Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
"kaadoin" kahvia mukiin.
joskus sanottiin kait slangina "kaasin".
kuulostaako tutulta?
 
Tulee multakin luontevasti kaajoin. Olisko sitten Karjalan murteen kaikuja vai Oulun puheenpartta...
Mäkin voisin sanoa noin, mutta tarkoittaisin tällöin "valkolaisin" tai "ei-mustalaisin". Ymmärrän kyllä tuon kaatamisenkin.

Mannelavetti olikin ennakkoluulosta huolimatta lastattu kaajoin.
 
Mäkin voisin sanoa noin, mutta tarkoittaisin tällöin "valkolaisin" tai "ei-mustalaisin". Ymmärrän kyllä tuon kaatamisenkin.

Mannelavetti olikin ennakkoluulosta huolimatta lastattu kaajoin.
Luulin että se on "kaaje" eikä "kaajo" mitat taitavatkin käyttää molempia.

Onko " kaaretaa länsimurteissa sitten? Ja "kaaretahan" pohojalaasta?
 
Luulin että se on "kaaje" eikä "kaajo" mitat taitavatkin käyttää molempia.

Onko " kaaretaa länsimurteissa sitten? Ja "kaaretahan" pohojalaasta?
Minulla on niin paha sekamurrevamma, että kielitaju ei enää tunnista kovin tarkoin.

Voisin kuitenkin ajatella, että kaaretaan olisi mansen lisäksi ylipäänsä hämäläismurretta ja kyllähän se länteenkin Kokemäenjokea pitkin ulottuu. Kuitenkaan koko lännessä yleisesti ei ole mikään normi rikkoa deetä. Eiköhän pohojalaanen tai vähän pohjoisempi otus voisi sanoa kaaretahan ja hyvin pohjoisessa ehkä jopa kaarethan.
 
Kun henkilö tai henkilöt esitellään juhlallisesti, saatetaan käyttää tällaista fraasia:
"Saammeko esitellä: xxx."

Eikö tuohon kuitenkin kuuluisi kysymysmerkki mukaan, sillä "saammeko" on kysymyssana? Olen ollut siinä uskossa, että kieliopin mukaan kysymyssanan yhteydessä on aina kysymysmerkki.

Toisaalta kuulostaa jotenkin oudolta käyttää tuossa yhteydessä kysymysmerkkiä.

Edit:
Tai eihän kysymyssanan yhteyteen aina kysymysmerkkiä tule. Mutta tuo fraasi on sellainen, että jos sanan "esitellä" tilalle laittaa minkä tahansa muun verbin, niin tuskin kukaan jättää kysymysmerkin pois:
"Saammeko syödä?"
"Saammeko sanoa?"
 
Viimeksi muokattu:
Tämä nyt enemmän murretta kuin museosanastoa mutta menkööt: Mitä nämä ovat Lapissa?

IMG_20200614_100352[1].jpg


Vastaus: Kompiaisia :p
 
Ei suoranaisesti museosana mutta tajusin juuri että sirkkeli on lainasana. Sen oikea suomennos pyörösaha on aika museotavaraa.
Ruotsissa kyseinen tuote on Cirkelsåg joka lausutaankin sirkkelsoog joten ei tarvitse sanan etymologiaa kauan (tai kaukaa) etsiä
 
Samaa mieltä tuosta. Rovaniemellä näitä kuulee. Jopa ylempänäkin Suomea. :)

muoks
Jaa sanotaanko Oulussakin noin? :D
Muistan tästä olleen puhetta aiemminkin. Kerrottiin että
Samaa mieltä tuosta. Rovaniemellä näitä kuulee. Jopa ylempänäkin Suomea. :)

muoks
Jaa sanotaanko Oulussakin noin? :D
Tästä on ollut puheeltakin täällä: tarinan mukaan oululaiset merimiehet olisivat tuoneet lapsille karkkia Ranskan satamista ja siellä myyjä oli osoittanut karkkeja ja sanonut "Combien" joka kai tarkoittaa "kuinka paljon?". Lapsille sitten kerrottiin että karkit ovat "kompiaisia".
 
Tästä on ollut puheeltakin täällä: tarinan mukaan oululaiset merimiehet olisivat tuoneet lapsille karkkia Ranskan satamista ja siellä myyjä oli osoittanut karkkeja ja sanonut "Combien" joka kai tarkoittaa "kuinka paljon?". Lapsille sitten kerrottiin että karkit ovat "kompiaisia".
Kiitoksia infosta. :):syes:

lisäys
Ainahan tarinalla on alkuperä ja joskus tavallisetkin asiat saavat uuden merkityksen kun huomaa/ottaa selvää mistä nimi juontuu vaikka esineelle. Rannikoilla varsinkin tulee aikamoisia sekoituksia niiden kanssa. Saattaa tulla ihan huvittaviakin juttuja kuten tuo kompiais-juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia infosta. :):syes:

lisäys
Ainahan tarinalla on alkuperä ja joskus tavallisetkin asiat saavat uuden merkityksen kun huomaa/ottaa selvää mistä nimi juontuu vaikka esineelle. Rannikoilla varsinkin tulee aikamoisia sekoituksia niiden kanssa. Saattaa tulla ihan huvittaviakin juttuja kuten tuo kompiais-juttu.
Tuossa kun googlasin asiaa niin toinen selitys on että kompiais-sanan alkuperä saattais olla ihan vaan ruots. "konfekt" . Sehän olisikin sitten saattanut tulla Tornion kautta siinä missä etelästäkin. Tietty meidän "konvehti" on samaa sukua ja liekö ranskan lainaa sekin,.confet.
 
Kun henkilö tai henkilöt esitellään juhlallisesti, saatetaan käyttää tällaista fraasia:
"Saammeko esitellä: xxx."

Eikö tuohon kuitenkin kuuluisi kysymysmerkki mukaan, sillä "saammeko" on kysymyssana? Olen ollut siinä uskossa, että kieliopin mukaan kysymyssanan yhteydessä on aina kysymysmerkki.

Toisaalta kuulostaa jotenkin oudolta käyttää tuossa yhteydessä kysymysmerkkiä.
Kysymyslause voi olla myös retorinen kysymys. Tällöin se on lähinnä toteamus, eikä siihen odoteta vastausta. Sen voi lopettaa pisteeseenkin:
Mistä sen nyt niin varmasti tietää.
 
Ei suoranaisesti museosana mutta tajusin juuri että sirkkeli on lainasana. Sen oikea suomennos pyörösaha on aika museotavaraa.
Ruotsissa kyseinen tuote on Cirkelsåg joka lausutaankin sirkkelsoog joten ei tarvitse sanan etymologiaa kauan (tai kaukaa) etsiä
Riippuu sahasta, kuinka vakiintuneesti sitä sirkkeliksi sanotaan ja paljonko lisämääreitä se kaipaa. Ei sinänsä pyörösaha ole museosana. Sehän on oleellinen termi erottamaan tietynlainen saha esimerkiksi vannesahaan tai ketjusahaan perustuvasta ratkaisusta.
 
Retorinen kysymys oli toki käsitteenä tuttu, mutta enpä ollut ajatellut, että se ei aina tarvitse kysymysmerkkiä.
 
tuossa on viisi hirttä poikittain

Edit: muistui toinenkin jota vieläkin 2020 käytän:"päällepäsmäri"
muistaako muut?
 
Joo viis hirttä on tietenkin poikki siitä kohtaa missä on ovi. Näin minä olen ainakin tulkinnut.

Määrä kuulostaa ehkä vähän vähältä: jos olis vaikka 30 senttisiä hirsiä ( siis koko pituudeltaan) niin viidellä hiirellä sais vasta puolitoistametrisen uksen. Vanhaan aikaan puut oli paksumpia ja ovet matalampia, mutta aika vähältä kuitenkin kuulostaa. Pitääkin käydä tuolla Seurasaaren ulkomuseossa kattomassa olisko siellä tosiaan "viis poikki" jossain talossa.

Laskekaapa joku modernissa hirsitalossa asuva että montako hirttä teillä on oven kohdalta poikki?
 
Tärkeä ja rakas harrastus voi olla "henkireikä". Onko tämä viittaus anatomiaan? Eli ilman "henkireikää" ei voi elää.
 
Tärkeä ja rakas harrastus voi olla "henkireikä". Onko tämä viittaus anatomiaan? Eli ilman "henkireikää" ei voi elää.
Tähän vois vastata veren vangit elokuvassa olleella vampyyrien välisellä keskustelulla. Kun puhutaan voiko rottien verellä elää niin vastaus on, Selviytyä kyllä, elää ei.
 
"Jatketaan samaa rataa"
Eli mennään näillä eväillä
eli mennään kuten ennenkin :)
 
Käytetäänkö ilmaisua "mennä sänkyyn" jonkun kanssa huomattavasti vähemmän kuin 10-15 vuotta sitten, vai olenko vain erilaisessa seurassa nykyään? :)

Tuntuu, että ilmaisu on vanhentunut kuten "maata" jonkun kanssa on ollut jo sitä ennen.
 
Käytetäänkö ilmaisua "mennä sänkyyn" jonkun kanssa huomattavasti vähemmän kuin 10-15 vuotta sitten, vai olenko vain erilaisessa seurassa nykyään? :)

Tuntuu, että ilmaisu on vanhentunut kuten "maata" jonkun kanssa on ollut jo sitä ennen.

minä muistelen että "mennään maate" eli mennään nukkumaan.
 
minä muistelen että "mennään maate" eli mennään nukkumaan.
Kyllä mutta maata voi viitata sekä makaamiseen siis makuuasennossa tai jos makaat jonkun kanssa niin se tarkoittaa seksiä. Ihan niinkuin mennä jonkun kanssa sänkyyn. Voisin kuvitella ennen olleen soveliaampaa käyttää "kiltimpiä" ilmaisuja.

E: pienenä lisähuomautuksena sinuhe egyptiläisessä vaimon kanssa iloittiin.
 
eilen illalla ennen nukkumaan menoa hokasin hyvän sanonnan, mutta tietty olin liian väsynyt kirjoittamaan sitä ylös :(
olkoot nyt sitten vaikka tämä tavallinen
"huulen heitto"..
jatketaan kunhan muisti palaa pätkittäin, miksi ei sitten muisti polttaa pätkittäin...
 
Kyllä mutta maata voi viitata sekä makaamiseen siis makuuasennossa tai jos makaat jonkun kanssa niin se tarkoittaa seksiä.
Muodossa maata joku (ei siis kanssa) tuo ilmaisu kuuluu kieltämättä tähän keskusteluketjuun. Esimerkki vuoden 1975 isyyslaista: "Tuomioistuimen on vahvistettava, että mies on lapsen isä, jos on selvitetty, että mies on maannut äidin lapsen siittämisaikana, ja lapsen äidin sekä miehen lausumat ja kaikki muut seikat huomioon ottaen voidaan pitää todistettuna, että mies on siittänyt lapsen."
 
"Katsoa niin pitkälle kuin silmä kantaa/siintää"

"Pistää jalalla koreaksi"
Pohjois vaiko Etelä-Koreaksi :)
 
Onhan tuo vähän huonosti ilmaistu, mutta "Vain ajan vastaus" kuulostaa pöhköltä.
Tarkoittaa että ei ole kysymys siitä tapahtuuko x vaan (on kysymys) ainoastaan siitä, koska jotain tapahtuu = On vain ajan kysymys koska tapahtuu x.

Voisko tuota pitää vakiintuneena suomenkielisenä ilmaisuna vai onko se huonoa suomea ja välitettävä ilmaisu?

Yleisestikin, kun sanotaan että "kysymys on" jostain, onko silloin kysymyksessä vähän kankea ilmaus? Ja etenkin "kysymyksessä on" tai vielä virkakielisemmin "kyseessä on".
 
Tarkoittaa että ei ole kysymys siitä tapahtuuko x vaan (on kysymys) ainoastaan siitä, koska jotain tapahtuu = On vain ajan kysymys koska tapahtuu x.

Voisko tuota pitää vakiintuneena suomenkielisenä ilmaisuna vai onko se huonoa suomea ja välitettävä ilmaisu?

Yleisestikin, kun sanotaan että "kysymys on" jostain, onko silloin kysymyksessä vähän kankea ilmaus? Ja etenkin "kysymyksessä on" tai vielä virkakielisemmin "kyseessä on".


Hienosti oivallettu, usein käytetään tuota "kyseessä oleva työpaikan hakija" jne..

Sitten hämmästyttää monesti tämä sanojen "tuplaaminen"
En nyt heti muista esimerkkejä, mutta yksikin lause sisälsi tekstin "....oli oli......." jne..
Tuo kuulostaa vähäsen omituiselta ja tekstissä näyttää ihan kirjoitusvirheeltä :)
 
Hienosti oivallettu, usein käytetään tuota "kyseessä oleva työpaikan hakija" jne..

Sitten hämmästyttää monesti tämä sanojen "tuplaaminen"
En nyt heti muista esimerkkejä, mutta yksikin lause sisälsi tekstin "....oli oli......." jne..
Tuo kuulostaa vähäsen omituiselta ja tekstissä näyttää ihan kirjoitusvirheeltä :)

Voisinko hetken päästä päästä päästä kertomaan. :P
 

Statistiikka

Viestiketjuista
263 073
Viestejä
4 561 313
Jäsenet
75 103
Uusin jäsen
Bronto Skyleif

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom