Museosanasto...

[TheMeII]

Itsehän varmistan ymmärretyksi tulemisen käyttämällä extrakankeaa "ensi viikon viikonloppuna" -muotoa

 

[muppelo]

Itsehän varmistan ymmärretyksi tulemisen käyttämällä extrakankeaa "ensi viikon viikonloppuna" -muotoa

Itse teen myös noin. Samoin ensi viikon/tämän viikon keskiviikko. Eipähän tule väärin ymmärretyksi.

 

[Groomlake]

Laitetaan "lämät iskiin", kun pitää ajaa kovaa/täysiä. Ihan outoja sanoja molemmat, mutta tarkoitus toki on tiedossa. Mikähän noiden sanojen alkuperä mahtaa olla?

 

[Romuvarasto]

Lämä tiskiin - nasta lautaan - pedaali metalliin - kaasu pohjaan...

 

[SweeneyTodd]

Lämä tiskiin - nasta lautaan - pedaali metalliin - kaasu pohjaan...

Tuli tästä mieleen lasten liikenne laulu. Penskana sitä laulettiin näin:
Muista aina liikenteessä
monta mummoo ompi eessä.
Nasta lautaan,
mummot hautaan.
Se on leikki verraton.

 

[ttm]

Ehkä vähän outo ketju kysyä asiaa. Ihan nykykieltähän tuo on. Ensi=seuraava. Torstaina sanottu ensi keskiviikko on seuraavalla viikolla. Maanantaina sanottuna saman viikon keskiviikko.

Itse noissa tilanteissa yleensä varmistan, koska luontevampaa olisi maanantaina puhua vain keskiviikosta jos tarkoitetaan kuluvan viikon tulevaa päivää. Ja itse puhuessa taas käytän yksiselitteisiä termejä jo valmiiksi.

edit: monesti sitten tulee tarkennuksena että "ei nyt keskiviikkona vaan ensi (viikon) keskiviikkona".

edit2: jotenkin hassusti näkyi nämä viestit nyt, kun tämä asiahan on jo käsitelty.

 

[Memory]

Mietin tuossa että,
kursittu, parsittu (kasaan)
kursailu
kruisailu (cruising)
kuorsailu.

Näistä sitten vääntämään, mistä hitosta tulee "parsia" sananparsi :o

 

[stumpu]

Tulipa ylläolevista jotenkin mieleen "pröystäily", eli kun leveillään jollakin mitä itseltä löytyy, lieneekö ruotsista senkin alkuperä.

Sitten tuli mieleen tuosta yhdestä suuruudenhullusta hankkeesta Suomessa, eli projekti Sassista.
Lapsena usein komennettiin, että "nyt tänne ja sassiin!". Eli nopeasti lienee tuon synonyymi. Mutta mikä lie alkuperä.

edit:
Sassiin:
Etymologia

• venäläistä sotilaskieltä, venäjän сейчас (sejtshas, 'heti paikalla')

 

[Romuvarasto]

Mietin tuossa että,
kursittu, parsittu (kasaan)
kursailu
kruisailu (cruising)
kuorsailu.

Näistä sitten vääntämään, mistä hitosta tulee "parsia" sananparsi :o

Ja harsia. No, sen on varmaan samaa sukua kuin harso.

 

[jurristi]

Tulipa ylläolevista jotenkin mieleen "pröystäily", eli kun leveillään jollakin mitä itseltä löytyy, lieneekö ruotsista senkin alkuperä.

Onhan se. Ruotsin kielessä yksi ylpeilyä tarkoittava ilmaisu on brösta sig.

 

[stumpu]

Taas tuli mieleen yksi sana mitä pomo käyttää paljon. Elikkäs "köykänen", joka tarkoittaa kevyttä/hentoa/tms.

Usein töissä jokin työkalu oli liian köykänen kyseiseen hommaan, piti hakea järeämpi työkalu. Mistä lie tämäkin sana peräisin.

 

[TheMeII]

Taas tuli mieleen yksi sana mitä pomo käyttää paljon. Elikkäs "köykänen", joka tarkoittaa kevyttä/hentoa/tms.

Usein töissä jokin työkalu oli liian köykänen kyseiseen hommaan, piti hakea järeämpi työkalu. Mistä lie tämäkin sana peräisin.

Pääasiassa meillä tarkottanu ihan vaan heikkoa laitetta, esim liian kevytrakenteinen työkalu = ei kestä käyttää. Tosi kevyt sähkölaite = halvat osat ja hajoaa ittekseen. Kaikki nuo on juuriki tuohon keveyteen johdettavissa. Mutta hyvin negatiivinen mielikuva mulla kyseisestä sanasta.

 

[dude86]

Taas tuli mieleen yksi sana mitä pomo käyttää paljon. Elikkäs "köykänen", joka tarkoittaa kevyttä/hentoa/tms.

Usein töissä jokin työkalu oli liian köykänen kyseiseen hommaan, piti hakea järeämpi työkalu. Mistä lie tämäkin sana peräisin.

Itsekin käytän tuota määritelmää välillä kevyestä.

 

[Memory]

Itsekin käytän tuota määritelmää välillä kevyestä.

Johan sitä on raamatussa mainittu "köykäiseksi havaittu", mutta sanana; köy käy, siis mihin se menee?
ennen vanhaa oli käy sirkustelttaan, eli mennä sisään,
nykyään "se ei nyt vaan käy"
sitten ennen wanhaan "käy sisään", käy(dä)-kulkea

 

[Romuvarasto]

Itsekin käytän tuota määritelmää välillä kevyestä.

Kyllä tuo köykäinen on lähinnä kevyt, mutta tosi hyvä sana kuvaamaan myös jotain vähän kevytrakenteista työkalua.

Mutta entäs "hintelä"? Onko hintelä lyhyenläntä vaiko heiveröinen? Vai sekä että?

 

[jurristi]

Danielin kirjan 5:27 vuoden 1642 raamatunkäännöksessä: "Tekel/ se on/ sinä olet waagalla punnittu/ ja aiwa köykäisexi löytty."

Selvästi sanalla on jo tuolloin ollut sekä kevyttä että vajavaista tarkoittava merkitys.

 

[Memory]

Danielin kirjan 5:27 vuoden 1642 raamatunkäännöksessä: "Tekel/ se on/ sinä olet waagalla punnittu/ ja aiwa köykäisexi löytty."

Selvästi sanalla on jo tuolloin ollut sekä kevyttä että vajavaista tarkoittava merkitys.

Aikas hyvin, tuota minäkin muistelin että on "köykäisex havaittu" ...

 

[joku]

Hintelä on mun mielestä lähinnä laihuutta kuvaava.

 

[Memory]

Mietin tuossa että onkohan vatsa-sana kokenunut jonkin inflaation?
tuntuu että se on ollut muotisanana jotain 800eKr ollut "vatsa"
sitten 1800-luvulla "onko vatta täynnä"
ja nyt taas 2000-luvulla se on uudestaan "vatsa"

Tai sitten on ollut joku murrepeikko taas liikenteessä että "vatta" on joku karjalan evakon murretta

Entäs sitten "kirosana" v*tun ikenet? eihän tuossa ole niinkuin päätä eikä häntää :o

 

[dude86]

Mietin tuossa että onkohan vatsa-sana kokenunut jonkin inflaation?
tuntuu että se on ollut muotisanana jotain 800eKr ollut "vatsa"
sitten 1800-luvulla "onko vatta täynnä"
ja nyt taas 2000-luvulla se on uudestaan "vatsa"

Tai sitten on ollut joku murrepeikko taas liikenteessä että "vatta" on joku karjalan evakon murretta

Entäs sitten "kirosana" v*tun ikenet? eihän tuossa ole niinkuin päätä eikä häntää :o

Kessi taitaa olla enemmän nykypäivää. "Vetääköhän tuo paljon ölsää, kun on noin tuuhee kessi?"

 

[TheMeII]

Kessi taitaa olla enemmän nykypäivää. "Vetääköhän tuo paljon ölsää, kun on noin tuuhee kessi?"

Hmm, olen ilmeisesti unohtunut eiliseen kun nyt kuulin ekaa kertaa. Tuohan nyt on selvä johdos pyykkilauta/sikspäk/kaljatynnyri vatsalihastermeistä ja lyhennös keissistä ja on väännös sanasta case viitaten lähinnä salkkumuotoiseen kaljakoppaan mut en oo ennen kuullu.

 

[Puoskari]

 

[Romuvarasto]

Tuo V;llä alkava on jotenkin ruokoton sana ja sopii vain karkeampaan kiroilutarkoitukseen.

Paljon hauskempi ja lupsakkaampi on p:llu. Sellainenkin sadattelu on olemassa että "voi p:llun posket".

 

[munse]

"Pilipali"

Tarkoittaa kelvotonta. Mistä peräisin?

 

[Memory]

"Pilipali"

Tarkoittaa kelvotonta. Mistä peräisin?

Samaa luokkaa kuin joku "hanttapuli" ?

 

[munse]

Naistarjoilijasta voidaan käyttää vanhahtavaa nimitystä "tarjoilijatar". Sama juttu nimitysten "ystävätär", "opettajatar", "näyttelijätär" ja "rakastajatar" kanssa.

Mutta naispapista ei kai käytetä nimitystä "papitar"? Tulee mieleen joku hämäräkultti.

 

[Memory]

Katselin äsken normaalia Suomalaista lausetta
"Kuusta kuusta hakemaan"
Eli kuu-"planeetalta" joulukuusta noutamaan.

Ei sinänsä, samanlaisia sloganeita on muissakin kielissä.

 

[muppelo]

Katselin äsken normaalia Suomalaista lausetta
"Kuusta kuusta hakemaan"
Eli kuu-"planeetalta" joulukuusta noutamaan.

Ei sinänsä, samanlaisia sloganeita on muissakin kielissä.

Tai tämä perinteinen: Hae lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta.

 

[stumpu]

Laitetaampa tämäkin "keskustelu", johon törmäsin ensimmäisen kerran joskus 90-luvun lopulla. Veikeä kieli tämä suomi.

-Kokoo koko kokko kokoon.
-Koko kokkoko kokoon?
-Koko kokko kokoon.

 

[Romuvarasto]

Nuo -tar liitteet ovat vanhahtava eikä niitä ole suosittu enää muutamaan vuosikymmeneen. Naispappeus on tuoreempi ilmiö. Vanhaan aikaan naispappeja oli vain pakanallisissa uskonnoissa - joihin toki silloin luettiin kaikki muut kuin kristinusko. "Pakana" on kielteisesti lataututunut enkä enää nykyaikana kutsuisi vaikka wiccoja tai luonnonuskoisia "pakanoiksi".

Naispapin kutsuminen pastoriksi, rovastiksi tai piispaksi on luontevaa mutta kirkkoherran kohdalla törmätään ongelmaa, koska se on samalla sukupuolittunut ja toisaalta hieno perinteinen ammattinimike. Jätetään tämä kirkon ratkaistavaksi.

 

[Memory]

mä muistan jotain wanhaa raamattua, siellä ei ollut ollenkaan "nainen" sanaa vaan se oli "miehetär"

 

[Romuvarasto]

mä muistan jotain wanhaa raamattua, siellä ei ollut ollenkaan "nainen" sanaa vaan se oli "miehetär"

Näin taitaa joissain kielissä olla tämän tyyppisesti?

 

[munse]

Käytetäänkö enää ilmaisua, että pitkällisen sisätiloissa oleilun jälkeen pitää mennä ulos ja "haukata raitista ilmaa"? Lapsena vanhemmat usein kehottivat näin, kun istuin sisällä pelaamassa.

Nykyisen tehokkaan koneellisen ilmanvaihdon aikakautena tuo on ehkäpä epälooginen ilmaisu, sillä eikö sen suodatetun sisäilman pitäisi teoriassa olla "raittiimpaa" kuin ulkoilman?

 

[Jill Valentine]

Kessi taitaa olla enemmän nykypäivää. "Vetääköhän tuo paljon ölsää, kun on noin tuuhee kessi?"

Kevyttä kertasinkoa (66 KES 75/88) ainakin kutsutaan kessiksi.

 

[namlepo]

Kokko kokosi koko kokon. Kokosiko Kokko koko kokon? Kokko kokosi. Tuota kun eräänä jussina toistelin appiukon kanssa välillä kossua kumautellen puhuin lopulta jo aamuyöstä norjaa.

 

[jurristi]

Naistarjoilijasta voidaan käyttää vanhahtavaa nimitystä "tarjoilijatar". Sama juttu nimitysten "ystävätär", "opettajatar", "näyttelijätär" ja "rakastajatar" kanssa.

Mutta naispapista ei kai käytetä nimitystä "papitar"? Tulee mieleen joku hämäräkultti.

Tuossa ei kai sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä tar-päätteet olivat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jääneet pois yleisestä kielenkäytöstä silloin, kun kirkko hyväksyi naispappeuden. Varmaankin sen takia papitar on jäänyt tarkoittamaan lähinnä naispuoleista pakanuskonnon pappia.

Aikoinaan feminiinijohdoksia kyllä käytettiin sekä naisten ammattinimityksissä (opettajatar, ompelijatar, tarjoilijatar ym.) että puolison arvonimissä (kenraalitar, kapteenska, piispatar, rovastinna, tohtorinna ym.). Tämä aiheutti joidenkin titteleiden kohdalla epäselvyyksiä, ja rouvien tärkeilevät ja teennäisiksi koetut tittelit ärsyttivät muutoinkin kielenhuoltajia: Naissukuista kielenkäytön historiaa - Kielikello

Ehkä papitar välttyi tuollaiselta käytöltä sen tavanomaisen, kielteisiä mielleyhtymiä herättävän merkityksen vuoksi ja siksi, että sanaa "pappi" ei käytetä arvonimenä henkilön nimen yhteydessä. Ja olihan papin puolisolle jo olemassa tämän miehen tittelistä johdettuja nimityksiä, pastorska, rovastinna ym.

 

[MrB]

papin puolisolle jo olemassa titteli, rovastinna

Eihän kaikki papit ole rovasteja.

 

[jurristi]

Eihän kaikki papit ole rovasteja.

Hyvä huomio. Tulin kirjoittaneeksi vähän huolimattomasti. Korjasin viestiäni.

 

[Romuvarasto]

Nuo -tar liitteet ovat vanhahtava eikä niitä ole suosittu enää muutamaan vuosikymmeneen. Naispappeus on tuoreempi ilmiö. Vanhaan aikaan naispappeja oli vain pakanallisissa uskonnoissa - joihin toki silloin luettiin kaikki muut kuin kristinusko. "Pakana" on kielteisesti lataututunut enkä enää nykyaikana kutsuisi vaikka wiccoja tai luonnonuskoisia "pakanoiksi".

Naispapin kutsuminen pastoriksi, rovastiksi tai piispaksi on luontevaa mutta kirkkoherran kohdalla törmätään ongelmaa, koska se on samalla sukupuolittunut ja toisaalta hieno perinteinen ammattinimike. Jätetään tämä kirkon ratkaistavaksi.

Vastaan vielä omaan viestiini: vaikka "pakana"-sanaa ei enää käytetä muista uskonnoista kuin ennen niin onhan sana toki tehnyt uuden tulemisen: monet uudet ja uudelleen löydetyt vanhat uskonnot ovat ryhmittyneet tuon pakana-käsitteen allenihan sujuvasti.

 

[Romuvarasto]

Rovastinnasta oma kotiväki käyttää muotoa ruustinna.

 

[Memory]

Tuli mieleen kiva sana, joka on vieläkin käytössä:
"kamreeri" joku oikeuteen liittyvä juttu, kuten lautamies ja muutkin jotka nyt unohdin ...

 

[Romuvarasto]

Muistan kamreereita olleen ainakin Postipankissa ja Pörssissä. Joku kamreeri sittemmin "aleni" asiamieheksi. Wikipedia kertoo että kyseessä on rahaliikennettä tai kirjanpitoa valvova henkilö ja sama tulee ruotsin sanasta kamrer, akujaan latinan camerarius joka tulee holvin tarkoittavasta sanasta camera. Tiedä sitten mistä espanjan "camarero".

 

[Memory]

Äiskä käytti Karjalan murteena "hinuskat ei riitä"? muistaako kukaan mitkä silloin oli lopussa?
meillä hinuska oli raha(t)

 

[muppelo]

Katsotaanpas tietääkö kukaan: mitä on koprahuttu?

E: ja jos tietääkin niin kuinka moni sitä on syönyt?

 

[Romuvarasto]

Katsotaanpas tietääkö kukaan: mitä on koprahuttu?

E: ja jos tietääkin niin kuinka moni sitä on syönyt?

Olisko vähän sukua tirripaistille. Sellaista yk Savonmuan likka kehui syöneensä hyvällä halulla..jäis meikäläiseltä helposti lautaselle.

 

[muppelo]

Olisko vähän sukua tirripaistille. Sellaista yk Savonmuan likka kehui syöneensä hyvällä halulla..jäis meikäläiseltä helposti lautaselle.

Keskisuomalaisia ruokaperinteitä

Mummovainaa teki tuota jälkimmäistä koprahuttuna ja on muuten tukevaa ja hitsin hyvää aamupuuron sijasta. Keitetään tosiaan niin paksuksi että olemus on kuin piparkakkutaikinalla, ei tartu sormiin eikä ole jauhoista. Siitäpä siis se nimikin, nyrkkipuuro elikäs koprahuttu.

 

[Mr X]

Pesäpallossa on hutunkeitto.
Mitä helkkarin puuroa siinä väännetään...

 

[Memory]

kalapaliikki, muistaako kukaan tätä?
"mikä hiton kalapaliikki tästäkin syntyi"

 

[Mr X]

Jep, kovat sähinät kyseessä.

 

[TheMeII]

kalapaliikki, muistaako kukaan tätä?
"mikä hiton kalapaliikki tästäkin syntyi"

se on kyllä beellä kalabaliikki