Pohjoisessa että etelässä asuneena koen saaneeni kitkoista enemmän hyötyä pohjoisessa. Etelässä saattaa lähes koko talvi olla otollista pääkallokeleille kun pohjoisessa pääosin on pidempään pakkasia ja talvi kestää pidempään. Empiirinen kokemukseni saattaa olla täysin väärässä.
Nasta -vai kitkarenkaat?
- Keskustelun aloittaja Kautium
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- kitkarengas nastarengas
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 283
En tiedä mitä hyötyjä nyt hait.
Kitkojen tärkein hyöty , se miksi niitä suositellaan, on taajamissa pöly, urautuminen, kuluminen toki kanta ja valtateillä myös tosiasia, kapeat urat taasen ajotapa ongelma.
Pohjoisessa on toki taajamia, ja paljaitakin tienpintoja ja talverengaskausi pidempi, mutta onko ns paljasta kautta kuitenkaan etelän veroisesti.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 894
Ei ole mitään saumaa päästä keväällä mökille kuusamossa kitkoilla, päivällä aurinko sulattaa ja illalla ja yöllä jäädyttää tiet peilijääksi.
Vaikka kaikki neljä pyörää vetää niin se ei paljoa auta kun auto liikkuu vain sivu suunnassa.
Syntilistaan voidaan lisätä vielä teiden karheutumisen seurauksena oleva rengasmelun kasvu, renkaiden suuri kuluminen ja polttoaineenkulutuksen kasvaminen. Jokainen, joka on ajanut esim. Saksassa, tietää, mistä kirjoitan.
Tämän vuoksi seuraava oma auto on neliveto ja hyvät kitkat alle. Syö nimittäin miestä täällä etelässä, kun hyvät nastat alla ja pelkkää kuivaa asfalttia rullaa ja kuulee sen saatanan rapinan. Sen muutaman kerran, jos joutuu seikkailemaan jonnekin missä ei kitkoilla pärjää, niin vuokraa vaikka auton sitä reissua varten. Pohjoisempana sitten tietysti vähemmän tuskaista nastoilla.
Eipä tarvitse olla neliveto eikä edes parhaasta päästä kitkat eikä ole mitään ongelmia kunhan vähän katsoo niinä päivinä kun kaikki on jäässä ettei aja samalla lailla kuin kesäkeleillä. Kitkat on ollut useamman vuoden perus golffissa eikä ole ikinä ollut mitään ongelmia päästä mihinkään Hämeenlinnassa ja about 150km sisään kaupungeissa / auratuilla teillä. Ongelmia saattais joskus olla jos johonkin metsän keskelle auraamattomaan yrittäis mutta vielä ei oo ollu tarpeita moisiin paikkoihin päästä.
Kymmenen vuotta on tullut kuorma-autollakin ajeltua ja eipä niissäkään mitään talvirenkaita ole. Osa firmoista vaihtaa kalustoon järeämmällä kuviolla varustetut kumit talveksi mutta siinä se on. Vähissä on ne kerrat ollut koko aikana kun ei oo hiekalla liikkeelle päässyt talven jäisinäkin päivinä ja kyllä on jakeluakin tullut ajettua jossa on tullut talvisinkin koluttua lähialueen pikkukylien perämettäteitäkin...
Ei nastarenkailla auraamattomilla teillä sen enempää pitoa ole kuin kitkarenkailla. Ja liikennevaloista kun lähdetään liikkeelle tuntuu siltä, että ei ole oikeastaan koskaan. Ääni vain on vähän kovempi.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 909
Myös autoissa on eroja sen suhteen missämäärin ne nastarenkaat tuntuvat tarpeellisilta. Esim mun nykyinen auto on ihan kokoajan talvella jumissa, kun edellisellä en ikinä jäänyt jumiin, vaikka kummassakin on ihan sama talvirengasmalli. Pysähtymistä tai sivuttaispitoa tms en osaa arvioida, mutta absoluuttisen tarpeen nousta autosta siksi kun on jumissa osaan kyllä laskea.
Tosin todennäköisesti kitkarenkaisiin tulen seuraavaksi siirtymään, koska nykyisellään nastalliset talvirenkaat kuluvat niin hitaasti että niillä tulee aina ajettua ainakin yksi talvi liian kovana ja huonolla pidolla.
Tosin todennäköisesti kitkarenkaisiin tulen seuraavaksi siirtymään, koska nykyisellään nastalliset talvirenkaat kuluvat niin hitaasti että niillä tulee aina ajettua ainakin yksi talvi liian kovana ja huonolla pidolla.
Kyllähän kuorma-autoissa talvirenkaat ovat ja vaatimukset ovat itseasiassa kovemmat kuin henkilöautoilla, mutta nastarenkaat ei ole kovin yleisiä.
Noh n******itaan nyt sitten pilkkua. Tarkoitin talvirenkailla nastoja joita ei täällä etelässä käytännössä ikinä näe kuorma-autoissa. Ja kyllä kuorma autoihin tarvii vetäville lain mukaan talveksi vaihtaa Mud and Snowit = järeempi kuvio mutta luuletko että joka firmassa / ulkomaan autoissa moiset on.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 909
Kyllä suomalaisissa autoissa on talvirenkaat vetävissä, kun sillä kesäpinnalla jää kiinni ihan tasaiselle pihallekin. Tosin käytännössä suomesta ei edes saa muita kuin m+s vetopintoja, ellei erikseen tilaa, jolloin ne ovat yleensä myös hieman kalliimmat.
Ulkomaisia autoja kyllä koskee samat säännöt, mutta eihän niitä kukaan käytännössä valvo.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 890
Joo. Eihän nastarenkaita silloin kaivata kun on varsinaisesti talvi, vaan silloin kun on talvikuukausina suht lämmintä ja ehkä kosteaa. Yleensä nollan lähellä, joskus harvoin noin -10 asteessakin.
Liukasta on, kun auto pyrkii valumaan melko tasaisella pihalla paikaltaan sivuttain. Liukasta on, kun suoralla puhtaalla auratulla moottoritiellä moderni henkilöauto menee sivuluisussa tasaisessa 50 km/h nopeudessa.
Silloin kun ulkoiseen piiska-antenniin tulee paksu jääkerros jonka takia se heiluu kuin helikopteria tekevän mulkku, pyyhkijät jäätyvät lämpimällä lasilla ja ajovalotkin lakkaavat näyttämästä curlingjään läpi, saattaa myös olla hieman lipoista. Yleensä tosin ei ole.
En minäkään nastarenkaita siksi suosi, että tekisi mieli koheltaa hyväkuntoisilla kaduilla ja kaipaisin maksimaalista hidastuvuutta kun on vaan vähän jäätä eli tavallinen tiistai. Se on vain bonusta. Yleensähän varsinaisessa liikenteessä liukaskin keli on sellainen, että renkaiden ikä ja merkki vaikuttaa paljon ja nastat tai ei vähemmän. Useimmat liukkaat ja jäiset kelit ovat normaalia talvikeliä.
Veikkaanpa, että tämä puheenvuoro, kuten useimmat kitkarenkaiden mahdottomuutta päivittelevät, on ihmiseltä, jolla ei kitkarenkaista ole juurikaan omakohtaisia kokemuksia.
Hyvä pointti! Suomessa ketjuja ei juurikaan käytetä toisin kuin mm. Saksassa ja Itävallassa, joissa molemmissa nastarenkaat on kielletty yleisillä teillä, vaikka molemmissa on ihan talvisia liukkaita erityisesti vuoristoseudulla. Siellä jokaisella on lumiketjut takakontissa odottamassa niitä kelejä, kun auto liukuu pihamaalla sivuttain.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 211
Viimeiset vajaat 10 vuotta on tullut taas sahattua täällä keskisuomen ja eteläsavon rajamailla keskimäärin n. 40-50tkm vuodessa, josta aika tarkkaan sen puolet talvirenkailla. Alla on ollut sekä nastoja jos autossa on ne ostettaessa ollut että etupäässä kitkoja jos itse olen hankkinut. Kertaakaan ei ole kelin takia tarvinnut jäädä lähtemättä kitkoillakaan, ja täällä sentäs löytyy niitä mäkisiä pikkuteitäkin joita ei aina vaan pysty välttämään edes helmikuisessa vesisateessakaan. Enempikin tämä on asennekysymys, kun tiedostaa kulloisenkin kelin ja siihen käytössä olevat välineet niin pärjää kyllä. Koheltamalla pääsee pusikkoon oli alla kitkat tahi nastat.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 890
Huoli pois ja silmä käteen. En minä kirjoittanut kitkarenkaiden mahdottomuutta päivitellen.
Ajoin päätoimisesti taksia liki 10 vuotta, pääosin yöaikaan. On niillä monilla takavedoissakin kitkoja. Kertaakaan en tarvinnut hinausta. Tästäkään ei tarvitse murehtia.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 890
Juu, huonokuntoisilla renkailla (talvirenkaiden tapauksessa jo se kovettuminen tarkoittaa "huonokuntoisia") ajamista ei voi ikinä suositella. Nastalliset/nastattomat on sellainen pikku detalji, josta voi murehtia varmistettuaan perusasiat.
- Renkaat ovat ehjät.
- Renkaat eivät ole liian kuluneet tai liian vanhat.
- Renkaat ovat laadukkaat merkkituotteet, joiden suorituskyvystä tehtyyn testaukseen voi olla tyytyväinen.
- Rengasvarustus on oikean kokoinen.
- Ilmanpaine on säädetty järkevästi.
Onkin hassun surullista, kun jotkut antavat vahvoja mielipiteitä yleisohjeeksi nastojen/kitkojen puolesta, vaikka oma rengaspolitiikka on jotain älytöntä typerehtimistä.
- Vanhat nastarenkaat, jotka lakkasivat kulumasta 5 vuotta sitten, laitetaan joka syksy jormakorollan alle.
- Ajetaan muka helppouden nimissä kitkoja paskaksi liukastelemalla ympäri vuoden.
- Ostetaan jotain virolaisia pinnoitettuja renkaita, joiden pito uutena on heikompi kuin romutuskuntoisilla merkkirenkailla
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 457
Joku porkkana pitäisi olla kitkarenkaille. Verokevennys tms. Varmasti olisi valtiolle pitkässä juoksussa nettopositiivinen rahallisesti katupölyn ja asvaltin kulumisen vähentymisen seurauksena. Toki pitäisi sulkea jotenkin tuen piiristä pois keskieuroopan lipsuttimet.
Keppirangaistus aiheuttaa taas turhanpäiväistä itkua. Vieläkin tulee eteen näitä "minähän en kitkoilla tule ajamaan ikinä" veijareita
Myönnän että aikoinaan olin vähän saman jengin puolella tai ainakin prospect-jäsen 
Mutta kun vaihtoauton alla tuli ensimmäiset kitkat niin eipä ole tarvinnut miettiä nastojen perään.
Keppirangaistus aiheuttaa taas turhanpäiväistä itkua. Vieläkin tulee eteen näitä "minähän en kitkoilla tule ajamaan ikinä" veijareita
Myönnän että aikoinaan olin vähän saman jengin puolella tai ainakin prospect-jäsen Mutta kun vaihtoauton alla tuli ensimmäiset kitkat niin eipä ole tarvinnut miettiä nastojen perään.- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 890
Eikä pelkästään turhanpäiväistä vaan myös perusteltua. Käyttötarpeesta riippuen nastarenkaista on joillekin etua, vieläpä usein ilman mitään mainittavaa haittaa. Silti enemmistö nastarenkaista kyllä ostetaan turhaan, ja asiakas olisi usein tyytyväisempi nastattomaan talvirenkaaseen, jos vaan ymmärtäisi kokeilla.
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 1 543
Neliveto ja alla kitkat, aivan riittävä pito, toki autolla painoa 2.34 tonnia, eli ei nyt ajella millään alle tonnisella luistimella. Hyvin menee kitkoilla täällä eteläisessä Suomessa, kotikaupungissa ei suolata, eikä juurikaan hiekoteta ja pito on hyvä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 894
Suomessa autoilijalle porkkanaJoku porkkana pitäisi olla kitkarenkaille. Verokevennys tms. Varmasti olisi valtiolle pitkässä juoksussa nettopositiivinen rahallisesti katupölyn ja asvaltin kulumisen vähentymisen seurauksena. Toki pitäisi sulkea jotenkin tuen piiristä pois keskieuroopan lipsuttimet.
Keppirangaistus aiheuttaa taas turhanpäiväistä itkua. Vieläkin tulee eteen näitä "minähän en kitkoilla tule ajamaan ikinä" veijareita
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 894
Niin se on meilläkin yli 2t omapaino ja silti ei kitkat riitä, valitettavasti joutuu nastoilla ajamaan. Toki autolle tulee niin vähän kilometrejä vuodessa että samapa tuo.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 714
Joskus muinoin nämä oli aika mielenkiintoinen yhdistelmä ajella talvella. Ford explorer ja kuluneet BF goodrich all terrain renkaat. Jäin kerran omalle täysin tasaiselle parkkipaikalle jumiin kun keväällä lämpimät renkaat sulattivat peilijäähän montut. Heijaamisesta ja napalukoista ei ollut apua. Liikkui vasta kun kaveri hieman työnsi. Se on villin näköistä kun auto on paikallaan ilman kuskia ja kaikki renkaat pyörii. Ihme kyllä tiellä kuitenkin pysyin koko talven.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 122
Kitkojen käyttäjille ei tule mitään alennuksia, korkeintaan nastoille joku uusi lisävero. Porkkana kai toikin mutta syötetään autoilijoille takaapäin.Suomessa autoilijalle porkkana
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 457
Erityistarpeita toki on mutta kunhan saataisiin suuri massa kitkoihin niin se olisi win win kaikille.
Suomessa autoilijalle porkkana
Ainahan voi haaveilla..
Oli joskus muinoin Pajerossa vastaavalla all terrain kuviolla olevat nakit talven alla.. Lumella ja pakkasella yllättävän hyvin pärjäs ja hangessa meni mennen tullen. Mutta lähellä plussakelejä olevilla jääteillä oli meno kyseenalaista. Jenkithän näillä päästelee talvellakin ihan säännönmukaisesti mikä kyllä vähän ihmetyttää. Itselle riitti yksi kokeilu...
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 909
Jenkeissä on yleensä talvisin suolatut tiet sulaksi. Niiden mittapuullahan suomessa ei käytetä suolaa käytännössä lainkaam.Erityistarpeita toki on mutta kunhan saataisiin suuri massa kitkoihin niin se olisi win win kaikille.
Ainahan voi haaveilla..
Oli joskus muinoin Pajerossa vastaavalla all terrain kuviolla olevat nakit talven alla.. Lumella ja pakkasella yllättävän hyvin pärjäs ja hangessa meni mennen tullen. Mutta lähellä plussakelejä olevilla jääteillä oli meno kyseenalaista. Jenkithän näillä päästelee talvellakin ihan säännönmukaisesti mikä kyllä vähän ihmetyttää. Itselle riitti yksi kokeilu...
Viimeksi muokattu:
Ja tämä liittyy nasta/kitkarengaskeskusteluun miten?
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 909
Siis suolalla voidaan luoda olosuhteet jossa nastoille ei ole mitään tarvetta. Tietysti -20°C kelissä suolaa tarvitaan vähän ronskimmin.
Eikö se ajoalusta aika olennaisesti liity renkaaseen?
E: niin oikeastaan, voidaan puhua ongelmasta jos ajoalusta ei enää liity miltään osin renkaaseen.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 283
Neliveto ei nyky autoilla juuri auta hiljentämiseen, mutta lähtemiseen/etenemiseen huomattavasti.
Nastoja on pidetty haitallisina ilmansaasteen ja tienkulumisen suhteen. Sitä yritettiin jonkin aikaa sitten helpottaa tiukemmilla määräyksillä, sen jälkeen oli juttua ettei ihan tavoitteet toteutuneet. Mutta ymmärtääkseni erot on kaventuneet ja vähän riippuen siitä arvotaanko terveys, vai siivous kulmasta. Sitten alan lehdet tekee yksittäisiä juttuja yksittäisistä kapeista lähestymisistä.
Tie kuluu talvella, vesi, sää, renkaasta riippumatta, en sentäs ole törmännyt juttuun jossa nastojen väitettäisiin vähentävän kulumista.. ilmanlaadun osalta piikki miehet ehkä löytäneet jotain.
Joku tienkuluminen ei se juttu, vaan isompi kokonaisuus.
Aiemmin ehdotin verotonta lahjakorttia jos valitsee kitkat, sen voisi kohdistaa heille joilla siitä vähiten haittaa , samalla kun kokonaisuudessa eniten hyötyä.
Kohdistamisella en tarkoita tarkkaa syynäämistä, vaan suurpiirteisemmän syynin.
Mutuilen, kitkojen osalta tärkeää että ne valitsee he jotka ajaa hyvillä tuoreilla renkailla, paljon ajavat lisää hyötyjä. (*
(*
Jos sen lahjakortin voi lunastaa silloin kun tuo ajoissa vanhat kumit kierrätykseen, niin toteutus sekin, mutta ihmiset haluaa heti hyötyä.
Kitkarenkaat toimivat hyvin myös jäällä ja lumella, joten niiden puolesta suolaaminen on tarpeetonta.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 909
No tuossa oli alunperin kommentoitu jenkkien allterrain renkaita, joilla laskevat talvisin.
Mitä tulee kitkarenkaiden toimivuuteen jäällä, niin kyllähän ne toimivat ihan hyvin nastojen karhentalla jäällä, mutta missä pääsisi testaamaan ympäristössä jossa on ajettu vain nastattomilla renkailla?
Käytännössä samalla hehtaarilla oleva taloudellinen kyvykkyys ja ilmasto löytyy pohjoismaiden lisäksi pohjoisamerikasta. Täällä jää on aina nastojen karhentamaa, pohjois amerikassa tiet on suolattu suliksi, tai sitten vähäisen liikenteen pikkuteitä jotka eivät juuri kiillotu.
Muutama vuosi sitten kävin postin terminaalista hakemassa tavaraa, sieltä poistuttaessa piti ajaa tietä siellä terminaalialueella, jossa kuvittelisin liikenteen olevan lähes yksinomaan kuorma-autoja nastattomine renkaineen. Se tienpätkä oli kusisen liukas uusilla nastarenkaillakin, mutta ei tuon perusteella kovin jyrkkää johtopäästöstä voi tehdä.
Tekniikan maailman tuoreimmassa talvirengastestissä parhaan nastarenkaan jarrutusmatka jäällä 33,3 metriä, ja parhaan kitkarenkaan 47,2 metriä eli ~42 prosenttia enemmän. Iltalehden (surkeasti otsikoidussa Viisi tilannetta, joissa kitkarengas ei toimi Suomen talvessa) uutisessa Nokian renkaiden mukaan jarrutusmatka -1 asteessa kitkarenkaalla ~40 prosenttia pidempi kuin nastarenkaalla. Molemmissa jarrutusmatka mitattu 50 km/h nopeudesta nollaan.
Mikä motiivi, tai tarve, on siis päästä niitä kitkarenkaita testamaan "nastojen karhentamalla jäällä"? Meinaatko että niin Tekniikan maailman, kuin Nokian renkaiden, tuottama testidata on tehty olosuhteissa, joissa jään pinta on tarkoituksellisesti tehty sellaiseksi, että kitkarengas pysähtyisi mahdollisimman hyvin, ja edes tuo ~40 % pidempi jarrutusmatka 50 km/h ei kuulosta oikealta vaan kitkarenkaisen auton pitäisi liukua kuin ikiliikkuja kohti äärettömyyttä. Itse väitän, ja uskon (hox! molemmat siis ilman faktaa), että nuo ovat ns. labratuloksia, ja tosielämässä tuon pahempaa tienpintaa ei käytänössä kohtaa.
SUMMARUM: Jarrutusmatkan voi sanoa olevan talviolosuhteissa 50 km/h nopeudesta uudella kitkarenkaalla 0~40 prosenttia pidempi, kuin uudella nastarenkaalla, eli 0~17 metriä. 50 km/h nopeudessa suositeltu turvaväli on vähintään 50 metriä, joten edes 2 sekunnin reaktioajalla niillä kitkarenkailla ei rysäytä pahimmalla jäälläkään sen nastarenkailla ajavan perään. Todellisuudessa se tienpinta ei välttämättä ole edes sitä täydellistä peilijäätä, jolloin jarrutusmatkojen ero kaventuu.
P.S. Samaisessa TM:n testissä käsittelykoe jäällä (kierrosaika) kesti parhaalla nastarenkaalla 44,4 sekuntia ja parhaalla kitkarenkaalla 50,4 sekuntia.
Nastarenkaat menettävät nopeasti parhaan pitonsa, kitkat eivät.
teknikensvarld.expressen.se
Kun testaamme tien ominaisuuksia jäisellä testiradalla, erot kasvavat jälleen ja on selvää, että nastarengas on menettänyt terävänsä. Kun käytetty pohjoismainen nastaton toimii lähes yhtä hyvin kuin uusi serkkunsa, käytetty nastarengas menettää suuren osan kapasiteetistaan. Kokemus uuden ja käytetyn välillä on kuin yö ja päivä – turvallisesta, nopeasta ja ennustettavasta rikkinäiseen, vaikeasti käsiteltävään ja selvästi hitaampaan. Käytetty pohjoismainen nastaton on parempi kuin käytetty nastaton. Osittain välittyneen tunteen ja osittain renkaan suorittamien kierrosaikkojen perusteella. Samaan aikaan käytetty nastoitettu ja käytetty Keski-Eurooppa toimivat lähes samalla tasolla. Ero niiden välillä on mitätön ja tämä korostaa päätelmäämme
Gamla dubbdäck är farliga
Nya dubbdäck ger ett grepp på is som är överlägset alla andra däcktyper, men greppet håller inte i längden visar Teknikens Världs tester.
teknikensvarld.expressen.se
Kun testaamme tien ominaisuuksia jäisellä testiradalla, erot kasvavat jälleen ja on selvää, että nastarengas on menettänyt terävänsä. Kun käytetty pohjoismainen nastaton toimii lähes yhtä hyvin kuin uusi serkkunsa, käytetty nastarengas menettää suuren osan kapasiteetistaan. Kokemus uuden ja käytetyn välillä on kuin yö ja päivä – turvallisesta, nopeasta ja ennustettavasta rikkinäiseen, vaikeasti käsiteltävään ja selvästi hitaampaan. Käytetty pohjoismainen nastaton on parempi kuin käytetty nastaton. Osittain välittyneen tunteen ja osittain renkaan suorittamien kierrosaikkojen perusteella. Samaan aikaan käytetty nastoitettu ja käytetty Keski-Eurooppa toimivat lähes samalla tasolla. Ero niiden välillä on mitätön ja tämä korostaa päätelmäämme
Tulevaisuus näyttäisi olevan nastattomissa renkaissa. Perinteisesti nastarenkaita on käytetty merkittävässä määrin Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa (erityisesti Venäjällä). Ruotsissa ja Norjassa siirtymä kitkarenkaisiin on jo hyvin pitkällä ja trendi tuskin kääntyy. Kohta tilanne on se, että nastoille ei enää ole markkinoita, etenkin kun suuri nastarengasmaa Venäjä sekoilee omiaan. Tämä tullee näkymään rengasvalmistajien panostuksessa.
Nuo turvaväleihin perustuvat laskelmat voi kyllä ohittaa epärealistisinä
Siis sen takia, että hyvä jos 120km/h nopeuksissakaan enemmistö pitää 50m turvaväliä.
Itse pyrin aina pitämään turvaväliä, koska inhoan perseessä kiinni ajoa.
Mutta käytännössä 99,99% ajasta jos joku ajaa takana, niin väli on 2-10m luokkaa taajamassa ja 5-10m maantiellä.
Tietysti jos enemmistö olisi tarpeeksi älykästä ja turvallisuudesta välittävää, niin turvavälien nimissä ero ei olisi suuri. Tietysti esim hirvi, jalankulkija, pyöräilijä jne voi pompata jostain eteen ja näin turvavälit ei päde asiaan.
Mutta eikös sen renkaan tärkein puoli ole nimenomaan toimivuus ääritilanteissa, kun turvallisuutta miettii?
Itsellä on kia rio:ssa 6v vanhat vähän ajetut Nokian Hakkapeliitta 8 nastat, emännällä kia riossa toista talvea alla olevat vähän ajetut merkkikitkat(ehkä contit tai Nokiat) ja näissä taajamanopeuksissa on jo huomattu huomattava ero
Nuo vanhat Nokiat joiden toimivuutta itse epäilin, pitää huomattavasti paremmin jäisellä tiellä taajamassa samalla reitillä samana päivänä. (Ajettiin huvikseen autoilla ristiin kun kiinnosti renkaiden erot). Esim jyrkässä mutkassa kitkat lähti luistamaan ~30kmh vauhdissa ja nastat ~40-45km/h.
Tamppaantuneella lumella ei ehkä niin suurta eroa ollut, mutta nastat tuntui kuitenkin pitävän paremmin.
Molemmilla kuitenkin pärjää ihan hyvin, mutta kyllä itse nastoilla ajelen mieluummin.
Eli ainakin näissä lähes identtisissä autoissa "pilaantuneen vanhat" nastat vaikuttaa vielä toimivan paremmin kuin ~2000-3000 km ajetut kitkat
Suositeltu turvaväli: Maantienopeuksilla välin tulee olla noin 4 sekuntia ja metreinä sama kuin nopeuslukema – 80 km/h vauhdilla siis 80 metriä. Turvaväli tekee liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaaä - Liikenneturva
Kun teillä nyt on taloudessa kaksi autoa niin ajapa ne mittanauhalla mitaten 10 metrin päähän toisistaan, ja tule ilmoittamaan miltä tuntuu turvavälinä maantienopeuksia ajatellen.
Nämä kaikki mutuilut jätän mutuiluiksi, ml. nämä empiiriset tutkimukset, jotka vie keskustelua aina hyvin eteenpäin (NOT!).
Jos sä haluat ajaa nastarenkailla ja perustella sitä ns. maksimaalisella turvallisuudella ääritilanteissa, niin ole hyvä vain, niin saa tehdä; faktahan se on. Kun itse ajan kitkarenkailla ja jätän keskimääräistä pidemmän (suositellun) turvavälin, niin se ei ole keltään pois, ei edes siltä takana tulevalta nastarengaskuskilta joka jättää sen pienemmän turvavälin.
TM:n uudessa rengastestissä jäällä kierrosaika testiradalla oli parhaalla nastarenkaalla 44,4 sekuntia ja parhaalla kitkarenkaalla 50,4 sekuntia. Jos minä tällä erolla kuolen ääritilanteessa (esim. väistö) kitkarenkaiden käytön vuoksi niin hyvä on sitten. Oma kokemus kitkarenkaista on ollut 10 vuoden aikana se, että niiden käyttöön liittyvästä ennakoivasta ajotyylistä huolimatta pito on aina yllättänyt positiivisesti.
Aivan sama mitä maanteille liikenneturva suositteleen, väitteesi 50 metriä suuremmista turvaväleistä kaupunkiliikenteessä on edelleen täyttä utopiaa.
Oikessa tosielämässä, varsinkin liikennevalo-ohjatussa liikenteessä, ei autojen välit kaupungissa ole monessa tavanoimaisessa liikennetilanteessa kuin se kymmenen metriä tai alle.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 283
Taajamissa noin oletuksena viidenkympin yleisrajoitus, ja hyvän kelin minimi turvavälisuositus 2 sekunttia. eli n 30 metriä. toki talven liukkailla kannattaa olla pidempi, ja ei siellä taajamassakaan kannata ajella toisen kontissa.
Jos vauhti tippuu nollaan, esim jos saavutaan risteykseen, liikennevalo ohjattulle alueella ja pysähdytään valoihin, niin ei silloin tarvi mitään 50 metrin (* välejä yleisesti pitää kun jono seisoo, tasaisella voi olla jo varsin lähellä, ylämäessä vähän enemmän, sen verran että edellä oleva pääsee vaivatta lähtemään.(**
Sitten kun valoista lähdetään, niin väli sitten metreissä venyy nopeuden kasvaessa.
(*
Perus suositus menee että riittävä ajallinen väli, ja seisovassa jonossa kohtuullinen väli tekee lähdöstä helpompaa ja sujuvampaa.
(**
Jos siis ahdas risteysten väli, missä joutuu / kannattaa tiivistää. Näitä voi olla esim isompien kasvukeskusten keskuistoissa.
Taajamissa on lisäksi yleistyneet allennetut rajoitukset, 40km/h ja 30km/h, mutta turha sitä toisen kontissa on siltikään roikkua, jos liikenne tilanne ruuhkainen, niin ei silloin kannata tarpeettoman isoa väliä pitää.
jos jono etenee kolmeakymppiä, niin kymmenellä metrillä on se reilu sekuntti, jos kokoajan tervänä niin joo, hyvällä kelillä kyllä selviää, mutta onko se nyt tavoiteltavaa.
Perus suositus menee että riittävä ajallinen väli, ja seisovassa jonossa kohtuullinen väli tekee lähdöstä helpompaa ja sujuvampaa.
(**
Jos siis ahdas risteysten väli, missä joutuu / kannattaa tiivistää. Näitä voi olla esim isompien kasvukeskusten keskuistoissa.
Taajamissa on lisäksi yleistyneet allennetut rajoitukset, 40km/h ja 30km/h, mutta turha sitä toisen kontissa on siltikään roikkua, jos liikenne tilanne ruuhkainen, niin ei silloin kannata tarpeettoman isoa väliä pitää.
jos jono etenee kolmeakymppiä, niin kymmenellä metrillä on se reilu sekuntti, jos kokoajan tervänä niin joo, hyvällä kelillä kyllä selviää, mutta onko se nyt tavoiteltavaa.
Viimeksi muokattu:
Käytin alkuperäisessä viestissäni 50 km/h nopeudessa turvaväliä 50 metriä, viimeisintä liikenneturvan suositusta tarkistamatta. Jos nyt sitten katsotaan se liikenneturvan suositus niin taajamissa etäisyyden on oltava metreinä vähintään puolet käytetystä ajonopeudesta (esim. 40 km/h – 20 m).
Mikä viestin pointtisi on? Sekö, että kun käytin alkuperäisessä viestissäni 50 km/h = 50 metriä turvaväliä, niin sen sijaan minun olisi pitänyt käyttää 50 km/h nopeudessa esittämääsi kaupungissa tavanomaisen liikennetilanteen turvaväliä eli 10 metriä tai alle? Eipä siis ihme että rytisee peräänajoja, kun tavanomaisella yhden sekunnin reaktioajalla 50 km/h nopeudessa ehtii törmätä toisen perään max. 10 metrin turvavälillä jo ennen, kuin ehtii edes alkaa jaruttamaan.
Olet oikeassa, kyllä rytisee. Onneksi autot ei kuitenkaan pysähdy 50 km/h -> 0 km/h välittömästi, niin kuin tuossa olet laskenut. Silloin voisi rytistä aika useinkin ja eikä jarruttajankaan keho varmaan tykkäisi niistä äärettömistä G-voimista.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 283
Ketjussa ollut tuoreempiakin testejä, vajaakieliselle juttu ei ehkä avautunut ihan kunnolla, lainauksesi taisi olla mädän rusinan poimintaa. Toki tärkeä kohta, toisessä jää kohdassa prosentti oli pienempiä, tosin myös vähän outoja, vs mitä uusissa kotimaisissa rengas testejä, ehkä ymmärsin väärin.
Artikkelli oli reilun kymmenenvuoden takaa, en tiedä miten siellä nastasäännöt, vertautuu meihin. Pohjoismaiset kitkat on kehittyneet, no Suomessa nastatkin, myös rajoitukset niiden osalta.
En tuossa osunut silmään , tai en huomannut, oliko ne verokkin talvirenkaat ajeltu Falunia etelämpänä, vai pohjois Ruotsissa.
50 km/t = 13,89 m/s. Sekunnin reaktioajalla (10 metrin turvaväli haihtunut pois) peräänajon estää vain se, että oma auto pysähtyy täysjarrutuksessa nopeammin kuin edellä ajavan; perässäroikkujan täytyy toivoa ettei edessä olevalla ole nastarenkaita
Mutta joo tuolta osin meni omassa viestissäni mutkat suoraksi, tosin vähemmän kuin näissä kaupunkinopeuskissa turvaväli lähes aina ihmisillä enintään 10 metriä -viesteissä.
50 km/t = 13,89 m/s. Sekunnin reaktioajalla (10 metrin turvaväli haihtunut pois) peräänajon estää vain se, että oma auto pysähtyy täysjarrutuksessa nopeammin kuin edellä ajavan; perässäroikkujan täytyy toivoa ettei edessä olevalla ole nastarenkaita
Mutta joo tuolta osin meni omassa viestissäni mutkat suoraksi, tosin vähemmän kuin näissä kaupunkinopeuskissa turvaväli lähes aina ihmisillä enintään 10 metriä -viesteissä.
Näinhän se on. Kun tuolla Kehän autojonoissa ajelee talvisin, joutuu usein annostelemaan jarrutusvoimaa ihan sen takia, että perässä tullaan liian lähellä. Voimakkaalla jarrutuksella voisi helposti rytistä. Pakkotilanteessa ei tietysti mahda mitään. Täysjarrutuksen tarvetta voi tietysti ehkäistä pitämällä itse sitä turvaväliä eteen reilusti.
50 km/t = 13,89 m/s. Sekunnin reaktioajalla (10 metrin turvaväli haihtunut pois) peräänajon estää vain se, että oma auto pysähtyy täysjarrutuksessa nopeammin kuin edellä ajavan; perässäroikkujan täytyy toivoa ettei edessä olevalla ole nastarenkaita
Nyt alkaa faktat olla jo vähän sinne päin, mutta muuten ollaan aika pahasti hakoteillä.
Yleisesti taajamassa suositellaan myös kahden sekunnin turvaväliä. Käytännössä tämäkään ei toteudu valoista lähdettäessä, pysäytykseen tultaessa tai nykivässä jonoutuneessa ruuhkassa. Ja valitettavasti kun itse ajan Helsingissä reilulla turvavälillä, provosoi se tietyssä ryhmässä syyn ajaa takapuskurissa kiinni.
Jokatapauksessa noissa metrilaskelmissa kannattaa kirjoittajankin sisältää faktojen lisäksi pari ihan oikeaa asiaa. Muuten noi ovat aivan turhaa lapsellisten uskomusten viljelyä:
- Auto ei pysähdy ikinä seinään. Jarrutusmatkaa on aina enemmän kuin pelkkä turvaväli.
- Reaktioaika on harvoin takana olevalla sekunnin pidempi. Hsrva tilanne taajamassa alkaa edellä olevan jarruvsloista. Hyvin usein takana oleva näkee tilanteen paremmin ja aloittaa jarrutuksen aiemmin.
Enkö minä tässä
juuri korjannut että mutkat tuli vedettyä suoraksi siinä, että auto pysähtyisi seinään. Ihan samaan tapaan kun täällä vedettiin mutkia suoriksi näistä turvaväleistä
Vai jättääkö joku todella että suurin osa autoilijoista pitää maantiellä (>=60 km/t) jatkuvasti vain 5~10 metrin turvaväliä. Ja jos se ei tullut selväksi niin taajamassakaan (<=50 km/t) omat havaintoni ei tue tuota muiden autojen jatkuvaa enintään 10 metrin turvaväliä.
Koko homma lähti tästä alkuperäisestä viestistäni
johon tultiin valittamaan että 50 km/t 50 metrin turvaväli on liikaa. Ketjun otsikko huomioiden monien viesti ei ole sen koommin enää liittynyt mitenkään renkaisiin, vaan siihen, mikä on sopiva turvavälisuositus, mikä on todellinen turvaväli yms.
Minä väitin että 50 km/t nopeudessa kitkarenkaalla jarrutusmatka jäällä on nastarenkaisiin nähden 0~17 metriä enemmän oletuksella, että on vertailussa on parhaat nasta- ja kitkarenkaat. Väitin myös että tuon isompi se ero ei ole, koska en usko että testiolosuhteissa olisi jotenkin suosittu kitkarenkaita "karhentamalla jään pintaa nastarenkailla".
Mitä sinä siis ketjun aihe, ja tuo alkuperäinen viestini huomioon ottaen, väität, siis muutenkin kuin pätemällä siitä mikä on turvaväli kaupunkinopeuksissa?
Väitätkö että:
- kaupunkinopeuksissa 2 sekunnin turvavälillä ja 1 sekunnin reaktioajalla kitkarenkaita ei saa käyttää, koska jäällä takana tuleva kitkarenkailija rysättää edellä olevan nastarenkailijan perään, jos molemmilla nopeutta 50 km/t ja edellä oleva tekee täysjarrutuksen?
- näinhän itse asiassa tapahtuu, jos se kitkarenkaan jarrutusmatka on tuossa sen 17 metriä pidempi. Väitätkö siis että kitkarenkaat ovat täten vaaralliset/kelvottomat tuolla 2 sekunnin suositusturvavälillä 50 km/t taajamanopeudessa, jos oletetaan 1 sekunnin reaktioaika?
- kun kaupunkiliikenteessä turvaväli tavanomaisissa liikennetilanteissa on enintään sen 10 metriä (<-- tämä väitteesi), niin kitkarenkaat ovat hyödyttömät/vaaralliset, koska 50 km/t nopeudessa nastarenkaisen tehdessä äkkijarrutuksen, rysäyttää kitkarenkailja perään vaikka reaktioaika olisikin nolla?
- vai mitä vittua sinä nyt yrität sitten väittää, muuta kuin hyödyttömiä nollapostauksia?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 890
Kyllä ne perkeleet enimmäkseen ihan omalla ajavat.
No tämähän tietysti sitten koskee myös niitä nastoitettuja kitkoja, joilla useimmat Suomen talviliikenteessä ajavat. Tarkoittanet sellaista tilannetta, jossa tien pinnassa on suolauksen jäljiltä sellaista vaseliinimaista mössöä ja tämä sula paska kerrostuu renkaan kuvioon. Näinhän siinä tosiaan käy. Kasvipeitteessä tai mudassa ruopiessa homman huomaa helposti ja pito katoaa ihan surkeaksi.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 22 283
Tämä uutta tietoa, tapa erityisen suosittua kehillä ja niiden sisäpuolella, niin väistämättä tuo mieleen että jokin yhteys omistamattomuuteen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 123
Miksi kehillä ja niiden sisäpuolella liikkuvat ajaisi jollain muulla kuin omalla autolla sen enempää kuin muuallakaan?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 890
En myöskään heti hoksannut, mutta uudelleen asiaa miettien tässä saattaisi olla jokin sellainen viisastelu, että auton omistajaksi on merkitty rahoitusyhtiö. Kainuun nälkämaillahan on kunnia-asia ostaa auto käteisellä, siinä missä isoilla kirkoilla stereotyyppisesti otetaan velaksi uusi joka vuosi tms.
Kuitenkin asiallisesti puhuen kun ei ajeta omalla autolla, se tarkoittaa paremminkin että kyseessä on vuokra-auto, työnantajan auto tai vaikka isän. Esimerkiksi henkilökohtainen liisari on mitä suurimmassa määrin oma auto.
Uutiset
-
Uudet artikkelit: Testissä OnePlussan Nord 5 ja Nord CE5
17.7.2025 04:10
-
Commodore julkisti uuden Commodore 64 Ultimate -kotitietokoneen
15.7.2025 23:36
-
JEDEC julkaisi LPDDR6-muististandardin vähävirtaisiin laitteisiin
15.7.2025 23:05
-
Sonyn Xperia-puhelinten myynti loppuu Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa
14.7.2025 21:37
-
Fractal Design julkaisi uuden Epoch-kotelon
13.7.2025 19:56
