Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ja missäs sanotaan kaajoin? Ja kaaroin?Kaasin vähä mehtee ja sitte naesia. Ihan savolta kuulostaa näin suddeetti savolaesen korvaan.
Ainakin meillä Pohjois-Karjalassa tungetaan tuota j-kirjainta vähän joka väliin.Ja missäs sanotaan kaajoin?
Tulee multakin luontevasti kaajoin. Olisko sitten Karjalan murteen kaikuja vai Oulun puheenpartta...Ainakin meillä Pohjois-Karjalassa tungetaan tuota j-kirjainta vähän joka väliin.
Pinna kireällä. Pyörässä on hyvä olla pinnat kireällä mutta jos kiristät sitä liikaa ja ajat kuoppaan se on vaarassa katketa."Pinna tiukalla", on parasta aikaa, mutta mistä se oikein tulee?
Mäkin voisin sanoa noin, mutta tarkoittaisin tällöin "valkolaisin" tai "ei-mustalaisin". Ymmärrän kyllä tuon kaatamisenkin.Tulee multakin luontevasti kaajoin. Olisko sitten Karjalan murteen kaikuja vai Oulun puheenpartta...
Luulin että se on "kaaje" eikä "kaajo" mitat taitavatkin käyttää molempia.Mäkin voisin sanoa noin, mutta tarkoittaisin tällöin "valkolaisin" tai "ei-mustalaisin". Ymmärrän kyllä tuon kaatamisenkin.
Mannelavetti olikin ennakkoluulosta huolimatta lastattu kaajoin.
Minulla on niin paha sekamurrevamma, että kielitaju ei enää tunnista kovin tarkoin.Luulin että se on "kaaje" eikä "kaajo" mitat taitavatkin käyttää molempia.
Onko " kaaretaa länsimurteissa sitten? Ja "kaaretahan" pohojalaasta?
Kumpikin sana vaikuttaa minusta aika ilmeisesti takana-sanan johdokselta.En ehtinyt tämän sanan juuria tutkia mutta varmaan samaan sanaan perustuu jäykän kuuloinen "taannehtiva".Sana "Taannoin"
sitten kaveri käytti kanssa muutamia muita kivoja murresanoja joita nyt en taas muista
Olen aina kuullut/luullut että valkolainen on KaaleeLuulin että se on "kaaje" eikä "kaajo" mitat taitavatkin käyttää molempia.
Onko " kaaretaa länsimurteissa sitten? Ja "kaaretahan" pohojalaasta?
Noni, piti tarkistaa paljasjalkaselta Oululaiselta siipalta. Kyllä puut kaajetaan. Olen ollut siis vaikutukselle altis.Tulee multakin luontevasti kaajoin. Olisko sitten Karjalan murteen kaikuja vai Oulun puheenpartta...
Valkolainen:Olen aina kuullut/luullut että valkolainen on Kaalee
Se juurikin tarkoittaa romania. Legendaarinen suomalainen romaniorkesterikin oli nimeltään Hortto Kaalo, eli "oikea mustalainen".Olen aina kuullut/luullut että valkolainen on Kaalee
Iisalmessa kävin kerran aikanaan pankissa ja ovessa luki toisella puolella: Tempase ja toisella puolella ovea: Tyrkkee.Vedin vetimen.
kummallinen hauska sana , laatikossa ja kaapissa "vedin"
"vedin kunnes vedin jäi käteen"
Ei se Oulu vielä oo Lappia.Tämä nyt enemmän murretta kuin museosanastoa mutta menkööt: Mitä nämä ovat Lapissa?
Vastaus: Kompiaisia
Samaa mieltä tuosta. Rovaniemellä näitä kuulee. Jopa ylempänäkin Suomea.Ei se Oulu vielä oo Lappia.
Muistan tästä olleen puhetta aiemminkin. Kerrottiin ettäSamaa mieltä tuosta. Rovaniemellä näitä kuulee. Jopa ylempänäkin Suomea.
muoks
Jaa sanotaanko Oulussakin noin?
Tästä on ollut puheeltakin täällä: tarinan mukaan oululaiset merimiehet olisivat tuoneet lapsille karkkia Ranskan satamista ja siellä myyjä oli osoittanut karkkeja ja sanonut "Combien" joka kai tarkoittaa "kuinka paljon?". Lapsille sitten kerrottiin että karkit ovat "kompiaisia".Samaa mieltä tuosta. Rovaniemellä näitä kuulee. Jopa ylempänäkin Suomea.
muoks
Jaa sanotaanko Oulussakin noin?
Kiitoksia infosta.Tästä on ollut puheeltakin täällä: tarinan mukaan oululaiset merimiehet olisivat tuoneet lapsille karkkia Ranskan satamista ja siellä myyjä oli osoittanut karkkeja ja sanonut "Combien" joka kai tarkoittaa "kuinka paljon?". Lapsille sitten kerrottiin että karkit ovat "kompiaisia".
Tuossa kun googlasin asiaa niin toinen selitys on että kompiais-sanan alkuperä saattais olla ihan vaan ruots. "konfekt" . Sehän olisikin sitten saattanut tulla Tornion kautta siinä missä etelästäkin. Tietty meidän "konvehti" on samaa sukua ja liekö ranskan lainaa sekin,.confet.Kiitoksia infosta.
lisäys
Ainahan tarinalla on alkuperä ja joskus tavallisetkin asiat saavat uuden merkityksen kun huomaa/ottaa selvää mistä nimi juontuu vaikka esineelle. Rannikoilla varsinkin tulee aikamoisia sekoituksia niiden kanssa. Saattaa tulla ihan huvittaviakin juttuja kuten tuo kompiais-juttu.
Kun henkilö tai henkilöt esitellään juhlallisesti, saatetaan käyttää tällaista fraasia:
"Saammeko esitellä: xxx."
Eikö tuohon kuitenkin kuuluisi kysymysmerkki mukaan, sillä "saammeko" on kysymyssana? Olen ollut siinä uskossa, että kieliopin mukaan kysymyssanan yhteydessä on aina kysymysmerkki.
Toisaalta kuulostaa jotenkin oudolta käyttää tuossa yhteydessä kysymysmerkkiä.
Kysymyslause voi olla myös retorinen kysymys. Tällöin se on lähinnä toteamus, eikä siihen odoteta vastausta. Sen voi lopettaa pisteeseenkin:
Mistä sen nyt niin varmasti tietää.
Riippuu sahasta, kuinka vakiintuneesti sitä sirkkeliksi sanotaan ja paljonko lisämääreitä se kaipaa. Ei sinänsä pyörösaha ole museosana. Sehän on oleellinen termi erottamaan tietynlainen saha esimerkiksi vannesahaan tai ketjusahaan perustuvasta ratkaisusta.Ei suoranaisesti museosana mutta tajusin juuri että sirkkeli on lainasana. Sen oikea suomennos pyörösaha on aika museotavaraa.
Ruotsissa kyseinen tuote on Cirkelsåg joka lausutaankin sirkkelsoog joten ei tarvitse sanan etymologiaa kauan (tai kaukaa) etsiä
Retorinen kysymys oli toki käsitteenä tuttu, mutta enpä ollut ajatellut, että se ei aina tarvitse kysymysmerkkiä.Kysymysmerkki
Kysymysmerkki on virkkeen päättävä välimerkki. Se kirjoitetaan edeltävän sanan jälkeen ilman välilyöntiä, kuten muutkin välimerkit: Keneen pitää ottaa yhteyttä? Huomennako jo tavataan?www.kielitoimistonohjepankki.fi
Vai ...poikkituossa on viisi hirttä poikittain
Tähän vois vastata veren vangit elokuvassa olleella vampyyrien välisellä keskustelulla. Kun puhutaan voiko rottien verellä elää niin vastaus on, Selviytyä kyllä, elää ei.Tärkeä ja rakas harrastus voi olla "henkireikä". Onko tämä viittaus anatomiaan? Eli ilman "henkireikää" ei voi elää.
Tuohan on nykypäivänä lyhennetyssä muodossa käytössä. Näillä mennään.Eli mennään näillä eväillä
Käytetäänkö ilmaisua "mennä sänkyyn" jonkun kanssa huomattavasti vähemmän kuin 10-15 vuotta sitten, vai olenko vain erilaisessa seurassa nykyään?
Tuntuu, että ilmaisu on vanhentunut kuten "maata" jonkun kanssa on ollut jo sitä ennen.
Kyllä mutta maata voi viitata sekä makaamiseen siis makuuasennossa tai jos makaat jonkun kanssa niin se tarkoittaa seksiä. Ihan niinkuin mennä jonkun kanssa sänkyyn. Voisin kuvitella ennen olleen soveliaampaa käyttää "kiltimpiä" ilmaisuja.minä muistelen että "mennään maate" eli mennään nukkumaan.
Muodossa maata joku (ei siis kanssa) tuo ilmaisu kuuluu kieltämättä tähän keskusteluketjuun. Esimerkki vuoden 1975 isyyslaista: "Tuomioistuimen on vahvistettava, että mies on lapsen isä, jos on selvitetty, että mies on maannut äidin lapsen siittämisaikana, ja lapsen äidin sekä miehen lausumat ja kaikki muut seikat huomioon ottaen voidaan pitää todistettuna, että mies on siittänyt lapsen."Kyllä mutta maata voi viitata sekä makaamiseen siis makuuasennossa tai jos makaat jonkun kanssa niin se tarkoittaa seksiä.
"Pöytä koreaksi", sitähän käytetään edelleen suhteellisen usein. Ja lapsi voi olla "vieraskorea", eli käyttäytyy kyläillessä kiltisti mutta kotona perheen kesken ei."Pistää jalalla koreaksi"
Pohjois vaiko Etelä-Koreaksi
"Pistää jalalla koreaksi"
Pohjois vaiko Etelä-Koreaksi
Onhan tuo vähän huonosti ilmaistu, mutta "Vain ajan vastaus" kuulostaa pöhköltä."Vain ajan kysymys"
Siis mitä se oikein kysyy?
Tarkoittaa että ei ole kysymys siitä tapahtuuko x vaan (on kysymys) ainoastaan siitä, koska jotain tapahtuu = On vain ajan kysymys koska tapahtuu x.Onhan tuo vähän huonosti ilmaistu, mutta "Vain ajan vastaus" kuulostaa pöhköltä.
Tarkoittaa että ei ole kysymys siitä tapahtuuko x vaan (on kysymys) ainoastaan siitä, koska jotain tapahtuu = On vain ajan kysymys koska tapahtuu x.
Voisko tuota pitää vakiintuneena suomenkielisenä ilmaisuna vai onko se huonoa suomea ja välitettävä ilmaisu?
Yleisestikin, kun sanotaan että "kysymys on" jostain, onko silloin kysymyksessä vähän kankea ilmaus? Ja etenkin "kysymyksessä on" tai vielä virkakielisemmin "kyseessä on".
Hienosti oivallettu, usein käytetään tuota "kyseessä oleva työpaikan hakija" jne..
Sitten hämmästyttää monesti tämä sanojen "tuplaaminen"
En nyt heti muista esimerkkejä, mutta yksikin lause sisälsi tekstin "....oli oli......." jne..
Tuo kuulostaa vähäsen omituiselta ja tekstissä näyttää ihan kirjoitusvirheeltä