Museosanasto...

[Memory]

kaiva "kuvetta"
kuve?

 

[axxu]

kaiva "kuvetta"
kuve?

Kuve on tuossa lonkan ja kylkiluiden välimaastossa. Siellä nurkilla sijaitsee myös takin povitasku jossa lompsaa usein säilytetään.

 

[voffer]

kaiva "kuvetta"
kuve?

Kylki. Kyljellä on varmaan joku rahatasku usein ollut.

 

[TheMeII]

Voisko olla tää kellotasku?

(Kulta)kellot oli aika arvokkaita niin rosvo vois käskeä kaivamaan taskukellon esille vaikka sitä kahisevaa ei ny oiskaan muuten päällä.

 

[namlepo]

Kupeideni hedelmät siellä taas paukutravat menenään.

 

[Memory]

"Porkistapa vasta poru nousi"
Käännä tämä esim. Englantilaiselle kaverille

 

[Memory]

Mistä tulee sanonta:
"totinen kuin torvensoittaja"?

 

[Romuvarasto]

Mistä tulee sanonta:
"totinen kuin torvensoittaja"?

En ole miettinyt mutta torvensoittajalla on kyllä suu supussa kun puhaltaa.

 

[Memory]

unenpöpperössä, ajaa lumipöpperössä
mikä on "pöpperö" ei siis "pöperö"

Edit: "Jalka meni"
minne se meni?
paremminkin että jalka meni hajalle, sattui jalkaan.

kun astuin "tyhjään" astua harhaan, oli jyrkkä pudotus niin laiton että "jalkan melkein meni"

edit, pari lisää

"riippakivi"
sitten "naudan lehmän vuota" siis vuota? eihän se ole edes mikään sana mikä tarkoittaa mitään :o

 

[Memory]

"pataluhta" sehän on kuin pataluhta.
joku padan alle laitettava joku juttu, kertokoot muut ketkä tietää.
hyvää viikonloppua <3

 

[bypass]

Riippakivi? Semmoinen ankkurin korvikkeena toiminut raskas kivi, muistan kuulleeni.
Pöpperöstä arvaisin, että pelkästään pöperön muunnos. Eli puuronsakea lumipyry tai väsyneenä ajatus kulkee kuin puurossa.
Saa korjata

 

[Tonnin Seteli]

sitten "naudan lehmän vuota" siis vuota? eihän se ole edes mikään sana mikä tarkoittaa mitään :o

Vuota on ihan tavallinen yleiskielinen nimitys eläimen irrotetulle nahalle. Perussanastoa.

"Naudan lehmän vuota" ei ole järkevästi ilmaistu. Kuulostaa joltain hassunhauskalta sadattelulta kuten vaikka "hevosen lehmän perse".

 

[petepas]

"pataluhta" sehän on kuin pataluhta.
joku padan alle laitettava joku juttu, kertokoot muut ketkä tietää.
hyvää viikonloppua <3

Patalaiska

 

[MrB]

"pataluhta" sehän on kuin pataluhta.
joku padan alle laitettava joku juttu, kertokoot muut ketkä tietää.
hyvää viikonloppua <3

Luhta on yhden sortin suo.

 

[jurristi]

Totta, mutta se ei liity pataluh[t]aan mitenkään.

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_(1996_2010)/haukkui_pataluhaksi

 

[Memory]

"Astua" astuttaa hevonen.

Astu selkään.

eihän tuo ole mistään kotoisin, astua on kävellä.

"Mumi" anna mumi, pusu suukko

 

[PornReindeer]

"Mumi" anna mumi, pusu suukko

Missä tämmöistä kuulee?

 

[axxu]

Missä tämmöistä kuulee?

Toivottavasti ei missään. Kenkää antaisin suukon sijaan jos joku tuollaista tulee pyytelemään.

 

[Memory]

Missä tämmöistä kuulee?

Karjalasta kotoisin, lähinnä lapsille tarkoitettu "anna äidille mumi"
Astuttaa, minusta mennä jonnekkin, astui alas tuonelaan.
Tuo kuulostaa kyllä tosi wanhalta suomelta.

Tosin "Ole hyvä ja astu alas" tulla tikapuilta alas, jotenkin "liikkeeseen" liittyvää toimintaa?

 

[Memory]

"Ei vaineskaan"
tuttuko monille?
tuli tuossa heti mieleen.

"sä olet sitten tyhmä....ei vaineskaan" jne..
ei voida usein sanoa muodossa "ei sittenkään" ei kuulosta hyvältä

 

[TheMeII]

"Ei vaineskaan"
tuttuko monille?
tuli tuossa heti mieleen.

"sä olet sitten tyhmä....ei vaineskaan" jne..
ei voida usein sanoa muodossa "ei sittenkään" ei kuulosta hyvältä

Tuo vainen -> vainenkaan -> vaineskaan on nyt kerrankin ketjun otsikon mukainen sana. Nuo alkuperäiset on tainneet kuolla jo täysin pois ja tuo vaineskaan on uutena muunnoksena edes vähän henkitoreissaan enää.

 

[axxu]

Tuo vainen -> vainenkaan -> vaineskaan on nyt kerrankin ketjun otsikon mukainen sana. Nuo alkuperäiset on tainneet kuolla jo täysin pois ja tuo vaineskaan on uutena muunnoksena edes vähän henkitoreissaan enää.

Eikö tuo 'vaineskaan' ole vain vääntö sanasta 'vaiskaan' joka taas tarkoittaa että ei olla tosissaan?

tuli tuossa heti mieleen.

Tarkoititkö että tuli yhtäkkiä mieleen?

 

[TheMeII]

Eikö tuo 'vaineskaan' ole vain vääntö sanasta 'vaiskaan' joka taas tarkoittaa että ei olla tosissaan?

En vaan kantasana on tuo runollinen vainenkin (tosiaan) josta kieltomuoto ei vainenkaan ja murremuoto ei vaineskaan josta ei vaiskaan vielä lyhennös.

 

[Memory]

Eikö tuo 'vaineskaan' ole vain vääntö sanasta 'vaiskaan' joka taas tarkoittaa että ei olla tosissaan?



Tarkoititkö että tuli yhtäkkiä mieleen?

Just näin, tuli miele-pölyimuri sarjakuva mieleen mutta en laita tänne kun ei ole k18 ettei kukaan loukkaannu..

Eikös sitten me ainakin lapsena sanottiin "ei vainkaan"?

 

[ttm]

"sä olet sitten tyhmä....ei vaineskaan" jne..
ei voida usein sanoa muodossa "ei sittenkään" ei kuulosta hyvältä

Johtuu siitä, että "ei sittenkään" sisältää jonkin sortin mielenmuutoksen, ts. "äsken olin sitä mieltä mutta perun puheeni". "Ei tosi" tms. olisi enemmän samanmerkityksinen.

 

[TheMeII]

Johtuu siitä, että "ei sittenkään" sisältää jonkin sortin mielenmuutoksen, ts. "äsken olin sitä mieltä mutta perun puheeni". "Ei tosi" tms. olisi enemmän samanmerkityksinen.

Ei oikeesti sopis paremmin

 

[ttm]

Ei oikeesti sopis paremmin

Onko "ei tosi" ja "ei oikeesti" välillä millainen merkitysero? Omaan korvaan kuulostaavat samaa tarkoittavalta.

 

[TheMeII]

Onko "ei tosi" ja "ei oikeesti" välillä millainen merkitysero? Omaan korvaan kuulostaavat samaa tarkoittavalta.

Ei vaan sulavuusero. Ei oikeesti kuulostaa puhutulta. Ei tosi ohjelmoinnilta.

 

[ttm]

Ei vaan sulavuusero. Ei oikeesti kuulostaa puhutulta. Ei tosi ohjelmoinnilta.

Juu, siksi "tms.". Pointtini oli kuitenkin merkityksessä. Joskin "ei tosi" on kyllä ihan paljon puheessakin kuulemani, lieneekö jotain alueellisia eroja. Tosin paljon puheessa käytetytkin ilmaisut voivat kuulostaa jonkun korvaan epäsulavalta.

lisäys: pointtini oli merkityksessä = väittäisin, että syy siihen, miksi tuo alkuperäisessä esimerkissä mainittu "ei sittenkään" ei kuulosta hyvältä on merkitysero eikä sulavuusero, kuten näissä kahdessa jälkimmäisessä esimerkissä. Se on kuitenkin se asia, mikä eniten tuntuu korvassa fiilikseltä "ei tätä vaan voi näin sanoa". Kun se ei tarkota sitä mitä tarkoitetaan. Sulavuusero on huomattavasti miedompi särähdys kielikorvassa.

lisäys2: huh, siinäpä lisäyksessä sulavuudeltaan karmeaa tekstiä kerrakseen. Toivottavasti saa selvää...

 

[Memory]

Sitten on vielä, "ei todellakaan" , ei tosiaankaan,

 

[Selvänänäkijä]

Ilmeisesti väärti/väärtti on myös museosanastoa kun nuoriso tuntuu käyttävän järjestään käytännössä samaa tarkoittavaa väännöstä englannista, eli wörtti.

 

[munse]

"Sulassa sovussa". Taidanpa ryhtyä viljelemään englanninkielistä käännöstä "in molten concord".

 

[MrB]

"Sulassa sovussa". Taidanpa ryhtyä viljelemään englanninkielistä käännöstä "in molten concord".

Ja sulavalinjaisista autoista ym. myös

 

[Memory]

Jotain wanhaa Ruåtsia:
"Hilda tekee hyvin"
eli "ole hyvä" ja ....esim. istu. "Tekee hyvin ja istuu alas"

 

[stumpu]

Jotain wanhaa Ruåtsia:
"Hilda tekee hyvin"
eli "ole hyvä" ja ....esim. istu. "Tekee hyvin ja istuu alas"

Pieni ot:
Aina vieraissa pyydetään istumaan. Tykkään itse kuitenkin seistä useimmiten, ainakin alkuun. Teen varmaan pahasti kun en istu käskettäessä.

On ollut kyllä sanojakin Mielessä tähän ketjuun, mutta ei muistu nyt Mieleen.

 

[Memory]

Pieni ot:
Aina vieraissa pyydetään istumaan. Tykkään itse kuitenkin seistä useimmiten, ainakin alkuun. Teen varmaan pahasti kun en istu käskettäessä.

On ollut kyllä sanojakin Mielessä tähän ketjuun, mutta ei muistu nyt Mieleen.

Kuten sanottu, on yksi sarjakuva jossa tulee Mieleen, Miele-on mm. pölynimuri, ei sen enempää näin yleisellä tasolla

Välillä minä istun jos tuoli on hyvä ja olen väsynyt, muuten tykkään kanssa seistä jos olen istunut muuten koko päivän.
Sama täällä, ennen nukahtamista tulee kivoja sanoja mieleen, kautta muistan mutta aamulla unohdan ne sitten

 

[munse]

Kumpi on "arskojen" eli aurinkolasien alkuperä? Kesällä otetaan arskaa eli aurinkoa, mutta toisaalta Iso Arska oli tunnetuimmassa roolissaan pleksit päässä.

 

[TheMeII]

Kumpi on "arskojen" eli aurinkolasien alkuperä? Kesällä otetaan arskaa eli aurinkoa, mutta toisaalta Iso Arska oli tunnetuimmassa roolissaan pleksit päässä.

Mulle se ainakin on arskasta joka möllöttää taivaalla

 

[Memory]

Tuli tuossa vastaan hauska sana "ilmailu" ei siis "ilveily".
Eli "ketä kiinnostaa ilmailu"
Paremmin sopisi "lentoliikenne" eikä "ilmailu" tai sitten on suoraan lainattua kuten esim.
"lainelauta-lainelautailu"
Mihin on hukkunut sana "lentäminen kiinnostaa"....

 

[axxu]

Tuli tuossa vastaan hauska sana "ilmailu" ei siis "ilveily".
Eli "ketä kiinnostaa ilmailu"
Paremmin sopisi "lentoliikenne" eikä "ilmailu" tai sitten on suoraan lainattua kuten esim.
"lainelauta-lainelautailu"
Mihin on hukkunut sana "lentäminen kiinnostaa"....

Jos autoilu kiinnostaa niin eipä sitä silloinkaan kukaan sano että "minua kiinnostaa moottoriliikenne" tai pyöräilystä että "pyöräliikenne". Autoilu, samoilu, juopottelu, penninvenyttely, kaahailu, kirjoittelu, löytyyhän noita -lu -ly loppuisia vaikka kuinka paljon.

 

[munse]

Tuli tuossa vastaan hauska sana "ilmailu" ei siis "ilveily".
Eli "ketä kiinnostaa ilmailu"
Paremmin sopisi "lentoliikenne" eikä "ilmailu" tai sitten on suoraan lainattua kuten esim.
"lainelauta-lainelautailu"
Mihin on hukkunut sana "lentäminen kiinnostaa"....

"Ilmailu" ei rajaa pois harvinaisempia ilmassa liikkumisen keinoja, kuten vaikka kuumailmapallot, laskuvarjot ja liitopuvut.

 

[TheMeII]

"Tahi" kun yritetään kuulostaa viralliselta.

sillä saa itsensä kuulostamaan vaan vanhalta kun laeissakin käytetään nykyään tai sekä taikka sanoja

 

[Memory]

Mistä tulee "hirtehinen"
eikös sanota, "se oli hirtehinen vitsi"?

Entäs kuura?
Kuuran kukka.

 

[jurristi]

Hirtehinen tarkoittanee kirjaimellisesti samaa kuin hirsinen, mutta viittaa tuossa yhteydessä hirttämiseen. Englannin kielessä on vastaavanlainen ilmaisu gallows humor. Kielitoimiston sanakirjan mukaan hirtehishuumori on karkeaa huumoria vakavassa tilanteessa. Sanan alkuperä liittyy hirttopaikalla lausuttuihin vitsikkäisiin viimeisiin sanoihin ynnä muuhun hirttämiseen liittyvään vitsailuun.

 

[Esterhaus]

Mistä tulee "hirtehinen"
eikös sanota, "se oli hirtehinen vitsi"?

Entäs kuura?
Kuuran kukka.

Kuura. Ei kai sillä sanalla mitään kovin merkillistä etymologista perää ole. Yksi monista suomen kielen talvisia ilmiöitä kuvaavista sanoista, joita meillä kyllä riittää. Wikipedia kertoo, että syntyvät suoraan vesipisaroista härmistymällä jollekin pinnalle. Eikös se ihan tänäkin päivänä ole aivan käypä ja yleisesti käytetty sana. Esim. puiden oksat voivat olla kuuran peitossa tai maa kuurassa. Kuurankukka on tuommoinen runollisempi sana kuuran fraktaalikuvioille.

 

[jurristi]

kuura - Wiktionary
"Etymology
Uncertain. Variously connected with Proto-Germanic *skūrō and (supposed) Proto-Uralic *kura, but both proposals suffer from problems."

Sanan alkuperä on siis hämärän peitossa. Ensin mainitun arvelun mukaan se olisi samaa alkuperää kuin sääilmiötä kuvaava sana "kuuro".

 

[Romuvarasto]

Hassua mutta jostain syystä Suomessa on kymmeniä sanoja lumelle. Grönlantilaisilla on vielä enemmän, kuulemma mitään lunta tarkoittavaa yleiskäsitettä ei olisi. Tässä on lista suomen kielen lunta tsrkoittavista sanoista: Luettelo lunta tarkoittavista suomen kielen sanoista – Wikipedia

Arabian kielinen kaveri kertoi että heillä on lumelle yksi sana, "thalaj" ثلج

Vastaavasti kuulemma arabian kielessä on kymmenittäin sanoja jotka kaikki ovat suomeksi "kameli".

 

[Euphemos]

Tänään 1.12.2020 vietämme David Emanuel Daniel Europaeuksen, kansanomaisemmin Taavi Manu Taneli Äyräpään syntymän 200-vuotisjuhlaa. Europaeus oli nykymuotoisen Kalevalan (1849) ja postuumisti Sibeliuksen sekä Tolkienin innoittaja ja hänen jäljiltään on edelleen aktiivikäytössä 200 suomen kielen sanaa, mutta koreilemattoman irtolaisuutensa ja rajoja rikkovien teorioidensa vuoksi häntä karsastettiin aikalaistensa toimesta.

Koronarajoitusten myötä tämäkin juhlallisuus jää marginaaliin Savitaipaleen hiljaiselle kirkonkylälle Kouvolan koillispuolelle.

Tämä kummallinen mies keksi kymmeniä sanoja, joita sinäkin käytät päivittäin – ilman häntä Tolkienin maailmankuulu fantasiaklassikko olisi voinut jäädä syntymättä

Savitaipaleella 1.12.1820 syntynyt Europaeus toi suomen kieleen yli 200 sanaa ja Kalevalaan yhden sen tunnetuimmista henkilöistä.

yle.fi

Europaeus, David Emanuel Daniel (1820 - 1884) - Kansallisbiografia

 

[munse]

olla haltioissaan (engl. to be in one's elves)

 

[TheMeII]

olla haltioissaan (engl. to be in one's elves)

Onkos olla haltioitunut sitten to be elfinated?