NAS rakentelut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja dun
  • Aloitettu Aloitettu
Jos haluaa esim Intel QSV:tä käyttää Plex transkoodaukseen niin ei taida tuolla piirisarjalla toimia, siksi varmaan kysyi.
 
Jos haluaa esim Intel QSV:tä käyttää Plex transkoodaukseen niin ei taida tuolla piirisarjalla toimia, siksi varmaan kysyi.

Kai nykyisissä prossuissa riittää vääntö ilmankin integroitua näyttistä? Ainakin jos ei halua 4k-matskua transkoodata. :hmm:
 
Kai nykyisissä prossuissa riittää vääntö ilmankin integroitua näyttistä? Ainakin jos ei halua 4k-matskua transkoodata. :hmm:
Vastasit itse itsellesi :). On se myös FHD-lähdetiedostoissa ihan mukava että prossutehoon koskematta vaikka jollain i3:lla (tai kysyjän kohdalla ehkä joku vähävirtainen xeon?) vääntää useampi transkoodaus.
 
Kai nykyisissä prossuissa riittää vääntö ilmankin integroitua näyttistä? Ainakin jos ei halua 4k-matskua transkoodata. :hmm:

Yllättävän heikosti minun mielestäni. Toki sen yhden 4K HDR-leffan juuri ja juuri modernilla prossulla transkoodaa, mutta käyttökokemus ei ole kaksinen. QSV/NVENC on mielestäni aika ehdoton, jos aikoo katsoa kirjastoaan joskus muualla kuin kotonaan. Tuo HDR tone mapping on vielä sellainen asia joka vie resursseja prossulta suhteettoman paljon. Itse en siis ainakaan käyttäisi prossua transkoodaukseen jos se on mitenkään mahdollista.

Huvikseen kokeilin omalla Plexillä tuota transkoodausta ja i5-8400T ei käytännössä riitä yhteen 4K streamiin tone mappingin kanssa. Tone mapping pois ja pätkiminen katoaa, mutta ei tuo HDR kuva SDR:ksi väännettynä ilman tone mappingia näytä kauhean hyvältä.

4K-materiaali ei nyt enää vuonna 2022 ole mitään luksusta vaan suoratoistossakin jo melkeimpä se standardi. HDR-materiaaliakin on merkittävä osa kaikesta tuotannosta. Jos siis omaa kirjastoa kerää, niin tuo on pikkuhiljaa vaan pakko ottaa huomioon. Asia oli toki eri kymmenen vuotta sitten, kun 4K-materiaali on verrattain harvinaista. Tai sitten streamaa vaan kodin sisällä Direct streamia tukeviin laitteisiin.
 
En ole ikinä ite testannut, mutta ainakin prossulla on quicksync tuki?

Emossa tosiaan on joku managementti mukana, muistaakseni sillä asensin aikoinaan vmwaren ja sen jälkeen hallinnut sitäkin selaimella / ssh’lla.

Mut alkuperäinen kysymys oli vastaamatta… Mulla on ollut tuo hiljaisena serverinä (3 SSD levyä) ja oletan, että olisi järjevämpää myydä emo + prossu + muistit erikseen kun suurin osa haluaa yli 6TB levyä serveriinsä ja ehkä myös raidin…
 
Mut alkuperäinen kysymys oli vastaamatta… Mulla on ollut tuo hiljaisena serverinä (3 SSD levyä) ja oletan, että olisi järjevämpää myydä emo + prossu + muistit erikseen kun suurin osa haluaa yli 6TB levyä serveriinsä ja ehkä myös raidin…

Miten yli 6Tt levyt liittyy emon vaihtamiseen? Ja miksi kukaan haluaisi nykyaikana käyttää raid-ohjainta, kun erilaiset softaraidit hoitaa homman ja usein tarjoavat parempia ominaisuuksia (ZFS)? Jos taas portit ei riitä, tuohon pitäisi saada ohjaimen kiinni.


@Bahamies, no joo, 4k on varmaan ihan hyvä syy haluta integroitu näyttis ellei halua hoitaa transkoodausta esim. deskarilla.
 
Miten yli 6Tt levyt liittyy emon vaihtamiseen? Ja miksi kukaan haluaisi nykyaikana käyttää raid-ohjainta, kun erilaiset softaraidit hoitaa homman ja usein tarjoavat parempia ominaisuuksia (ZFS)? Jos taas portit ei riitä, tuohon pitäisi saada ohjaimen kiinni.
Lähinnä ajattelin että olisi helpompi myydä erillisinä osina kuin koko kokoonpano pakettina.
 
Yllättävän heikosti minun mielestäni. Toki sen yhden 4K HDR-leffan juuri ja juuri modernilla prossulla transkoodaa, mutta käyttökokemus ei ole kaksinen. QSV/NVENC on mielestäni aika ehdoton, jos aikoo katsoa kirjastoaan joskus muualla kuin kotonaan. Tuo HDR tone mapping on vielä sellainen asia joka vie resursseja prossulta suhteettoman paljon. Itse en siis ainakaan käyttäisi prossua transkoodaukseen jos se on mitenkään mahdollista.

Huvikseen kokeilin omalla Plexillä tuota transkoodausta ja i5-8400T ei käytännössä riitä yhteen 4K streamiin tone mappingin kanssa. Tone mapping pois ja pätkiminen katoaa, mutta ei tuo HDR kuva SDR:ksi väännettynä ilman tone mappingia näytä kauhean hyvältä.

4K-materiaali ei nyt enää vuonna 2022 ole mitään luksusta vaan suoratoistossakin jo melkeimpä se standardi. HDR-materiaaliakin on merkittävä osa kaikesta tuotannosta. Jos siis omaa kirjastoa kerää, niin tuo on pikkuhiljaa vaan pakko ottaa huomioon. Asia oli toki eri kymmenen vuotta sitten, kun 4K-materiaali on verrattain harvinaista. Tai sitten streamaa vaan kodin sisällä Direct streamia tukeviin laitteisiin.
Kyllä mulla transkoodaa hienosti useampaa (muistaakseni 5 yhtäaikaista lähdettä meni heittämällä ennen kuin alkoi nykiä) puhtaaalla cpulla 4k@100mbps transcoodaus laitteille jotka ei sitä tukeneet. Osa otti fullhd:nä, osa jollain mutanttiresolla kun natiivina ajoin plexin läpi.

Prossuna edelleen 40W AMD EPYC 3251 8-Core Processor hyperthreadingilla.
 
Kyllä mulla transkoodaa hienosti useampaa (muistaakseni 5 yhtäaikaista lähdettä meni heittämällä ennen kuin alkoi nykiä) puhtaaalla cpulla 4k@100mbps transcoodaus laitteille jotka ei sitä tukeneet. Osa otti fullhd:nä, osa jollain mutanttiresolla kun natiivina ajoin plexin läpi.

Prossuna edelleen 40W AMD EPYC 3251 8-Core Processor hyperthreadingilla.

Muistan nuo testisi ja kieltämättä tuo Epyc vääntää hämmentävän hyvin tuon transkoodauksen. Itse pohdin tässä vaan sitäkin puolta, että kannattaako sitä transkoodausta välttämättä rakentaa prossun varaan, koska se näkyy rankasti myös sitten muissakin palveluissa, jos laite tekee mitään muuta kuin mediakirjaston jakamista. Jos ihan puhdasta mediapalvelinta kasailee, niin tuolla ei liene niin paljon väliä. Kovin käyttäjäkohtaisia pohdintojahan nämä lopulta ovat.
 
Muistan nuo testisi ja kieltämättä tuo Epyc vääntää hämmentävän hyvin tuon transkoodauksen. Itse pohdin tässä vaan sitäkin puolta, että kannattaako sitä transkoodausta välttämättä rakentaa prossun varaan, koska se näkyy rankasti myös sitten muissakin palveluissa, jos laite tekee mitään muuta kuin mediakirjaston jakamista. Jos ihan puhdasta mediapalvelinta kasailee, niin tuolla ei liene niin paljon väliä. Kovin käyttäjäkohtaisia pohdintojahan nämä lopulta ovat.
No, kyllä sanoisin että 16 threadilla voi samanaikaisesti palvella mitä ikinä lystää. Kaikki kuitenkin mahtuu ram:iin vielä ajon aikana, niin eipä ole hätää... On minulla tuolla muitakin palveluita, mutta ei mitään hirveän raskasta tällä hetkellä, pääasiassa tuo median transkoodaus on raskainta mitä toi prossu joutuu tekemään... joskus silloin tällöin jollekin vanhalle pelille toimii servinä, mutta eipä nekään ole nykinyt. Joskus kokeilin minecraft serverinä tota ja ei se vienyt juurikaan resurrseja vaikka useampi ihminen siellä pyöri.
 
Kyllä mulla transkoodaa hienosti useampaa (muistaakseni 5 yhtäaikaista lähdettä meni heittämällä ennen kuin alkoi nykiä) puhtaaalla cpulla 4k@100mbps transcoodaus laitteille jotka ei sitä tukeneet. Osa otti fullhd:nä, osa jollain mutanttiresolla kun natiivina ajoin plexin läpi.

Prossuna edelleen 40W AMD EPYC 3251 8-Core Processor hyperthreadingilla.

Oliko yhdessäkään transkoodauksessa sitten tuo 4K HDR -> SDR tonemapping käytössä?
 
Kyllä mulla transkoodaa hienosti useampaa (muistaakseni 5 yhtäaikaista lähdettä meni heittämällä ennen kuin alkoi nykiä) puhtaaalla cpulla 4k@100mbps transcoodaus laitteille jotka ei sitä tukeneet. Osa otti fullhd:nä, osa jollain mutanttiresolla kun natiivina ajoin plexin läpi.

Prossuna edelleen 40W AMD EPYC 3251 8-Core Processor hyperthreadingilla.
Meinasin jo tulla kommentoimaan että paskapuhetta, kunnes tajusin että olin omasta 5600G antanut 4 threadia plexin käyttöön. Kokeilin siis tuossa ja 4K HDR -> 1080p SDR tonemap vetää reilut ~90% utilisaatiota noilla neljällä threadilla. 5600G on siis 6-core / 12 thread CPU joka cpu passmarkissa saa n. ~20ke pistettä. Tuosta nyt mutkat suoriksi threadeille jakaen tuommonen 4K HDR -> 1080p sdr tonemap siis vaatisi abouttirallaa ~6.7k pistettä passmarkista

Tässä nyt vielä cpubenchmarkin compare EPYC 3252 ja 5600G -> AMD Ryzen 5 5600G vs AMD EPYC 3251 [cpubenchmark.net] by PassMark Software


Silti kyllä 4K HDR -> 4K SDR sanoisin että ei kyllä mene "heittämällä"
Seuraavilla transkoodaus asetuksilla 4K HDR pätkä ei lähtenyt edes minuutin odottelun jälkeen pyörimään selaimessa. Tässä siis pitäisi tonemappauskin tehdä
1670678194384.png


Toinen 4K pätkä jossa ei ole HDR taas toistuu seuraavilla asetuksilla. Tässähän ei ole mitään ongelmaa kun mitään transkoodausta ei tehdä ja näitä nyt menee vaikka se viisi toistoa yhtä aikaa

1670678409690.png


Puhelin myös veteli noita 4K pätkiä ihan original laadulla no problemos eli mitään transkoodausta ei tapahdu. Veikkaisin nyt että tuossa sun 4K -> 4K ei mitään transkoodausta ole tehty. Tosin en nyt löytänyt mitään non-hdr pätkää mistä olisin saanut triggerattua transkoodauksen (4K -> 4K) päälle millään laitteella mitä itseltä löytyy.. Ehkä se saattaa toimia vähemmillä tehoilla. Anyways kyllä minä sen erillisen GPU tai quicksyncin ottaisin jos semmoiseen vain on mahdollisuus. Jää resursseja muuhun käyttöön ja jos sieltä servulta katsoo joku muu kuin "minä itse" niin saattaa helposti käydä hassusti tuollaisessa raa'assa cpu-transkoodauksessa. Käyttäjäkohtaista anyways. Itseä ei kiinnosta kun en transkoodaa mitään anyways, ja jos transkoodaan kerran vuodessa niin sieltä saa sen yhden 4K -> 1080p ulos vaikka sitten tonemapattuna, mutta näen silti että gpu / quicksyncillä on ihan selkeät use caset
 
Meinasin jo tulla kommentoimaan että paskapuhetta, kunnes tajusin että olin omasta 5600G antanut 4 threadia plexin käyttöön. Kokeilin siis tuossa ja 4K HDR -> 1080p SDR tonemap vetää reilut ~90% utilisaatiota noilla neljällä threadilla. 5600G on siis 6-core / 12 thread CPU joka cpu passmarkissa saa n. ~20ke pistettä. Tuosta nyt mutkat suoriksi threadeille jakaen tuommonen 4K HDR -> 1080p sdr tonemap siis vaatisi abouttirallaa ~6.7k pistettä passmarkista
Huoh, no tässä kuvankaappaus kun laittaa 2 kpl 4k Blueray@85,8Mbps menemään pelkällä cpu:lla Firefoxin läpi ilman mitään ihmellisempää säätöä. Ei sitä gpu:ta tarvii ja selviää hienosti pienemmälläkin wattimäärällä. TDP on 55W tässä, mutta ei toi töpselistä niin paljoa ole koskaan ottanut.

Plexin omasta dashboardista cpu kulutus on 60-70% ja htop raportoi user spaceen suurimman kulutuksen. Plexi näyttää vievän per leffa 5-6 threadia., eli näköjään 3 kpl pystyisi pyörittämään. Giganen verkko riittää hyvin moiselle liikenteelle kun 1000Mbps on kumpaankin suuntaan kaistaa (tosin itsellä on käytössä 2500Mbps kumpaankin suuntaan). Unohtakaa jo noi gpu kiihdytykset ellette jollain atomilla aio pyöritellä näitä plexejä.

1670882995857.png


Edit: Niin joo ja Passmarkkia ei kandee ihan sokeasti uskoa, se on suuntaa-antava n. 70-80% tarkuudella mitä omakohtaiset kokemukset on. Epyc pärjää todella huonosti AMD:n kanssa yleisesti siinä jostain syystä, olikohan niillä jotain hassuja kertoimia siellä käytössä tai jotain. Mutta Epyc hakkaa Xeonin mennen tullen per säie ja i7/i9 puhumattakaan käytännössä.
 
Ajattelin siirtyä omassa palvelimessa Ubuntusta Proxmoxiin ja olen pohtinut, että millaisen aseman (asemat) hankkisi virtuaalikoneille. Emolla on PCI-e linjoja kivasti vapaana, niin asennustapana olisi hommata PCI-e NVMe-adapteri, johon laittaisin kaksi levyä mirroriin. Kyseinen emolevy tukee PCIe 3.0:aa ja vapaana oleva slotti on x8, nämä siis asettavat jonkinlaisen katon maksiminopeuksille. Levyiksi olen ajatellut Samsung 980:aa ja adapteriksi tätä. Menisikö tuolla kombolla pahasti metsään? Promox käyttis itsessään olisi erillisellä levyllä.

Yksi asia mitä hieman olen myös mietiskellyt on tuo SSD-levyjen kesto, jos laitan levyt ZFS Mirroriin. ZFS kun tuppaa kuluttamaan SSD-levyjä ainakin oman tietoni mukaan hieman nopeammin. Pitäisikö tämä ottaa erityisesti jo huomioon levyvalinnoissa vai saako tuota ZFS:ia säädettyä siten, että se olisi vähän hellemmpi levyille?
 
Ajattelin siirtyä omassa palvelimessa Ubuntusta Proxmoxiin ja olen pohtinut, että millaisen aseman (asemat) hankkisi virtuaalikoneille. Emolla on PCI-e linjoja kivasti vapaana, niin asennustapana olisi hommata PCI-e NVMe-adapteri, johon laittaisin kaksi levyä mirroriin. Kyseinen emolevy tukee PCIe 3.0:aa ja vapaana oleva slotti on x8, nämä siis asettavat jonkinlaisen katon maksiminopeuksille. Levyiksi olen ajatellut Samsung 980:aa ja adapteriksi tätä. Menisikö tuolla kombolla pahasti metsään? Promox käyttis itsessään olisi erillisellä levyllä.
Menee metsään. Tuo toinen adapterin paikka on B-key eli SATA-levylle.

Tsekkaa tukeeko emolevy tuolle slotille bifurcaatiota ja hommaa tyhmä adapteri (esim. Asus Hyper M.2, Asrock HyperQuad mitälie näitä nyt on) tai Alilta tilaukseen ASM1812-bridgellinen adapteri, https://www.aliexpress.com/w/wholesale-ASM1812.html?SearchText=ASM1812 (näemmä Jimmyltäkin löytyy sama tälläisena AXAGON PCEM2-ND, PCIe-adapteri kahdelle M.2 SSD-levylle - 141,00€ )
 
Menee metsään. Tuo toinen adapterin paikka on B-key eli SATA-levylle.

Tsekkaa tukeeko emolevy tuolle slotille bifurcaatiota ja hommaa tyhmä adapteri (esim. Asus Hyper M.2, Asrock HyperQuad mitälie näitä nyt on) tai Alilta tilaukseen ASM1812-bridgellinen adapteri, https://www.aliexpress.com/w/wholesale-ASM1812.html?SearchText=ASM1812 (näemmä Jimmyltäkin löytyy sama tälläisena AXAGON PCEM2-ND, PCIe-adapteri kahdelle M.2 SSD-levylle - 141,00€ )

Mielestäni luin tuo Silverstonen arvosteluistakin, että joku oli laittanut kaksi M.2 levyä kiinni ja molemmat toimivat, mutta eipä tuohon parane tosiaan luottaa.

Yllättävän kalliiksi tulee tuollainen kortti ja hintaero Aliexpressin ja Jimms'in välillä on kyllä hurja. Melkein tekisi mieli taas etsiä jotain käytettyjä enterprise PCIe-SSD levyjä, kun kokonaishinta alkaa olla sama. Niiden kanssa saisi ainakin kestävyyttä moninkymmenkertaisesti enemmän, mutta ajuripuoli on mallista riippuen mysteeri. Ei ole helppoa tämä päätöksenteko... Samsungin 600TB kirjoituskestävyys on kyllä hyvä, mutta noissa Fusion IO-levyissä vastaava luku olisi jotakin 16-75PB väliltä. Käytännössä muistin osalta nuo ovat siis lähes ikuisia, jos kortti muuten kestää.
 
Menee metsään. Tuo toinen adapterin paikka on B-key eli SATA-levylle.

Tsekkaa tukeeko emolevy tuolle slotille bifurcaatiota ja hommaa tyhmä adapteri (esim. Asus Hyper M.2, Asrock HyperQuad mitälie näitä nyt on) tai Alilta tilaukseen ASM1812-bridgellinen adapteri, https://www.aliexpress.com/w/wholesale-ASM1812.html?SearchText=ASM1812 (näemmä Jimmyltäkin löytyy sama tälläisena AXAGON PCEM2-ND, PCIe-adapteri kahdelle M.2 SSD-levylle - 141,00€ )

Mihin tuota bridgeä tarvitaan, kun kerran PCIe-väyliä riittäisi molemmalle levylle?

Esim. tuon Asuksen tyhmän adapterin pitäisi ilmeisesti toimia myös 8x-väylässä jos kortti menee siihen fyysisesti.

Asus HYPER M.2 X16 Gen 4 CARD -lisäkortti, 4 x M.2 paikka, PCIe 4.0/3.0 x16 - Jimms.fi
 
Mielestäni luin tuo Silverstonen arvosteluistakin, että joku oli laittanut kaksi M.2 levyä kiinni ja molemmat toimivat, mutta eipä tuohon parane tosiaan luottaa.
M.2 on vain väylän fyysinen muoto. M-key meinaa että väylänä on SATA, B-key että on PCIe. Samsung 980 on PCIe-asema, joten vain yhden saisit siihen kiinni.

Yllättävän kalliiksi tulee tuollainen kortti ja hintaero Aliexpressin ja Jimms'in välillä on kyllä hurja. Melkein tekisi mieli taas etsiä jotain käytettyjä enterprise PCIe-SSD levyjä, kun kokonaishinta alkaa olla sama. Niiden kanssa saisi ainakin kestävyyttä moninkymmenkertaisesti enemmän, mutta ajuripuoli on mallista riippuen mysteeri.
Ajureilla ei ole mitään merkitystä jos käyttävät NVMe:tä. Todennäköisesti firmwarenpäivitystyökalut löytyvät Linuxlle.
Ei ole helppoa tämä päätöksenteko... Samsungin 600TB kirjoituskestävyys on kyllä hyvä, mutta noissa Fusion IO-levyissä vastaava luku olisi jotakin 16-75PB väliltä. Käytännössä muistin osalta nuo ovat siis lähes ikuisia, jos kortti muuten kestää.
Enterprise-levyissä tulee sitten enterprise-tason virrankulutus.

Mihin tuota bridgeä tarvitaan, kun kerran PCIe-väyliä riittäisi molemmalle levylle?

Esim. tuon Asuksen tyhmän adapterin pitäisi ilmeisesti toimia myös 8x-väylässä jos kortti menee siihen fyysisesti.

Asus HYPER M.2 X16 Gen 4 CARD -lisäkortti, 4 x M.2 paikka, PCIe 4.0/3.0 x16 - Jimms.fi
Varmaan jos emolevyllä ei ole bifurcation-tukea, sen selvittäminen on ensimmäinen askel ennenkuin tilaa mitään.

E: jos asia ei ole tuttu niin Googleen pcie + bifurcation, eka hitti PCIe Bifurcation – What is it? How to enable? Optimal configurations and use cases for NVMe SDDs/GPUs
 
M.2 on vain väylän fyysinen muoto. M-key meinaa että väylänä on SATA, B-key että on PCIe. Samsung 980 on PCIe-asema, joten vain yhden saisit siihen kiinni.
Juuri toisin päin. M = PCIe, B = sata, B&M = molemmat

1671447278354.png
 
Juuri toisin päin. M = NVMe, B = sata, B&M = molemmat

1671447278354.png
Kiitos korjauksesta!

En suoraan sanottuna ikinä muista noita, mut SATA-väyläistä M.2 -asemaa en olekaan nähnyt ikinä. AHCI PCIe-levyjä kylläkin jotka on vielä oma juttunsa.
 
Mihin tuota bridgeä tarvitaan, kun kerran PCIe-väyliä riittäisi molemmalle levylle?

Esim. tuon Asuksen tyhmän adapterin pitäisi ilmeisesti toimia myös 8x-väylässä jos kortti menee siihen fyysisesti.

Asus HYPER M.2 X16 Gen 4 CARD -lisäkortti, 4 x M.2 paikka, PCIe 4.0/3.0 x16 - Jimms.fi

Onko tuolle toiminnalle x8-väylässä jotakin lähdettä?

Omalla emolla (Supermicro X10SRL-F) on kyllä bifurcation tuki, mutta kaikki slotit ovat x8-väyläisiä (kahdessa on kuitenkin x16-fyysinen slotti). Olisi meinaa pikkaisen järkevämpi tuotteena tuo Asuksen kortti, kun siihen saisi emolevyn vaihdossa lisättyäkin pari korttia ja hinta on aika edullinen.
 
SATA-väyläistä M.2 -asemaa en olekaan nähnyt ikinä
Näitä on näkynyt jonkinverran. Joissain läppäreissä näitä on käytetty. Alla yksi m.2 sata ssd


AHCI PCIe-levyjä kylläkin jotka on vielä oma juttunsa.
Itse taasen en ole näistä kuullut juuri mitään, enkä nähnyt missään. Joskus lukenut ohimennen näiden olemassa olosta.
 
Onko tuolle toiminnalle x8-väylässä jotakin lähdettä?

Omalla emolla (Supermicro X10SRL-F) on kyllä bifurcation tuki, mutta kaikki slotit ovat x8-väyläisiä (kahdessa on kuitenkin x16-fyysinen slotti). Olisi meinaa pikkaisen järkevämpi tuotteena tuo Asuksen kortti, kun siihen saisi emolevyn vaihdossa lisättyäkin pari korttia ja hinta on aika edullinen.
Tuohon kelpaa suorilta mikä vain noista edellämainituista Asuksen tai Asrockin 16x-korteista kun noi korttipaikat näyttää avoimilta päädystään niin eikus vaan korttia sisään. Niistä tosiaan toimii sitten vain ne ensimmäsiet kaksi 8x-slotissa.
 
Mulla on 512 GB versio tuosta järjestelmälevynä. Puskee melkein päivittäin SMART erroria: critical temperature, joka nettiä selailemalla vaikuttaisi olevan firmware bugi. Kanaattaa katsoa heti lähtiessä, että on uusinta versiota sisässä ja tarvittaessa päivittää.

Näyttääpä olevan vähän rasittava kauneusvirhe muuten hyvässä levyssä. Tulipahan tuon vuoksi tutkittua vielä hieman vaihtoehtoja ja näyttäisi siltä, että päädyn Firecuda 530 levyihin. Hinnaltaan samaa luokkaa kuin Samsungin 980 Pro:t, mutta kirjoituskestävyys selvästi parempi. Ei taida parempaa vaihtoehtoa kuluttajapuolen leluista oikein löytyä ja kuten @Richard sanoitkin, niin enterprise puolella saa ongelmakseen sen tehonkulutuksen.

Toivottavasti pääsee joululoman polttamaan kiroillessa omalle SERrille, kun erehtyy kokeilemaan jotakin uutta vaihteeksi.
 
Näyttääpä olevan vähän rasittava kauneusvirhe muuten hyvässä levyssä. Tulipahan tuon vuoksi tutkittua vielä hieman vaihtoehtoja ja näyttäisi siltä, että päädyn Firecuda 530 levyihin. Hinnaltaan samaa luokkaa kuin Samsungin 980 Pro:t, mutta kirjoituskestävyys selvästi parempi. Ei taida parempaa vaihtoehtoa kuluttajapuolen leluista oikein löytyä ja kuten @Richard sanoitkin, niin enterprise puolella saa ongelmakseen sen tehonkulutuksen.

Toivottavasti pääsee joululoman polttamaan kiroillessa omalle SERrille, kun erehtyy kokeilemaan jotakin uutta vaihteeksi.

Firecudat hankittu ja olen tässä loman ratoksi siirtänyt palveluita KVM virtuaalikoneisiin näin välivaiheena matkalla kohti Proxmoxia. Homma vielä ihan alussa, mutta kuten vähän pelkäsin, niin prossu ei ehkä ollut ihan tähän hommaan ideaali. Pari kevyttä virtuaalikonetta pyörimässä ilman sen erikoisempaa loadia ja prossu pyörii n. 10% rasituksella. Vielä pitäisi pari konetta lisätä, jotka tarvitsevat resursseja selvästi näitä nykyisiä enemmän ja alkaa usko loppua että loputuloksena olisi kovin sulava käyttökokemus. Tuli myös todettua, että Haswell kyllä idlaa pienillä tehoilla, mutta kun rasitus ylittää tuon 10% rajan, niin kulutus nousee kymmeniä watteja saman tien. Tämä nyt periaatteessa oli tiedossa jo alustan hankkiessa, mutta realisoitui vasta nyt virtualisointileikkien kohdalla. Ehkä tällä nyt vielä pärjäisi jos säätäisi koneet mahdollisimman kevyiksi ja ajoittaisi tiettyjä resursseja vieviä hommia sopiviin kellonaikoihin, mutta eihän se ole hauskaa.

Laitoin tilaukseen juuri Supermicro H12SSL-i emon ja Epyc 7302P (16C/32T). Periaatteessa olisin voinut ostaa uuden prossunkin nykyiseen kantaan, mutta vähän henkisesti ahdistaa näin vanhaan alustaan sijoittaminen. Ehkä tämä nyt menee lähinnä kategoriaan "Joululahja itselle", mutta eipähän rauta ole rajoitteena leikeille ihan hetkeen. Epyc on myös testeissä ollut todella taloudellinen nimenomaan rasituksessa Inteliin verrattuna, joten on mielenkiintoista nähdä mikä on tehonkäytön tilanne sen kanssa. Veikkaisin itse, että kokonaiskulutus kasvaa (suuremman pohjakulutuksen vuoksi) hieman verrattuna omaan Xeoniin.
 
Laitoin tilaukseen juuri Supermicro H12SSL-i emon ja Epyc 7302P (16C/32T). Periaatteessa olisin voinut ostaa uuden prossunkin nykyiseen kantaan, mutta vähän henkisesti ahdistaa näin vanhaan alustaan sijoittaminen. Ehkä tämä nyt menee lähinnä kategoriaan "Joululahja itselle", mutta eipähän rauta ole rajoitteena leikeille ihan hetkeen. Epyc on myös testeissä ollut todella taloudellinen nimenomaan rasituksessa Inteliin verrattuna, joten on mielenkiintoista nähdä mikä on tehonkäytön tilanne sen kanssa. Veikkaisin itse, että kokonaiskulutus kasvaa (suuremman pohjakulutuksen vuoksi) hieman verrattuna omaan Xeoniin.
Mistä ja millaiseen hintaan tuo kombo irtosi?
 
Mistä ja millaiseen hintaan tuo kombo irtosi?

Ebay on näitä pullollaan, jos vaan uskaltaa Kiinasta tilata. ~700€ posteineen oli ja tuohon voi tulla, tai olla tulematta, verot päälle. Olen itse aiemminkin tilaillut Ebayn läpi ympäri maailmaa käytettyä rautaa ja ongelmiin en ole törmännyt kuin kertaalleen. Silloinkin homma päätyi pienellä neuvottelulla hyvin molempien osapuolien kannalta.

Tämäkin kauppias laittoi vielä saman tien tilauksen jälkeen kuvan, jossa on testannut emolevyn ja prossun ehjiksi ainakin muistikanavien osalta.
 
~700€ posteineen oli ja tuohon voi tulla, tai olla tulematta, verot päälle.
Ebayssa muistaakseni maksetaan aina tuo ALV tilauksen yhteydessä. Jos tullissa vaativat maksamaan uudestaan, pitää laittaa Ebayn ALV-numero (?), josta voivat varmistaa sen maksetuksi.
 
Ebayssa muistaakseni maksetaan aina tuo ALV tilauksen yhteydessä. Jos tullissa vaativat maksamaan uudestaan, pitää laittaa Ebayn ALV-numero (?), josta voivat varmistaa sen maksetuksi.

Näin itsekin muistelisin, että muuttivat tuota maksamista Brexitin jälkeen, mutta en mene ikinä takuuseen näiden kiinalaisten myyjien kanssa. Siellä merkitään paketin hinnaksi vähän mitä sattuu ja katsotaan miten käy matkalla. Useimmiten tulevat läpi ongelmitta, mutta muutama on jäänyt tulliin ihmeteltäväksi. Pitää siis katsoa mitä sieltä tulee tällä kertaa, pientä jännitystä elämään.
 
Firecudat hankittu ja olen tässä loman ratoksi siirtänyt palveluita KVM virtuaalikoneisiin näin välivaiheena matkalla kohti Proxmoxia.

Jos sää nyt kerta KVM:n kanssa jo ajelet, niin mikä hinku on tuo proxmox viritellä? Eihän se tarjoa käytännössä mitään muuta kuin ehkä kivan web käyttöliittymän. Sitä KVM sekin ajaa sen web käyttöliittymän takana.
Mielestäni jos sulla osaaminen on jo noin pitkällä että ihan normi distrossa ajelet virtuaali pönttöjä KVM:n kanssa, ei ole mitään syytä proxmoxia laittaa. Kun pitää hostin ihan normi distrona niin sulla on paljon joustavammin vaihtoehtoja tarjolla mitä tehdä tulevaisuudessa.
Lisäksi cockpit tarjoaa tolle KVM:lle ihan kohtalaisen web hallinnan jolla perusjutus saa hoidettua.

1672441699949.png


Tuolta näyttää cocpitin vm hallinta ja mitä sillä voi tehdä.
 
Jos sää nyt kerta KVM:n kanssa jo ajelet, niin mikä hinku on tuo proxmox viritellä? Eihän se tarjoa käytännössä mitään muuta kuin ehkä kivan web käyttöliittymän. Sitä KVM sekin ajaa sen web käyttöliittymän takana.
Mielestäni jos sulla osaaminen on jo noin pitkällä että ihan normi distrossa ajelet virtuaali pönttöjä KVM:n kanssa, ei ole mitään syytä proxmoxia laittaa. Kun pitää hostin ihan normi distrona niin sulla on paljon joustavammin vaihtoehtoja tarjolla mitä tehdä tulevaisuudessa.
Lisäksi cockpit tarjoaa tolle KVM:lle ihan kohtalaisen web hallinnan jolla perusjutus saa hoidettua.

Tuolta näyttää cocpitin vm hallinta ja mitä sillä voi tehdä.

Ha, ei tämä oma sählääminen aina osaamiselta tunnu. Tuo webgui tässä Proxmoxissa pääasiassa tosiaan koukuttaa, mutta kieltämättä pointtisi on hyvä. Toki tuon kanssa saisi myös kokemusta ihan oikeasta type 1 hypervisorista, joka olisi CV:ssäkin kivaa täytettä. Tosin, kun tuo Proxmoxikin on periaatteessa koristeltu KVM, niin ero ei ole järin suuri. Onkohan tuossa overheadissä mitenkään oleellista eroa Ubuntu+KVM vs. Proxmox/muut Type 1 hypervisorit? Eipä sillä, että tuollakaan olisi Epycin kanssa ihan heti merkitystä. :asif:

Pitänee pohtia vielä suunnitelmaa, kiitos hyvästä huomiosta! Onhan tuo tosiaan aina oma riskinsä loikata distrosta toiseen, varsinkin kun olen itse ollut Ubuntuun melko tyytyväinen.
 
Ebay on näitä pullollaan, jos vaan uskaltaa Kiinasta tilata. ~700€ posteineen oli ja tuohon voi tulla, tai olla tulematta, verot päälle.

Loistava vinkki! Olen harkinnut raudan päivittämistä omaan NAS-purkkiini ja ykkösvaihtoehtona ollut Intelin uudemmat Xeonit. Mutta nämä Epyc:it ovat pätevä vaihtoehto.

Epycin eduksi ainakin hinta/teho, sekä laajennettavuus niin RAM:n kuin PCI-E väylien osalta.
Noissa halvemmissa Xeoneissa (E3 ja vast) aika rajallisesti laajennusmahdollisuuksia vrt Epyc. Toki Xeon E5:ssa tilanne eri, mutta niin on myös hintalappu.
 
Loistava vinkki! Olen harkinnut raudan päivittämistä omaan NAS-purkkiini ja ykkösvaihtoehtona ollut Intelin uudemmat Xeonit. Mutta nämä Epyc:it ovat pätevä vaihtoehto.

Epycin eduksi ainakin hinta/teho, sekä laajennettavuus niin RAM:n kuin PCI-E väylien osalta.
Noissa halvemmissa Xeoneissa (E3 ja vast) aika rajallisesti laajennusmahdollisuuksia vrt Epyc. Toki Xeon E5:ssa tilanne eri, mutta niin on myös hintalappu.

Jos mitään kunnollista palvelinrautaa ostaa lähempää 2020 vuotta, niin Epyc on aika selvästi paras vaihtoehto. Käytännössä kun Epycien toinen sukupolvi tuli markkinoille, niin ei Inteliltä ole ollut tarjota oikein mitään niitä vastaan.

Jos taas vertaillaan E5 Xeoneihin, niin suorituskyky on aivan eri kategoriassa. Tuollainen Xeon vie kuitenkin virtaa yhtälailla aika runsaasti ja, hieman koomisesti, järeämmät E5 Xeonit ovat melkein Epycien hinnoissa. Esimerkiksi juuri tätä 7302P mallia löytyy n. 200€ hinnalla. Kalleimmat Broadwell-E Xeonit maksavat käytännössä saman.

Jos pärjää vähemmällä PCIe kaistojen määrällä, niin kannattaa tsekata myös Intelin kuluttajarautaa. Nykyään kuluttajapuolelta löytyy myös ECC tuki ja emolevyjä IPMIllä.
 
Mulla on nyt käytössä kaupallinen Synologin ratkaisu ja siinä 2 x 4 terasta levyä RAID 1:nä ja se alkaa olemaan täynnä. Mietin mikä olisi järkevin tapa "päivittää". Mietin ostaisiko jotain 2 kpl 10 teran kovoa tilalle. Siinä suurin ärtymys olisi miten saisin vanhasta datan uusille levyille. Ja sitten olisi myös että saisin vain 6 teraa lisätilaa, joka kuulostaa paljolta mutta ainahan se tila loppuu yleensä ennemmin. ja mulla olisi käsissä 2 kpl 4 terasta levyä jolla en tee mitään, kun koneisiin en halua pyöriviä kovalevyjä ollenkaan.

Toinen vaihtoehto olisi ostaa toinen nas-purkki rinnalle ja siihen ne kovot. Voisi olla ihan toimiva ratkaisu

Kolmas olisi jos ottaisi jonkun vanhan tietokoneen ja rakentelisi siitä itselleen Natsin. Oppisi verkkojuttujakin siinä samalla. Ehkä pystyisi paremmin konffimaankin. Siihen kiinni uudet ja vanhat levyt.
 
Pieniä haasteita TrueNAS Coren kanssa, eikä foorumit tahi dokumentaatio tahdo auttaa. Jokunen aika sitten tuli varoitus, että boottina käytetty SSD levy alkoi failaamaan SMART testit. Väliaikaisesti kaivoin kaapista vähän käytetyn pykälää isomman levyn sisään. Homma ei toiminut ihan suoraan system -> boot -> boot pool status -> attach -> rokrok (virhe alla spoilerissa), vaan asennus taitaa olla vielä peruja ajalta, kun ajoin USB tikulta. Täten block size on 512 levyjen natiivin 4096 sijaan. Niinpä pienen googlettelun jälkeen liitos meni läpi alla olevalla komennolla.

Error: [EFAULT] concurrent.futures.process._RemoteTraceback: """ Traceback (most recent call last): File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/plugins/zfs.py", line 220, in extend i['target'].attach(newvdev) File "libzfs.pyx", line 392, in libzfs.ZFS.__exit__ File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/plugins/zfs.py", line 220, in extend i['target'].attach(newvdev) File "libzfs.pyx", line 2093, in libzfs.ZFSVdev.attach libzfs.ZFSException: can only attach to mirrors and top-level disks During handling of the above exception, another exception occurred: Traceback (most recent call last): File "/usr/local/lib/python3.9/concurrent/futures/process.py", line 246, in _process_worker r = call_item.fn(*call_item.args, **call_item.kwargs) File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/worker.py", line 111, in main_worker res = MIDDLEWARE._run(*call_args) File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/worker.py", line 45, in _run return self._call(name, serviceobj, methodobj, args, job=job) File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/worker.py", line 39, in _call return methodobj(*params) File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/worker.py", line 39, in _call return methodobj(*params) File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/schema.py", line 979, in nf return f(*args, **kwargs) File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/plugins/zfs.py", line 223, in extend raise CallError(str(e), e.code) middlewared.service_exception.CallError: [EZFS_BADTARGET] can only attach to mirrors and top-level disks """ The above exception was the direct cause of the following exception: Traceback (most recent call last): File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/job.py", line 355, in run await self.future File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/job.py", line 386, in __run_body rv = await self.middleware._call_worker(self.method_name, *self.args, job={'id': self.id}) File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/main.py", line 1249, in _call_worker return await self.run_in_proc(main_worker, name, args, job) File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/main.py", line 1168, in run_in_proc return await self.run_in_executor(self.__procpool, method, *args, **kwargs) File "/usr/local/lib/python3.9/site-packages/middlewared/main.py", line 1151, in run_in_executor return await loop.run_in_executor(pool, functools.partial(method, *args, **kwargs)) middlewared.service_exception.CallError: [EZFS_BADTARGET] can only attach to mirrors and top-level disks

Koodi:
zpool attach -o ashift=9 freenas-boot ada0p2 ada5

Zpool status näyttää molemmat kuuluvan pooliin, mutta Storage -> Disks näyttää pooliksi
ada0: freenas-boot
ada5: N/A

En huolehtinut asiasta sen enempää, vaan pistin uuden levyn tilaukseen ja tänään lähdin korvaamaan ada0 uudella samanlaisella levyllä. Noh, eipä tuolta ada5 levyltä pystynytkään boottamaan, vaan tuli virheilmoitus "this is a data disk, can not be used for booting" tms. Kaapista sattuu löytymään kloonaustelakka, jolla lopulta kloonasin vanhan ada0 levyn uudelle samanlaisella ja boottasin siltä. Goolailulla ymmärsin, että grub/boot blockit tms. ilmeisesti puuttuu, vaikka siellä muuten ihan sama data luultavasti levyllä onkin.

Tänään sitten huomasin myös, että "gpart show" näyttää ada0 "corrupt" (mitä tämä lie tarkoittaakaan?) ja ada5 levyä ei näy lainkaan:
Koodi:
40  234441568  ada0  GPT  (112G) [CORRUPT]
40       1024     1  freebsd-boot  (512K)
1064  234440544     2  freebsd-zfs  (112G)

Mitähän tässä nyt olisi järkevintä tehdä? Kannattaisko suoraan vaan tehdä uusi puhdas asennus noille kahdelle uusimmalle levylle mirrorina? En ole tuota koskaan tehnyt. Palautus konffitiedostosta ilmeisesti tuo kaikki taskit, asetukset yms? Virtuaalikoneet, jailit ja pluginithan sijaitsee tuolla datapoolissa, joten boottilevyjen vaihtuminen ja uudelleenasennushan niihin ei ilmeisesti vaikuta, kun datapooliin ei kosketa? Tällöinhän sitten uusi bootpool tulisi myös levyjen natiiville block sizelle.
 
Mulla on nyt käytössä kaupallinen Synologin ratkaisu ja siinä 2 x 4 terasta levyä RAID 1:nä ja se alkaa olemaan täynnä. Mietin mikä olisi järkevin tapa "päivittää". Mietin ostaisiko jotain 2 kpl 10 teran kovoa tilalle. Siinä suurin ärtymys olisi miten saisin vanhasta datan uusille levyille. Ja sitten olisi myös että saisin vain 6 teraa lisätilaa, joka kuulostaa paljolta mutta ainahan se tila loppuu yleensä ennemmin. ja mulla olisi käsissä 2 kpl 4 terasta levyä jolla en tee mitään, kun koneisiin en halua pyöriviä kovalevyjä ollenkaan.

Toinen vaihtoehto olisi ostaa toinen nas-purkki rinnalle ja siihen ne kovot. Voisi olla ihan toimiva ratkaisu

Kolmas olisi jos ottaisi jonkun vanhan tietokoneen ja rakentelisi siitä itselleen Natsin. Oppisi verkkojuttujakin siinä samalla. Ehkä pystyisi paremmin konffimaankin. Siihen kiinni uudet ja vanhat levyt.
Kaikkein halvimmalla ja helpommalla pääset kun ostat synologyn isomman vehkeen (esim. 4 paikalla tai miksei saman tien useammalla) ja sitten uudet haluamasi kokoiset levyt, raid 5/6 käyttöön ja siirrät nassista toiseen verkon yli? Sit vaikka myyt vanhan?
 
Kaikkein halvimmalla ja helpommalla pääset kun ostat synologyn isomman vehkeen (esim. 4 paikalla tai miksei saman tien useammalla) ja sitten uudet haluamasi kokoiset levyt, raid 5/6 käyttöön ja siirrät nassista toiseen verkon yli? Sit vaikka myyt vanhan?

Ei tässä ihan pelkkää rahaa ajatella. Lasken arvoa sille säätämisellekkin.
 
Mulla on nyt käytössä kaupallinen Synologin ratkaisu ja siinä 2 x 4 terasta levyä RAID 1:nä ja se alkaa olemaan täynnä. Mietin mikä olisi järkevin tapa "päivittää". Mietin ostaisiko jotain 2 kpl 10 teran kovoa tilalle. Siinä suurin ärtymys olisi miten saisin vanhasta datan uusille levyille. Ja sitten olisi myös että saisin vain 6 teraa lisätilaa, joka kuulostaa paljolta mutta ainahan se tila loppuu yleensä ennemmin. ja mulla olisi käsissä 2 kpl 4 terasta levyä jolla en tee mitään, kun koneisiin en halua pyöriviä kovalevyjä ollenkaan.

Toinen vaihtoehto olisi ostaa toinen nas-purkki rinnalle ja siihen ne kovot. Voisi olla ihan toimiva ratkaisu

Kolmas olisi jos ottaisi jonkun vanhan tietokoneen ja rakentelisi siitä itselleen Natsin. Oppisi verkkojuttujakin siinä samalla. Ehkä pystyisi paremmin konffimaankin. Siihen kiinni uudet ja vanhat levyt.

Itse varmaan ostaisin 2 x uusia levyjä sitä kokoa mikä tuntuu riittävältä + saman kokoisen usb-levyn backupiksi ja käyttäisi sitä tuossa siirrossa.

Oman nassin rakentelu on kyllä myös mielenkiintoista ja opettavaa ja kyllähän siihen kannattaa ryhtyä, jos halua on.
 
Ei tässä ihan pelkkää rahaa ajatella. Lasken arvoa sille säätämisellekkin.
No haluatko rakentaa sen tyhjältä pohjalta niin kuin tein pääserverini kanssa, vai kiinnostaisiko ostaa valmis barebone jonne sitten haluamasi levyt? Esim. Hewlett Packard Enterprise MicroServer Gen10+ G5420 1P 8G NHP on toiminut minun backup-serverinä pääserverille (molemmat on nasseja, mutta toisella ei ole mitään muuta kuin ZFS snapshotit pääserveriltä.

Oma setup:
1) Ubuntu 20.04 LTS, itserakennettu Supermicro Embedded 3001 sarjan Epyc 8 x pikkulevyjä Silverstone DS380 kopassa.
2) TrueNas Scale, HPe Microserver Gen10+ ja iLo5 4 kpl isoja levyjä (kapasiteetti sama kuin pääserverillä).

Kummatkin vaatii jonkin verran säätöä, 2:n paljon vähemmän toki, mutta onhan se ihan hauskaa välillä kun kaikki toimii :) Mutta tämä on paljon kalliimpi ratkaisu kuin tuommoinen Synology (siirryin niistä pois n. 2010 kun aloin säätämään oikein urakalla :)
 
No haluatko rakentaa sen tyhjältä pohjalta niin kuin tein pääserverini kanssa, vai kiinnostaisiko ostaa valmis barebone jonne sitten haluamasi levyt? Esim. Hewlett Packard Enterprise MicroServer Gen10+ G5420 1P 8G NHP on toiminut minun backup-serverinä pääserverille (molemmat on nasseja, mutta toisella ei ole mitään muuta kuin ZFS snapshotit pääserveriltä.

Oma setup:
1) Ubuntu 20.04 LTS, itserakennettu Supermicro Embedded 3001 sarjan Epyc 8 x pikkulevyjä Silverstone DS380 kopassa.
2) TrueNas Scale, HPe Microserver Gen10+ ja iLo5 4 kpl isoja levyjä (kapasiteetti sama kuin pääserverillä).

Kummatkin vaatii jonkin verran säätöä, 2:n paljon vähemmän toki, mutta onhan se ihan hauskaa välillä kun kaikki toimii :) Mutta tämä on paljon kalliimpi ratkaisu kuin tuommoinen Synology (siirryin niistä pois n. 2010 kun aloin säätämään oikein urakalla :)

No jos kasaan itse, niin varmaan katon noita ylimääräisiä komponentteja mitä mulla on, ostan puuttuvat ja laitan pystyyn. Tuli juuri mieleen kun viestiäsi luin, että voisin sitten laittaa ton nykyisen nas-purkin backup-purkiksi joka varmuuskopio serveriä vaikka se ei virallisia backup-määritelmiä täytä mutta parempi kuin ei mitään.

Oon verkkolevyjen kanssa aiemminkin säätänyt, eritoten 90 ja 2000-luvulla, 2010 muutin rouvan kanssa yhteen niin piti tätä harrastusta vähentää kun piti kaikki tietotekniikka olla pois silmistä.
 
No jos kasaan itse, niin varmaan katon noita ylimääräisiä komponentteja mitä mulla on, ostan puuttuvat ja laitan pystyyn. Tuli juuri mieleen kun viestiäsi luin, että voisin sitten laittaa ton nykyisen nas-purkin backup-purkiksi joka varmuuskopio serveriä vaikka se ei virallisia backup-määritelmiä täytä mutta parempi kuin ei mitään.

Oon verkkolevyjen kanssa aiemminkin säätänyt, eritoten 90 ja 2000-luvulla, 2010 muutin rouvan kanssa yhteen niin piti tätä harrastusta vähentää kun piti kaikki tietotekniikka olla pois silmistä.
Nykytilanteessa en voi kuin suositella 15-40W TDP:n SoC. 95-125W SoC tulee muuten sit aika kalliiksi ja nopeasti mitä enemmän on mekaanisia/ssd levyjä. Eli sinuna ostaisin speciifiä rautaa tarkoitukseen. Muista että nas on 24/7 käytössä, niin jos pelkkä soc imaisee 125W idlatessa, niin se on 3-5x se määrä mitä low tdp prossu vetää maksimeilla. Tehoero nas käytössä on kuitenkin aika pieni.
 
Nykytilanteessa en voi kuin suositella 15-40W TDP:n SoC. 95-125W SoC tulee muuten sit aika kalliiksi ja nopeasti mitä enemmän on mekaanisia/ssd levyjä. Eli sinuna ostaisin speciifiä rautaa tarkoitukseen. Muista että nas on 24/7 käytössä, niin jos pelkkä soc imaisee 125W idlatessa, niin se on 3-5x se määrä mitä low tdp prossu vetää maksimeilla. Tehoero nas käytössä on kuitenkin aika pieni.

Mikä NAS-käyttöön tarkoitettu SoC (system on a chip) imaisee 125W? Ei taida erillisillä osillakaan päästä kovin helposti tommoiseen idlekulutukseen.
 
Eikös se TDP tarkoita, että se luku muodostuu maksimi kuormalla? Jos jossain prossussa on esimerkkinä vaikka TDP 85, niin ei kai se jatkuvasti noissa lukemissa ole, kun ideaa?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 084
Viestejä
4 501 323
Jäsenet
74 328
Uusin jäsen
Arttu1337

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom