Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
akiky sanoi:
Näitä on paljon. Tarkoituksena eniten vain kuulostaa hyvältä ja korostaa merkitystä. Piripintaan, Vitivalkoinen, Täpötäysi. Löysin aika hyvän kirjoituksen kielikellosta, jos aihe kiinnostaa lisää.
Napsauta laajentaaksesi...
Vitivalkoinen ei kuulu joukkoon. Viti tarkoittaa sellaista kevyttä pakkaslunta. Eli vitivalkoinen on valkoista kuin uusi lumi. Mutta tähän ketjuun sopii kyllä loistavasti.
 
Pikipäin -lähdettiin pikipäin turkuun. Vitipää=ihan kaistapää hullu. Vatipää=hiukan yksinkertainen. Homma on homma ja puntit on poikki toteaa vanha sananlasku.
 
Läski Mike sanoi:
Pikipäin -lähdettiin pikipäin turkuun. Vitipää=ihan kaistapää hullu. Vatipää=hiukan yksinkertainen. Homma on homma ja puntit on poikki toteaa vanha sananlasku.
Napsauta laajentaaksesi...

Ehkä se olen minä, mutta haistin rassismia ja n-word viittauksia. Oon kyllä melko väsyksissä, joten mielikuvitus laukkaa taas :D
 
Memory sanoi:
Jatkuvalla syötöllä.
Wanha sanonta 60-70 luvulta, ymmärtää nykyään tekniikan aikana että jokin laite on päällä "jatkuvalla syötöllä"
mutta kun on noin vanh
Napsauta laajentaaksesi...
Maailma oli hyvin teknistynyt silloin. Dieselmoottoriin lisättiin syöttöä. Kuularuiskukin toimi jatkuvalla syötöllä jo yli toiset 50 vuotta aiemmin. Ehkä moni julli oli silloin peräti enemmän kiinnostunut tekniikasta kuin tämän päivän diginatiivit snäppäilijät, joilla on perinteisistä kiinnostuksen kohteista jäljellä lähinnä naiset.
 
Kirkonkylä. Nmt. Pikitie. Piki tarkoitti asfaltoitua tiemateriaalia siinä renkaan ja tien pohjan välissä. Mutta pienviljelijä ei ollut sitten tietyö alalla ollenkaan.
 
namlepo sanoi:
Kirkonkylä. Nmt. Pikitie. Piki tarkoitti asfaltoitua tiemateriaalia siinä renkaan ja tien pohjan välissä. Mutta pienviljelijä ei ollut sitten tietyö alalla ollenkaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Piellä (piki) yleisesti tarkoitetaan bitumia, pikitie, pikikatto ja on sokkeliakin pietty.

Hetken kesti (3 kuppia kahvia), että pienviljelijä aukes.

Edit. Ja on pikeä käytetty myös rasvatahrasta, vasrliini tms. pääsääntöisesti kuitenkin tahrasta joka on musta.
 
Luin 1921:n kirjaa, siellä on mm. Hur sana korvattu wanhalla HURU, mikä?
Nooh sehän on selvää, "huru mycket" kuinka paljon, vanha tuttu sanonta suomesta hih...
 
Memory sanoi:
Luin 1921:n kirjaa, siellä on mm. Hur sana korvattu wanhalla HURU, mikä?
Nooh sehän on selvää, "huru mycket" kuinka paljon, vanha tuttu sanonta suomesta hih...
Napsauta laajentaaksesi...

Mahtaako olla Pohjanmaan murretta, siellä ainakin käytetään tuota huru-sanaa...
 
Miten reagoida, kun joku ensin sanoo Sinulle "haluatko TURISTA hetkisen"?
Sitten olette vähän aikaa jutskanneet säästä jne.
Sitten kaverisi kysyy "oletko muuten TURISTI"?
höh, mitä sanahelinää :confused:
 
Romuvarasto sanoi:
Liekö vanha muoto sanasta hur, ääntynee kuitenkin hur. Esiintyy vielä mm. Hurudan, huruvida...
Napsauta laajentaaksesi...
Uudemmissa sanakirjoissa se on merkitty vanhentuneeksi muodoksi. Vuonna 1932 painetussa Svenska Akademiens ordbokissa pidempi muoto esitettiin vielä ensisijaisena ja lyhyempi hur vaihtoehtoisena, etenkin puhekielessä esiintyvänä muotona. Sanakirjojen mukaan huru-sanan lopussa oleva vokaali kyllä ääntyy. huru | svenska.se

Huru-ukolla ei ole mitään tekemistä edellä mainitun ruotsin kielen sanan kanssa. Ks. Huru-ukot vauhdissa - Kotimaisten kielten keskus
 
Anteeksi. Onko se jo antiikkia? Tuli mieleen kun venäläiset jotka muuttaneet suomeen, käyttää anteeksi sanaa. Missä lie opetettu, kun suomalaiset sanoo Sory.

Näitä kahvipöytäkeskusteluja...

Muuten suomenkielestä, nyt menee offiksi. Eräs maahanmuuttaja pyysi apua yhden sivuston kanssa, missä on suomenkielen opetusta. En muista sivustoa, ehkä muistan kaivaa sen joskus viikolla. Siis mähän en ymmärtänyt siitä höykäsen pöläystä, näin kantiksena... Hyvin ne oppii = ei opi, jos on pelkkää kielioppia.

Sitten vähän aikaa sitten törmäsin kaveriin joka on syntynyt suomessa, suomalaiset vanhemmat. Etnisesti 100% suomalainen, asunut vaan lähes koko ikänsä ulkomailla. Puhuu sujuvasti paria muuta kieltä, mutta suomenkieli tökkii pahasti, tiettyjä sanoja saa vääntää rautalangasta. Ymmärrän kyllä miten tilanne on mennyt tuohon, eikä se mitään haittaa, mutta ensimmäisen kerran juttelin tälläisen kaverin kanssa;)
 
Itänaapurien ja muiden eksoottisten kanssa toimii "pardon" siis jos pitää Lidlissä päästä juustohyllylle. Aika yleismaailmallinen sana, jonka suurinpiirtein kaikki tajuaa. Ei ranskalaisista afrikanosista tulleiden kanssa sitten jotain muuta elehtimistä
 
Äsken muistin 70-luvulta "tulkkarit" tulitikut, tulkkari-aski :)
Voisi myöskin kääntää "tulkki" mutta eipä ole...
 
Romuvarasto sanoi:
Ruotsissa "börs"tarkoittaa sekä kukkaroa että pörssiä. Saattaa tulla ranskan sanasta "bourse" joka tarkoittaa myös molempia - espanjan kielessä on vastaava kaksoismerkitys sanalla "bolsa", laukku, pussi, kukkaro, pörssi, joten veikkaan että tulee latinan kielestä alnnperin.
Napsauta laajentaaksesi...

Isovanhemmilta kuullut ja joskus käytän itsekin lompakosta sanaa lompuuki, eli ruotsinkielisestä sanasta plånbok
 
Lisättäköön nyt vielä pikkuleivät eli keksit ja kompiaiset eli (kovat) karkit
 
Kompiaisista puhutaan Oulun suunnalla. Kuulemani mukaan merimiehet ostivat karkkiq tuliaisiksi mantereelta kotomaahan vietäväksi, ja opppivat ranskankielen sanan "combien", "kuinka paljon". Tästä sana "kompiainen".
 
Nämä eivät minusta ole aivan rinnasteisia. Pikkuleipä on vain hieman vanhahtava nimitys tietynlaisille leipomuksille, ja äidinkielinen suomalainen on kunnon moukka jos ei sanaa ymmärrä. Kompiainen puolestaan on, kuten edellä kerrottiin, todella friikki murresana, jota ei millään jokainen sivistynytkään suomalainen osaa tai muista.
 
Sivustakatsoja sanoi:
Tuli tässä vain mieleen että onko "tuoreutettu" ihan oikea sana? Tuntuu että nykykieleen on ilmestynyt näitä uusia väännöksiä ihan sikana, halpuutettu nyt etunenässä mikä oli ennen vain alennettu.
Napsauta laajentaaksesi...
Yhteen aikaan kielitoimisto ehdotti vieraankuuloista sanaa "tuoreistaa" perinteisen "rifressaamisen" sijasta. Kieltämättä tietsikajutut onkin anglismien pahinta aluetta.
 
Vetää välistä.
Mietin tuossa sukulaisen toimeksi antamaani kauppaa, enkä edes hokassut "vetää välistä" :)
Onko tuo btw muuten "asiallista" jos toinen sanoo hinnaksi 120e ja mää laittaisin vaikka 150e eli vetäisin välistä?
Periaatteen miehenä en kyllä harrasta moista :tup:
 
Memory sanoi:
Vetää välistä.
Mietin tuossa sukulaisen toimeksi antamaani kauppaa, enkä edes hokassut "vetää välistä" :)
Onko tuo btw muuten "asiallista" jos toinen sanoo hinnaksi 120e ja mää laittaisin vaikka 150e eli vetäisin välistä?
Periaatteen miehenä en kyllä harrasta moista :tup:
Napsauta laajentaaksesi...
jos toimit välittäjän voit ottaa välityspalkkion mutta jos väität toiselle että kaveri käski myyä sen 150 ja sanot kaverille et ei saanu ku 120 niin silloin vedät välistä.

ja tossa hintaluokassa kymppi ois sopivampi kuin 30 palkkioksi.
 
Moni muistaa tämän asian ja vieläpä pahalla
Usein vanhempi kaveri jopa iskä taikka broidi kehaisi "haluatko multa markan"?
_jippii, tottakait, sillä saan paljon 5pennin karkkeja_
sitten kaveri nostaa maasta multakokkareen "tässä on multa markka" pöhh....
 
Kuorma-autoilijoille:"Mikä TELI menee kaksinkerroin"?
































SeTELI, esim 20e:n seteli :)
 
Memory sanoi:
Luin 1921:n kirjaa, siellä on mm. Hur sana korvattu wanhalla HURU, mikä?
Nooh sehän on selvää, "huru mycket" kuinka paljon, vanha tuttu sanonta suomesta hih...
Napsauta laajentaaksesi...
Huru-ukko ilmaisun myös kuullut. Suomesta löytyy myös sukunimi Huru.
 
petepas sanoi:
Juu mutta nuo ei liity millään lailla ruotsinkieliseen murresanaan huru.
Napsauta laajentaaksesi...
Ei mutta mietityttää, että mistä tämä huru tullee tässä tapauksessa. Harvoin kuulee tuota ilmaisua käytettävän, varsinkaa enää. Ei oo sinällää mitenkää selvä yksinään mitä tuo Huru tarkoittaa, varsinkin kun on sukunimenä.

Tämän pätkän avulla pääsin sit siihen tulokseen, että huru olisi ilmeisesti reki. Hurukyyti = rekikyyti t: ratkojat.fi.
Sillä ymmärretään tavallisesti vanhaa höperöä miestä. Seniilin vanhuksen yleisnimitys se ei silti ole. Sivumerkitykset ja sävyn ymmärtää paremmin, kun tietää sanan taustan.

Unohtumattoman hahmon huru-ukoille antoivat Eero Roine ja Ossi Kostia. He esittivät kunnanhoidokkeja Ottoa ja Alperttia Kyllikki Mäntylän näytelmään Opri perustuvassa elokuvassa.

Parivaljakko laskettelee Tynkä-Tanelilta lainaamallaan pyörätuolilla vauhdikkaasti rinnettä alas eli ottaa hurukyytiä. Sanonta on ollut tuttu Sortavalassa syntyneen Mäntylän kotiseudulla. Huru-ukosta sen sijaan ei ole tietoja ennen Opri-näytelmää (1953), joten sen on hurukyyti-sanan pohjalta kirjailija varmaankin itse muodostanut.

Otto ja Alpertti eivät olleet niin kuin oletettiin, eivät käyttäytyneet niin kuin ukkojen muka pitäisi. He järjestivät omatoimisesti ja kekseliäästi itse iloa elämäänsä. Alun perin huru-ukko ei ole haukkumasana, vaan enemmänkin hyväntahtoinen lempinimi. Huru-ukot olivat kunnalliskodin väen mukaan ”ihan hassuja, vaan ei houruja”.

Nykyisin huru-ukko-sanaa näkee lehdissäkin. Nimitystä on käytetty 60-luvun rokkitähdistä, jotka ovat taas innostuneet konsertoimaan, taikka seitsemänkymmentävuotiaista urheilupomoista, jotka eivät älyä väistyä nuorempiensa tieltä. Huru-ukko on ajat sitten kehityksen kelkasta pudonnut menneen ajan edustaja.

Sanojen huru-ukko ja hurukyyti alkuosa kuuluu samaan liikettä ja ääntä kuvailevien sanojen joukkoon kuin verbit huruuttaa, huristella jahurahtaa. Viimeisestä on muodostettu höpsähtänyttä tai johonkin aatteeseen tai uskoon ylenpalttisesti intoutunutta tarkoittava sana hurahtanut.

Huru-ukkouden ikäraja ei ole sama kuin eläkeikä. Vanhuus on suhteellista. Koska valtaosa kilpaurheilijoista on alle 30-vuotiaita, joku on nimittänyt muovimäkikilpailuihin osallistuneita yli 45-vuotiaita hyppääjiä ja SM-sarjassa pelanneita yli 35-vuotiaita koripalloilijoita huru-ukoiksi.

Marjatta Leppänen on kutsunut lehtihaastattelussa muutamia pitkäaikaisia taiteilijaystäviään huru-ukoiksi – suurella rakkaudella. Eräät aktiiviset urheilua tai muuta mukavaa harrastavat vanhatherrat ovat ryhtyneet nimittämään itse itseään huru-ukoiksi. Tämä käyttöyhteys on varsin lähellä alkuperäistä.
Napsauta laajentaaksesi...
 
Höh, en löytänyt täältä niin simppeliä kuin "Päre"
Kaverille just kirjoitin että oli veemäinen päivä, ja poltin päreeni :eek:
Tuohan on ihan normaalia kieltä...
"Pinna paloi" mikä hemmetin pinna??

Haah, nythän niitä syntyy "koklata"
eli yrittää, koettaa hih :)
 
Memory sanoi:
"Pinna paloi" mikä hemmetin pinna??
Napsauta laajentaaksesi...
En tiedä, mutta arvelisin, että sanonnan alkuperä on edelleen käytössä olevassa sanonnassa "pinna katkesi", jossa pyörän yms. pinnan katkeamiseen viittavaa ilmaisua on käytetty kielikuvana kärsivällisyyden loppumiselle. Sanonnan yleistyessä "pinna" on sitten oletettavasti alkanut tarkoittaa arkikielessä yleisemminkin kärsivällisyyttä, ja tämän seurauksena sanonta on sekoittunut omituisesti toiseen samaa tarkoittavaan kielikuvaan "päreet paloivat".
 
Lerbatov sanoi:
Lisättäköön nyt vielä pikkuleivät eli keksit ja kompiaiset eli (kovat) karkit
Napsauta laajentaaksesi...
Pikkuleipien ja keksien on sanottu olevan piskettejä. (biscuit)

Myös lämpimäisistä olen kuullut puhuttavan, tarkoittanee luullakseni pullia, pikkuleipiä ja herkkuja mitä katetaan kahvipöytään kun vieraita tulee käymään.
 
Memory sanoi:
Höh, en löytänyt täältä niin simppeliä kuin "Päre"
Kaverille just kirjoitin että oli veemäinen päivä, ja poltin päreeni :eek:
Tuohan on ihan normaalia kieltä...
"Pinna paloi" mikä hemmetin pinna??

Haah, nythän niitä syntyy "koklata"
eli yrittää, koettaa hih :)
Napsauta laajentaaksesi...

Päreitä kyllä ennen vanhaan poltettiin valaistuksen vuoksi, mutta tämä sanonta voisi tulla kattopäreiden kärähtämisestä?

Pinna tarkoittaa ainakin ohutta puupinnaa, pistettä ja peräsimen vartta. Olisko alkuperäinen sanonta ollut että pinna katkeaa vai että pinna palaa? Olen kuullut molempia.
 
Romuvarasto sanoi:
Päreitä kyllä ennen vanhaan poltettiin valaistuksen vuoksi, mutta tämä sanonta voisi tulla kattopäreiden kärähtämisestä?

Pinna tarkoittaa ainakin ohutta puupinnaa, pistettä ja peräsimen vartta. Olisko alkuperäinen sanonta ollut että pinna katkeaa vai että pinna palaa? Olen kuullut molempia.
Napsauta laajentaaksesi...
Pinna voi olla myös kireällä kun vituttaa, ja kun se katkeaa, henkilö raivostuu siinä määrin että toimii vastoin parempaa harkintaa. Eiköhän siis katkeaminen ole nykykielen näkökulmasta se oikea kielikuva, mutta alkuperäisestä en tiedä. Palaminen voi tarkoittaa samaa, eikä vain konkreettisesti sitä että tapahtuu hapettumisreaktio. Kyllähän lomakin voi palaa kun se perutaan, ja pallopeleissäkin voi palaa.

Myrikles Kukulis sanoi:
Myös lämpimäisistä olen kuullut puhuttavan, tarkoittanee luullakseni pullia, pikkuleipiä ja herkkuja mitä katetaan kahvipöytään kun vieraita tulee käymään.
Napsauta laajentaaksesi...
Olen käsittänyt tuon viittaavan siihen, että leipomukset (olivat ne sitten tarjoilua tai tuomisia) ovat vasta tehtyjä eli eivät vielä edes jäähtyneitä. Saatan erehtyä, koska olen liian jonne ymmärtämään tuollaista mummolingoa ilman kattavaa taustatutkimusta. Olen minäkin noista kuullut puhuttavan, ja jotenkin yhdistäisin sanan enemmän leipään kuin kahvileipiin.
 
Viimeksi muokattu:
Sanahelinää, istua istuttaa. Siis istua esim. tuolilla istuttaa (kukkia) , harva käyttää sanaa istuttaa käskien istumaan se on käsken istumaan.

Entäs astua, astu eteenpäin, astuttaa, astuttaa eläimiä.

Ihmeellistä suomea :confused:
 
Vastarannan kiiski. (varmaan jo löytyy täältä?).

Asia (esim. ihminen), joka on aina eri mieltä kaikista asioista.
 
Äsken kirjoitin muistiin ihan päästä: "Hanki hanki"
Miten selität tämän ulkolaiselle :eek:
"Hanki hanki(lumihanki)" huh..

Sitten jotkut sanonnat:
"Tuo tullessas-vie mennessäs" :facepalm:

Hankkija maatalous-firma, ihan oikein 1800 luvun juttua
"Hankkija"-hankkii tavaroita :)
 
Memory sanoi:
Sanahelinää, istua istuttaa. Siis istua esim. tuolilla istuttaa (kukkia) , harva käyttää sanaa istuttaa käskien istumaan se on käsken istumaan.

Entäs astua, astu eteenpäin, astuttaa, astuttaa eläimiä.

Ihmeellistä suomea :confused:
Napsauta laajentaaksesi...
Vedättää, teettää, otattaa ja miksei myös johdattaa. Aika loogisia merkitykseltään yleensä. Astuttamisen kantasanana astuminen ei tietenkään viittaa askelen ottamiseen. :)

Ei istuttaminen tarkoitakaan pelkästään tai ensisijaisesti istumaan käskemistä jos tarkoitetaan ihmiseen kohdistuvasta toiminnasta. Mikä tahansa tekemisen tapa, jolla aiheuttaa sen, että toinen istuu alas tai jatkaa istumista(myös odottamista) voi olla istuttamista. Vaikkapa myöhästyminen tai jaarittelu.
 
Tonnin Seteli sanoi:
Mikä tahansa tekemisen tapa, jolla aiheuttaa sen, että toinen istuu alas tai jatkaa istumista(myös odottamista) voi olla istuttamista. Vaikkapa myöhästyminen tai jaarittelu.
Napsauta laajentaaksesi...
Myöskin kun kun uudelleensijoittaa asioita enemmnä tai vähemmän pysyvästi johonkin paikkaan. Kukat ja puut yleensä pysyy istutusalueellaan mutta kalat tuppaavat lähteä uimaan pysyen silti istutettuina.

40819668_1493636824069086_1974237573656084480_n.jpg
 
Varikset söivät äsken haaskaa, tuli tuosta sitten mieleeni "haaska"
Opettele ulkolaiselle "haaska" murre "hauskaa" ja "haaska" delannut eläin:n erot :o

Eivät oikein ymmärrä miksi kaveri nauraa kuolleen eläimen raadolle, hmm...
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 783
Viestejä
4 498 993
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom