Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
Laitetaan "lämät iskiin", kun pitää ajaa kovaa/täysiä. Ihan outoja sanoja molemmat, mutta tarkoitus toki on tiedossa. Mikähän noiden sanojen alkuperä mahtaa olla?
 
SweeneyTodd sanoi:
Ehkä vähän outo ketju kysyä asiaa. Ihan nykykieltähän tuo on. Ensi=seuraava. Torstaina sanottu ensi keskiviikko on seuraavalla viikolla. Maanantaina sanottuna saman viikon keskiviikko.
Napsauta laajentaaksesi...

Itse noissa tilanteissa yleensä varmistan, koska luontevampaa olisi maanantaina puhua vain keskiviikosta jos tarkoitetaan kuluvan viikon tulevaa päivää. Ja itse puhuessa taas käytän yksiselitteisiä termejä jo valmiiksi.

edit: monesti sitten tulee tarkennuksena että "ei nyt keskiviikkona vaan ensi (viikon) keskiviikkona".

edit2: jotenkin hassusti näkyi nämä viestit nyt, kun tämä asiahan on jo käsitelty.
 
Mietin tuossa että,
kursittu, parsittu (kasaan)
kursailu
kruisailu (cruising)
kuorsailu.

Näistä sitten vääntämään, mistä hitosta tulee "parsia" sananparsi :o
 
Tulipa ylläolevista jotenkin mieleen "pröystäily", eli kun leveillään jollakin mitä itseltä löytyy, lieneekö ruotsista senkin alkuperä.

Sitten tuli mieleen tuosta yhdestä suuruudenhullusta hankkeesta Suomessa, eli projekti Sassista.
Lapsena usein komennettiin, että "nyt tänne ja sassiin!". Eli nopeasti lienee tuon synonyymi. Mutta mikä lie alkuperä.

edit:
Sassiin:
Etymologia
  • venäläistä sotilaskieltä, venäjän сейчас (sejtshas, 'heti paikalla')
 
Viimeksi muokattu:
Taas tuli mieleen yksi sana mitä pomo käyttää paljon. Elikkäs "köykänen", joka tarkoittaa kevyttä/hentoa/tms.

Usein töissä jokin työkalu oli liian köykänen kyseiseen hommaan, piti hakea järeämpi työkalu. Mistä lie tämäkin sana peräisin.
 
stumpu sanoi:
Taas tuli mieleen yksi sana mitä pomo käyttää paljon. Elikkäs "köykänen", joka tarkoittaa kevyttä/hentoa/tms.

Usein töissä jokin työkalu oli liian köykänen kyseiseen hommaan, piti hakea järeämpi työkalu. Mistä lie tämäkin sana peräisin.
Napsauta laajentaaksesi...
Pääasiassa meillä tarkottanu ihan vaan heikkoa laitetta, esim liian kevytrakenteinen työkalu = ei kestä käyttää. Tosi kevyt sähkölaite = halvat osat ja hajoaa ittekseen. Kaikki nuo on juuriki tuohon keveyteen johdettavissa. Mutta hyvin negatiivinen mielikuva mulla kyseisestä sanasta.
 
stumpu sanoi:
Taas tuli mieleen yksi sana mitä pomo käyttää paljon. Elikkäs "köykänen", joka tarkoittaa kevyttä/hentoa/tms.

Usein töissä jokin työkalu oli liian köykänen kyseiseen hommaan, piti hakea järeämpi työkalu. Mistä lie tämäkin sana peräisin.
Napsauta laajentaaksesi...
Itsekin käytän tuota määritelmää välillä kevyestä.
 
dude86 sanoi:
Itsekin käytän tuota määritelmää välillä kevyestä.
Napsauta laajentaaksesi...


Johan sitä on raamatussa mainittu "köykäiseksi havaittu", mutta sanana; köy käy, siis mihin se menee?
ennen vanhaa oli käy sirkustelttaan, eli mennä sisään,
nykyään "se ei nyt vaan käy"
sitten ennen wanhaan "käy sisään", käy(dä)-kulkea :)
 
dude86 sanoi:
Itsekin käytän tuota määritelmää välillä kevyestä.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä tuo köykäinen on lähinnä kevyt, mutta tosi hyvä sana kuvaamaan myös jotain vähän kevytrakenteista työkalua.

Mutta entäs "hintelä"? Onko hintelä lyhyenläntä vaiko heiveröinen? Vai sekä että?
 
jurristi sanoi:
Danielin kirjan 5:27 vuoden 1642 raamatunkäännöksessä: "Tekel/ se on/ sinä olet waagalla punnittu/ ja aiwa köykäisexi löytty."

Selvästi sanalla on jo tuolloin ollut sekä kevyttä että vajavaista tarkoittava merkitys.
Napsauta laajentaaksesi...


Aikas hyvin, tuota minäkin muistelin että on "köykäisex havaittu" ...
 
Mietin tuossa että onkohan vatsa-sana kokenunut jonkin inflaation?
tuntuu että se on ollut muotisanana jotain 800eKr ollut "vatsa"
sitten 1800-luvulla "onko vatta täynnä"
ja nyt taas 2000-luvulla se on uudestaan "vatsa"

Tai sitten on ollut joku murrepeikko taas liikenteessä että "vatta" on joku karjalan evakon murretta :(

Entäs sitten "kirosana" v*tun ikenet? eihän tuossa ole niinkuin päätä eikä häntää :o
 
Memory sanoi:
Mietin tuossa että onkohan vatsa-sana kokenunut jonkin inflaation?
tuntuu että se on ollut muotisanana jotain 800eKr ollut "vatsa"
sitten 1800-luvulla "onko vatta täynnä"
ja nyt taas 2000-luvulla se on uudestaan "vatsa"

Tai sitten on ollut joku murrepeikko taas liikenteessä että "vatta" on joku karjalan evakon murretta :(

Entäs sitten "kirosana" v*tun ikenet? eihän tuossa ole niinkuin päätä eikä häntää :o
Napsauta laajentaaksesi...
Kessi taitaa olla enemmän nykypäivää. "Vetääköhän tuo paljon ölsää, kun on noin tuuhee kessi?"
 
dude86 sanoi:
Kessi taitaa olla enemmän nykypäivää. "Vetääköhän tuo paljon ölsää, kun on noin tuuhee kessi?"
Napsauta laajentaaksesi...
Hmm, olen ilmeisesti unohtunut eiliseen kun nyt kuulin ekaa kertaa. Tuohan nyt on selvä johdos pyykkilauta/sikspäk/kaljatynnyri vatsalihastermeistä ja lyhennös keissistä ja on väännös sanasta case viitaten lähinnä salkkumuotoiseen kaljakoppaan mut en oo ennen kuullu.
 
Tuo V;llä alkava on jotenkin ruokoton sana ja sopii vain karkeampaan kiroilutarkoitukseen.

Paljon hauskempi ja lupsakkaampi on p:llu. Sellainenkin sadattelu on olemassa että "voi p:llun posket".
 
Naistarjoilijasta voidaan käyttää vanhahtavaa nimitystä "tarjoilijatar". Sama juttu nimitysten "ystävätär", "opettajatar", "näyttelijätär" ja "rakastajatar" kanssa.

Mutta naispapista ei kai käytetä nimitystä "papitar"? Tulee mieleen joku hämäräkultti. :)
 
Katselin äsken normaalia Suomalaista lausetta
"Kuusta kuusta hakemaan"
Eli kuu-"planeetalta" joulukuusta noutamaan.

Ei sinänsä, samanlaisia sloganeita on muissakin kielissä.
 
Laitetaampa tämäkin "keskustelu", johon törmäsin ensimmäisen kerran joskus 90-luvun lopulla. Veikeä kieli tämä suomi.

-Kokoo koko kokko kokoon.
-Koko kokkoko kokoon?
-Koko kokko kokoon.
 
Nuo -tar liitteet ovat vanhahtava eikä niitä ole suosittu enää muutamaan vuosikymmeneen. Naispappeus on tuoreempi ilmiö. Vanhaan aikaan naispappeja oli vain pakanallisissa uskonnoissa - joihin toki silloin luettiin kaikki muut kuin kristinusko. "Pakana" on kielteisesti lataututunut enkä enää nykyaikana kutsuisi vaikka wiccoja tai luonnonuskoisia "pakanoiksi".

Naispapin kutsuminen pastoriksi, rovastiksi tai piispaksi on luontevaa mutta kirkkoherran kohdalla törmätään ongelmaa, koska se on samalla sukupuolittunut ja toisaalta hieno perinteinen ammattinimike. Jätetään tämä kirkon ratkaistavaksi.
 
mä muistan jotain wanhaa raamattua, siellä ei ollut ollenkaan "nainen" sanaa vaan se oli "miehetär" :)
 
Käytetäänkö enää ilmaisua, että pitkällisen sisätiloissa oleilun jälkeen pitää mennä ulos ja "haukata raitista ilmaa"? Lapsena vanhemmat usein kehottivat näin, kun istuin sisällä pelaamassa.

Nykyisen tehokkaan koneellisen ilmanvaihdon aikakautena tuo on ehkäpä epälooginen ilmaisu, sillä eikö sen suodatetun sisäilman pitäisi teoriassa olla "raittiimpaa" kuin ulkoilman? :hmm:
 
Kokko kokosi koko kokon. Kokosiko Kokko koko kokon? Kokko kokosi. Tuota kun eräänä jussina toistelin appiukon kanssa välillä kossua kumautellen puhuin lopulta jo aamuyöstä norjaa.
 
munse sanoi:
Naistarjoilijasta voidaan käyttää vanhahtavaa nimitystä "tarjoilijatar". Sama juttu nimitysten "ystävätär", "opettajatar", "näyttelijätär" ja "rakastajatar" kanssa.

Mutta naispapista ei kai käytetä nimitystä "papitar"? Tulee mieleen joku hämäräkultti. :)
Napsauta laajentaaksesi...
Tuossa ei kai sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä tar-päätteet olivat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jääneet pois yleisestä kielenkäytöstä silloin, kun kirkko hyväksyi naispappeuden. Varmaankin sen takia papitar on jäänyt tarkoittamaan lähinnä naispuoleista pakanuskonnon pappia.

Aikoinaan feminiinijohdoksia kyllä käytettiin sekä naisten ammattinimityksissä (opettajatar, ompelijatar, tarjoilijatar ym.) että puolison arvonimissä (kenraalitar, kapteenska, piispatar, rovastinna, tohtorinna ym.). Tämä aiheutti joidenkin titteleiden kohdalla epäselvyyksiä, ja rouvien tärkeilevät ja teennäisiksi koetut tittelit ärsyttivät muutoinkin kielenhuoltajia: Naissukuista kielenkäytön historiaa - Kielikello

Ehkä papitar välttyi tuollaiselta käytöltä sen tavanomaisen, kielteisiä mielleyhtymiä herättävän merkityksen vuoksi ja siksi, että sanaa "pappi" ei käytetä arvonimenä henkilön nimen yhteydessä. Ja olihan papin puolisolle jo olemassa tämän miehen tittelistä johdettuja nimityksiä, pastorska, rovastinna ym.
 
Viimeksi muokattu:
Romuvarasto sanoi:
Nuo -tar liitteet ovat vanhahtava eikä niitä ole suosittu enää muutamaan vuosikymmeneen. Naispappeus on tuoreempi ilmiö. Vanhaan aikaan naispappeja oli vain pakanallisissa uskonnoissa - joihin toki silloin luettiin kaikki muut kuin kristinusko. "Pakana" on kielteisesti lataututunut enkä enää nykyaikana kutsuisi vaikka wiccoja tai luonnonuskoisia "pakanoiksi".

Naispapin kutsuminen pastoriksi, rovastiksi tai piispaksi on luontevaa mutta kirkkoherran kohdalla törmätään ongelmaa, koska se on samalla sukupuolittunut ja toisaalta hieno perinteinen ammattinimike. Jätetään tämä kirkon ratkaistavaksi.
Napsauta laajentaaksesi...
Vastaan vielä omaan viestiini: vaikka "pakana"-sanaa ei enää käytetä muista uskonnoista kuin ennen niin onhan sana toki tehnyt uuden tulemisen: monet uudet ja uudelleen löydetyt vanhat uskonnot ovat ryhmittyneet tuon pakana-käsitteen allenihan sujuvasti.
 
Tuli mieleen kiva sana, joka on vieläkin käytössä:
"kamreeri" joku oikeuteen liittyvä juttu, kuten lautamies ja muutkin jotka nyt unohdin ...
 
Muistan kamreereita olleen ainakin Postipankissa ja Pörssissä. Joku kamreeri sittemmin "aleni" asiamieheksi. Wikipedia kertoo että kyseessä on rahaliikennettä tai kirjanpitoa valvova henkilö ja sama tulee ruotsin sanasta kamrer, akujaan latinan camerarius joka tulee holvin tarkoittavasta sanasta camera. Tiedä sitten mistä espanjan "camarero".
 
Äiskä käytti Karjalan murteena "hinuskat ei riitä"? muistaako kukaan mitkä silloin oli lopussa?
meillä hinuska oli raha(t) :)
 
Katsotaanpas tietääkö kukaan: mitä on koprahuttu?

E: ja jos tietääkin niin kuinka moni sitä on syönyt?
 
muppelo sanoi:
Katsotaanpas tietääkö kukaan: mitä on koprahuttu?

E: ja jos tietääkin niin kuinka moni sitä on syönyt?
Napsauta laajentaaksesi...
Olisko vähän sukua tirripaistille. Sellaista yk Savonmuan likka kehui syöneensä hyvällä halulla..jäis meikäläiseltä helposti lautaselle.
 
Romuvarasto sanoi:
Olisko vähän sukua tirripaistille. Sellaista yk Savonmuan likka kehui syöneensä hyvällä halulla..jäis meikäläiseltä helposti lautaselle.
Napsauta laajentaaksesi...

Mummovainaa teki tuota jälkimmäistä koprahuttuna ja on muuten tukevaa ja hitsin hyvää aamupuuron sijasta. Keitetään tosiaan niin paksuksi että olemus on kuin piparkakkutaikinalla, ei tartu sormiin eikä ole jauhoista. Siitäpä siis se nimikin, nyrkkipuuro elikäs koprahuttu.
 
kalapaliikki, muistaako kukaan tätä?
"mikä hiton kalapaliikki tästäkin syntyi" ;)
 
Olen katsellut erään kiinalaisen kokin videoita juutuubista ja ihmettelyt, kun hän ei onnistu polttamaan itseään, vaikka lotraa veden ja öljyn kanssa.
Tuli vaan mieleen, älä luttaa!
 
Katselin äsken tuossa että karjalaiset sanonnat menee kivasti.
Televisio->Telkka->Telakka, siis televisio ja samalla laivan rakennuspaikka hih :)
sitten kun ulkomaalaisille kertoo tuota että "haeppas sie se telakka" niin siinä sitten ollaan sanakirjan kanssa kunnolla heh..
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 788
Viestejä
4 499 086
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom