Ei se ole edelleenkään se pointti tässä, onko selain hyvä vai ei, tai renderöityykö se sivu siihen "oikein". Ei sillä ole mitään merkitystä. Kuten kirjoitin, en odota, että sivustojen pitäisi erikseen tukea näitä selaimia. Riittää, ettei niiden käyttöä estetä. Se, että toimiiko se sivu sitten siinä selaimessa, on eri asia.
Tämä on se periaatteellinen kysymys tässä. Ei se, onko joku selain jonkun muun mielestä hyvä vai ei. Sen pitäisi olla täysin käyttäjän oma asia arvioida, toimiiko selain riittävällä tasolla käyttäjän tarpeisiin nähden, ei Cloudflaren tai Metan.
Sinä olet tässä ihan toisen käyttäjän mutuilun varassa. Tuosta toimimattomuudesta ei ole tehty mitään tarkkaa analyysiä. Se voi johtua ihan vaan jostain yksittäisestä bugista selaimessa ja olla täysin tuon selaimen ja sen nykyisen version vika.
Oma pointti oli, että tietenkin halutaan tehdä sivusto, johon lähtökohtaisesti pääsee millä vaan selaimella (*), mutta millään organisaatiolla ei ole varaa testata ihan kaikilla mahdollisilla komboilla. Esim. vaikka testaisit 10 suosituimmalla selaimella jokaisella alustalla, Windowseissa XP - uusin versio, Maceilla (Intel ja ARM), Androideilla (tabletit, puhelimet ja älykellot), iOS:llä (tabletit, puhelimet ja älykellot) ja Linuxilla (32-bit ja 64-bit), Seamonkey voisi silti jäädä pois tästä 1500 selaimen testisetistä. Ei organisaatiolla ole keinoja taata että sivu toimii testaamattomilla alustoilla, vaikka pitäytyisi 90-luvun alun web-tekniikoissa.
(*) Tekstiselaimet (lynx/links-tyyppiset) on käytännössä aina rajattu pois kun niissä on niin keskeisiä rajoitteita ettei niillä oikein pysty selaamaan kuin staattisia julkisia sivuja, joissa ei ole mitään sessioita ja javascriptiä. Testasin huvin vuoksi Iltalehden sivun kun se lienee Suomen suosituimpia ellei suosituin. Siellä mm. tekstiselaimella selatessa navigointilinkit on renderöity yhteen ilman väliä. Tämäkin olisi triviaali korjata laittamalla väliin span-elementtiin välilyönti, jota ei renderöidä graafisilla. No ei ole sitäkään tehty. Dillo ja netsurf vaikuttavat myös toimivan niin heikosti minkään sivuston kanssa, että tuskin niitäkään on yleisesti huomioitu. Netistä saa oikein hakemalla hakea sellaisia puristien sivuja, jotka ovat 100% standardien mukaisia, täydellisesti jäsentyviä ja toimivat kaikilla selaimilla jostain Netscape 1.0:sta alkaen. Ihan jo palvelinten TLS-versio käytännössä rajaa pois museolaitteet ja -selaimet. Organisaatioiden pitäisi näitä varten rakentaa jotain HTTPS:n pois riisuvia MITM-proxyjä, jotta voisi testata myös vaikkapa 8-bittiset kotimikrot, jotka on kytketty proxyyn sarjalinkin yli.
Seamonkey on siitä valitettava ja erikoinen, että se vaikuttaa päällepäin suhteellisen modernilta, mutta huomaat kun lähdet tekemään sivustoa, että ei siinä toimikaan moni juttu. Esim. pdf.js:stä on pakko kaivaa joku vuosia vanha versio ettei sen js-tulkki bugita. Selain tavallaan mainostaa tukevansa moderneja tekniikoita kuten javascriptiä, mutta huomaat kun alat käyttää niitä, että se onkin joku muinainen versio, joka oikeasti toimii. Mistään et löydä tarkkaa speksiä sille, mikä versio toimii ja miksi tällainen päätös on tehty. ECMAscript on ihan kansainvälinen avoin standardi ja voisi olettaa, että selaimet tukevat esim. vähintään tuota 15 vuotta vanhaa versiota siitä. Voit tietenkin tehdä sivuston niin, että JS ei ole pakollinen, mutta kaikkien eri tavoin bugisten historiallisten JS-toteutusten tukeminen samaan aikaan on aika iso työ.
Vertailun vuoksi, jos teet C- tai Java-ohjelman, vastaavasti nyt 2024 voit melko turvallisesti olettaa, että kääntäjät tukevat vähintään sitä standardia, joka oli 15 vuotta sitten uusin, eli esim. C99 ja Java 6. Tämä on helppo todistaa. Jos otat testiin vaikka jonkin Android-laitteen, Android on versiosta 2.3
pikaisen googletuksen perusteella tukenut Java 6:sta. 2010 ostamani ZTE Blade maksoi noin 90 euroa ja siihen sai jo Android 4.4.4 asti tuen. Eli pitäisi palata yli 15 vuotta vanhoihin budjettilaitteisiin (niihin joissa on muistia esim. alle 128 megatavua), jotta löytäisi sellaisen, joka ei tue näitä "moderneja" standardeja. Sitten taas jos miettii laitteiden käyttöikää ja mitä Kuluttajariitalautakunta yms. linjaa, niin joku 15 vuotta on ihan absurdin pitkä aika verrattuna siihen mitä laitteiden tarvii kestää ja miten paljon niitä yleensä käytetään. Miksi selainten kanssa ei voida tehdä vastaavanlaista oletusta? Miksei esim. 1500 suosituinta käyttis & selainkomboa riitä vaan miksi kriteeri on, että jokin lähdekoodista itse käännettävä 32-bittinen Seamonkey Slackware Linuxilla on se tiukka kriteeri, joka määrittää, onko sivusto oikein tehty? Olisihan se toivottavaa, että viranomaisten sivut toimisivat myös 16-bittisellä lynx 1.0:lla, jota ajetaan OS/2 Warpilla DOS-ikkunassa ja merkistönä on koodisivu 1004. Protokollina voisi olla Gopher ja FTP. Nämä ovat kuitenkin täysin päteviä viranomaisasiointiin.
