Museosanasto...

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
677
Liiteri, mistähän...nooh tietysti taas a) venäjältä b) ruotsista tulee suomeen...
Hauska, kuinkahan moni tietää kun asuu kerrostalossa "mennään liiteriin" :)
Tämä tuli säikeessä esille jo aiemmin.

Ruotsistahan tuokin on suomen kieleen tullut. Ruotsinkielisen sanan etymologiasta minulla ei ole mitään hajua.

Vedbod – Wikipedia

"Vedbod, eller vedlider är en mindre, enklare byggnad för förvaring av ved[1] och ofta även för kapning och klyvning (klabbning)."

Edit. Mahdollisesti ruotsin kielen sanan lider alkuperä on gootin kielen sanassa hleiþra, joka tarkoittaa telttaa tai vajaa.

Ks. 407 (Svensk etymologisk ordbok) ja Full text of "A Gothic grammar with selections for reading and a glossary"
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 399
Kumppareista tulikin taas mieleeni muuta: joskus lapsuudessa oli sukulaisia ollut meillä kyläilemässä ja hetki sen jälkeen kun olivat lähteneet, tuli serkkutyttö takaisin ja totesi, että sontikka unohtui. Minä en ollut ikinä kuullutkaan moista sanaa ennen sitä, mutta myöhemmin kyllä väännös sontsa on tullut hyvinkin tutuksi.
Sateenvarjo olisi kai venäjäksi "sontik". Siitä "sontikka" ja lyhempi "sontsa"
 
Liittynyt
09.10.2018
Viestejä
2 339
Onkohan nykyään enää ok puhua sellaisesta värisävystä kuin "ihonvärinen"? :)

Ja jos on, niin onko vaikka musta mersu ihonvärinen? :rofl:
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
223
Sellainen maatalouskone on olemassa kuin jankkuri. Vähän kyntöauran tapainen, mutta tarkoitettu maan kuohkeuttamiseen vielä syvemmältä.

1581254158307.png
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Hauska sanonta mitä kuulin eilen
"Tapani Kansa kiertää muutakin kuin tahkoa ja kokee muutakin kuin verkkoja" :D
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 034
Sellainen maatalouskone on olemassa kuin jankkuri. Vähän kyntöauran tapainen, mutta tarkoitettu maan kuohkeuttamiseen vielä syvemmältä.

On myös olemassa syväauroja, joilla voidaan muokata yhtä syvään kuin jankkurilla. Se on kuitenkin paljon brutaalimpi korjaus-, pilaus- tai raivaustoimi kuin jankkurointi, jossa ei kattavasti käännetä maata vaan rikotaan kerrokset.

Tavallisella kyntöauralla ("välteillä) tehdään aivan muuta kuin kummallakaan mainitulla. Maan pintakerrosta käännetään rajalliselta syvyydeltä mutta erittäin intensiivisesti. Muokkaustapa saa pintakerroksen hyvin tukkimattomaan kuntoon kevättöitä varten ja pitkäkin sänki katoaa haittaamasta.

Jankkurilla ei jankata tai jankuteta vaan jankkuroidaan. Tarkoitus on mekaanisesti läpäistä jankkokerros, joka muuten etenkin hiesupelloilla muodostuu tiiviiksi esteeksi syvän tiivistymisen vuoksi ja pysäyttää veden pintamaahan. Tämä on maalajikohtaisesti, maanmuodosta ja säistä riippuen vittumaista tai katastrofaalista viljelyn onnistumisen kannalta.

Syvää tiivistymistähän ei voida tehokkaasti vähentää pintapainetta rajoittamalla leveillä pehmeillä renkailla tai paripyörillä vaan nämä vain vähentävät pintavaurioita, uppoamisvaaraa ja pito-ongelmia. Läpäisevyyden ylläpito vaatii maalajista riippuen jankkurointia tai ainakin akselimassojen pitämistä kohtuullisena ja koneajojen minimointia sekä oikeaa ajoitusta. Toki maan tiivistyminen raskaan koneen alla on ongelma aina muutenkin kuin jankon osalta, mutta pintakerrosta saadaan muokattua kevyemmillä menetelmillä jos on tarve. Kokonaan pintaa muokkaamattakin voidaan hienoilla myrkyillä ja kalliilla nykyvehkeillä viljellä ja vasta tarpeen tullen muokata syvälle jankkoon asti(mikä toki rikkoo pinnan mutta ei sekoita tai käännä sitä).
 
Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 399
On myös olemassa syväauroja, joilla voidaan muokata yhtä syvään kuin jankkurilla. Se on kuitenkin paljon brutaalimpi korjaus-, pilaus- tai raivaustoimi kuin jankkurointi, jossa ei kattavasti käännetä maata vaan rikotaan kerrokset.

Tavallisella kyntöauralla ("välteillä) tehdään aivan muuta kuin kummallakaan mainitulla. Maan pintakerrosta käännetään rajalliselta syvyydeltä mutta erittäin intensiivisesti. Muokkaustapa saa pintakerroksen hyvin tukkimattomaan kuntoon kevättöitä varten ja pitkäkin sänki katoaa haittaamasta.

Jankkurilla ei jankata tai jankuteta vaan jankkuroidaan. Tarkoitus on mekaanisesti läpäistä jankkokerros, joka muuten etenkin hiesupelloilla muodostuu tiiviiksi esteeksi syvän tiivistymisen vuoksi ja pysäyttää veden pintamaahan. Tämä on maalajikohtaisesti, maanmuodosta ja säistä riippuen vittumaista tai katastrofaalista viljelyn onnistumisen kannalta.

Syvää tiivistymistähän ei voida tehokkaasti vähentää pintapainetta rajoittamalla leveillä pehmeillä renkailla tai paripyörillä vaan nämä vain vähentävät pintavaurioita, uppoamisvaaraa ja pito-ongelmia. Läpäisevyyden ylläpito vaatii maalajista riippuen jankkurointia tai ainakin akselimassojen pitämistä kohtuullisena ja koneajojen minimointia sekä oikeaa ajoitusta. Toki maan tiivistyminen raskaan koneen alla on ongelma aina muutenkin kuin jankon osalta, mutta pintakerrosta saadaan muokattua kevyemmillä menetelmillä jos on tarve. Kokonaan pintaa muokkaamattakin voidaan hienoilla myrkyillä ja kalliilla nykyvehkeillä viljellä ja vasta tarpeen tullen muokata syvälle jankkoon asti(mikä toki rikkoo pinnan mutta ei sekoita tai käännä sitä).
Hyvä info meille stadilaisille. Kerros vielä miksi pitää sekä kyntää että äestää. Olen sukulaisissa päässyt tekemään kumpaakin...tämä JANKKURI mutkisti asiaa entisestään
 
Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 399
Yks kaveri sanoi että laittaa "puku pykälään" eli ilmeisesti selkään, eli pukeutui pukuun.

Ja kun on puku pykälässä niin laittaa "Kerjäläisten kelkannarut" kaulaan.
 
Liittynyt
31.05.2017
Viestejä
152
"lähti niinkuin lesta diskosta" lähteä jostakin vauhdilla kuten hauki kaislikosta tai jänis makuulta.
pohjoispohjanmaalla ainakin tiedetää mikä on lesta
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
677
Eiks "lepperi" tarkoita myös. Kuulemma jonkun satulamerkin mukaan. Ja "pakkari" ja "tarakka" tarkoittaa tavaratelinettä.
Joo. Lepperin kuva takapuolessa [tai perseessä] oli ainakin aiemmin yleisesti tunnettu sanonta.

Tuollaiset satulat olivat aikoinaan hyvin yleisiä.

"Pakkari" ei ole itselle tuttu, mutta "tarakka" on Seinäjoella lapsuuteni viettäneenä minulle erittäin tuttu sana.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
9 054
Litylössi tai siitä lyhennettynä Lössi.
Tuo on jo uus.. ja outo. Mut enivei, oli tossa sivumainintana verkkojen kokeminen. Mistä toi tulee? Itsekin tota käytän, mut enpä ole ajatellut tarkemmin. Kokeilu/"testaus"? Sori, jos on jo käyty läpi.
 
Liittynyt
05.12.2016
Viestejä
286
Tarakasta pyörän tavaratelineenä meillä puhutaan myös Itä-Suomessa Joensuun seudulla.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
9 054
Tarakasta pyörän tavaratelineenä meillä puhutaan myös Itä-Suomessa Joensuun seudulla.
Rovaniemellä/lapissa sama. Onko sille jokin muukin nimi? edit: ei selvinnyt, millä muulla nimellä tarakkaa kutsutaan? Entä mistä moinen nimitys? Tavaraan ainaki liittyy.
 
Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 399
Joo ja wanha kansa puhui "kurakaarista" ja jopa "rapakaarista" mutta en ole ihan varma tarkoitettiinko sillä auton, moottoripyörän ja jalkarattaan lokasuojia.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
9 054
Joo ja wanha kansa puhui "kurakaarista" ja jopa "rapakaarista" mutta en ole ihan varma tarkoitettiinko sillä auton, moottoripyörän ja jalkarattaan lokasuojia.
Rapakaariksi kutsun lokasuojia (ainaki pyörässä). edit: en ole vanhaa kansaa, -85.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 399
Rovaniemellä/lapissa sama. Onko sille jokin muukin nimi? edit: ei selvinnyt, millä muulla nimellä tarakkaa kutsutaan? Entä mistä moinen nimitys? Tavaraan ainaki liittyy.
"Tavarateline" lienee oikea nimi. Tarakka on iskevä, veikkaan että Venäjänsukuinen puhekielen sana.

Pakkarin, takapakkarin ja jopparin olen kuullut myös.
 

dude86

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
14.06.2017
Viestejä
1 719
Tuo on jo uus.. ja outo. Mut enivei, oli tossa sivumainintana verkkojen kokeminen. Mistä toi tulee? Itsekin tota käytän, mut enpä ole ajatellut tarkemmin. Kokeilu/"testaus"? Sori, jos on jo käyty läpi.
On siitä yli 15 vuotta aikaa, kun tuo määritelmä Lidl:n kohdalla toteutui, vuosituhannen vaihteen jälkeen ilmestyi kaupat. Itse käytän määritelmää Lössiä vieläkin.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
677
Mut enivei, oli tossa sivumainintana verkkojen kokeminen. Mistä toi tulee? Itsekin tota käytän, mut enpä ole ajatellut tarkemmin. Kokeilu/"testaus"? Sori, jos on jo käyty läpi.
Tuo saattaa olla jopa kyseisen sanan alkuperäinen merkitys.

Löysin seuraavan maininnan (linkki): "Suomen kielessä kokea-sanaa on käytetty puhuttaessa ”pyydysten kokemisesta”. Siitä merkitys on ilmeisesti laajentunut ”tiedon hankkimiseen”. (Häkkinen 1987.) "
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Tarakka oli kyllä hyvä sana,
sitten tossa mietin että käytetäänkö vielä peruskouluissa
"suorakulmaa, piirtolevyä, suorakolmiota", nämä olivat hauskoja ainakin matikan tunnilla
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 034
Hyvä info meille stadilaisille. Kerros vielä miksi pitää sekä kyntää että äestää. Olen sukulaisissa päässyt tekemään kumpaakin...tämä JANKKURI mutkisti asiaa entisestään
Lyhyesti kynnön tarkoitus perinteisessä menetelmässä on kääntää pintakerros "mustaksi" jotta kasviaines saadaan piiloon mätänemään ja pintaan tulee helposti läpäistävä roskaton maa-aines. Äestyksellä taas tasoitetaan pintaa, muutetaan mururakennetta sopivaksi ja kuohkeutetaan kylvettävää kerrosta. Monesta eri syystä, mutta kaikkiaan ideana on saada aikaan tilanne jossa perinteinen kylvö onnistuu ja terveitä oraita nousee.

Tavanomaisimmassa järjestelyssä kyntö tapahtuu syksyllä sadonkorjuun jälkeen, äestys taas keväällä juuri ennen kylvöä. Lisäksi voidaan vielä jyrätä, mutta se on taas yksi ralli lisää ja sellainen ei ole muodissa. Perustasoinen jyräpyörästö on usein integroituna kylvökoneen perään.

Itse asiassa nämä lähes kaikki alkavat olla sitä museosanastoa, sillä tehokkain viljelymetodi nykyään perustuu maan kokonaan muokkaamatta jättämiseen normaalivuosina, ns. suorakylvöön ja tietenkin kasvinsuojelun eli myrkyn tehokkaaseen hyödyntämiseen.
 
Viimeksi muokattu:

namlepo

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
02.06.2018
Viestejä
4 604
Taitaa aika paljon maalajista ja edellisen kierron kasveista pystytäänkö siihen suoraan kylvämään uutta. Aika paljon taitavat kultivaattoria käyttää kynnön siasta. Tosin tulee seurattua lähinnä jenkki farmareiden tekemisiä. Mutta kyllä täällä päin isännät tykkää kyntää.
 
Liittynyt
09.10.2018
Viestejä
2 339
Käytetäänkö nykyään enää ilmaisua "puljata" tai "saada puljut"? Tarkoittaa kenkien tahatonta kastelua lätäkköön, ojaan tai muuhun vastaavaan niin, että sukatkin kastuvat.

Tuttu lapsuuden leikeistä, kun kumisaapas hörppäsi vettä varomattomuuden vuoksi.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
415
Käytetäänkö nykyään enää ilmaisua "puljata" tai "saada puljut"? Tarkoittaa kenkien tahatonta kastelua lätäkköön, ojaan tai muuhun vastaavaan niin, että sukatkin kastuvat.

Tuttu lapsuuden leikeistä, kun kumisaapas hörppäsi vettä varomattomuuden vuoksi.
Meillä tuo oli "mulata", "mulasin ojaan/ojassa" :D

Puljata on sanana tutun kuuloinen, mutta en nyt osaa yhdistää mitä sillä tarkoitettiin. Hmm, saattaisin sanoa vaikka, "puljasin tuon laitteen kanssa varmaan kolme tuntia", jos olen korjannut jotain tai vastaavaa :hmm:

Puljaamisesta tulikin mieleen "pulju", puhuttaessa esim jostain kaupasta/kioskista/autokorjaamo/joku muu liike. Lieneekö lainasana?
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Itse olen tähän törmännyt, mutta en muistanut kuin vasta nyt
"syytinki" hauska toisten nurkissa asumista koskeva juttu oli äsken ilta-sanomissa.
Skärmklipp.JPG
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Käytetäänkö nykyään enää ilmaisua "puljata" tai "saada puljut"? Tarkoittaa kenkien tahatonta kastelua lätäkköön, ojaan tai muuhun vastaavaan niin, että sukatkin kastuvat.

Tuttu lapsuuden leikeistä, kun kumisaapas hörppäsi vettä varomattomuuden vuoksi.

minulle tulee mieleeni "Pulju" pieni sekatavarakauppa.
Meilläkin oli että "mulasin" tulee varmaankin "mulahdin veteen", mulahtaa... :tdown:
 

namlepo

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
02.06.2018
Viestejä
4 604
Puliveivari. Itekin käyttänyt puljaamista semmosen pitkittyneen. tekemisen kanssa
 
Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 399
Käytetäänkö nykyään enää ilmaisua "puljata" tai "saada puljut"? Tarkoittaa kenkien tahatonta kastelua lätäkköön, ojaan tai muuhun vastaavaan niin, että sukatkin kastuvat.

Tuttu lapsuuden leikeistä, kun kumisaapas hörppäsi vettä varomattomuuden vuoksi.
Missä päin, meillä Hesassa se oli "pludata".
 
Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 399
ruovittaa, sudittaa. hmmm..
Joo, niinkuin perusmuoto ruopia, sutia...mutta ruovittaa, sudittaa mopolla tai autolla.

Enemmän särähtää korvaan poliisin "käskyttää" po käskeä ja "hapettaa" joka tarkoittaa oikeastaan ihan päinvastaista asiaa.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 413
Viestejä
4 160 305
Jäsenet
70 408
Uusin jäsen
allun90

Hinta.fi

Ylös Bottom