- Liittynyt
- 28.03.2018
- Viestejä
- 1 399
The car burned to reindeershauskaa, kuten mainittu jo "auto paloi aivan poroksi" siis poroksi?? hih...
ihme ettei tuhkaksi, sanotaanhan sitä että jäljellä jäi vain tuhka-kasa.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
The car burned to reindeershauskaa, kuten mainittu jo "auto paloi aivan poroksi" siis poroksi?? hih...
ihme ettei tuhkaksi, sanotaanhan sitä että jäljellä jäi vain tuhka-kasa.
LidlLidlistä jotkut käyttää nykyään tuota sanaa. On kyllä tyhmä.
Tämä tuli säikeessä esille jo aiemmin.Liiteri, mistähän...nooh tietysti taas a) venäjältä b) ruotsista tulee suomeen...
Hauska, kuinkahan moni tietää kun asuu kerrostalossa "mennään liiteriin"
Ruotsistahan tuokin on suomen kieleen tullut. Ruotsinkielisen sanan etymologiasta minulla ei ole mitään hajua.
Vedbod – Wikipedia
"Vedbod, eller vedlider är en mindre, enklare byggnad för förvaring av ved[1] och ofta även för kapning och klyvning (klabbning)."
Edit. Mahdollisesti ruotsin kielen sanan lider alkuperä on gootin kielen sanassa hleiþra, joka tarkoittaa telttaa tai vajaa.
Ks. 407 (Svensk etymologisk ordbok) ja Full text of "A Gothic grammar with selections for reading and a glossary"
Aika spesifit juhlat mun käsittääkseni. Hirven tai karhun kaatamiseen liittyvät. Hirvipeijaisia ainakin osa metsästysseuroista järjestää vuosittain.Peijaiset - juhlat
Heh. Juu, vähän samalla tavalla kun miehistössä on miehiä.Kävin eilen varastossa, ja mietin että mitäs kummaa..
Varas-to eli siellä majailee varkaita :o
Litylössi tai siitä lyhennettynä Lössi.Lidl
Liidl
Liidel
Liideli
Liiteri
Tuota lempinimenlempinimenlempinimi kehitystä sattuu ihan yleisesti
Tämä tuli säikeessä esille jo aiemmin.
Varmaan lyhentynyt "jankuttamisesta". Mistä se sitten tulee, en tiedä.Mistähän sellainen sana kuin jankkaaminen on alunperin peräisin? Kuulostaa vähän että olis englantilaisperäinen.
Sateenvarjo olisi kai venäjäksi "sontik". Siitä "sontikka" ja lyhempi "sontsa"Kumppareista tulikin taas mieleeni muuta: joskus lapsuudessa oli sukulaisia ollut meillä kyläilemässä ja hetki sen jälkeen kun olivat lähteneet, tuli serkkutyttö takaisin ja totesi, että sontikka unohtui. Minä en ollut ikinä kuullutkaan moista sanaa ennen sitä, mutta myöhemmin kyllä väännös sontsa on tullut hyvinkin tutuksi.
No pitänee määrittää kenen ihosta on kyse.Onkohan nykyään enää ok puhua sellaisesta värisävystä kuin "ihonvärinen"?
Ja jos on, niin onko vaikka musta mersu ihonvärinen?
"Ja Sillanpää vetää muutaki ku pulkkaa."Hauska sanonta mitä kuulin eilen
"Tapani Kansa kiertää muutakin kuin tahkoa ja kokee muutakin kuin verkkoja"
On myös olemassa syväauroja, joilla voidaan muokata yhtä syvään kuin jankkurilla. Se on kuitenkin paljon brutaalimpi korjaus-, pilaus- tai raivaustoimi kuin jankkurointi, jossa ei kattavasti käännetä maata vaan rikotaan kerrokset.
Hyvä info meille stadilaisille. Kerros vielä miksi pitää sekä kyntää että äestää. Olen sukulaisissa päässyt tekemään kumpaakin...tämä JANKKURI mutkisti asiaa entisestäänOn myös olemassa syväauroja, joilla voidaan muokata yhtä syvään kuin jankkurilla. Se on kuitenkin paljon brutaalimpi korjaus-, pilaus- tai raivaustoimi kuin jankkurointi, jossa ei kattavasti käännetä maata vaan rikotaan kerrokset.
Tavallisella kyntöauralla ("välteillä) tehdään aivan muuta kuin kummallakaan mainitulla. Maan pintakerrosta käännetään rajalliselta syvyydeltä mutta erittäin intensiivisesti. Muokkaustapa saa pintakerroksen hyvin tukkimattomaan kuntoon kevättöitä varten ja pitkäkin sänki katoaa haittaamasta.
Jankkurilla ei jankata tai jankuteta vaan jankkuroidaan. Tarkoitus on mekaanisesti läpäistä jankkokerros, joka muuten etenkin hiesupelloilla muodostuu tiiviiksi esteeksi syvän tiivistymisen vuoksi ja pysäyttää veden pintamaahan. Tämä on maalajikohtaisesti, maanmuodosta ja säistä riippuen vittumaista tai katastrofaalista viljelyn onnistumisen kannalta.
Syvää tiivistymistähän ei voida tehokkaasti vähentää pintapainetta rajoittamalla leveillä pehmeillä renkailla tai paripyörillä vaan nämä vain vähentävät pintavaurioita, uppoamisvaaraa ja pito-ongelmia. Läpäisevyyden ylläpito vaatii maalajista riippuen jankkurointia tai ainakin akselimassojen pitämistä kohtuullisena ja koneajojen minimointia sekä oikeaa ajoitusta. Toki maan tiivistyminen raskaan koneen alla on ongelma aina muutenkin kuin jankon osalta, mutta pintakerrosta saadaan muokattua kevyemmillä menetelmillä jos on tarve. Kokonaan pintaa muokkaamattakin voidaan hienoilla myrkyillä ja kalliilla nykyvehkeillä viljellä ja vasta tarpeen tullen muokata syvälle jankkoon asti(mikä toki rikkoo pinnan mutta ei sekoita tai käännä sitä).
Eiks "lepperi" tarkoita myös. Kuulemma jonkun satulamerkin mukaan. Ja "pakkari" ja "tarakka" tarkoittaa tavaratelinettä.Etelä-Pohjanmaalla lesta tarkoittaa myös polkupyörän satulaa.
Joo. Lepperin kuva takapuolessa [tai perseessä] oli ainakin aiemmin yleisesti tunnettu sanonta.Eiks "lepperi" tarkoita myös. Kuulemma jonkun satulamerkin mukaan. Ja "pakkari" ja "tarakka" tarkoittaa tavaratelinettä.
Litylössi tai siitä lyhennettynä Lössi.
Tarakasta pyörän tavaratelineenä meillä puhutaan myös Itä-Suomessa Joensuun seudulla.
Joo ja wanha kansa puhui "kurakaarista" ja jopa "rapakaarista" mutta en ole ihan varma tarkoitettiinko sillä auton, moottoripyörän ja jalkarattaan lokasuojia.
Rovaniemellä/lapissa sama. Onko sille jokin muukin nimi? edit: ei selvinnyt, millä muulla nimellä tarakkaa kutsutaan? Entä mistä moinen nimitys? Tavaraan ainaki liittyy.
On siitä yli 15 vuotta aikaa, kun tuo määritelmä Lidl:n kohdalla toteutui, vuosituhannen vaihteen jälkeen ilmestyi kaupat. Itse käytän määritelmää Lössiä vieläkin.Tuo on jo uus.. ja outo. Mut enivei, oli tossa sivumainintana verkkojen kokeminen. Mistä toi tulee? Itsekin tota käytän, mut enpä ole ajatellut tarkemmin. Kokeilu/"testaus"? Sori, jos on jo käyty läpi.
Tuo saattaa olla jopa kyseisen sanan alkuperäinen merkitys.Mut enivei, oli tossa sivumainintana verkkojen kokeminen. Mistä toi tulee? Itsekin tota käytän, mut enpä ole ajatellut tarkemmin. Kokeilu/"testaus"? Sori, jos on jo käyty läpi.
Lyhyesti kynnön tarkoitus perinteisessä menetelmässä on kääntää pintakerros "mustaksi" jotta kasviaines saadaan piiloon mätänemään ja pintaan tulee helposti läpäistävä roskaton maa-aines. Äestyksellä taas tasoitetaan pintaa, muutetaan mururakennetta sopivaksi ja kuohkeutetaan kylvettävää kerrosta. Monesta eri syystä, mutta kaikkiaan ideana on saada aikaan tilanne jossa perinteinen kylvö onnistuu ja terveitä oraita nousee.Hyvä info meille stadilaisille. Kerros vielä miksi pitää sekä kyntää että äestää. Olen sukulaisissa päässyt tekemään kumpaakin...tämä JANKKURI mutkisti asiaa entisestään
Omassa lapsuudessa tarakka oli sanana käytössä, mutta useimmin puhuttiin kuitenkin polkupyörän ritsistä. Ritsattiin toisiamme.
Käytetäänkö nykyään enää ilmaisua "puljata" tai "saada puljut"? Tarkoittaa kenkien tahatonta kastelua lätäkköön, ojaan tai muuhun vastaavaan niin, että sukatkin kastuvat.
Tuttu lapsuuden leikeistä, kun kumisaapas hörppäsi vettä varomattomuuden vuoksi.
Käytetäänkö nykyään enää ilmaisua "puljata" tai "saada puljut"? Tarkoittaa kenkien tahatonta kastelua lätäkköön, ojaan tai muuhun vastaavaan niin, että sukatkin kastuvat.
Tuttu lapsuuden leikeistä, kun kumisaapas hörppäsi vettä varomattomuuden vuoksi.
Käytetäänkö nykyään enää ilmaisua "puljata" tai "saada puljut"? Tarkoittaa kenkien tahatonta kastelua lätäkköön, ojaan tai muuhun vastaavaan niin, että sukatkin kastuvat.
Tuttu lapsuuden leikeistä, kun kumisaapas hörppäsi vettä varomattomuuden vuoksi.
Joo, niinkuin perusmuoto ruopia, sutia...mutta ruovittaa, sudittaa mopolla tai autolla.ruovittaa, sudittaa. hmmm..