Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
Tuo on hauska sana.

Takapaju on reen jalasten varassa olevaa istuinosaa kannattelevia pystypuita (kaplaita) yhdistävä pajusta kierretty joustava vitsas.

Vanhan metsästystaian mukaan pyssystä sai osuvan
"Ennen vanhaan reki rakennettiin pajusta ja takapaju oli yksi reen osista. Takapajun päällä istuva näki huonosti eteensä, sillä etupajulla oli usein toinen ihminen. Vaihtoehtona oli kääntyä ympäri ja katsoa taaksepäin, sinne mistä oltiin tulossa."

15734_600.jpg
 
Ehkä hiukan OT, mutta itseä on mietityttänyt sellainen vanhahtava(?) murrepiirre kuin loisvokaali.

Esimerkkejä:
vanha --> vanaha
palkki --> palakki
selkä --> selekä​

Loisvokaali on siis ylimääräinen vokaali, joka lisätään konsonanttien väliin. Mutta se mikä kummaksuttaa on, että loisvokaali tulee vain tiettyjen konsonanttiparien kanssa. Esimerkiksi pankkirosvo ei muutu muotoon ”panakkirosovo”. Miksi näin?
Kyllä tässä on nimenomaan kysee puheen helppoudesta ja sulavuudesta. Pankki-sanan NK tulee kielen takaa yhdessä, tuo lisavokaali muokkaa lausuman eteen ja erilleen. Rosovo saattaa olla ihan ok, mutta itse rosvo tuntuu sanana vieraalta. Vääntyisi ehkä rosmoksi tai sitten käyttäisi jotain aivan muuta sanaa, esim ryöväri.

Toinen lähetä liippaava on ylimääräinen t-kirjain:
Makkaraa -> makkarata "Tokkopa tulee nälkä, kun illalla paistetaan kuitenkin makkarata"
Omenaa -> omenata "Meniköhän piirakkaan persikkaa vai omenata?"

Se T on vain ns. puolekas normaalista, se vilahtaa siinä juuri häiritsevän määrän. Ja tuossa toisessa esimerkissäkin, se on vain nimenomaan viimeisessä omenaa sanassa, ei aiemmassa persikkaa. Se on aina lopetus.
 
Kuulin jotain tiernapoikien hoiluuta jossa meuhkaavat joulua kullekkin säädylle.. Mutta nykyään jos joku on säädytön, niin sillä viitataan jonkinlaiseen rietasteluun. Jos ei ole säädtyläinen, niin eikö silloin ole ihan OK olla säädytön?? :)
 
Esiteini-ikäinen sukulaislapsi käytti sanaa "nauhoittaa" kun puhui tv-ohjelman tallentamisesta. Luulin, että tuo sana ei enää kuulu nykynuorten sanavarastoon, varsinkaan kun moni heistä ei tiedä mistä sana on peräisin.

Onko sukulaislapseni kieli vanhanaikaista vai käytetäänkö tuota sanaa todellakin edelleen nuorten parissa?
 
Esiteini-ikäinen sukulaislapsi käytti sanaa "nauhoittaa" kun puhui tv-ohjelman tallentamisesta. Luulin, että tuo sana ei enää kuulu nykynuorten sanavarastoon, varsinkaan kun moni heistä ei tiedä mistä sana on peräisin.

Onko sukulaislapseni kieli vanhanaikaista vai käytetäänkö tuota sanaa todellakin edelleen nuorten parissa?

Kyllä vanhatkin ihmiset vielä taas siis jo käyttää sanaa "tallentaa" nauhoituksen sijaan, ehkäpä on sukujuurista sekä koulutuksesta riippuvainen.

Mikäs sitten on "vari"?
kuuntelin laulua ja aina tuossa on tuo sana..

"Reppu ja reissumies, siinä varmaan on sellainen pari
Oli kylmä tai vaikkapa vari, niin kumpikin paikkansa ties"
:confused:
 
Esiteini-ikäinen sukulaislapsi käytti sanaa "nauhoittaa" kun puhui tv-ohjelman tallentamisesta. Luulin, että tuo sana ei enää kuulu nykynuorten sanavarastoon, varsinkaan kun moni heistä ei tiedä mistä sana on peräisin.

Onko sukulaislapseni kieli vanhanaikaista vai käytetäänkö tuota sanaa todellakin edelleen nuorten parissa?
Jos vanhemmat puhuvat jatkuvasti nauhoittamisesta, niin tottahan se tarttuu sen teininkin sanavarastoon.

Tosin onhan sitä paljon sanoja joita käytetään enemmän tai vähemmän aktiivisesti jotka ovat jo varsinaiselta merkitykseltään vanhentuneita.. Esim saunan laittaminen "tulee", joka tietysti viittaa alunperin puusaunan tulen sytyttämistä, mutta saatetaan käyttää myös sähkösanuasta, toisaalta tuo ilmaisuhan voidaan ymmärtää niin että se saunomisaika on tulossa.

Samoin esim valot yleisesti sytytytetään, vaikka ne ovat parhaillaan olleet jo 150 vuotta vaan kytketty päälle.
 
Kyllä esim. nettivideoita vieläkin " kelataan" eteen- tai taaksepäin, vaikkeivat miltään filmikeloilta tulekaan.
 
Kuulin jotain tiernapoikien hoiluuta jossa meuhkaavat joulua kullekkin säädylle.. Mutta nykyään jos joku on säädytön, niin sillä viitataan jonkinlaiseen rietasteluun.
Eiköhän tuo säädytön viittaa köyhään roskasakkiin, mikä ei kuulu mihin säätyyn. Näillä ei sitten ollut käytöstapoja ja jos joku käyttäytyi huonosti, niin käyttäytyi yhtä huonosti kuin säädyttömät. Eli käyttäytyi säädyttömästi.
 
Voi olla että oli jo mutta kaveri käytti muutamia hauskoja sanoja:
"Kiesi"
"Välskäri"
"Roti"
Laita rotia väliin siihen että pysyy
Joku roti sentään pitää olla.

Hauskoja
 
Ajokielto eli kortti kuivumaan. Onko ajokortti joskus oikeasti kastettu vai mistä tulee "kortin kuivaus"?
 
Ajokielto eli kortti kuivumaan. Onko ajokortti joskus oikeasti kastettu vai mistä tulee "kortin kuivaus"?

Jossain pohjanmaalla tais joskus olla joku nimismies joka kyllästy rattijuoppoihin ja ripusteli niiden kortteja pyykkinarulle kuivumaan. Taisin joskus lukea tuosta jonkun artikkelinkin.

Eli toisinsanoen jos on vietetty kosteaa iltaa tms märkää otettu.
 
Jossain pohjanmaalla tais joskus olla joku nimismies joka kyllästy rattijuoppoihin ja ripusteli niiden kortteja pyykkinarulle kuivumaan. Taisin joskus lukea tuosta jonkun artikkelinkin.

Eli toisinsanoen jos on vietetty kosteaa iltaa tms märkää otettu.

Muistelen että Karpo on tehnyt aiheesta jutun. Nimismiehen tarkoituksena oli häpeärangaistus kun ohikulkijat näki kortteja pyykkinarulla.
 
Jossain pohjanmaalla tais joskus olla joku nimismies joka kyllästy rattijuoppoihin ja ripusteli niiden kortteja pyykkinarulle kuivumaan. Taisin joskus lukea tuosta jonkun artikkelinkin.

Eli toisinsanoen jos on vietetty kosteaa iltaa tms märkää otettu.
Karpolla on asiaa -ohjelmassa sitä ainakin käsiteltiin:


Sanonta ei kuitenkaan ole peräisin tuosta tempauksesta, vaan nimismies sai idean korttien kuivatteluun sanonnasta:
Vallesmanni Kososella on muisteltavaa – Sulkava-lehti
 
Miksi niskalaukaus on nimenomaan niskalaukaus eikä "takaraivolaukaus"? Onko joskus oikeasti käytetty teloituskeinona kaulan takaosaan kohdistettua laukausta?

Edit: typo
 
Viimeksi muokattu:
Miksi niskalaukaus on nimenomaan niskalaukaus eikä "takaraivolaukaus"? Onko joskus oikeasti käytetty teloituskeinona kaulan takaosaan kohdistettua laukausta?

Edit: typo
pienikaliiperisellahan se pitää tehdä kallon alle kaularangan yläosaan ts. niskaan.
 
Miksi niskalaukaus on nimenomaan niskalaukaus eikä "takaraivolaukaus"? Onko joskus oikeasti käytetty teloituskeinona kaulan takaosaan kohdistettua laukausta?

Edit: typo
Kyllä, teloitustapa on hyvin perinteinen ja yleinen. Nimenomaan niskaan eikä takaraivoon. Ylemmäs päähän ampuminen ei ole mitenkään käytännöllistä. Alkaen jo siitä että sotkua ei ole haluttu maksimoida, vainajan olisi yleensä eduksi olla tunnistettavissa(kun ei ole kysymys jostain kansanmurhasta vaan ihan kuolemanrangaistuksesta) ja kallonpohjaan/niskaan riittää huomattavasti tehottomampi osuma ollakseen varmasti tappava. Neuvostoliitossa teloitettiin niskalaukauksella jopa luodittomalla kiväärinpatruunalla.

Isoa riistaeläintä ammutaan nimenomaan niskaan sen jo kaaduttua, jos se vaikuttaa tarpeelliselta. Eläimen hengettömyyshän halutaan tietysti varmistaa heti, ja lisäksi verta pitäisi laskea pois. Aina ei ole turvallista mennä potkuetäisyydelle puukon kanssa. Isopäisten ja pieniaivoisten hirvieläinten kohdalla tämä korostuu: pää kokonaisuutena ei ole mikään yleinen varma hengenpaikka siinä määrin kuin yleensä luullaan. Hirven päähän räiskiminen jahdissa on ehdoton no go. Se lennättää verta ja hampaita, mutta eläin voi kärsiä ja liikkua jopa päiviä. Jos samaa yrittää varmistavan lopetuslaukauksen kanssa, ei laukauksen jälkeen ole juuri suurempia takeita kuin ennen sitä, ettei eläin lähestyttäessä nouse ja jyrää idioottia metsästäjää.
 
Viimeksi muokattu:
Olen miettinyt joskus tuleeko tuo sivuvaunumoottoripyörästä, jossa se matkustaja sai mutkassa vängätä painopistettä sopivaan suuntaan ettei laitos mene nurin kovassa vauhdissa.
Vänkäri tarjoittaa apuria. Eli apukuski tuossa auton tapauksessa. Mutta kotiseudulla Itä-Suomessa puhuttiin vänkäristä apurina muutenkin. Tuutko vänkäriksi?

Vänkäri on muuten myös työkalu, jolla puuta kaadettaessa sitä kammetaan oikeaan suuntaan.
 
Vänkäri tarjoittaa apuria. Eli apukuski tuossa auton tapauksessa. Mutta kotiseudulla Itä-Suomessa puhuttiin vänkäristä apurina muutenkin. Tuutko vänkäriksi?

Vänkäri on muuten myös työkalu, jolla puuta kaadettaessa sitä kammetaan oikeaan suuntaan.
Aiemmin vänkärillä on tarkoitettu tukkien siirtämiseen ym. käytettävää koukkua eli tukkihakaa. Nykyiset kaatoraudat on yleensä varustettu samaan tarkoitukseen käytettävällä koukulla, mikä osaltaan selittänee sen, miksi sanaa on alettu käyttää myös kaatoraudan synonyymina. Epäilemättä vängätä-sanan kampeamista tarkoittava merkitys on edistänyt sanan merkityksen laajentumista. Vänkäri-sana lienee peräisin kääntämistä tarkoittavasta ruotsin kielen sanasta svänga. Tämän perusteella voisi olettaa, että sanan toisenkin merkityksen (apumies) alkuperä liittyy puiden kääntelyyn metsätöissä.

Tukkipuuta siirretään vänkärillä (tukkihaka)
"Yhdistetty kaatokiila ja "vänkäri" (alkup. kuvateksti)
 
Viimeksi muokattu:
Roti=Tuki, ryhti.
Pitää olla rotia, pitää olla ryhtiä(munaa) olla mies jne..
 
Moniko muistaa 80-luvun sanonnan "syö pääs" :)
80-luvulta jäi päähän iso läjä sanontoja, joita yrittää olla käyttämättä. Loppu juominen, sanoi Jamppa Tuominen. Silloin lähti Annikki Tähti. Se on menox, sanoi Annie Lennox. Auts töks-töks. Mitäs läksit. Onks sillä jotain seksuaalista merkitystä? Kliffa meininki. Ihan Erkkinä.
Niin ja ihmiset oli lesoja, juppeja raggareita ja ties mitä.
 
"Ihan Erkkinä" hih. hauska..
kiesi on jotain ihmeen slangia, oikeastaan se on kulkuneuvo.
Skärmklipp.JPG


Se tulikin jo varmaan vakio kamaa "lähti kun kuppa töölöstä"
 
Tuli mieleen vanhoja virkoja vallesmanni ja vouti. Nimismieskin vielä samaa sarjaa.
 
Kuinka moni muistaa [melkein kaikki] wanhat mutta tutut
- "kiitos piikistä mutta ei pistänyt"( taikka koskenut)
- "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla"
 
Kuinka moni muistaa [melkein kaikki] wanhat mutta tutut
- "kiitos piikistä mutta ei pistänyt"( taikka koskenut)
- "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla"
Eka, ikinä kuullukkaan.
Toka, puhki asti kulutettu.
 
Eka, ikinä kuullukkaan.
Toka, puhki asti kulutettu.

Tou eka on jotain 50-70 luvuilta, varmaankin joku Karjalan evakoiden "vitsi"

Esim.
kaveri tiputtaa leivän päältä juuston lattialle, toinen sanoo "parempi maassa kuin jumalattoman suussa"
kaveri vastaa "kiitos piikistä mutta ei pistänyt" piikki, äläs piikittele siinä.
Sinänsä hauska, piikitellä, muuta nykyään se on *ittuilla, suoraan sanottuna, jos sanoo älä kiusaa minua niin se ei oikein ole sama.
Kiusaaminen on nykyään fyysistä kiusaamista, ennen se oli ihan sanallistakin toisen haukkumista, kiusaaminen kokenut inflaation o_O
 
Laitetaan 'piikkiin'. Kun osti velaksi. Sanonta lie juontaaa juurensa siitä kun ennen muinoin kerättiin sellaiseen piikkiin velaksi ostaneen kuitit. 'Mulla on pitkä piikki', eli korkea piikki, johon sopii paljon kuitteja.

image_view.php
 
Laittaa piikkiin :)

tuttava ei ole ikinä kuullut minulle tuttua sanontaa:
"näkis vaan ja kuulisi kolinaa"
kun joku sanoo että tekee sitä ja tätä _kunhan kerkiää_

Toi sanonta on sitten ihan ikioma hömppänsä.

Laitetaan 'piikkiin'. Kun osti velaksi. Sanonta lie juontaaa juurensa siitä kun ennen muinoin kerättiin sellaiseen piikkiin velaksi ostaneen kuitit. 'Mulla on pitkä piikki', eli korkea piikki, johon sopii paljon kuitteja.

image_view.php

Meillä oli duunissa tuo käytössä vielä 2000-luvulla hih.
 
Oliko jo "levis kun jokisen eväät", kuka oli Jokinen
Sitten "nölli" pyöreä pistemäinen esine, täplä joka on koholla.
 
Niskanappi?

"Vedä sitä kunnolla niskanappiin että tuntuu"

Eli vedä sitä henkeesi niin että keuhkot ovat täynnä.
 
kuka oli Jokinen
Nämä jokiset ja ellut yms nimihenkilöt on yleensä niin vanhoja sanontoja että mahdoton löytää alkuperää
Niskanappi?

"Vedä sitä kunnolla niskanappiin että tuntuu"

Eli vedä sitä henkeesi niin että keuhkot ovat täynnä.
Oletan että vedät keuhkot niin täyteen että niska painuu paidan kaulukseen tiukasti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 672
Viestejä
4 492 024
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom