Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Nevada on aika paljon autiomaata, niin sinne on hyvä lähettää ihminen kuolemaan.
En tiedä on onko jo mainittu, mutta pitkäripainen on minulla suuntana tänään, eli Alkon kautta.
Ja ku ne tukarit oli ihan tuhannen jumissa se puhelin huus vielä aamu kuus niitä klo 00:00 lähetettyjä hyvää uuttavuotta!!!!! viestejä.Tekstari, aka tekstiviesti. Ei kai historiasanastoa, mutta asiaa liipaten, niin eipä tästä nyt ole niin hirveän montaa vuotta kun tuli sen +100 tekstaria että hyvää joulua - ja uutta vuotta. Näppäile noihin kaikkiin sitten vastaus kohteliaisuudesta. Onneksi tuo tapa on jäänyt pois ja samat hoituu muuten somessa paljon helpommin.
Niin, ja samaan aiheseen, kuinka moni tietää kaverin @osoitteen, sekin on jäänyt pois, ainakin mitä omia havaintoja.
Ja ku ne tukarit oli ihan tuhannen jumissa se puhelin huus vielä aamu kuus niitä klo 00:00 lähetettyjä hyvää uuttavuotta!!!!! viestejä.
"Pannaan pöytä koreaksi"
Jalalla koreaksi, hitsi mitä sanoja, laittaa joku koreaksi, kauniiksi.
Nykyään on paljon helpompaa. Aivokuolleet pyörivät somessa keskenään öyhöttämässä, joten he unohtavat ainakin näissä spammikampanjoissa somen ulkopuolelle jättäytyneet. Siunattu hiljaisuus.Tekstari, aka tekstiviesti. Ei kai historiasanastoa, mutta asiaa liipaten, niin eipä tästä nyt ole niin hirveän montaa vuotta kun tuli sen +100 tekstaria että hyvää joulua - ja uutta vuotta. Näppäile noihin kaikkiin sitten vastaus kohteliaisuudesta. Onneksi tuo tapa on jäänyt pois ja samat hoituu muuten somessa paljon helpommin.
Niin, ja samaan aiheseen, kuinka moni tietää kaverin @osoitteen, sekin on jäänyt pois, ainakin mitä omia havaintoja.
Ja ku ne tukarit oli ihan tuhannen jumissa se puhelin huus vielä aamu kuus niitä klo 00:00 lähetettyjä hyvää uuttavuotta!!!!! viestejä.
Piirun verran=vähän, piiru on tykistössä käytettävä kulmamitta. Koska 1° tekee kymmenien kilometrien päässä liian suuren heiton on ympyrä (360°) jaettu 6000 osaan.
Tykistöpiiru taas vaihtelee maittain niin, että Suomessa ja Venäjällä ympyrä jaetaan 6000 piiruun, Ruotsissa 6300 piiruun ja NATO:ssa 6400 piiruun.
Kyl, ja nuo puli-sanat...puliukko, hanttapuli tai iäkkään sukulaisen käyttämä pulituuri..pulituuri on spriipohjainen kiilloke (polityr). Viitannee korvikealkoholin käyttöön. Sen sijaan puliveivari taitaa olla pikemminkin vilpistelijä?"Hanttapuli" kännikäinen jne. muistaakseni, vähäsen laitapuolenkulkija, joka itsessään on jo kiva sana
"laitapuolen kulkija" hihii...
Kysymys: Mistä tulee sana hanttapuli?
Vastaus: Vastuuntunnotonta hulttiota tarkoittavasta hanttapulista on Suomen murteiden sanakirjan mukaan eniten tietoja Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Hämeestä ja Kymenlaaksosta. Myös Helsingin slangissa sanaa on käytetty 1920-luvulta lähtien. Murteissa hanttapuli merkitsee paitsi työtä karttavaa hunsvottia myös halvaantunutta tai muuten vioittunutta.
Jälkimmäinen merkitys johtaakin luultavasti sanan juurille. Voisi ajatella, että sanan alkuosa on lainaa tai jonkinlainen väännös ruotsin hand-sanasta. Jälkiosaan -puoli (> -puli) ovat voineet olla mallina muut samantapaiset ilmaukset (käsipuoli, jalkapuoli). Murteissa tunnetaan näet myös hanttapuoli, joka merkitsee toisaalta toispuolisesti halvaantunutta tai muuten rampaa ja toisaalta myös käsikynkkää, käsipuolta (esimerkiksi "ottaa jotakuta hanttapuolesta"). Ilmaus hanttapuoli ei ole aivan nuori, sillä se on myös jo Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa v. 1874. Merkityksenä on toispuolisesti vammautunut tai halvaantunut. Samaa merkitseviä samantapaisia sanoja Lönnrotilla on muitakin: hantta, hantelapuoli, hantelaspuoli, hantera(puoli), hanteras(puoli). Näistä vanhimpia lienee hanteraspuoli, joka on mukana jo Daniel Jusleniuksen sanakirjassa v. 1745.
Ehkäpä hanttapulin nykymerkitys on vanhemman merkityksen laajentumista: hanttapulihan on tavallaan henkisesti "toistaitoinen".
Lopuksi on vielä puhuttava puliveivaamisesta, josta aina silloin tällöin keskustellaan kielipalstoilla. Sekä Suomen sanojen alkuperän että Heikki Paunosen mukaan puliveivata on jonkinlainen väännelmä tai muunnos petkuttamista tai epärehellistä keplottelua merkitsevästä puljata- tai puljuttaa-verbistä. Mutta mistä ihmeestä tuo ”veivaaminen” siihen tulee?
Sitkeähenkisen ja suositun kansanetymologisen selityksen mukaan (jonka Paunonenkin mainitsee sanan ”toisena merkityksenä”) puliveivaaminen viittaisi pulituurin eli kiillotuslakan ”hakkaamiseen” tai ravisteluun eli tekniikkaan, jolla puliukot irrottivat pulituurin ainesosat, shellakan ja spriin toisistaan päästäkseen nauttimaan jälkimmäistä. Puliveivari olisi siis todellakin henkilö, joka ”veivaa” pulituuria. Tämä on kuitenkin kansanetymologia, jälkikäteen keksitty tulkinta. Puliveivata tunnetaan Suomen sanojen alkuperän mukaan etenkin Etelä-Pohjanmaan ja ympäröivien alueiden murteista; se ei kuulu kaupunkikulttuuriin, jossa rappioalkoholistit käyttävät teollisia korvikeaineita, vaan ympäristöön, jossa pönttö sekoitetaan tarvittaessa perinteisen sahdin, kiljun tai pontikan avulla. Eikä puliveivarin alkuperäistä merkitystä ’huijari, ketku’ voi mitenkään johtaa ’korvikealkoholia vatkaavasta surkimuksesta’.
Olisin valmis veikkaamaan, että puliveivaamisen taustalla on jollakin tapaa myös ruotsin sana spolväv, ’puolakudottu’ eli kahdella sukkulalla, toisin sanoen kahdenlaisella kudelangalla kudottu raidallinen kangas. Mutkikas kudontatekniikka on saattanut toimia kielikuvana jonkinlaiselle vähän silmänkääntäjämäiselle ja rehellisyyden rajoja hipovalle näppäryydelle, ja erilaisten lankojen sekoittaminen on sekin yleinen epärehellisyyden ja epäaitouden vertauskuva: suomen puolivillainen, ruotsin halvylle tai saksan halbseiden ’puolisilkkinen’ tarkoittavat ”epäluotettavaa, epämääräistä (henkilöä tai seurapiiriä)”. Ehkä ruotsin sanaa ei ole loppuun saakka edes ymmärretty, se on vain kuulostanut vitsikkäältä ja yhdistynyt suomalaisen kielikorvassa tuohon jonkinlaista petkutusta merkitsevään puljaamiseen tai puljuttamiseen samoin kuin helposti jonkinlaista ”vääntelyä, kiertelyä” kuvaavaan veivaamiseen.
Peninkulma, eli tasan 10 km (vuodesta 1887 lähtien).Hauska tuo
"koreasti" elätkö kovinkin koreasti hih..
Entäs "piirun verran"?
"kiven heiton päässä"
sitten oli joku koiraan liittyvä mitta en nyt muista mikä
Poronkusema, on matka minkä voi poro kulkea kusematta. Voi olla 7.5 kilometriä.
Joo ja poro joka on muuten selviytymisen mestari, ei voi pidättäö liian kauan. Jos ei poro pääse kuselle virtsa väkevöityy (?) Niin että se ei saa tiristettyä tippaakaan ja heittää henkensä. Tilanne oli tietystinaika vakava myös ihmiselle joka saattoi jäädä pakkaseen. Vanhan kansan taitava poromies saattoi tuossa tilanteessa ottaa oljenkorren ja katetroida poron. [Tämä.siis jostain kuultu/luettu, en ole pohjoisesta]
Mikäs poroa estää kusemasta millon huvittaa. Kummallista on juuri se matka minkä jälkee poro pissaa. Vaikka ne nyt olisi jossain aitauksessa tai missä niitä turistihuvituksia pidetäänkään, niin kaipa ne osaa kusta ja paskoa kulkematta tiettyä matkaa. Pl. ne jotka vaeltavat laumassa ja jäävät autojen alle tilaisuuden tullen.
En kyllä ole koskaan poroa syönyt, mutta alkoi tulla nälkä
Ja vitu näitten mailien, poronkusemien, jalkojen, tuumien ja muiden mittojen kanssa
Poro ei kuse juostessaan. Jos sillä vetää rekeä niin onhan se hyvä tietää. Ettei kuole poro eestä pois.
Niitäkin kutsuttiin tuossa artikkeleissa "reindeereiksi" ja itse kuulin puhuttavan poroista. Mutta olet varmaan oikeassa.Ei varmaan syö, kun porolla tarkoitetaan Fennoskandiassa elävää puolivilliä tunturipeurasta kesytettyä kotieläintä.
Huippuvuortenpeurat asia erikseen. Predation of Svalbard reindeer by polar bears
Luulin että tässä oli joku ihan oikea knoppitieto. Ei mikään miksei jääkarhu syö pingviinejä -alakouluvitsi. Kun vielä erikseen mainittiin että paikassa jossa molempia esiintyy. Ihan sama mitä perkeleen karibuja ne Huippuvuorilla on. Tuskin sinänsä poroja, koska vähemmän suomea siellä päin haastetaan.
Reindeer käännetään usein poroksi, mutta tarkkaan ottaen se tarkoittaa peuraa. Se on tietenkin luontevinta kääntää poroksi silloin, kun puhe on nimenomaan niistä eikä muista kyseisen eläinlajin yksilöistä. Englannin kielessä ei taida olla omaa sanaa kesytetylle peuralle, joten niitäkin kutsutaan eläinlajin nimellä.Niitäkin kutsuttiin tuossa artikkeleissa "reindeereiksi" ja itse kuulin puhuttavan poroista. Mutta olet varmaan oikeassa.
Peninkulma, eli tasan 10 km (vuodesta 1887 lähtien).
Peni on vanha nimitys koiralle. Jälkimmäinen osa vaihtelee murteittain: kulma, kuorma, kuulema. Alunperin sana on luultavasti ollut peninkuulema, eli matka jonka päähän koiran haukunta voi parhaimmillaan kuulua.
En ole kyllä venttiä kuullut väsymyksen kanssa, mutta "olla ihan kuitti" on kyllä tullut monestikin vastaan.Tuli tuossa mieleeni wanha sana "ventti"
Ventti-joku korttipeli
vent tiili-joku tiili?
Ventti-avohaava
Ventti-aivan väsynyt, poikki
huokaus näitä kaikkea kivoja
Venttiseiska = kenttäradio LV 217Tuli tuossa mieleeni wanha sana "ventti"
Ventti-joku korttipeli
vent tiili-joku tiili?
Ventti-avohaava
Ventti-aivan väsynyt, poikki
huokaus näitä kaikkea kivoja
En kyllä ole koskaan poroa syönyt, mutta alkoi tulla nälkä
Venttiseiska = kenttäradio LV 217
Venttikymppi = Nokia 2110
Ventti = 21
Itse en ole venttiä kuullut väsyneestä. En tiedä missäpäin on käytössä. Naatti, sippi ja kanttuvei ovat tutumpia.
siitä vuotaa/tursuaa asiaa ulos. tosin sille on mys vekki.Jotenkin ventti tarkoittaa myös viiltoa nahkaan, kankaaseen?
Venttiili kuulostais hämärästi latinalasperäiseltä mutta en oikein tiedä miksi.
/OT
Poro on hyvää, mutta hevonen parempaa.
Muistelisin, että pulituuri liittyi johonkin aineeseen, joka "kirkastettiin" juomakelpoiseksi.
jotain puusepän lakkaa Wikipedian mukaan
tonka trukit on pehmeää kumimaista muovia. voin sanoa että ei hajoa edes 100kg kantapään alla.Nyt googletin "Tonka autot" niin ihan pilipalia ovat myymässä, koira istuu päälle niin hajoaa