Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
Puljaamisella täällä idässä tarkoitettiin huijaamista

Toisaalta sitten kun vanhemmat on enemmän ja ja vähemmän asuneet ympäri-ämpäri, niin sitä on tarttunut kaikenlaista käikäläistä puhekieleen
 
Puljaamisesta tulikin mieleen "pulju", puhuttaessa esim jostain kaupasta/kioskista/autokorjaamo/joku muu liike. Lieneekö lainasana?
Ensimmäisenä tulee mieleen yhtiötä tarkoittava ruotsin kielen sana bolag. Pikaisen googlettelun perusteella näyttäisi, että yleisin selitys tuon sanan alkuperällä onkin se, että pulju on lyhentymä bolagin suomalaisesta väännöksestä puulaaki. Kaikki eivät tosin ole tästä etymologisesta selityksestä vakuuttuneita: Puljua, puljaamista ja puliveivausta
 
Ensimmäisenä tulee mieleen yhtiötä tarkoittava ruotsin kielen sana bolag. Pikaisen googlettelun perusteella näyttäisi, että yleisin selitys tuon sanan alkuperällä onkin se, että pulju on lyhentymä bolagin suomalaisesta väännöksestä puulaaki. Kaikki eivät näytä olevan tästä etymologisesta selityksestä vakuuttuneita: Puljua, puljaamista ja puliveivausta
No pitäisi olla tiedossa puulaakiturnaukset mistä ne tulee.
 
Menee vähän ohi aiheen mutta junantuomat sanoo "hesassa" kun paljasjalkaiset sanoo "stadissa".

Näin olen kuullut väitettävän mutta ei pidä paikkaansa. Olen syntynyt Alppilassa ja asunut aina Hesassa. En yleensä puhu "stadista" tilanteissa jossa on väkeä muistakin kaupungeista.

Sen sijaan tuo "junantuoma" on mielenkiintoinen sanonta. Luulin että erityisesti pohjoisessa puhutaan "junantuomista" eikä niinkään Helsingissä jossa on kyllä paljonkin ilmaisuja toispaikkakuntalaisille.
 
Jos joku menee pohjoiseen, ainakin oulun seudulle, niin toivottavasti kuulee moista
Jutellaan, puhutellaan?

Juu kyllä. Toinen mitä täällä ja pojoisessa on tuttu käläkättäminen. Samanlaista rupattelua paitsi ainakin täällä siinä on huonompi klangi
 
korvatillikka, mistä tulee sana "tillikka"?
Ilmeisesti viitannee korvan soimiseen siihen kohdistuneen iskun jälkeen.
Kaunis vaikea suomen kieli
... korvat soivat tilliä, tillittää. Inkerissä tilline 'kilinä, helinä'. Itämurteisia sanoja alun perin. Korvatilli = korvapuusti ja tillikka = tilli.

En ollut aiemmin törmännyt tuohon sanontaan (korvat soi[vat] tilliä), mutta näköjään sitä käytetään jossain päin Suomea:
"korvat soi tilliä" - Google-haku
"korvat soivat tilliä" - Google-haku
 
Korvatillikka oli minun mielestä kun vedettiin korvista, kun oli jotain tullut ilkeiltyä. Vedettiin korvalehdestä.
 
Viimeksi muokattu:
Tillikka on myös ravintola tai baari Tampereella. Tämän opin jo nuorena: Rane Lyrics - Raptori

Rane tuli kapakasta kauheessa kännissä
Kasteli sukkansa Tillikan rännissä
Siitäkös Raunon elo lähti laskuun
Rane päätti turvata huonoon kaskuun:
"No mikäs perekele siinä on ku ei Ranella parta kasva?
"No se on saatana syäny liikaa tinneriä."
"Oikko noi?"
 
Ei vaan vei koko käden. Pirulle kun antaa pikkusormen, niin se vie koko käden. vanha sanonta.
Esitetäänkö täällä ihan tarkoituksella päästä sakeaa vai oliko vitsi vaan niin mauton ja tahditon, että se yritetään jättää huomiotta näin? Eihän se tyylikäs heitto ollut, eikä osu ihan tarkkaan ketjun aiheeseen, mutta kielellä leikittelyyn kyllä. Musiikkimakua koskienkin kysyttiin sen ison tsunamin jälkeen, uppoaako Aki Sirkesalo.

Korvatillakka oli minun mielestä kun vedettiin korvista, kun oli jotain tullut ilkeiltyä. Vedettiin korvalehdestä.
Tillakka kuulostaa erittäin typerältä ja olettaisin että kyseessä on väärin kuuleminen. Toisaalta murre-eroja on.

Eiköhän se oikeammin ja yleisemmin kuitenkin ole tillikka, ja nimenomaan lyönti korvalle, oletuksena siis ns. avarilla eli ei nyrkillä pahoinpiteleminen vaan miedompi väkivallanteko. Toki lapsiakin on ennen läpsitty miten sattuu. Toisaalta tätä on käytetty kiertoilmaisuna sille, kun nainen lyö toista ihmistä, vaikka sitten nyrkillä. Sitähän on eri syistä pidetty hyväksyttävämpänä väkivaltana jota on enemmän ja vähemmän vähätelty, kunhan ei henki lähde. Korva on ilmeinen osumapaikka sivusta päähän tulevalle taitamattomalle lyönnille ja yleensähän vammautuminen tapahtuu juuri kuulonaleneman muodossa, joten tämäntyyppinen hyökkäys muistetaan silloin, kun se sattuu sopivasti korvakäytävän päälle. Harvemmin korvalehti repeää tai hampaita putoaa, vaikka niinkin voi käydä.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta tuo Tillikka on ollut jokin Ravinteli-ketju kuten sokos tms.

Skärmklipp.JPG
 
Hmm Vääksyssä on hotelli Tallukka, sitten Lahdessa mm. on Tirra, Tillikka oli joku kanssa ->90lukuun saakka olevan ravintola Tillikka :tdown:
Tallukka taas on eri eli jonkinlainen tossu. Olikohan hotelli Tallukka jossain vaiheessa hillotolppana vuoden 2015 mutavyöryn aikana?
 
"Selkäsaunan" alkuperä olisi mielenkiintoista tietää. Viittaa kenties vihtomiseen? Selkäsaunasta on myös variaatio "turpasauna".

Vihtominen on ajatuksena ihan mielenkiintoinen selitys. Itsellä on käynyt mielessä ihan vain tylsästi, että kun on saanut remmiä/koivunoksaa perseelle, nahkaa polttaa ja kuumottaa kuin kunnon löylyissä. Selkäsaunahan on erityisesti lasten"kasvatus"keino, siitä kenties sitten tuo turpasauna vääntäytynyt, kun ollaan totuttu siihen saunaan väkivallan yhteydessä, mutta ei ollakaan remmittämässä kersoja vaan ihan rehellisillä nyrkkinaamaisilla.
 
Yksi mahdollinen selitys voisi olla, että "selkäsauna" on samaa alkuperää kuin "saunan takana on vielä tilaa" ja "viedä saunan taakse".

Mistä tulee sanonta saunan taakse tai saunan takana on vielä tilaa? Juontuuko...
Saunalehdessä numero 3/2008 Turun folkloristiikan professori arvelee sanonnan alkuperästä seuraavaa:

Sanonta on ollut mahdollisesti alun perin uhkaus; ellei paranna tapojaan, joutuu saunan taa. Sauna sijaitsi paloturvallisuuden vuoksi kauempana pihapiiristä. Kiukutteleville lapsille voitiin antaa piiskaa saunan takana, josta huuto ei kuulunut.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen tähän törmännyt, mutta en muistanut kuin vasta nyt
"syytinki" hauska toisten nurkissa asumista koskeva juttu oli äsken ilta-sanomissa.
Skärmklipp.JPG
Syytinki on lainasana ruotsista. Vanhahtava sana mutta edelleen käytössä joissain maatilan sukupolvenvaihdoksissa - tarkoittaa sitä että eläkkeelle jäävä sukupolvi luovuttaa tilan ennoakkoperintönä syytinkisopimuksessa mainittua asuntoa ja elatusta vastaan. Ennen nykyisenkaltaisia eläkkeitä saattoivatvolla pitkiä ja yksityiskohtaisia sopimuksia.
 
Syytinki on lainasana ruotsista. Vanhahtava sana mutta edelleen käytössä joissain maatilan sukupolvenvaihdoksissa - tarkoittaa sitä että eläkkeelle jäävä sukupolvi luovuttaa tilan ennoakkoperintönä syytinkisopimuksessa mainittua asuntoa ja elatusta vastaan. Ennen nykyisenkaltaisia eläkkeitä saattoivatvolla pitkiä ja yksityiskohtaisia sopimuksia.
Nykyäänkin sanaa käytetään juuri koskien tuota hallintaoikeutta rakennukseen tai asumisoikeutta, vaikka omistusoikeus ei juridisesti siirtyisi ennakkoperinnön luonteisesti eikä elatus kuuluisi kauppaan - vaikka vesi, sähkö ja lämpö tavallisesti kyllä. Voi olla määräaikainen tai elinikäinen. Muistikuvani mukaan vaikutus luovutuksen verotusarvoon on yli kymmenvuotisella rasitteella sama kuin elinikäisellä.
 
"Jeskamandeera" tai "jestamandeera". Ovatko vieraasta kielestä johdettuja, kenties ruotsista?
 
"Jeskamandeera" tai "jestamandeera". Ovatko vieraasta kielestä johdettuja, kenties ruotsista?
Äiti käytti tuota sanaa, nyt näen ensimmäistä kertaa sen kirjoitettuna! Näyttää ja kuulostaa kyllä vahvasti ruotsilta :hmm:

Tulipa tästä mieleen toinen äitini käyttämä sana: "jukran pujut", tämä oli siis käytössä ikäänkuin voimasana. Mistähän lie peräisin.
 
Joo, yksntäti-ihminen sanoo "hertsumarepale" tjsp. Luulen että noi her- juma- ja jes- alkuiset on sellaisia vanhankansan siunauluita joita käytetään kun tekee mieli rikkoa kateksimuksen käskyä jonka mukaa Jumalan nimeä ei saa turhaan lausua. Näin ovelasti sitten kierretään.

Samaa sarjaa tietysti perhana ja permanto ja vastaavat johdannaiset.
 
Kylläpä aurinko "helottaa".
siis jos laitat helat, mitä nekin sitten on, paikalleen niin sehän on helo(i)ttaa, mutta kun aurinkokin helo(i)ttaa, yleensä se vaan helottaa :)
 
Miten käsitätte sanan "ensi" kun on kyse viikonpäivistä? Esimerkiksi jos maanantaina sanoo "ensi keskiviikko", niin tarkoittaako se kuluvan vai seuraavan viikon keskiviikkoa?

Itselle se tarkoittaa ensimmäistä tulkintaa, koska jos tuota jälkimmäistä tulkintaa soveltaa viikonpäivien sijaan viikkoihin, niin ”ensi viikko” tarkoittaisi seuraavan viikon jälkeistä viikkoa, mikä olisi varsin hölmöä.
 
Miten käsitätte sanan "ensi" kun on kyse viikonpäivistä? Esimerkiksi jos maanantaina sanoo "ensi keskiviikko", niin tarkoittaako se kuluvan vai seuraavan viikon keskiviikkoa?
Ehkä vähän outo ketju kysyä asiaa. Ihan nykykieltähän tuo on. Ensi=seuraava. Torstaina sanottu ensi keskiviikko on seuraavalla viikolla. Maanantaina sanottuna saman viikon keskiviikko.
 
toista kuin ruåttissa, nästä tisdag, ensi tiistai.
följande tisdag, sitä seuraava tiistai.
Eli suomeksi , "tavataan yli viikon tiistaina" :)
 
Ehkä vähän outo ketju kysyä asiaa. Ihan nykykieltähän tuo on. Ensi=seuraava. Torstaina sanottu ensi keskiviikko on seuraavalla viikolla. Maanantaina sanottuna saman viikon keskiviikko.
Nykykieltä joo, mutta oma kokemus on, että vanhemman väen keskuudessa tuo toinen merkitys on suositumpi.

Kannattaa olla tarkkana, jos pyytää isovanhemmat kylään "ensi viikonloppuna". :)
 
Nykykieltä joo, mutta oma kokemus on, että vanhemman väen keskuudessa tuo toinen merkitys on suositumpi.

Kannattaa olla tarkkana, jos pyytää isovanhemmat kylään "ensi viikonloppuna". :)
Ensi on lähin mahdollinen viikonloppu. Omat vanhemmat käyttää tuota, "ei nyt ens, mutta seuraavalla viikonloppuna", jolloin kyseessä on reilun viikon päästä oleva viikonloppu.
 
Itsehän varmistan ymmärretyksi tulemisen käyttämällä extrakankeaa "ensi viikon viikonloppuna" -muotoa
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 788
Viestejä
4 499 086
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom