Museosanasto...

[Nerkoon]

paskarinki on tuttu mullekkin
kuulin joululaulusta "pirtti" siis jokainen tietää että vanha sana on "pirtti", minusta tuo on sellainen vanha "huone" jossa on keittiö-ruokasalia ja joku makuusohva, erikseen on sitten makkari, mutta mistä toi tulee, pirtun kyllä tiedän mutta se voi tulla sanasta "spirit" :/

Makkari lienee makuuhuoneen lyhennys

 

[Memory]

juuh mutta miksi "Pirtti"? eihän tossa ole mitään "johdannaisia" :o

 

[SweeneyTodd]

juuh mutta miksi "Pirtti"? eihän tossa ole mitään "johdannaisia"

Eiköhän tuo saunapirtistä ole tullut ja matkan varrella pikkuhiljaa vakiintunut tarkoittamaan vain osaa rakennuksesta.

Edittiä:
Löysin googlella seuraavan jutun:
Saunalla ja sen kiukaalla on vuosituhantiset juuret

Vanha laina muinaisvenäjästä
Pirtti, merkityksessä ´sauna´, tunnetaan Varsinais-Suomesta, Keski-Pohjanmaalta sekä Kaakkois-Hämeestä. Se on nykyisten käsitysten mukaan ( Angela Plöger ) muinaisvenäläinen laina ja voisi ajoittua jo varhaiselle viikinkiajalle kuten muinaisvenäjästä lainatut varhaiset kristilliset termit (pakana, pappi, raamattu, risti, suntio).

Se lienee kuitenkin vasta 1000- tai 1100-luvulta, sillä tuolloin Päijät-Häme kuului Novgorodin valtapiiriin ja Novgorodin vaikutus ulottui voimakkaana Varsinais-Suomeenkin, kuten osoittavat paikannimet Koroinen, Kupittaa, Paaskunta ja Turku; täältä uudisasutus lienee vienyt saunaa merkitsevän pirtin Keski-Pohjanmaalle.

Pirtti tarkoitti jo omaksumisaikanaan kiinteää rakennusta. Tässä merkityksessä se ei kuitenkaan levinnyt Novgorodin silloisen intressialueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta siis Keski-Pohjanmaata.

Nimitys sauna säilyi muualla maassa, jossa saunat silti kehittyivät venäläisvaikutteisten saunapirttien mukaisiksi. Levisi niille pirttikin, mutta ei saunan, vaan kiukaallisen asuinrakennuksen nimenä, kun asunnoissa siirryttiin avolietisistä majoista kiuaslämmitteisiin huoneisiin. Nämä kuuluvat joka tapauksessa saunan myöhäishistoriaan. Miten jonkinlaisista lämpökuopista päädyttiin sellaisiin? Viitteitä tarjoaa kiukaiden esihistoria.

 

[Nerkoon]

Onkos ikkunaa tarkoittava akkuna sitten joku lainasana sekin?

 

[TheMeII]

Onkos ikkunaa tarkoittava akkuna sitten joku lainasana sekin?

Murresana.

 

[Cujo]

Onkos ikkunaa tarkoittava akkuna sitten joku lainasana sekin?

On se lainasana. Venäjäksi ikkuna on okno (lausutaan suurin piirtein aknoo). Ikkuna lienee sitten johdettu akkunasta, ja akkuna on jäänyt käyttöön lähinnä murteissa.

 

[Mr X]

En tiedä osuuko aiheeseen...

Onkos kissa kuollut? -kyseltiin rokkareilta aikoinaan.

Lahkeet lyhenevät yhä useammin korjausompelijalla

Liian lyhyet housut eivät missään tapauksessa saa olla.
- No ei… Ne ovat silloin sen näköiset, että eivät ole omat housut lainkaan, Sopanen sanoo ja kertoo sellaisiakin lahkeita tulevan kaupungilla vastaan.
- Kyllä minä niitä näen. Joskus tulee mieleen sanonta, että se on kuin olisi kissa kuollut, kun on puolitangossa! Sopanen hymyilee.

Edit. Jatketaan...

Astu porstuaan ja laita uksi kiinni.

 

[Memory]

Meilläkin oli koululla aikoinaan kun oli kasvanut ulos (on toikin lause ) wanhoista housuistaan,
"onko sulla kissa kuollut" en heti hokassut tuota

 

[petepas]

- Suukopu

- Joku asia sataa jonkun laariin eli saa hyötyä jostain

 

[Memory]

"Kissan ristiäiset" hih...
"Kaikenlaiset kissanristiäiset" kuinka moni hokasee vielä tuon?-)

 

[muppelo]

"Kissan ristiäiset" hih...
"Kaikenlaiset kissanristiäiset" kuinka moni hokasee vielä tuon?-)

Kaikki me "vanhukset"? Eli jonninjoutavat juhlistukset.

 

[Nerkoon]

"Kissan ristiäiset" hih...
"Kaikenlaiset kissanristiäiset" kuinka moni hokasee vielä tuon?-)

Juu. Viittaa epämääräisiin pikkujuhliin joiden julkisuusarvo on vähän niin ja näin.

 

[petepas]

Leso - leuhka

 

[jive]

Meitin vanhassa talossa oli aina "vanna" = amme
Sitten oli kaapin päällä "vaasi".
Kahvia ryystettiin "tasetilta" hih...

Vanna on karjalaista sanastoa, joten juuresi lienevät siinä suunnassa.

 

[jive]

Rana ja/tai raana tarkoittaa käsittääkseni myös jonkinlaista nosturia.
Itse kylläkin tottunut käyttämään raanaa juurikin vesihanan merkityksessä.

Raana on jonkin sortin nosturi mutta hana on kraana.

 

[jive]

Ja sitten se Rieska

Menee minullakin joskus sekaisin mutta tuo on hämäläinen rievä, ei rieska.

 

[petepas]

Rieska on pizzapohjan näköinen lituska leipä, ei hiivaleipa (Juu, tiedän että molempia leipiä kutsutaan eri puolilla suomea rieskaksi)

 

[Myrkky]

Menee minullakin joskus sekaisin mutta tuo on hämäläinen rievä, ei rieska.

Ikinä kuullutkaan sanaa rievä

Josta tulee mieleen: reva

Osa voi tietää mitä tarkoittaa Nyt vasta aloin miettimään onko jotain lainasanastoa vai mistäpä moinen on peräisin.

 

[Tonnin Seteli]

Rieska on pizzapohjan näköinen lituska leipä, ei hiivaleipa (Juu, tiedän että molempia leipiä kutsutaan eri puolilla suomea rieskaksi)

Hiivaleipä on myös nykyään epämääräistä museosanastoa. Aika monella ei ole minkäänlaista hajua siitä, mitä tuolla tarkoitetaan. Emme elä agraariyhteisössä, jossa jokainen on kätevä emäntä, sellaisen poika, veli tai aviomies. Leivonta on erikoinen harrastus kuten perhokalastus.

Ensi kerralla kun kuvailemme jotain leipätyyppiä tai selitämme leipätermejä, älkäämme sanoko, että "se tarkoittaa hiivaleipää". Minunkin tekee mieli vastata sellaiseen ihan piruuttani hyvin lyhyesti vain "WTF".

Ainakin ennen moista letkautusta kannattaa varmistaa, että itse suurinpiirtein tietää, mikä on hiivaleipä.

 

[Tonnin Seteli]

Raana on jonkin sortin nosturi mutta hana on kraana.

Raana on myös hana ja kraana nosturi. Ensimmäinen on murrevariaatio ja toinen myös variaatio, joka selittyy kai ihan sillä, että kyseessä on lainasana.

 

[TheMeII]

Voisko joku täällä kertoa mikä on alunperin ollu reteli? Nykyään se on täysperävaunu tai se yhistelmä. Sana vaan esiintyy jo seirtsemässä veljeksessä joten onko se ollut silloin hevosreki tai -rekka?

 

[jive]

Ikinä kuullutkaan sanaa rievä

Linkosuo Tampereen Rievä 470 g

 

[podopado]

Olen kuullut tuosta korttelin kiertämisestä myös paskarinki nimityksen. Eli ajetaan paskarinkiä

Täälä keski-pohjanmaalla paskaringillä tarkoitetaan yleensä että takavetoisella autolla ratti linkkuun ja poltetaan kumia sitä pientä rinkiä. Toki samaa voi tehdä mopolla tai vaikka pyörällä jos on talvi.

 

[Nerkoon]

Täälä keski-pohjanmaalla paskaringillä tarkoitetaan yleensä että takavetoisella autolla ratti linkkuun ja poltetaan kumia sitä pientä rinkiä. Toki samaa voi tehdä mopolla tai vaikka pyörällä jos on talvi.

Onko tuo nyt sitten sama kuin pilluringin ajaminen?

 

[podopado]

Onko tuo nyt sitten sama kuin pilluringin ajaminen?

Pilluralli taas tarkottaa että ajetaan sitä kyläkeskustaa ympäri monta kertaa.

 

[SweeneyTodd]

Onko tuo nyt sitten sama kuin pilluringin ajaminen?

Meilläpäin pilluringin ajaminen oli sitä, että autollinen puutteessa olevia amistyyppejä ajeli aliviritteisellä datsunilla kylää ympäri kaljaa juoden ja pysähtyi välillä jauhamaan paskaa kaupan parkkipaikalle muiden lajitoveriensa kanssa.

Edit. Niin pilluralliahan se oli.

 

[jive]

tuli mietittyä aikalailla sanoja mutta laitetaans pari.

kappa
kapio
tiinu
sukkula
puikula
virsta
vaaksa
paula
orsi
onnikka
vossikka
rätinki
massi

ei tarvitse kun olla joskus lukenut Kunnaksen tuotanto niin se on melkoinen aarreaitta vanhalle sanastolle. Käsityöläisammattisanasto on sellainen josta löytyy myös ihan tolkuttomasti sanastoa jotka ovat hiipineet uusiokäyttöön tai unohtuneet.

 

[Memory]

Toi raana on mullakin päässä kraanana "laita raana kiinni niin säästät vettä"

Leso - leuhka

tän olin unohtanut tosi kaunis ja kiva sana, ollaan sitä nyt niin lesoa

 

[t11ker1]

tuli mietittyä aikalailla sanoja mutta laitetaans pari.

kappa
kapio
tiinu
sukkula
puikula
virsta
vaaksa
paula
orsi
onnikka
vossikka
rätinki
massi

ei tarvitse kun olla joskus lukenut Kunnaksen tuotanto niin se on melkoinen aarreaitta vanhalle sanastolle. Käsityöläisammattisanasto on sellainen josta löytyy myös ihan tolkuttomasti sanastoa jotka ovat hiipineet uusiokäyttöön tai unohtuneet.

Kapio, puikula ja paula on sellasia sanoja jotka ei suoraan soita kelloja, muut onkin sitten enempi tahi vähempi tuttuja.

 

[The Oath]

Raana on jonkin sortin nosturi mutta hana on kraana.

Mistä sitten tulee sanonta "henki raanassa" tarkoittaen pahasti loukkaantumista tms?

 

[Memory]

"Viime tipassa" ..
Oliko jo "Ellun kanana"?

 

[jurristi]

Mistä sitten tulee sanonta "henki raanassa" tarkoittaen pahasti loukkaantumista tms?

рана – Wikisanakirja
Ääntämys

 

[jokumuu]

kappa
virsta
vaaksa

jalka, tiu, kyynärä, senteri, naula, puuta, lästi, syli, nelikko, kannu, yms.

SI-järjestelmä on tuonut tuhon wanhoille mitoille. Etenkin kun wanhat olivat yleisesti varsin epätarkkoja ja/tai aiheuttivat sekaannusta valtiorajojen ylityksen suhteen (jalka eng. 12" eli 30,48cm, jalka ruots. 29,69).

Kappaa (vaihtelee, yleisesti 5l, pikkukappa 2l) käytetään edelleen torikaupassa (perunat), tosin lain myötä voi myös valita kilokaupan. Tusina on edelleen yleiskielisessä käytössä, kuten myös vartti (15 minuuttia, "neljännes - esim. varttimaili"), tiu on jäänyt käytännössä unholaan, kukaan ei osta enää tiuta munia.

Vanhassa max 50-luvun kirjallisuudessa käytetään laajalti vielä vanhaa sanastoa, ilmeisesti olettaen, että termit tunnistetaan. Uusissa painoksissa on selkeästi trendi, että mitat on modernisoitu ainakin osittain.

Myös vanhahtava lukuja ilmaiseva termistö esim. "neljänkolmatta" == 34 on onneksi painunut unholaan, vaikka olisikin selkeästi tehokkaampi keino ilmaista suullisesti lukuja nel-jän-kol-mat-ta (viisi tavua) vs. kol-me-kym-men-tä-nel-jä (7 tavua).

 

[bypass]

Neljäkolmatta on 24.

 

[jurristi]

Tuo ilmaisutapahan on vieläkin käytössä luvuissa 11–19.

Alun perin noin ilmaistuissa luvuissa on kaiketi olla mukana myös sana kymmen. Esimerkki 1700-luvulla laaditusta vuoden 1734 lain käännöksestä:

"6.§. Joca itzens sisälle cangotta johonguun paickaan eli huoneseen warastamaan, waicka hän ei mitäkän löydä eli ota; rangaistacon ensimmäisellä erällä, yhdexällä parilla raippa-witzoja, eli seitzemällä parilla witzoja. Jos se tapahtu toistamiseen; olcon caxikertainen rangaistus. Jos hän taas tule colmannen kerran; kärsiköön seitzemäncolmattakymmendä paria raippa-witzoja, eli yxicolmattakymmendä paria witzoja: ja neljännellä erällä cuusineljättäkymmendä paria raippawitzoja, eli seitzemäncolmattakymmendä paria witzoja. Jos hän myös silloin on jotakin warastanut, kärsikön sen edestä erittäin, cuin ennen on sanottu."

 

[L2K2]

SI-järjestelmä on tuonut tuhon wanhoille mitoille. Etenkin kun wanhat olivat yleisesti varsin epätarkkoja ja/tai aiheuttivat sekaannusta valtiorajojen ylityksen suhteen (jalka eng. 12" eli 30,48cm, jalka ruots. 29,69).

Tämän vuoksi myös ”Porvoon mitta” on museosanastoa, kun yhteismitallisessa järjestelmässä ei verokarhu voi kerätä hieman reilummalla mitta-asteikolla veroja.

Tuumiin liittyvä mielenkiintoinen yksityiskohta. Tuo englanninkielisen maailman jalka ei ollut sekään yksikäsitteinen kuin alle vuosisadan. Tosin erot eri maiden välillä olivat paljon tuota esimerkkiä pienempiä. (Toki muun maailman tuumat olivat jotain ihan muuta, kuten ranskalaisten noin 27 mm vrt. tuo moderni SI-määritelty tuuma 25,4 mm.)

Myös vanhahtava lukuja ilmaiseva termistö esim. "neljänkolmatta" == 34 on onneksi painunut unholaan, vaikka olisikin selkeästi tehokkaampi keino ilmaista suullisesti lukuja nel-jän-kol-mat-ta (viisi tavua) vs. kol-me-kym-men-tä-nel-jä (7 tavua).

Tarpeeksi museosanastoa selvästi, koska edes merkitystä ei enää muisteta laajalti.

 

[jurristi]

...eikä oikeaa sijamuotoa.

 

[t11ker1]

Kappa on myös termi tietynlaiselle verholle.

Ja tuli mieleen vanhat keittokirjat, kun mitoista puhuttiin, niin siellä esim. esiintyy pesty voi ja raavaanliha.

 

[Taika-Jim]

Onkos ikkunaa tarkoittava akkuna sitten joku lainasana sekin?

Akkuna on täälläpäin se pieni (avattava)ikkuna siinä isomman vieressä.

 

[Memory]

Tuli tuossa taas ahaa-elämystä, sydämestä.

"Kylmää sydämestä" ~ pelottaa oikein sydäntä myöten
"Sydän juuriaan myöten"

näitä oli muitakin mutta dementia tulee

 

[TommiZeliard]

Tuli tuossa taas ahaa-elämystä, sydämestä.

"Kylmää sydämestä" ~ pelottaa oikein sydäntä myöten
"Sydän juuriaan myöten"

näitä oli muitakin mutta dementia tulee

Jos on erityisen huolissaan/peloissaan, niin on sydän syrjällään/sydän kurkussa.

 

[Memory]

Kirjoitin tuossa tavallista kirjettä ystävälle niin tuli "museosanoja" joita en ole koskaan miettinyt vaan ihan käyttänyt arjessa:

- Raaskinut [raaski] ?
- Ottaa vaarin.
- Homma lähtee lapasesta
- Räävi suustaan
- Lisätä pökköä pesään

Siis ei nuo oikein mitään tarkoita mutta tarkoittaa kumminkin, kyllä wanha kieli on sitten kaunista

Hyvää ystävänpäivää jokaiselle

 

[SweeneyTodd]

- Ottaa vaarin.

Tuota vaaria joskus mietiskelin, niin tässä selitys:
Muori ottaa vaarin - Kotimaisten kielten keskus

Eli ruotsista lainattu.

 

[Memory]

tässä tuo linkki jollei jaksa sieltä lukea


Mitä muori tekee, kun hän ottaa tilaisuudesta vaarin? Hän käyttää tilaisuutta hyväkseen – jollei sitten ole kyse siitä kuuluisasta latotansseihin menneestä muorista.

Myös neuvosta voi ottaa vaarin, siis ottaa neuvon huomioon, noudattaa sitä. Kylmällä ilmalla kannattaa pitää vaarin eli huolta siitä, ettei vilustu.

Näiden sanontojen ”vaarilla” ei ole mitään tekemistä isoisää tarkoittavan vaarin kanssa. Lähtökohta on ruotsin kielessä: pitää vaarin on samaa kuin hålla var, ja ottaa vaarin on samaa kuin ta vara. Ruotsin var tai varatarkoittaa huomiota, huolenpitoa. Samaa alkuperää on varomista ja varoittamista tarkoittava saksan sana wahren.

Sana vaarin on eräissä yhteyksissä tulkittavissa taipumattomaksi (”ei ottanut vaarin varoituksesta”). Sillä on kuitenkin myös muita muotoja: ”Pidä vaari (tai vaaria) itsestäsi.” Normaalia substantiivia ”vaari” muistuttaa sikäli, että se voi saada attribuutin: pitää tai ottaa tarkka vaari.

Murteissa ”vaari” esiintyy eräissä muissakin sijoissa. Laihialla neuvotaan ottamaan opiksi: ”Koitah ny ottaa vaarhin (= vaariin).” Hämeenkyrössä emäntä ”piti sen niin kovin vaarilla (= seurasi tarkasti)”, että piiat hoitivat työnsä. Pohjois-Suomen murteissa ”vaarista” on muodostettu myös teonsanoja: vaarittaa ja vaaritella tarkoittavat silmällä pitämistä, katseella seuraamista.

Yhdyssana vaarinotto on hauska esimerkki kielen elämästä. Nykyisin puhutaan vaikkapa eri näkökohtien vaarinotosta. Muistan lukioajoiltani, että 1960-luvulla Arvo Lehtovaaran Sielutiede-nimisessä psykologian oppikirjassa käytettiin termiä itsevaarinotto. Se tarkoitti itsetarkkailua, itsensä havainnointia, sitä että tutkittava kertoo itse omista tuntemuksistaan. Lastensuojelun historiaa puolestaan ovat 1930-luvun vaarinottokodit, joihin lapsia sijoitettiin tarkkailtaviksi ja turvaan huonosta ympäristöstä.

Vaarin ottamisella on pitkät perinteet. Jo Agricola on käyttänyt tätä ilmausta Uuden testamentin suomennoksessaan (1548): ”Jos iollain iocu Wirca ombi / Nin ottacan Wirghastans waarin” (Room. 12:7). Nykykäännöksessä Paavalin kirjeen ajatus välitetään lyhyesti ja ytimekkäästi näin: ”Palvelutehtävän saanut palvelkoon.”

 

[TheMeII]

Homma lähtee lapasesta

Lapioippa lunta tai aja vanhaa rattoria lumisilla lapasilla. Kohta on lapio ikkunassa ja rattori ojassa...

 

[Romuvarasto]

Raana on jonkin sortin nosturi mutta hana on kraana.

Olisin sanonut toisinpäin mutta hyvä on sitten

Englannin "crane" tarkoittaa sekä kurkea (lintu) että nostokurkea.

Ruotsissa "kran" tarkoittaa nostokurkea mutta ei lintua. Sen sijaan se tarkoittaa myös vesihanaa. (K)raana vesihanasta on siis ruotsin lainaa, nostokurjesta saataisi olla englannin - ja sieltä varmaan kopsittu myös tapa puhua nosto"kurjesta".

 

[jurristi]

Olisin sanonut toisinpäin mutta hyvä on sitten

Englannin "crane" tarkoittaa sekä kurkea (lintu) että nostokurkea.

Ruotsissa "kran" tarkoittaa nostokurkea mutta ei lintua. Sen sijaan se tarkoittaa myös vesihanaa. (K)raana vesihanasta on siis ruotsin lainaa, nostokurjesta saataisi olla englannin - ja sieltä varmaan kopsittu myös tapa puhua nosto"kurjesta".

Samaa kysymystä on käsitelty aiemminkin tässä ketjussa:

Kraana = crane = nosturi

Mielenkiintoista olisi tietää mistä vesikraana eli vesihanan nimi tulee.

Vastaus on aika ilmeinen: kran – Wikisanakirja

Käsittääkseni molempien taustalla on kurkea tarkoittava sana. Mielleyhtymä kurkeen johtuu ilmeisesti nosturin ja vesihanan muodosta.

Edit. tuollahan tuo etymologia on selitetty: kraana – Wikisanakirja

Sanan molemmat merkitykset ovat lainaa ruotsin kran-sanasta, joka on lainaa alasaksasta, johon perustuu myös nykysaksan kurkea merkitsevät sanat Kran ja Kranich. Merkitys on laajentunut tarkoittamaan vesihanaa ja nostokurkea, koska niiden ulkomuoto muistuttaa kurkea. Linnun nimi Kran pohjautuu kurjen ääntelyyn.

 

[Memory]

Suoraan ruottista lainattu "fyllinki" laitetaan fyllinkiä täytteeksi

 

[Memory]

Muistin eilen ihan käytetyn mutta todella kiinalaisen sanan:"Nukkavieru"

 

[Memory]

Entäs "Tuliterä"? yleisessä käytössä oleva, mutta tulessa oleva terä..ehkä jotain seppähommia sitten ..