Nasta -vai kitkarenkaat?

[renee]

Kitkoilla on tullut ajettua vuosikausia ja nykyään kitkat ovat talviolosuhteissa enemmän nastarengasmaiset, eli pito häviää hiljalleen ja palautuu myös tasaisesmmin takaisin, kun taas takavuosina pito saattoi lähteä vähän yllättäen eikä pidon menetyksen jälkeen enää kunnolla palautunut. Myös raaka pito lienee parantunut, vaikkakin sitä on vaikea arvioida.

 

[JKAVS]

Astran luistoneston tuntuu saksalainen optimoineen kitkarenkaille, tuntui omaan makuun aina jotenkin pikkuisen oudolta nastojen kanssa mutta kitkat kun laittoi alle niin tuli olo että näinhän tämän auton kuuluu talvella toimia. Luistonesto korjaa ajolinjoja hienosti liukkaissa kaarteissa ja muissa vastaavissa paikoissa ja auto pysyy ongelmitta hanskassa haastavissakin tilanteissa.

Saman ikäinen Astra minullakin, enkä ole koskaan saanut luistonestoa aktivoitumaan. Vetoluistonesto aktivoituu joskus, mutta sekin aika havoin kun yleensä oma korva + kaasujalka toimii nopeammin.

 

[ZeroZero]

Oiskohan 4. talvi kitkoilla menossa ja samalla eka kerta kun tuntuu että näillä keleillä nastat erottuisivat kunnolla edukseen.
Mutta ei ehkä siltikään sen vertaa että niihin kiinnostaisi palata.

 

[kjns]

Saman ikäinen Astra minullakin, enkä ole koskaan saanut luistonestoa aktivoitumaan. Vetoluistonesto aktivoituu joskus, mutta sekin aika havoin kun yleensä oma korva + kaasujalka toimii nopeammin.

Oman auton esp kyllä hissukseen oikoo autoa liukkailla vähän väliä, esim. jäisissä kaarteissa huomaa hyvin kun auto oikenee tekemättä mitään lähdettyään ensin kevyesti puskemaan. Kojetaulun valojahan se alkaa vilkuttelemaan vasta kun pyörittelee tai auto lähtee liukuun oikein kunnolla. On tuolla jonkun verran tullut ajettua ilman espiäkin (pitkällä painalluksella koko luistoneston saa pois päältä) niin ei oikene enää itsestään.

Sama homma vetoluistoneston kanssa, se tekee siellä omiaan kovinkin herkästi mitään ilmoittelematta, helppo huomata esim lumenpöpperössä kun lähtee liikkeelle ja kesken tasakaasun painat napista (lyhyt painallus) sen pois päältä niin johan meno muuttuu ja alkaa auto liikkumaan.

Ja tietty versioiden välillä voi olla eroja siinä miten nuo käyttäytyy, itsellä on 150hv farkku automaatilla ja siinä varmaan esp ja tcs eri asetuksilla kuin litraisessa manuaali hatchbackissä. Aiempi auto (H Astra) oli manuaali ja sen kanssa harvoin tcs puuttui peliin muutoin kuin isolla kaasulla ruovitellessa ja vetoluistoa hallitsi helposti kaasulla (ja kytkimellä).

 

[JKAVS]

Ja tietty versioiden välillä voi olla eroja siinä miten nuo käyttäytyy, itsellä on 150hv farkku automaatilla ja siinä varmaan esp ja tcs eri asetuksilla kuin litraisessa manuaali hatchbackissä

Automaatti varmaan vaikuttaa ainakin vetoluistonestoon. Minulla on manuaali viistoperä ja 1,4-litraisen moottorin 125 hv versio (joka tosin eroaa tehokkaammasta vain jossain yli 4000 rpm nopeuksilla).
Mutta tavallisen luistoneston/ajpnvakautuksen toimintaa en ole mielestäni huomannut. Ei auto koskaan mitään omiaan tee.

 

[ossid]

Alusta ja kori suunniteltu polttikselle ja yhtäkkiä lyödäänkin kontin täydeltä akkuja peräpuolelle. Siksi tuo Corollakin ali ja yliohjaa miten sattuu. Alusta ei vain ole suunniteltu etenkään tuolle isommalle akustolle.

Corollan hybridin perusteella ei kannattane tehdä johtopäätöksiä.

Eikös ne akut ole siinä takapenkin alla ja kapasiteettia joku hassu muutama kWh eli eivät paina keskiverto foorumilaista enemmän.

 

[Pyrres]

Corollan hybridin perusteella ei kannattane tehdä johtopäätöksiä.

Eikös ne akut ole siinä takapenkin alla ja kapasiteettia joku hassu muutama kWh eli eivät paina keskiverto foorumilaista enemmän.

Ainakin tuossa 2.0:ssa ovat kontin alla isompi ja ymmärtääkseni bensatankki on penkin alla. 1.8:ssa on sitten ne pikku AAA paristot.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Corollan hybridin perusteella ei kannattane tehdä johtopäätöksiä.

Eikös ne akut ole siinä takapenkin alla ja kapasiteettia joku hassu muutama kWh eli eivät paina keskiverto foorumilaista enemmän.

Se akku on tämmöinen eikä se nyt mikään kamalan iso kooltaan ole TOYOTA COROLLA MK12 2019-2023 GENUINE HYBRID HIGH VOLTAGE BATTERY G928 normaali mies painaa vähintään saman tai jopa enemmän mitä tuo akku painaa.

 

[ossobucco]

Taas perinteinen kitka-nasta väittely käynnissä. Eiköhän se ole ihan hyvä, että jokaiselle on mieleinen rengastyyppi tarjolla ja molemmissa on kiistattomasti omat etunsa. Meillä on molemmissa (sähkö)autoissa uudehkot kitkarenkaat ja en ala myymään sitä ajatusta vannoutuneille nastan kannattajille. Pärjätään pk-seudun liikenteessä täysin ongelmitta. En kuitenkaan lähtisi huhtikuussa vetisen jäiselle mökkitielle liukastelemaan.

Nasta -vai kitkarenkaat?

Siinäpä se olennainen otsikossa. Toinen on toista parempi, mutta kumpi, miksi ja milloin? Vääntö alkakoon...

bbs.io-tech.fi

Käsitin, että tämä ketju on tarkoitettu nimenomaan perinteistä kitka-nastaväittelyä varten, joten ei ole kauhean ihmeellistä, että ketjussa juuri sitä tehdään. Jos aihe ei kiinnosta, niin miksi ihmeessä sitten luet tätä? Ja mitä itse asiaan tulee, niin valinta kitka- ja nastarenkaiden välillä ei ole pelkästään henkilökohtainen makukysymys. On kiistatonta, että nastarenkaat urauttavat ja karheuttavat teitä ja lisäävät näin kaikkien rengasmelua, renkaiden kulumista ja luontoon joutuvan mikromuovin määrää keväisestä katupölystä puhumattakaan, jonka aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien määrää voidaan vain arvailla. Minun mielestäni nastarenkaat voisi kieltää kokonaan tai ainakin määrätä niille ylimääräinen haittavero, jonka avulla katettaisiin edes osa niiden aiheuttamista kustannuksista.

 

[ossobucco]

Viestini on siirretty toisesta ketjusta tänne, jossa vihjasin nimenomaan asiaan kuuluvasta keskustelusta täällä.

Vähän asiaa ajateltuani päättelinkin että asia oli juuri noin. No, suurta vahinkoa ei onneksi päässyt syntymään.

 

[pulatunnus]

Eli ajat kitkoilla kuten nastoilla. Virhe numero 1.

Nyt en ihan ymmärrä mitä ajat takaa. Jos tarkoitat että pitää sovittaa ajonopeus, ennakointi jne kelin mukaan, niin joo, kai se sama nastoillakkin.

Merkki kitkat on kuitenki paremmat kuin halpis nastat jopa peilijäällä.

Jos merkkikitkoilla tarkoita kitkarenkaita jotka onnistunnesti suunniteltu suomalaiseen talveen, niin ne kai suhteessa parhamillaan pakkaslumella, voivat pärjätä pakkas jäällä.

Se ero ei välttämättä iso, mutta todennäköisesti nuo kitka on sitten huonoja lämpösellä ja mahdollisesti se halppisnasta pärjää silloin paremmin.

Sitä voi sitten miettiä kenellä on vaihtoehtona huonot halppis nastat vs kuin ne parhaat talvi kitkat.

Tämä siis johdattelua vanhaa aiheeseen, laatukitka sopii "pohjoiseen", mutta mikä sopisi etelään, jos tarkoitus talvi pärjätä yhdellä renkaalla, keskieuroopan talvet ei pärjää liukkailla, laatukitka ei pärjää sulalla, "huonot" nastat ei hyvät missään, mutta pärjää kaikilla keleilla suht ok. mutta etelässä ne nastat on ongelma.

Kolme sarjaa, niin voisi vetää välikauden kovilla kitkoilla, talven sitten nastoilla tai talvi kitkoilla, kesän sitten kesärenkailla. Rannkikolla se talvi ei rytmi selkeästi, vaan joku komromissi tehtävä.

 

[Manakuski]

Ei oo kyllä yhtään normaalia talvikeliä "liukkaampaa". Ihan normaalit talvikelit. Toki alla on Hakkapeliitta 10:t, jotka ovat ylivoimaisesti parhaat talvirenkaat.

 

[kromo]

Oli alla sitten kitkat tahi nastat, etu- taka- tai neliveto niin oma näppituntuma on että nykyisissä kuskisukupolvissa paljon niitä jotka ovat tuudittautuneet liikaa kaikenmaailman ajoavustimien kaikkivoipaisuuteen - ei osata enää ajaa itse keliolosuhteita lukien (ns. omat kädet ja Kankkusen jalat). Hyvä esimerkki nyt joulupyhiltä, 40km pätkällä 13-tietä ainakin 3-4 suistumisjälkeä penkan läpi jokseenkin suorilla tienosuuksilla. Itsekin tuota ko. tietä osana arkipäiväistä työmatkaa tahkoavana itse tie tai sen hoitokaan ei kyllä noita ulosajoja ole aiheuttanut, eikä sen puoleen renkaan nastattomuus tai nastallisuuskaan.

 

[pulatunnus]

Oli alla sitten kitkat tahi nastat, etu- taka- tai neliveto niin oma näppituntuma on että nykyisissä kuskisukupolvissa paljon niitä jotka ovat tuudittautuneet liikaa kaikenmaailman ajoavustimien kaikkivoipaisuuteen - ei osata enää ajaa itse keliolosuhteita lukien (ns. omat kädet ja Kankkusen jalat). Hyvä esimerkki nyt joulupyhiltä, 40km pätkällä 13-tietä ainakin 3-4 suistumisjälkeä penkan läpi jokseenkin suorilla tienosuuksilla. Itsekin tuota ko. tietä osana arkipäiväistä työmatkaa tahkoavana itse tie tai sen hoitokaan ei kyllä noita ulosajoja ole aiheuttanut, eikä sen puoleen renkaan nastattomuus tai nastallisuuskaan.

Ajoavustimet paikkaa kuljettajan virheitä, kitkojen/nastojen heikkouksia, mutta koska on kuskeja jotka ulosmittaa renkaiden pidon, auton kyvyt, omat kyvyt jne. ja sitten kun raja ylitetään, niin ropisee/kolisee.

 

[ChilliMaggara]

Nyt toinen talvi kitkojen ja takatuupparin kanssa menossa, eikä kolmatta talvea taida tuolla yhdistelmällä tulla. Ovathan nuo isolla tiellä ajomukavuudeltaan nastoja paremmat, mutta jäällä ei vain mitään jakoa nastoihin verrattuna, vaikka kuinka ennakoivasti yrittää ajella.

 

[Kale]

Onko henkilöauton nastojen aiheuttama kuluma niin merkittävää kuin väitetään? Tuntuu, että enempi syypäänä on raskas liikenne. Mm. yksi tuttu tienpätkä pysyi hyvässä kunnossa vuosia, mutta heti kun sen varrelle muutti logistiikkafirma, on asfalttia jouduttu uusimaan joka vuosi.

 

[ossobucco]

Onko henkilöauton nastojen aiheuttama kuluma niin merkittävää kuin väitetään? Tuntuu, että enempi syypäänä on raskas liikenne. Mm. yksi tuttu tienpätkä pysyi hyvässä kunnossa vuosia, mutta heti kun sen varrelle muutti logistiikkafirma, on asfalttia jouduttu uusimaan joka vuosi.

On. Jos tosissasi epäilet asiaa, niin käy ajamassa vaikkapa Saksassa, jossa nastat on kielletty. Moottoriteillä raskasta liikennettä kyllä riittää, mutta tiet ovat vähä-äänisiä ja urattomia. Tämä koskee sekä asfaltti- että betonipinnotteisiä teitä, joista jälkimmäisiä täällä ei edes tehdä, koska nastat söisivät ne parissa vuodessa käyttökelvottomiksi ja koska niiden uusiminen olisi monin verron asfalttiteitä kalliimpaa.

 

[Mariini]

Ootko huomannu kuinka nätisti autosi sopii niihin uriin... Kuorma-autojen akseliväli on isompi ja paripyörät on leveämmällä alalla kuin ura.

 

[pulatunnus]

Onko henkilöauton nastojen aiheuttama kuluma niin merkittävää kuin väitetään?

Väitteitä on monenlaisia. ja nastarenkaiden välillä on isoja eroja.

Tuntuu, että enempi syypäänä on raskas liikenne. Mm. yksi tuttu tienpätkä pysyi hyvässä kunnossa vuosia, mutta heti kun sen varrelle muutti logistiikkafirma, on asfalttia jouduttu uusimaan joka vuosi.

Raskasliikenne toki kuluttaa.

Kulutukseen vaikuttaa myös säät, nämä vaihtelavat kelit, märkää, pakkasta, paljon liikennettä, niin syvät sitä pintaa, vs kuivat kelit. ja toki eroja teillä miten ne kestää.

Jos uria muodostuu, niin se taasen paljon ajotavasta kiinni, ajetaan urissa.

Meillä toki se haaste että etelässä on ne kuluttavat kelit, mutta kitka toimisi paremmin pohjoisemmassa.

 

[Kaama]

Onko henkilöauton nastojen aiheuttama kuluma niin merkittävää kuin väitetään? Tuntuu, että enempi syypäänä on raskas liikenne. Mm. yksi tuttu tienpätkä pysyi hyvässä kunnossa vuosia, mutta heti kun sen varrelle muutti logistiikkafirma, on asfalttia jouduttu uusimaan joka vuosi.

Raskas liikenne kuormittaa enemmän tien rakennetta asvaltin alta. Syntyy painaumauria. Nastojen nakutus voimistuu nopeuden neliössä, joten raskaan liikenteen vaikutus on suhteessa suurempi taajamassa.

 

[Hellsinki]

Suolaamisen lisäys myös kuluttaa asfalttia. Sula vesi menee asfaltin sisään ja jäätyessään uudelleen halkaisee asfaltin.

 

[Tellervo]

Ootko huomannu kuinka nätisti autosi sopii niihin uriin... Kuorma-autojen akseliväli on isompi ja paripyörät on leveämmällä alalla kuin ura.

Urien raideleveys on joka tapauksessa suurempi kuin autojen raideleveys. Raideleveys mitataan keskeltä keskelle.

 

[masaf2]

Kitkoilla pärjää talven, mutta jos haluaa nauttia talven niin nastat (ja nelivetoinen auto). Toisessa autossa CVC7 -testivoittajat ja toisessa GY Ultragrip Arctic 2 -testimenestyjänastat, niin eipä tuossa ole kahta sanaa, että nastat voittaa 6-0 joka tilanteessa. Eikä ole nuo Gudikat edes äänekkäät ts. ei ropise, vollota, jurnuuta tms... Kummassakin 18" rengaskoko. Mun exässä oli kans CVC7 mut otin 31.3.2023 luovutukseen ny nastat. Ja ei tuu enää uusia kitkoja tähän taloon. Eukkokin on tänä talvena sanonu monesti, että nastat kiitos toiseenkin autoon, ja se on aina oikeessa.

 

[Tellervo]

Urien raideleveys on joka tapauksessa suurempi kuin autojen raideleveys. Raideleveys mitataan keskeltä keskelle.

Tähän vielä mielenkiintoinen tutkimus, jos kiinnostaa tutustua teiden urautumiseen. Luvussa 3.6 on käsitelty uraväliä ja mitä kaikkea siitä voi päätellä. Nopeahkolla tutustumisella en kuitenkaan päässyt selville uravälin määritelmästä.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/176830/vt_2019-23_978-952-317-747-5.pdf

 

[ossobucco]

...
Meillä toki se haaste että etelässä on ne kuluttavat kelit, mutta kitka toimisi paremmin pohjoisemmassa.

Miksi ajattelet, että kitkat toimisivat paremmin pohjoisessa? Etelässä, ainakin rannikolla, tiet ovat suurimman osan talvea sulat tai ainakin jäättömät. Sellaisten teiden kuluttaminen nastoilla ei ole kenenkään kannalta järkevää.

 

[ossobucco]

Kitkoilla pärjää talven, mutta jos haluaa nauttia talven niin nastat (ja nelivetoinen auto). Toisessa autossa CVC7 -testivoittajat ja toisessa GY Ultragrip Arctic 2 -testimenestyjänastat, niin eipä tuossa ole kahta sanaa, että nastat voittaa 6-0 joka tilanteessa...

Myös sulalla ja jäättömällä tiellä? Epäilen. Ja pehmeällä lumella?

 

[pulatunnus]

Miksi ajattelet, että kitkat toimisivat paremmin pohjoisessa? Etelässä, ainakin rannikolla, tiet ovat suurimman osan talvea sulat tai ainakin jäättömät. Sellaisten teiden kuluttaminen nastoilla ei ole kenenkään kannalta järkevää.

Pohjoisessa ollaan enemmän yhtäjaksoisesti pakkasella ja lumella, jossa se pohjoismainen kitka parhaimillaan.
Etelässä on sitä suojaa, nollaa, pikku pakkasta ja välillä kierämpää pakkasta. Pohjoismainen kitka ei ole parhaimillaan plussalla, tai liukkailla. No ei se pohjoismainen premium nastakaan lämpimällä ole parahamillaan.

Keskieurooppalainen kitka taasen surkea liukkaalla , mutta plussalla talvirenkaaksi hyvä.

 

[masaf2]

Myös sulalla ja jäättömällä tiellä? Epäilen. Ja pehmeällä lumella?

Joka paikassa, pehmeän lumen alla toki nyt ollut jäitä silloin kun risteyksissä mössöä. Gudikat otin nimenomaan sen takia kaikkien nastojen joukosta, kun olivat lehdistön testeissä suvereenit kuivalla ja märällä asfaltilla vs. mikään muu aikaisempi nasta- tai kitkarengas.

Ja tosiaan etelärannikolla ajellaan järvien ja meren ja harjujen nurkilla, eli tiet on jäisiä ja sataa usein.

 

[pulatunnus]

Tähän vielä mielenkiintoinen tutkimus, jos kiinnostaa tutustua teiden urautumiseen. Luvussa 3.6 on käsitelty uraväliä ja mitä kaikkea siitä voi päätellä. Nopeahkolla tutustumisella en kuitenkaan päässyt selville uravälin määritelmästä.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/176830/vt_2019-23_978-952-317-747-5.pdf

Ensin jäi olo että raideväli, on se perinteinen renkaan keskeltä keskelle, mutta tekstissä se oli välillä sisäreunasta sisäreunaan.
Uraväli, sisäreunasta sisäreunaan, mutta en siitäkään ihan varma.

Mutta jokatapauksessa, raskaanliikenteen urat sisäreunasta sisäreunaan kapeampia kuin henkilauton, ulkoreunasta ulkoreunaan leveämpiä. Sekaliikenteessä siis henkilöautojen urat erottuu raskaan uran sisällä.

 

[Kale]

Tähän vielä mielenkiintoinen tutkimus, jos kiinnostaa tutustua teiden urautumiseen. Luvussa 3.6 on käsitelty uraväliä ja mitä kaikkea siitä voi päätellä. Nopeahkolla tutustumisella en kuitenkaan päässyt selville uravälin määritelmästä.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/176830/vt_2019-23_978-952-317-747-5.pdf

Ensin jäi olo että raideväli, on se perinteinen renkaan keskeltä keskelle, mutta tekstissä se oli välillä sisäreunasta sisäreunaan.
Uraväli, sisäreunasta sisäreunaan, mutta en siitäkään ihan varma.

Mutta jokatapauksessa, raskaanliikenteen urat sisäreunasta sisäreunaan kapeampia kuin henkilauton, ulkoreunasta ulkoreunaan leveämpiä. Sekaliikenteessä siis henkilöautojen urat erottuu raskaan uran sisällä.

"Jos uraväli on suurempi kuin 1,7 m niin ura on aiheutunut raskaasta liikenteestä

Jos uraväli on välillä 1,4–1,7 m niin ura on aiheutunut nastarengaskulutuksesta.

Sellainen uravälitieto on karsittava pois, jonka uraväli on alle 1,4 m, koska se ei ole voinut aiheutua ajoneuvoista (pl tilanne, jossa se olisi aiheutunut paripyörien sisemmistä pyöristä) ja se on todennäköisesti aiheutunut urapaikkauksista yms. tapahtumista, joiden seurauksena maksimiuran kohta tulee johonkin muuhun kohtaan kuin ajourien kohdalle."

 

[ossobucco]

Pohjoisessa ollaan enemmän yhtäjaksoisesti pakkasella ja lumella, jossa se pohjoismainen kitka parhaimillaan.
Etelässä on sitä suojaa, nollaa, pikku pakkasta ja välillä kierämpää pakkasta. Pohjoismainen kitka ei ole parhaimillaan plussalla, tai liukkailla. No ei se pohjoismainen premium nastakaan lämpimällä ole parahamillaan.

Keskieurooppalainen kitka taasen surkea liukkaalla , mutta plussalla talvirenkaaksi hyvä.

Sinä sotket. Pohjoismainen kitka on pakkasella ja lumella parhaimmillaan siinä mielessä, että se on parempi kuin keskieurooppalainen kitka mutta ei siinä mielessä, että se olisi parempi kuin nastarengas. Märällä ja kuivalla asfaltilla pohjoismainen kitka ei ehkä ole niin paljon parempi kuin keskieurooppalainen, mutta ei sitä siihen pidä verratakaan vaan nastarenkaaseen. Sitten taas teiden kulumisen ja siihen liittyvien ongelmien kannalta kitkarengas on varsinkin Etelä-Suomessa ylivoimainen nastarenkaaseen nähden.

 

[Tonnin Seteli]

Ei oo kyllä yhtään normaalia talvikeliä "liukkaampaa". Ihan normaalit talvikelit. Toki alla on Hakkapeliitta 10:t, jotka ovat ylivoimaisesti parhaat talvirenkaat.

Nämä subjektiiviset havainnot ovat aina juuri sitä. Kun itse koen tai sanon että alkutalvi on ollut tavallista liukkaampi, se varmaan johtuu siitä että nyt on ollut tavallista(tai muutamaa edellistä vuotta) enemmän sitä normaalia talvikeliä eli vähemmän kesäkeliä kuin marras-joulukuussa yleensä. Ehkä myös normaalista talvikelistä on ollut edustettuna enemmän jäinen kuin luminen.

Huomautus renkaista on kyllä paikallaan. Tunnetusti nykyään parhaat renkaat ovat tuoreina niin hyviä, että lähes kaikki talvikelit ovat lähes yhtä miellyttäviä. Poikkeuksena harvinainen ääriliukas jäätävä ja tietenkin irtopinnan tilanteet joissa joko lunta on ihan liikaa tai muusissa eteneminen muuttuu epämääräiseksi kaikilla ajoneuvoilla yli kävelyvauhdissa. Ylipäänsä kun ajaminen tuntuu ajamista enemmän kaivautumiselta tai veneilyltä.

 

[pulatunnus]

Sinä sotket. Pohjoismainen kitka on pakkasella ja lumella parhaimmillaan siinä mielessä, että se on parempi kuin keskieurooppalainen kitka mutta ei siinä mielessä, että se olisi parempi kuin nastarengas. Märällä ja kuivalla asfaltilla pohjoismainen kitka ei ehkä ole niin paljon parempi kuin keskieurooppalainen, mutta ei sitä siihen pidä verratakaan vaan nastarenkaaseen. Sitten taas teiden kulumisen ja siihen liittyvien ongelmien kannalta kitkarengas on varsinkin Etelä-Suomessa ylivoimainen nastarenkaaseen nähden.

En yrittänyt sekoittaa, vaan jonkinverran kärjistin sitä käsitystä että pohjoismainen "laatu" kitka on hyvä talvikelillä, pakaksella ja lumella. Keskieurooppalainen plussalla. Etelässä se talvi on monesti hyvin vaihteleva, plussaa, paljasta tienpitaa, liukasta polanetta, välillä liukkaita kelejä. Kitkalle haasteellisia kelejä. Pohjoisessa paremmat olot pohjoismaiselle kitkalle, voi pärjätä nastoille.

Etelässsä taasen "huono" nasta rengas voi olla hyvin kilpailukykyinen. (*

Ristiriita nimenomaan sen kanssa että etelässä haluttaisiin käytettävän kitkoja teiden kulumisen vähentämiseksi.

Spoileri: (*

Lokiikka se että testien mukaan "pohjoismaiset" laatukitka kisaa nykyään ajattevuudessa pakkasilla nastojen kanssa ja pärjää pidossa, mutta samalla niiden plussakelin ominaisuudet huonontuneet, ja vaikka se ongelmmallisimman liukkaiden pito parantunut, niin vielä matkaa nastoihin.

Etelässä pitkin talvea voi olla monenlaista säätä, pohjoisessa taasen neljävuoden aikaa selkämmin

 

[renee]

En yrittänyt sekoittaa, vaan jonkinverran kärjistin sitä käsitystä että pohjoismainen "laatu" kitka on hyvä talvikelillä, pakaksella ja lumella. Keskieurooppalainen plussalla. Etelässä se talvi on monesti hyvin vaihteleva, plussaa, paljasta tienpitaa, liukasta polanetta, välillä liukkaita kelejä. Kitkalle haasteellisia kelejä. Pohjoisessa paremmat olot pohjoismaiselle kitkalle, voi pärjätä nastoille.

Etelässsä taasen "huono" nasta rengas voi olla hyvin kilpailukykyinen. (*

Ristiriita nimenomaan sen kanssa että etelässä haluttaisiin käytettävän kitkoja teiden kulumisen vähentämiseksi.

Spoileri: (*

Lokiikka se että testien mukaan "pohjoismaiset" laatukitka kisaa nykyään ajattevuudessa pakkasilla nastojen kanssa ja pärjää pidossa, mutta samalla niiden plussakelin ominaisuudet huonontuneet, ja vaikka se ongelmmallisimman liukkaiden pito parantunut, niin vielä matkaa nastoihin.

Olen itse ajanut vuosikausia kitkarenkailla pääasiassa etelässä ja sanoisin, että ainoa syy, miksi itse enää ottaisin nastarenkaat, on se, että ajaisin paljon "hoitamattomia" teitä. Kitkarenkaiden ainoa varsinainen selvä sudenkuoppa on nollan tietämillä oleva sileän vetinen jääpinta ja hoidetuilla teillä tällaista tilannetta ei käytännössä juuri muodostu.

 

[masaf2]

Olen itse ajanut vuosikausia kitkarenkailla pääasiassa etelässä ja sanoisin, että ainoa syy, miksi itse enää ottaisin nastarenkaat, on se, että ajaisin paljon "hoitamattomia" teitä. Kitkarenkaiden ainoa varsinainen selvä sudenkuoppa on nollan tietämillä oleva sileän vetinen jääpinta ja hoidetuilla teillä tällaista tilannetta ei käytännössä juuri muodostu.

Itte ajan vaan etelässä ja hoidettuja teitä, silti nastarengas voittaa 6-0 (pitkästä aikaa toisessa autossa nastat Nokian R2-kitkojen ja CVC7 jälkeen, ja toisessa autossa tosiaan CVC7 nyt 3. talvea ja 7,1 mm oli pintaa jäljellä kun marraskuussa laitoin). Tällä harjujen tietämillä on pääteillä aina erityisen liukasta jos ollaan nollan lähellä. Nyt kun paljon pakkasta ja enempi lumisia pintoja, niin kitkarenkaat toimii paremmin. Paitsi jos lumipinnat kiillottuneet...

 

[pulatunnus]

Olen itse ajanut vuosikausia kitkarenkailla pääasiassa etelässä ja sanoisin, että ainoa syy, miksi itse enää ottaisin nastarenkaat, on se, että ajaisin paljon "hoitamattomia" teitä. Kitkarenkaiden ainoa varsinainen selvä sudenkuoppa on nollan tietämillä oleva sileän vetinen jääpinta ja hoidetuilla teillä tällaista tilannetta ei käytännössä juuri muodostu.

Etelässä moni ajelee kitkoilla ja varsinkin kunnallinen katu puoli kannattaa niitä kasvukeskuksissa. ja osa ajalee niillä talvikitkoilla pitkälle kevääseen. Kommentoin aiemmin vähän toisesta kulmasta.

 

[ossobucco]

Itte ajan vaan etelässä ja hoidettuja teitä, silti nastarengas voittaa 6-0 (pitkästä aikaa toisessa autossa nastat Nokian R2-kitkojen ja CVC7 jälkeen, ja toisessa autossa tosiaan CVC7 nyt 3. talvea ja 7,1 mm oli pintaa jäljellä kun marraskuussa laitoin). Tällä harjujen tietämillä on pääteillä aina erityisen liukasta jos ollaan nollan lähellä. Nyt kun paljon pakkasta ja enempi lumisia pintoja, niin kitkarenkaat toimii paremmin. Paitsi jos lumipinnat kiillottuneet...

Vähän aikaa sitten kirjoitit, että

... eipä tuossa ole kahta sanaa, että nastat voittaa 6-0 joka tilanteessa...

Kysyin vielä, että ei kai sentään kaikilla ja vastasit, että kyllä vain. Nyt oletkin sitä mieltä, että pakkasella ja lumella kitkarenkaat ovatkin paremmat

 

[ARu]

Jos joku vaikka ajattelee että esim. ihmisten vaikeudet edetä liikennevaloista johtuvat kitkarenkaista, niin kannattaa huomioida että monen auton kuljettaja luulee ajavansa vähintään ok kuntoisilla nastarenkailla. Todellisuudessa tilanne on se että autojen renkaat ovat aivan karmeassa kunnossa. Itse teen katsastushommia, ja n. 1/3 nastarenkaallisista autoista menee tällä hetkellä hylkyyn nastamääräerosta. Sellaisiakin autoja tulee vastaan lähes päivittäin, joissa ovat kaikki renkaiden nastat katkenneet. Sellaisillehan vedetään luonnollisesti kättä lippaan kunhan urasyvyys on vähintään 3 mm, eikä ole muita vaurioita. Harvoin näkee sellaisia nastarenkaita, jotka olisi ajettu ns. loppuun lähelle 3 mm:n urasyvyyttä, ja että samalla niissä olisi edes puolet nastoista paikallaan ja ehjiä. On siis ihan selvää että nastarenkaiden ominaisuudet heikkenevät käytössä huomattavasti radikaalimmin kuin kitkojen. Tuosta onkin muodostunut aikamoinen käytännön ongelma, koska renkaat ovat niin huonokuntoisia että katsastettavilla autoilla ei voi ajaa testiradan lävitse. Ongelmaahan ei ole jos on joku työntämässä, mutta nykyisin yleisillä yhden miehen asemilla ongelma on suuri. Kaikenlaisia taljavirityksiä voi toki yrittää tehdä, mutta sitten pitäisi olla kokoelma autoihin sopivia hinaussilmukoita, ja taitavat ne hinaussilmukoiden muoviluukutkin aika helposti särkyä pakkasella.

 

[pulatunnus]

Tuosta onkin muodostunut aikamoinen käytännön ongelma, koska renkaat ovat niin huonokuntoisia että katsastettavilla autoilla ei voi ajaa testiradan lävitse. Ongelmaahan ei ole jos on joku työntämässä, mutta nykyisin yleisillä yhden miehen asemilla ongelma on suuri. Kaikenlaisia taljavirityksiä voi toki yrittää tehdä, mutta sitten pitäisi olla kokoelma autoihin sopivia hinaussilmukoita, ja taitavat ne hinaussilmukoiden muoviluukutkin aika helposti särkyä pakkasella.

Millainen testirata teillä oikein on. Jos siis asemalla ajamalla tulleet autot ei siitä selviä. (ilman vinssaamista)

 

[ARu]

Millainen testirata teillä oikein on. Jos siis asemalla ajamalla tulleet autot ei siitä selviä. (ilman vinssaamista)

Teen hommia freelancerina useammassa paikassa, ja kyllä niitä ongelmia on kaikenlaisilla testiradoilla. Pahimmat ongelmat tulevat sellaisten takavetoisten auton kohdalla, joista ei saa luistonestoa pois päältä. Niillä juuttuu dynamometrille huonoilla renkailla, vaikka olisikin vastahitsatut rullat. Ja tietenkin millä tahansa autolla voi juuttua, jos alustassa on niin paljon jäätä että se jää mahastaan kiinni.

 

[4kex]

Neljäs talvi menossa Camryllä CVC7:lla eikä mieli vielä muuttunut, että nastoille olisi tarvetta Turun alueella. Pito tuntuu riittävän, toki ei ne varmasti enää parhaimmassa iskussa ole. Liukkaat sillan rampit ovat ehkä niitä pahimpia paikkoja, mutta niihinkin kun ennakoi niin välttyy pahimmilta ylläreiltä. Turun neljän ”ruuhkassa” huvittaa noi nastakiihdyttelijät kun lähdetään valoista ”krrrrrrhhhh”.. kauhealla rapinalla ja mitään ei tapahdu. Kitkoilla vierestä eleettömästi ilman sutimisia horisonttiin.

 

[ARu]

Itselläni tulee se 50 000 km vuodessa ja nyt on 2. Viking Contact 7 sarjalla kolmas ja viimeinen talvi menossa. Kyllä näistä on paras terä selvästi poissa. Ensimmäisenä talvena pito on mainio, toisena hyvä, mutta kolmantena saisi olla parempi. 2. talvena on sentään vetävinä renkaat jotka eivät ole vielä vetävinä olleet. Pintaa oli alle laittaessa karvan alle 6 mm. Täytyy varmaan omat käytetyt rengaskoneet hommata, kun ovat nuo rengastöiden hinnat huomattavasti nousseet. Maksavat jo itsensä turvallisuudessakin takaisin, kun kynnys vaihtaa välttävä rengas alta pois pienenee huomattavasti.

 

[Walla]

Riippuu aika paljon talvesta. Nastarengas on aina etevämpi, kun tie on jäässä. Muissa olosuhteissa se on enemmän tai vähemmän huonompi tai yhtä hyvä vaihtoehto ja varsinkin pääkaupunkiseudun tieverkko on useimmiten suolattu lumettomaksi.

Ainoat tilanteet joilla kitkarenkailla ei yksinkertaisesti meinaa pärjätä on ne mökki ja sivutiet keväällä, joissa on jääpolanteen päällä vesi.

Kyllä niillä vesipolanteisilla mökkiteilläkin on pärjännyt kitkoilla. Yhden kerran muistan tälläistä ajellessa kun sai tosissaan katsoa että saa mäkiin tarpeeksi vauhtia kun oli vajaaveto ja kitkat, ja toki muutenkin ajatella kieli keskellä suuta.

Samalle mökille tuli sitten perässä tuttu nastarenkaille, ja totesi perillä että onpa hyvä kun on nastat, ei varmaan olisi muuten päässyt näilläkin hädin tuskin pääsi...

Toki uusi nasta on vesijäällä tai lämpimällä jäällä parempi. Kovalla pakkasella ei eroa ole jäälläkään, ja samoin ohuella mustalla jäällähän on Aalto-yliopistolta raportoitu kitkan pitävät jopa paremmin, eli en ihan allekirjota tuotalaan että nasta on aina parempi jos on jäätä, lämpimällä jäällä hyvä ja hyväkuntoinen nastarengas kyllä.

 

[Pakana]

. Tämä koskee sekä asfaltti- että betonipinnotteisiä teitä, joista jälkimmäisiä täällä ei edes tehdä, koska nastat söisivät ne parissa vuodessa käyttökelvottomiksi ja koska niiden uusiminen olisi monin verron asfalttiteitä kalliimpaa.

Joskus aikanaan oli muistaakseni oulussa pätkä betonitietä, se siitä jäi mieleen että ne laajenemisurat oli ihan karmeat. Siis se betonitie oli sellaisia peräkkäisiä laattoja, ja laattojen välissä oli lämpölaajenemisen mahdollistama rako, ja pakkasella se oli ihan karmea.

En tiedä oliko niissä myös kulumisen kannalta ongelma, mutta sen kokemuksen perusteella ennemmin soratie kuin betonitie.

 

[BIOS]

Joskus aikanaan oli muistaakseni oulussa pätkä betonitietä, se siitä jäi mieleen että ne laajenemisurat oli ihan karmeat. Siis se betonitie oli sellaisia peräkkäisiä laattoja, ja laattojen välissä oli lämpölaajenemisen mahdollistama rako, ja pakkasella se oli ihan karmea.

En tiedä oliko niissä myös kulumisen kannalta ongelma, mutta sen kokemuksen perusteella ennemmin soratie kuin betonitie.

Ei betoniteitä Suomeen, kiitos. Nähty ja koettu kun käynyt ajelemassa pitkin Eurooppaa, sellaisia on useammassa maassa esim. Saksan lisäksi, siis tietyillä osuuksilla. Kurjaa ajaa jopa keskellä kesää niiden urien takia kun niitä on jatkuvasti. Kivaa "nak nak nak" -ääntä kuuluu jatkuvasti ohjaamoon ja ratissakin tuntuu. Millaistakohan talvella sitten...

Saksakin on noita teitä korvaamassa asfaltilla.

 

[ARu]

Meksikossa olen betoniteillä ajellut paljonkin, enkä kyllä ole osannut niistä häiriintyä. Siellä nyt tosin piisaa muita häiriömomentteja. Esim. kerran nakattiin 1/2 henkilöauton vaihteiston kuoret eteen moottoritiellä, ilmeisesti rullaustarkoituksessa.

 

[pulatunnus]

Betonia on Suomessa päällysteenä testattu. Se olisi halpa vaihtoehto asfaltille ja paljolti käytössä esim. Yhdysvalloissa. Suola ja erityisesti nastat vaan tuhoaa betonilla päällystetyn tien varsin nopeasti.

Tämä olikin hyvä päivitys, olen luullut että ihan päinvastoin, kalliimpaa (teko), kestävempää, mutta ei niin paljon kestävempää että pärjäisi asfaltille. (*

Jos on jopa halpavaihtoehto niin luulis sitä käytettävän. Ei kaikia teitä suolata, niin olisi vielä halvempi.


(*
Suomessa ollut testipätkiä ja jostain vanhoista artikkeleistä jäänyt mieleen (vääär) kuva että ne sinänsä kesti verokkeja paremmin, mutta perustaminenja korjaaminen kallista. Kiitos korjauksesta.

 

[masaf2]

Riippuu aika paljon talvesta. Nastarengas on aina etevämpi, kun tie on jäässä. Muissa olosuhteissa se on enemmän tai vähemmän huonompi tai yhtä hyvä vaihtoehto ja varsinkin pääkaupunkiseudun tieverkko on useimmiten suolattu lumettomaksi.

Ainoat tilanteet joilla kitkarenkailla ei yksinkertaisesti meinaa pärjätä on ne mökki ja sivutiet keväällä, joissa on jääpolanteen päällä vesi.

Paitsi, että kuivalla ja märällä asfaltilla nasta on aina kitkaa parempi (pito, jarrutusmatka, käsiteltävyys). Ainakin lehdistön rengastestien mittausten mukaan. Uusimmat Gudikan nastat kaikkein lähimpänä kesärenkaita koskaan ikinä kuivalla ja märällä asfaltilla.

 

[masaf2]

Vähän aikaa sitten kirjoitit, että

Kysyin vielä, että ei kai sentään kaikilla ja vastasit, että kyllä vain. Nyt oletkin sitä mieltä, että pakkasella ja lumella kitkarenkaat ovatkin paremmat

En sanonut, että "toimii paremmin kuin nastat", vaan sanoin, että "toimii paremmin". Rautalangasta vääntäen - Nyt kun lunta ja paljon pakkasta, niin kitkarenkaat toimii paremmin kuin kelin ollessa lähempänä nollaa ja paljaat tiet.

 

[renee]

Paitsi, että kuivalla ja märällä asfaltilla nasta on aina kitkaa parempi (pito, jarrutusmatka, käsiteltävyys). Ainakin lehdistön rengastestien mittausten mukaan. Uusimmat Gudikan nastat kaikkein lähimpänä kesärenkaita koskaan ikinä kuivalla ja märällä asfaltilla.

TM:n mittaukset eivät ainakaan tue väitettäsi. siitä, että nasta olisi aina kitkaa parempi kuivalla tai märällä asfaltilla. Esim. jarrutuksessa kuivalla asfaltilla kaikki kitkat ovat nastojen edellä. Ajettavuudessa kitkat voittavat pääasiassa kuivalla ja märälläkin Goodyearin kitka on paras, vaikka pääasiassa märällä asfaltilla nastat voittavat kitkat.

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi