyt arvuutteluksi mitä tarkoitat viestillä.

Eskimo noilla numerotoilla toi nastamainosta, mutta ehkä kyse nastattomista. Hyvä talvi kitka on surkea kesärengas, kesällä jotenkin toimiva kitka on surkea talvirengassa manner Suomessa. Eskimo nastoilal voisi olla siedettävä molemmissa, mutta kesällä nastat on ei ei ja Helsingissa talvellakkin pätkä missä nastat ei.
 
Liukasta on ollut, mutta kitkoilla ei mitään ongelmaa. Itsellä toki vielä uudet renkaat, niin auttaahan sekin.
Itse sanoisin, normaali talvikel
Onko nyt kyse ihan omasta tulkinnasta liukas sanasta tässä asiayhteydestä.

Suomen pääkaupunkiseudulla on tieliikenteessä ollut pahoja kelejä, yleiskielellä liukasta, ja videotakin joihinkin ketjuihin saatu, (jos nyt joku tätä ketjua vuosien päästä lukee). Menee nyt arvuutteluksi mitä tarkoitat viestillä.

Eskimo noilla numerotoilla toi nastamainosta, mutta ehkä kyse nastattomista. Hyvä talvi kitka on surkea kesärengas, kesällä jotenkin toimiva kitka on surkea talvirengassa manner Suomessa. Eskimo nastoilal voisi olla siedettävä molemmissa, mutta kesällä nastat on ei ei ja Helsingissa talvellakkin pätkä missä nastat ei.
ihan normaali talvikeli. Ei auto luistele vaan pysyy tiellä, pysähtyykin jopa helposti. Joskus vähän sutasee ku lähtee liikkeelle, jumiin en ole jäänyt. Joten ei siellä liukasta ole. Paljon näkee ja kuulee ku nastakuskit sudittelee. Kolarit johtunee osaamattomuudesta ennakointiin, ylinopeudesta ja paskoista renkaista.
 
Eihän liukas ja normaali talvikeli ole toisiaan poissulkevia. Normaaliin talvikeliin toisinaan kuuluu liukkaus. Joillekin ehkä se vaan ei arkikielessä ole liukasta, jos risteykset, liittymät tai liikenneympyrät ovat paikoin liukkaita. Itse arkikielessä olen tottunut puhumaan liukkaasta ajokelistä, vaikka mitään varsinaista ongelmaa ei ajamisessa olisi ollutkaan.
 
Itse sanoisin, normaali talvikel

ihan normaali talvikeli. Ei auto luistele vaan pysyy tiellä, pysähtyykin jopa helposti. Joskus vähän sutasee ku lähtee liikkeelle, jumiin en ole jäänyt. Joten ei siellä liukasta ole. Paljon näkee ja kuulee ku nastakuskit sudittelee. Kolarit johtunee osaamattomuudesta ennakointiin, ylinopeudesta ja paskoista renkaista.
Siis välillä huonoa ajokeliä, välillä liukasta, hyvin liukasta, lunta, enemmän lunta, välillä paljaat tiet, talvikeliksi ehkä vähemmän liukasta, mutta lämpimään kauteen verrattuna liukasta. Jos tässä ei nyt sillä kikkailla että talvikitkat voivat olla kesäkelillä liukkaat kesärenkaisiin verrattuna.

Kulunut talvi PK seudulla ehkä enemmän siellä "liukkaan" puolella kuin pitävän puolella.
 
Kyllä ne leveämmätkin kitkat ihan samalla lailla pitää kuin kapeammatkin. Ton kokoiset renkaat on nykyään jo peruskokoa sähköautoissa. Sama kuin 10v sitten oli 17" renkaat.
Onko täällä muuten ID4/5 kuskeja? Onko niissä samaa ongelmaa talvella kuin Buzz:ssa eli jarrutusmatkat todella pitkiä?

Löytyy kitkoille ensimmäinen auto kitkoilla ja ei ongelmia. Toki ei ole tarvinnut äkkijarrutuksia testata, jostain syystä liikennevaloissa lähtiessä vieressä nastarenkailla raavitaan paikoillaan, liukasta on ollut paikoin muttei ole renkaan syy. Kitkoilla pitänyt välillä ohitella alinopeutta köröttäviä nastakuskeja.
 
, jostain syystä liikennevaloissa lähtiessä vieressä nastarenkailla raavitaan paikoillaan, l
Tuo mieleen auton jossa luistonesto ei kykene moiseen puuttuun ja kuski ei sitä pysty paikkaan, ja jos ei ainutkertainen moka, niin ne renkaat paskottu jo aikapäiviä sitten.
Toki jos noilla autoilla/kuskeilla olisi nastattomat alla, niin kiilottaisivat startti viivat siihen kuntoon että vaikea viivalle pysähtyä tai viivalta lähteä muidenkaan.

No muita helpottaa se että kiilottajilla usein tapana käyttää keskenään tarkasta samaa ajouraa.
 
No muita helpottaa se että kiilottajilla usein tapana käyttää keskenään tarkasta samaa ajouraa.

Meitä muita tuntuu kyllä olevan aika vähän. Oman kokemuksen mukaan tosi harva ymmärtää asemoida itseään uran ulkopuolelle. Etenkin nyt pakkaslumella siitä uran vierestä pääsee paskoillakin renkailla ihan sutimatta liikkeelle.
 
Autossa jossa ei ole ajoapuja kitkoilla tarvii olla tarkkana koska pito irtoaa äänettömästi ja liukupito on huono.
4 kautta ajetuilla kitkoilla en enää viitsinyt ajaa kovin pitkälle talveen. Laitan sitten taas lopputalveksi/kevääksi takaisin.
Että se on helppoa nastarenkailla ajo kun on treenannut kitkoilla 20 000km.
 
Autossa jossa ei ole ajoapuja kitkoilla tarvii olla tarkkana koska pito irtoaa äänettömästi ja liukupito on huono.
4 kautta ajetuilla kitkoilla en enää viitsinyt ajaa kovin pitkälle talveen. Laitan sitten taas lopputalveksi/kevääksi takaisin.
Että se on helppoa nastarenkailla ajo kun on treenannut kitkoilla 20 000km.
Tämä on muuten totta. Ajoapuja ei omissa autoissa ole yhdessäkään, mutta nastallinen tosiaan varottaa kurvissa tms rapisemalla että alkaa olemaan pidot vähissä. Kitkalla sitten lähetään hiljakseen luistelemaan kun pito vähenee, mutta nuo eivät liiemmin varottele.

Onko muut täällä huomannut, että kitkoissa tuntuu olevan suhteessa parempi sivupito kuin vetopito? Peilijäisellä tiellä sutii herkästi mutta sivuttaispitoa tuntuu olevan.
 
Onko muut täällä huomannut, että kitkoissa tuntuu olevan suhteessa parempi sivupito kuin vetopito? Peilijäisellä tiellä sutii herkästi mutta sivuttaispitoa tuntuu olevan.

päinvastaiset kokemukset kyllä. sivuttaispito nimittäin huonompi. Kokemus perustuu siihen kun oli vielä etuvetoinen saabbi ilman ajonvakautusta, mutta luistonestolla. vetopitoa oli helppo annostella kaasulla mutta sivuttain oli tosi liukasta, kaltevilla urautuneilla jäisillä kantateillä ei kyllä nastarenkaita voittanu.
 
päinvastaiset kokemukset kyllä. sivuttaispito nimittäin huonompi. Kokemus perustuu siihen kun oli vielä etuvetoinen saabbi ilman ajonvakautusta, mutta luistonestolla. vetopitoa oli helppo annostella kaasulla mutta sivuttain oli tosi liukasta, kaltevilla urautuneilla jäisillä kantateillä ei kyllä nastarenkaita voittanu.
Hmm, musta tuntuu ton 9-5 kanssa että kestää kyllä kaistalla hienosti noilla Hankookin pari talvea ajelluilla kitkoilla, mutta jäällä jää helposti sutimaan. Mulla ei ole edes luistonestoa mutta kaasulla saapi sutimista annosteltua. Jos sulla oli 9-5 niin tuo auto on ranttu takapään puslien kanssa, väljä peräpää ei helpota ajamista yhtään.

Kertonee se ainakin jotakin tosta kitkojen pidosta että tässä talven aikana motarilla on tullut ehkä n.10 autoa ohi kun on tätä tmp-hml väliä ajellut viikottain. Mitä huonompi keli niin sitä enempi saanut viettää aikaa vasurilla.
 
päinvastaiset kokemukset kyllä. sivuttaispito nimittäin huonompi. Kokemus perustuu siihen kun oli vielä etuvetoinen saabbi ilman ajonvakautusta, mutta luistonestolla. vetopitoa oli helppo annostella kaasulla mutta sivuttain oli tosi liukasta, kaltevilla urautuneilla jäisillä kantateillä ei kyllä nastarenkaita voittanu.
Rengastestin mukaan parhaat kitkat pärjää parhaille nastoille ajettavuudessa pakkasilla, joten uskon hyvin että eri parivertailuissa hyvin erilaisia kokemuksia ja jos vielä sekoitetaan vertailu sää mukaan.
 
Liikenneympyrät ovat tuollaisella plugarifarmarilla liukkaat kyllä. Osittain varmaan kun kääntää ja painoa on takana niin eturenkaista loppuu pito (eli irtoavat herkästi). Aika sukkasillaan saa mennä nastoillakin kun kääntösäde on jyrkempi kuten noissa pienemmissä ympyröissä on.

Mutta nopeutta laskemallahan tuo hoituu. Sähköinen voimalinja on hyvä liikkeelle lähtöön mutta rauhallisesti sillä saa lähteä koska sutimaan sen kyllä saa helposti kun moottorin tehoa on vähän haastavampi lukea ilman ääntä. Toisaalta sutimisenesto myös leikkaa aika agressiivisesti tehoa, joten tuota tulee joskus liikkeelle lähdössä kytkettyä pois jos lähtöpaikka on haastava.

Sitä en osaa sanoa olisiko kitka sen erilaisempi noissa ympyröissä pidon osalta, mutta nastarenkaan käyttäytymistä on helpompi lukea (tosin kitkoista on kokemuksia vain edellisellä autolla jolla oli vastaava painojakauma).
 
Yksi syy tuohon liikennevaloruovitteluun on varmaan nykyiset ja yleistyneet automaattivaihteistot. Automaatti itsessään on jo hieman etäisempi tuntumaltaan, jonka lisäksi tuntuu että monessa uudenmassa automaatissa on se liikkeellelähtö jotenkin epälineaarinen verrattuna vanhoihin mekaanisiin mehumaijoihin.
 
Sitä en osaa sanoa olisiko kitka sen erilaisempi noissa ympyröissä pidon osalta, mutta nastarenkaan käyttäytymistä on helpompi lukea (tosin kitkoista on kokemuksia vain edellisellä autolla jolla oli vastaava painojakauma).
Lähdin miettiin että mitä äänestä nyt tunnistetaan, jos vasta sen luistamisen, niin menee varmaa kuski / ajoneuvo pari kohtaiseksi miten hyvin se luiston aistii ilman nastojen ääntä. Osalla kuski/ajoneuvo pareja on sitä herkkyyttä ilman ääntäkin. Uskon että myös nastakuskeilla(no valo viivalla välillä epäilyttää), vaikka sen äänen kokevat ensisijaisena. Ehkä auton pitäisi antaa tuntopalautetta, esim käsiin, jalkapohjiin.

Mielipiteenä olen sitä mieltä että parhaat pohjoismaiset kitkat pärjää nastoille, toki jos se pinta/keli on sellainen missä kitkalla ei jakoa, ympyrä risteyksissä voi olla sitä "vetistä" liukkautta vaikka muualla ei olisi, nopeudet noissa sellaisia että riski ei niin pelottava.
 
Juu, ei se ääni ole mielestäni edes se primäärinen. Itsellä Kiassa tunnen etupään keventymisen ensin, joten siinä mielessä pelkkä tuntemus voisi riittää kun ei tuo äänimaailma vielä tuossa vaiheessa välitä tilannetta vaan vasta hivenen myöhemmin (siinä vaiheessa kun jo suditaan tai rengas liukuu). Mutta tosiaan omassa tapauksessa se painon siirtymisen havainnoi ensin, joka on aika autokohtaista.
 
944 Volvossa (takaveto, manuaali) itsellä nastat ja kitkat. Kitkoilla pidon irtoamista ei huomaa kuin auton asennosta. Ja sitten kun se on irti liukukitka on pienempi kuin nastoilla. Nastoilla pikku liuku ei haittaa mitään(paitsi kovemmassa vauhdissa), auto on koko ajan kontrollissa.

Kitkoilla on hyvää vain lepokitka. Liikkeelle lähtiessä paras taktiikka painaa kaasua kunnes perä irtoaa, sitten kaasun vähentämisellä palauttaa pito, ja uudestaan kaasua....
 
Viimeksi muokattu:
Mikä pari, jos mahkut kertoa.

Edit, siis mitkä renkaat, ja vähän ikä luokkaa. Oliko Volvo automaatti ?
Käsivaihteet 195/65/15
VikingContact 7 ja Hankook Winter i*Pike RS2 , kummatkin v.2019.
Yhteensä jotain 25-30000 ajettu, kitkoilla enemmän.
Hankookit hyvin säästyneet. Mutta oli uudesta asti kitkat liukkaammat. Niin kuin eri testien jäärata-ajasta voi päätelläkin.
 
Yksi syy tuohon liikennevaloruovitteluun on varmaan nykyiset ja yleistyneet automaattivaihteistot. Automaatti itsessään on jo hieman etäisempi tuntumaltaan, jonka lisäksi tuntuu että monessa uudenmassa automaatissa on se liikkeellelähtö jotenkin epälineaarinen verrattuna vanhoihin mekaanisiin mehumaijoihin.

Eipä se johdu siitä. Se johtuu vain ja ainoastaan kuljettajien kyvyttömyydestä. Ei mistään muusta. Vielä en ole autolla ajanut, millä ei pysty lähtemään liikkelle sudittamatta. Kuskista se on vaan kiinni. Automaatillahan se on paljon helpompaa, sen kun päästää vain jarrun ensin ja sitten rauhallisesti painaa kaasua.

Ihmiset ovat vain surkeita kuskeja nykyään. Siitä se johtuu.
 
Ihan samanlaisia kuskeja ne ovat kuin ennenkin. Keskimäärin vain ikää on tullut lisää kun väestö on ikääntynyt ja sen mukaisesti ajo vähän muuttunut.

Tapahtuu sutimista tai ei, niin eihän sillä loppujen lopuksi ole juurikaan väliä ja ainakaan se ei määrittele jotain kuskia hyväksi tai huonoksi. Tärkeämpää on tuntea sitä autoaan sen verran että tietää miten se käyttäytyy missäkin olosuhteissa niin keli ei yllätä. Tähän liittyy ne renkaatkin tietty, eli sovitetaan se ajo olosuhteisiin sopivaksi ja pidetään huolta että renkaat soveltuvat ko. olosuhteisiin.

Itsellä osaan painaa sen sutimiseneston pois päältä jos tiedän, että pysähdyksistä pitäisi päästä reippaasti liikkeelle ja tunnen että keli on liukas. Sopiva lumipöperö tekee tosin samaa, eli auto katkaisee tehoa todella herkästi ja jos vauhti on valmiiksi hiljainen niin se varmaan neljän sekunnin tehojen lasku tappaa vauhdin kokonaan. Jollain palstan omistajien yksityistiellä aika fataali ongelma, joten parempi laittaa pois päältä ettei jää ylämäkeen jumiin.
 
Eipä se johdu siitä. Se johtuu vain ja ainoastaan kuljettajien kyvyttömyydestä. Ei mistään muusta. Vielä en ole autolla ajanut, millä ei pysty lähtemään liikkelle sudittamatta. Kuskista se on vaan kiinni. Automaatillahan se on paljon helpompaa, sen kun päästää vain jarrun ensin ja sitten rauhallisesti painaa kaasua.

Ihmiset ovat vain surkeita kuskeja nykyään. Siitä se johtuu.
Onnistuuhan se siistilähtökin, esim tuossa psa tekeleessä jalka jarrulta, n 1sec odottelu että vaihde kytkeytyy, sitten 1cm kaasua n. 0,5 sec sitten kaasun nosto 0,5cm jolla annetaan sen ryömiä ekat 3m ja n 10km/h josta sitten varovasti kaasua annostellen lisää nopeutta. Myös erilaiset automatisoidut kytkimet antavat usein liukkaalla ja kylmällä epälineaarisen kytkeytymisen.

Tosin jos vertaan tuota 40v vanhaan borg-warneriin, niin kyllähän tuo nyt vaan ihan helvetin paljon hankalampaa on kuin täysin voiveetön lineaarinen voiman annostelu.

Sitä en kyllä tiedä millaisia manuaalivaihteistia autoja olet ajanut jos "automaattilla aina helpompaa", mä en kyllä tuota allekirjoita, ellei sitten käytetä jotain sintterikytkintä tjsp.
 
Tapahtuu sutimista tai ei, niin eihän sillä loppujen lopuksi ole juurikaan väliä ja ainakaan se ei määrittele jotain kuskia hyväksi tai huonoksi. Tärkeämpää on tuntea sitä autoaan sen verran että tietää miten se käyttäytyy missäkin olosuhteissa niin keli ei yllätä. Tähän liittyy ne renkaatkin tietty, eli sovitetaan se ajo olosuhteisiin sopivaksi ja pidetään huolta että renkaat soveltuvat ko. olosuhteisiin.
Se että lähtee sutimatta ei tee hyvää kuskia, voi olla muuten ihan tohelo, mutta jos lähtee sutimalla niin jotain haasteita sen auton hallinnassa on. Olkoon sitten kuinka hyvä muuten liikenteessä. Toki jälkimmäinen on parempi vs ensimmäinen.

Onnistuuhan se siistilähtökin, esim tuossa psa tekeleessä jalka jarrulta, n 1sec odottelu että vaihde kytkeytyy, sitten 1cm kaasua n. 0,5 sec sitten kaasun nosto 0,5cm jolla annetaan sen ryömiä ekat 3m ja n 10km/h josta sitten varovasti kaasua annostellen lisää nopeutta. Myös erilaiset automatisoidut kytkimet antavat usein liukkaalla ja kylmällä epälineaarisen kytkeytymisen.

Tosin jos vertaan tuota 40v vanhaan borg-warneriin, niin kyllähän tuo nyt vaan ihan helvetin paljon hankalampaa on kuin täysin voiveetön lineaarinen voiman annostelu.

Sitä en kyllä tiedä millaisia manuaalivaihteistia autoja olet ajanut jos "automaattilla aina helpompaa", mä en kyllä tuota allekirjoita, ellei sitten käytetä jotain sintterikytkintä tjsp.
Monementti automaatti toki helppo, varsinkin jos vähän talvikykyjä ympätty, mutta kyllä modernillaki automaatilla noin yleensä pitäisi lähtö onnistu, mutta myönnä kirjavampaa toteutusta ja "robotti" laatikossa voi niitä nykäsyjä olla . Kylmänä na tavallista vaikeamalla joskus ajanut, ja tuksin liikenteen pahin on ollut.
 
Mä dsnpiin että käytännössä se suurin hankaluus tulee sähköisestä kaasusta.. Tai ylipäätään siitä että teho ei tule lineaarisesti.
 
Itselläni tulee se 50 000 km vuodessa ja nyt on 2. Viking Contact 7 sarjalla kolmas ja viimeinen talvi menossa. Kyllä näistä on paras terä selvästi poissa. Ensimmäisenä talvena pito on mainio, toisena hyvä, mutta kolmantena saisi olla parempi. 2. talvena on sentään vetävinä renkaat jotka eivät ole vielä vetävinä olleet. Pintaa oli alle laittaessa karvan alle 6 mm. Täytyy varmaan omat käytetyt rengaskoneet hommata, kun ovat nuo rengastöiden hinnat huomattavasti nousseet. Maksavat jo itsensä turvallisuudessakin takaisin, kun kynnys vaihtaa välttävä rengas alta pois pienenee huomattavasti.
Itsellä saman tyylinen kokemus. Ostin pari vuotta sitten Continentalin testivoittajakitkat etuvetoisen autoon. Ensimmäisen talven oli parhaat renkaat, mitä alla on ollut. Toisena talvena oli ihan ok ja kolmantena talvena piti alkutalvesta vaihtaa renkaat, kun ei niillä uskaltanut enää ajaa... Laitoin taas nastat, koska ei mitään järkeä ostaa renkaita joka toinen vuosi.

Rengastesteistä pitäisi vertailla myös pari talvea ajettujen talvirenkaiden suorituskykyä. Menisi ihan uuteen järjestykseen homma kitkojen ja nastojen kesken.
 
Rengastesteistä pitäisi vertailla myös pari talvea ajettujen talvirenkaiden suorituskykyä. Menisi ihan uuteen järjestykseen homma kitkojen ja nastojen kesken.

Ei se nastarengaskaan pelkillä nastoilla pidä, vaan kumiseoksen on oltava siinäkin sopiva jotta pitoa löytyy vielä vähän vanhemmallakin iällä. Saattaa kokemasi ero olla enemmän kiinni renkaan merkistä ja mallista kuin kitka versus nasta.
 
Ei se nastarengaskaan pelkillä nastoilla pidä, vaan kumiseoksen on oltava siinäkin sopiva jotta pitoa löytyy vielä vähän vanhemmallakin iällä. Saattaa kokemasi ero olla enemmän kiinni renkaan merkistä ja mallista kuin kitka versus nasta.
Ehkä. Mutta, jos TM testivoittajarengas on kahden talven jälkeen vaihtokunnossa, ei se mielestäni pisteitään ole ansainnut. Ja joka tapauksessa olis mielenkiintoista nähdä hieman käytössä olleiden renkaiden vertailua. Toki kulutusta on vaikea vakioida, mutta silti.
 
Nyt kun on ollut tuliterät CVC7 235/45/r18 koossa alla, niin täytyy sanoa että näin fiilispohjalta eivät ole liukkaalla kelillä sen kummemmat kuin kolme talvea ajetut Nokialaisen R3:t. Nokialaiset oli selkeästi pehmeämmät, jonka huomaa kuivalla asfaltilla ajo-ominaisuuksissa sekä äänekkäämmät karkealla tien pinnalla. Tämän takia halusinkin näitä testata, mutta saa nyt nähdä miten homma sujuu tulevina talvina. Toki kilsoja ei itsellä tule kovin paljoa, että jospa nuo säilyisi suht hyvinä vielä muutamat vuodet. Varsinaisesti ei ole tullut ongelmia jarrutustilanteissa, mutta takavedolla liikkelle lähtö on ollut paikoitellen tosi verkkaista. No sitä se joka tapauksessa kitkoilla on, kun oikein liukas tie sattuu alle. Olisi mukava verrata näitä Nokialaisen R5:een, jota ainakin rengasliikkeen tyyppi kehui.
 
Itsellä saman tyylinen kokemus. Ostin pari vuotta sitten Continentalin testivoittajakitkat etuvetoisen autoon. Ensimmäisen talven oli parhaat renkaat, mitä alla on ollut. Toisena talvena oli ihan ok ja kolmantena talvena piti alkutalvesta vaihtaa renkaat, kun ei niillä uskaltanut enää ajaa... Laitoin taas nastat, koska ei mitään järkeä ostaa renkaita joka toinen vuosi.

Rengastesteistä pitäisi vertailla myös pari talvea ajettujen talvirenkaiden suorituskykyä. Menisi ihan uuteen järjestykseen homma kitkojen ja nastojen kesken.

Sama juttu CVC7 kans, vuonna 2021 lokakuussa ensirekatussa autossa noi on 18" koossa nyt "loppu", vaikka pintaa 7 mm joka nurkassa. Eli 3. talvena loppuu pito (taas ja mennyt aina ennenki niin, että viimeistään sillon tai 2. talven lopussa huomaa vaikkei edes kilsoja tuu paljoa, nytkin kakkosautossa mittarissa jotain 28000 km). Kohta meen nastarengaskaupoille ja pitkä kitka-ajanjakso loppuu - loppui jo ykkösautossakin 4/2023 kun otin siihen Gudikan nastat ja on ihan *itun hyvät (ja hiljasetkin) vrt. ku Contin ja Nokian uusilla kitkoilla ennen ajellut. Just eilen olin Mersun kyydissä, missä oli Michelinin nastat ja ei niitäkään tiennyt yhtään nastoiksi, eli melu ei ole kyllä enää mikään syy vältellä nastoja kun niin hiljasia on Gudikka/Misukka nastoissa.
 
Just eilen olin Mersun kyydissä, missä oli Michelinin nastat ja ei niitäkään tiennyt yhtään nastoiksi, eli melu ei ole kyllä enää mikään syy vältellä nastoja kun niin hiljasia on Gudikka/Misukka nastoissa.

Uudehkon mersun kyydissä kabiinissa istuva tuskin huomaa vaikka alla olisi ketjut. Rengasmelun suhteen haluaisin ainakin itse ajatella myös niitä jotka ovat auton ulkopuolella, en vain itseäni tai muita autoilijoita. Eroja nastarapinan intensiteetissä kadulla kulkevan kävelijän näkökulmasta on kyllä aika paljon, enkä osaa ohiajavasta päätellä oliko syynä vaimeampaan rapinaan uudet, kehittyneemmät kiekot vai tosi kuluneet. Mutta nastattoman ja nastallisen välillä on kyllä aina tosi iso ero.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 582
Viestejä
4 558 779
Jäsenet
75 004
Uusin jäsen
otso.lan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom