Miksi ammattilaisten nettisivut ovat niin paskoja?

[asentaja1]

Kyllä on Nettiauton sivutkin osattu paskoa melko perusteellisesti. Aikaisemmat sivut olivat hyvät ja selkeät, oli koko ruutu tehokkaassa käytössä, hyvin maltillinen määrä ylimääräisyyksiä/mainoksia ja nekin hyvin sivuston reunoilla häiriten minimaalisesti. Oli selkeä hakupalkki sivun oikeassa reunassa ja hakutuloksia avautui sivun täydeltä, kun avasi jonkun hakutuloksista, avautui kokoilmoitus selkeästi heti näkyviin. Hakupalkki oli sen lisäksi koko ajan siinä sivun reunassa nähtävillä valmiina ja oli helppo siitä säärää hakuspeksejä sopivammaksi. Nyt on mm nämäkin kaikki ominaisuudet saatu toimimattomaksi tai piilotettua näkyvistä.

Nykytilanteessa: Etusivu on kokonaan pääosin valkoinen, puolikkaan ruudun kokoinen turha banneri yläreunassa, hakusivulla näkyy vain jokunen hassu tulos kerrallaan ja saa scrollata valtavasti ja painaa seuraavaa sivua tuon tuostakin. Ja kun sitten jonkun sivun klikkaa auki, tulee siitä vain yläosa näkyviin ilman scrollausta. Jos hakua pitää täsmentää, on etsittävä hakunappi uudestaan ja sitten hitaasti avautuvasta (hyvin hankalasta ja monimutkaisesta) hakusivusta on taas scrollattava haluttu kohta esille.

Hyvästä ja toimivasta sivustosta on saatu erittäin vastenmielinen ja hankala käyttää, nämä nyt vaan ihan ensimmäisiä esimerkkejä. Ennen tuota sivua saattoi päivittäin surffata ajankuluksi töissä, nyt ei kyllä vapaaehtoisesti tuota käytä sekuntiakaan jos ei ihan hirveä tarve ole.
Käyttöliittymän käytettävyys on aivan tuntematon käsite tämän suorituksen tehneille. Täysin tarpeeton uudistus vain uudistamisen takia, korjattu asiaa, mikä ei ollut rikki alunperinkään.


Nämä screenshotit on adblockerin takaa, mutta se ei sinänsä layouttiin vaikuttanut mitenkään, muutama vilkkubanneri tulee lisää kun ottaa sen pois päältä.

 

[Paapaa]

Etusivu on kokonaan pääosin valkoinen, puolikkaan ruudun kokoinen turha banneri yläreunassa

Siellä on tosiaan valtava täysin tyhjä elementti sivulla (luokka "huge-banner"), jolle määritelty vähintään 400px korkeutta sisällöstä riippumatta. Sama tyhjä elementti niin etusivulla kuin jos avaat jonkun ilmoituksen. Joko bugi tai sitten tuo on terkoitus täyttää esim. mainoksilla ja mainosten lataaminen ei toimi tms. Veikkaan, että se ei vielä siis näytä lopulliselta.

Ja kannattaa antaa sivustolle palautetta. Järkevät palvelut ihan oikeasti ovat kiinnostuneita käyttäjäpalautteesta ja niihin halutaan reagoida joissain raameissa.

 

[kolistelija]

EU-direktiivin 2016/2102 37. artikla vaatii tekemään julkisen sektorin nettisivuista selainriippumattomia: Directive - 2016/2102 - EN - EUR-Lex

Jostain syystä tätä ei kuitenkaan Suomessa missään noudateta. Asiat menevät jatkuvasti huonompaan suuntaan. Finlexin vanha versio toimii kaikilla selaimilla, mutta uusi vaatii joko Chromen tai uusimman Firefoxin. Kehitys on samansuuntaista joka paikassa ja saavutettavuus huononee jatkuvasti. Sitten saavutettavuusselosteessa mainitaan ongelmista ja luvataan korjata ne joskus tulevaisuudessa.

Traficomin sivuilla viimeisimmät määräykset ovat niin monen JavaScript-dropdownin takana, että edes Google ei osaa niitä indeksoida sieltä enää.

Ei tämän asian nyt oikeasti pitäisi olla kovin hankalaa ammatikseen web-sivuja kehittäville.

Aika pitkä dokumentti. Saisiko jonkun viittauksen kohtaan joka mainitsee millaisia selaimia pitäisi tukea ja kuinka laajalla festuresetillä?

 

[qtba]

Asiakirjassa ei ole suoraa mainintaa selainriippumattomuudesta. Asiakirjan pääpaino on julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten esteettömyyden parantamisessa, erityisesti vammaisille henkilöille.

Asiakirja korostaa, että verkkosivustojen ja mobiilisovellusten tulisi olla havaittavissa, käytettävissä, ymmärrettävissä ja vankkoja. Nämä periaatteet on käännetty testattaviksi kriteereiksi, jotka on kuvattu eurooppalaisessa standardissa EN 301 549 V1.1.2. Standardi määrittelee toiminnalliset esteettömyysvaatimukset ICT-tuotteille ja -palveluille, mukaan lukien verkkosisältö.

Vaikka selainriippumattomuutta ei mainita erikseen, vankkuuden periaate viittaa siihen, että sisällön tulisi olla riittävän vankka tulkitaan luotettavasti useilla eri selainohjelmilla, mukaan lukien apuvälineteknologiat. Tämä viittaa epäsuorasti selainriippumattomuuden tärkeyteen esteettömyyden kannalta.

Asiakirja kannustaa myös teknologianeutraaliuteen, mikä tarkoittaa, että esteettömyysvaatimukset eivät määrää tietyn teknologian käyttöä. Tämä mahdollistaisi sen, että verkkosivustot ja mobiilisovellukset voitaisiin toteuttaa eri teknologioilla, kunhan ne täyttävät asetetut esteettömyysvaatimukset.

On kuitenkin tärkeää huomata, että asiakirja keskittyy ensisijaisesti julkisen sektorin verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin. Se ei anna suoria ohjeita selainriippumattomuudesta yleisesti.

-------

Tuollaista NotebookLM kaivoi dokumentista, en myöskään jaksanut itse sitä lukea.

 

[kolistelija]

Englanninkielinen versio on kirjoitettu niin, että aika selvästi tarkoitetaan selainriippumattomuutta. Valitettavasti suomenkielinen käännös on tehty aika huonosti.

Avataanko siellä mitä se selainriippumattomuus on? Pitääkö saitin toimia esim. Netscape Navigator 1.0:lla?

 

[Vaateri]

Englanninkielinen versio on kirjoitettu niin, että aika selvästi tarkoitetaan selainriippumattomuutta. Valitettavasti suomenkielinen käännös on tehty aika huonosti.

Jaa, mun nähdäkseni siellä ei oteta teknologiaan tarkoituksellisesti mitään kantaa, vaan ydin on tämän mukaista:

The four principles of accessibility are: perceivability, meaning that information and user interface components must be presentable to users in ways they can perceive; operability, meaning that user interface components and navigation must be operable; understandability, meaning that information and the operation of the user interface must be understandable; and robustness, meaning that content must be robust enough to be interpreted reliably by a wide variety of user agents, including assistive technologies.

 

[kaarlos]

"Wide variety of user agents" selvästi tarkoittaa selainriippumattomuutta. Eihän tuota voi muulla tavalla tulkita.

Ei se kyllä selainriippumattomuutta tarkoita, eihän se ole edes mahdollista. Jos teen selaimen joka osaa tulkita vain pienen osajoukon kaikesta ECMAScript / HTML / CSS toiminnallisuudesta niin varmaan iso osa web-sovelluksista jää käyttämättä.

 

[qtba]

"Wide variety of user agents" selvästi tarkoittaa selainriippumattomuutta. Eihän tuota voi muulla tavalla tulkita.

Kyllä se mielestäni tarkoittaa, että pitää olla tuettu monilla eri selaimilla. Ei tarvitse tukea kaikkia.

 

[love_doctor]

Kyllä se mielestäni tarkoittaa, että pitää olla tuettu monilla eri selaimilla. Ei tarvitse tukea kaikkia.

Nykyään moni frontend selaintekniikalle käyttää sisäisesti Chromen koodipohjaa, joten sillähän se ratkeaa. Applen Safarillakin on yhteistä historiaa Chromen koodipohjan kanssa. Pian saattaa käytä niin, että jos Firefoxin kehitys loppuu, ei ole kuin yksi koodikanta, mistä kaikki selaimet rakennetaan. Se mahdollistaa esim. sen, että netin toimintaa ei tarvitse enää speksata vaan koodi itsessään toimii dokumentaationa.

 

[Agent_007]

Applen Safarillakin on yhteistä historiaa Chromen koodipohjan kanssa. Pian saattaa käytä niin, että jos Firefoxin kehitys loppuu, ei ole kuin yksi koodikanta, mistä kaikki selaimet rakennetaan.

Chromen Blink irtaantui Safarin Webkitistä vuonna 2013, ja sen jälkeen noi ovat erkaantuneet niin paljon, ettei noita kyllä tulla jatkossa samasta puusta rakentamaan, vaikka joku valtio siihen koettaisi noita teknojättejä pakottaa. Eikä Applella ole mitään halua yhdistää noita muutenkaan. Myös Javascript-moottorit ovat noissa niin erilaiset ettei edes niiden yhdistäminen samaan puuhun onnistu.

 

[Hyrava]

Jos Facebookkia yrittää nykyään käyttää jollain muulla selaimella kuin Chromella, Firefoxilla, Edgellä tai Safarilla, niin se näyttää vain sellaisen sivun, jossa sanotaan, että selaimesi ei tue Facebookkia, ja käskee lataamaan joko Chromen tai Firefoxin.

Tarkistaisitko tietosi ennen paskanpuhumista, kiitos. Noiden mainitsemisesi selainten (4 kpl) lisäksi facebook vaikuttaisi toimivan ihan kivasti myös esimerkiksi Operalla ja Chromiumilla. Muita selaimia ei nyt tällä koneella ole mutta uskoisin sen toimivan myös Vivaldilla ja muutamilla muilla yleisimmillä selaimilla.

 

[love_doctor]

Chromen Blink irtaantui Safarin Webkitistä vuonna 2013, ja sen jälkeen noi ovat erkaantuneet niin paljon, ettei noita kyllä tulla jatkossa samasta puusta rakentamaan, vaikka joku valtio siihen koettaisi noita teknojättejä pakottaa. Eikä Applella ole mitään halua yhdistää noita muutenkaan. Myös Javascript-moottorit ovat noissa niin erilaiset ettei edes niiden yhdistäminen samaan puuhun onnistu.

Joo tämä on totta. Sama Linuxissa että moni ohjelma käyttää saman alkuperän khtml/webkit-komponentteja, mutta se ei ole sama mikä chromiumissa. Kuitenkin tuo yhteinen pohja tekee näistä isomman monokulttuurin, kun niillä on jotain yhteisiä piirteitä, mitä Geckossa ja vastaavissa ei ole.

 

[love_doctor]

Tarkistaisitko tietosi ennen paskanpuhumista, kiitos. Noiden mainitsemisesi selainten (4 kpl) lisäksi facebook vaikuttaisi toimivan ihan kivasti myös esimerkiksi Operalla ja Chromiumilla. Muita selaimia ei nyt tällä koneella ole mutta uskoisin sen toimivan myös Vivaldilla ja muutamilla muilla yleisimmillä selaimilla.

Kokeilitko Slackwaren (32-bittisellä) Seamonkeyllä? Muistelen että kyseessä voi olla testaus sillä. Seamonkey on hieman jäljessä muista kun sivulla lukee uusimmassa versiossa muutoksissa: "SeaMonkey 2.53.19 uses the same backend as Firefox and contains the relevant Firefox 60.8 security fixes. Additional important security fixes up to Current Firefox 115.14 and Thunderbird 115.14 ESR plus many enhancements have been backported". Firefox 60.8 on julkaistu 2019-03-18 ja tuo 115.14 2024-08-06. Eli tuo selain käyttänee 5,5 vuotta vanhaa engineä, johon on poimittu käsin 5v sen jälkeen julkaistuja tietoturvakorjauksia, muttei ihan uusimpia viimeisen 3 kuukauden aikana julkaistuja. Se ei välttämättä renderöi samalla tavalla kuin nuo uusimmat selaimet. Nythän mennään jo Firefox-versiossa 132.

 

[qtba]

Ei tuota nyt oikein voi tulkita muutenkaan kuin niin, että sivut on tehtävä toimimaan mahdollisimman laajalla skaalalla eri selaimia, mikä tietysti käytännössä tarkoittaa, että ne tehdään riippumattomiksi JavaScriptistä (ja sielläkin, missä sitä on pakko käyttää, käytetään vain hyvin tuettuja JavaScriptin toiminnallisuuksia eikä mitään uusimpia chromeismeja) sekä tyylitiedostoista ja pidetään huoli siitä, että sivut toimivat ja renderöityvät järkevästi myös pelkkää HTML:ää tukevissa selaimissa. Silloin sivu on myös selainriippumaton.

Facebook poisti juuri perus-html-versionsa netistä, ja se tekee Facebookin käyttämisestä hankalaa näkövammaisille: mbasic is going away on 28 October 2024 - what's the alternative?

Jos Facebookkia yrittää nykyään käyttää jollain muulla selaimella kuin Chromella, Firefoxilla, Edgellä tai Safarilla, niin se näyttää vain sellaisen sivun, jossa sanotaan, että selaimesi ei tue Facebookkia, ja käskee lataamaan joko Chromen tai Firefoxin.

Itse taas olen sitä mieltä, että sinä teet tulkinnasta vähän omia kärjistyksiä. Jos siinä sanotaan että "wide variety of user agents", niin kyllä se antaa mun mielestä enemmän sijaa laveampaan tulkintaan.

Mielenkiinnolla kyllä kuulisin virallisen linjauksen tuosta. Varmaan onnistuu jos viitsii lähteä haastamaan kunnolla?

Olen kyllä sikäli samaa mieltä siitä, että ihan kaikkea tingelitangelia ei kyllä pitäisi johonkin viraston sivuille olla tarpeen tunkea.

 

[djmake]

Facebook poisti juuri perus-html-versionsa netistä, ja se tekee Facebookin käyttämisestä hankalaa näkövammaisille: mbasic is going away on 28 October 2024 - what's the alternative?

Jos Facebookkia yrittää nykyään käyttää jollain muulla selaimella kuin Chromella, Firefoxilla, Edgellä tai Safarilla, niin se näyttää vain sellaisen sivun, jossa sanotaan, että selaimesi ei tue Facebookkia, ja käskee lataamaan joko Chromen tai Firefoxin.

En voi kuin oudoksua tätäkin valitusta. Itse en fb:tä käytä ollenkaan (koska syyt) mutta kyseessä on kuitenkin yritys jonka tulee tuottaa omistajilleen voittoa.
En ymmärrä, miksi fb:n kaltaisen toimijan tulisi tukea jotain itse koodattua tcp-pinoa ja ties mitä selainta. Bisnes edellä joten tuetaan, mitä käyttäjät käyttävät ja jos joku yksittäinen tippuu pois niin sillä ei ole mitään merkitystä.

Ja ihan toiveena: Luettele niitä valtion, hyvinvointialueiden, kaupunkien jne sivustoja jotka eivät toimi normaaliselaimilla. Katsotaan asiaa sen jälkeen uudelleen.

 

[Hyrava]

Eikös Opera ole nykyään myös Chrome eri kuorissa? Chromium samaten. Chromium ei enää edes käänny ilman Googlen proprietary-forkkia rustc:stä.

Seamonkeyssä ei Facebookin tapauksessa edes tule konsoliin mitään virheitä, eli sivu ei edes yritä mitään sellaista, mitä selain ei tukisi. Se vain tunnistaa selaimen eikä suostu päästämään eteenpäin. Ja kyllä se vielä pari viikkoa sitten toimi.

Nykyäänhän suurin osa selaimista on suunnilleen Chrome eri kuorissa. Mutta itsehän mainitsit että VAIN noilla mainitsemillasi neljällä selaimella toimii mutta toimiikin kuitenkin muillakin Chromen sukulaisilla. Ihan hirveän montaa nykyaikaista ja ajantasalla olevaa selainta ei varmaan ole millä facebook ei toimisi ainakin suunnilleen oikein, ellei sitten jotain erikoisempia virityksiä lasketa. Joku Seamonkey esimerkiksi alkaa olla jo vähän mainstream-selainten ulkopuolella. Kyllä FB haluaa että mahdollisimman moni heidän palveluaan käyttää joten tahallaan eivät mene rikkomaan tukea yleisimmin käytetyille selaimille.

 

[love_doctor]

Tietysti tarkoitin Chromella myös kaikkia sellaisia selaimia, jotka ovat Chrome eri kuorissa. Edgen yleensä mainitsen erikseen, koska nuo pöhisijöiden tekemät nettisivutkin jostain syystä erikseen mainitsevat tukevansa myös sitä, vaikka sekin on Chrome eri kuorissa.

Seamonkey on tällä hetkellä ainoa oikeasti käyttökelpoinen vaihtoehtoinen selain, joka EI ole oikeasti pellin alla Chrome tai Firefox.

Tämä ei ole kyllä totta. Esim. Wikipediasta: "SeaMonkeyn selainkomponentti käyttää samaa renderöintiohjelmistoa kuin Firefox, joten SeaMonkey tukee kaikkia samoja WWW-standardeja kuin Firefox."

Seamonkey ei käytä täsmälleen samaa engineä kuin se Firefox, joka on nyt saatavilla käyttiksille, mutta se pohjautuu samaan antiikkiseen Firefox-engineen. Tuo käyttökelpoisuus ei ole mitenkään toteen näytetty, kun Seamonkeyllä on aika pahoja ongelmia avata monia nykyaikaisia sivustoja.

Käytin aineistona 'List of most-visited websites' ja kokeilin muutamia suosituimpia sivuja. Seamonkeyllä ei aukea ollenkaan Metan sivustot kuten Facebook, Instagram tai Whatsapp. Tiktok ei myöskään aukea.

Redditin renderöinti ei toimi ja elementit menevät päällekkäin. Gigantin sivulla ei toimi tuotekaruselli. Ylilaudan tyylitys ei toimi lainkaan. Kauppalehden sivulta jää sisältöä puuttumaan kun Firefoxilla ja samalla zoomaustasolla sisältöä on 11,5 näytöllistä, niin Seamonkeyllä reilu 3 näytöllistä. Seamonkeyn skrollausmäärää kasvattaa tyhjät välit ja palstoituksen puute footerissa. Eli sisältöä on ehkä vain noin 2 sivullista.

Netflixin etusivulla CPU-kuorma on yli 100%, prosessorin tuuletin huutaa ja video pätkii ihan saatanasti (kone siis Ryzen 5950X, 64 gigaa muistia, PCIe 4.0 SSD, 4k-näyttö ja keskitehoinen näyttis, jolla pyörii useampi 4k-video samaan aikaan). Parilla muullakin sivulla kuten hs.fi skrollaus tuntui paljon kankeammalta.

Kokeilin myös omalla sivustolla, jossa on mm. js-moduuleita käyttävä pdfjs ja chartjs eikä Seamonkey tukenut näitä lainkaan.

Tämän kokemuksen mukaan tuolla selaimella ei tee paskaakaan 2024. Eikä se ole mikään ihme, kun Seamonkeyn sivulla lukee eksplisiittisesti, että se perustuu Firefox 60.8:aan (*). Firefox ESR pohjautuu versioon 128 (viime vuodelta) eikä tuohon 6 vuotta vanhaan. Seamonkey on niin marginaalinen, ettei esim. caniuse-sivu sisällä siitä mitään merkintää.

*)

 

[jukkis2000]

Nyt MTV Uutiset onnistui aika täydellisesti tuhoamaan sivustonsa selkeyden tällä uudella päivityksellään. Sivusto on tehty vain ja ainoastaan mobiililaitteita varten. Ilmeisesti sivuston suunnittelija ei ole osannut tehdä sivustoa sekä työpöydälle että mobiilille sopivaksi.

 

[Agent_007]

Joo, varsinkin toi sääosio on aika kauhea käyttää työpöydällä, kun näkyy vain seuraavan 7 tunnin sää. Ylen sääsivu meni aiemmin vastaavaan miinaan, eikä se ole siitä korjaantunut.

 

[Hyrava]

CloudFlaren DDOS-esto ei päästä enää läpi juuri muita selaimia kuin Chromen ja uusimmat Firefoxit. Muille selaimille ei edes tule sitä "Verify you are human" -klikkausboksia. Selaimen konsoliin ei tule mitään virheitä, eli kyse ei ole siitä, ettei selain tukisi jotain toimintoa. Cloudflare vain olettaa tietyt selaimet automaattisesti DDOS-boteiksi eikä edes anna mahdollisuutta "todistaa" olevansa ihmiskäyttäjä.

Tuota ongelmaa on ollut vaihtelevasti vuodesta 2022 asti, välillä noista tarkistuksista on päässyt Seamonkeyllä läpi ja välillä ei. Nyt ilmeisesti noin pari kuukautta sitten Cloudflare muutti systeeminsä sellaiseksi, ettei vähemmän suosittuja selaimia päästetä enää läpi ollenkaan.

Kyllähän tuo CloudFlaren "Verify you are human" -tarkistus toimii kaikilla yleisimmillä selaimilla (Chrome/Chromium-pohjaiset, Firefox ja Safari), joiden markkinaosuus on yhteensä jotain yli 95%. Joku SeaMonkey edelleenkin on marginaaliselain joka pohjautuu johonkin kivikautiseen engineen joten ei kannata ihmetellä jos sellaisen kanssa on ongelmia. Se on ihan oma vikasi että käytät tuollaisia ei-tuettuja selaimia.

 

[Hyrava]

Mistä ihmeestä käyttäjä voi tietää, mikä on "tuettu selain" ja mikä ei? Eikö koko web-standardien idea ja tarkoitus ole se, että sivua voi käyttää vapaavalintaisella asiakasohjelmalla?

Tuo ei johdu siitä, että selain ei tukisi jotain JavaScriptiä tai muuta toiminnallisuutta, vaan ClownFlare ihan tahallaan blokkaa tietyt selaimet.

Näköjään osa ClownFlarella hostatuista sivuista antaa nyt ihan IP-bannit, jos yrittää mennä sivulle jollain muulla kuin "tuetulla" selaimella:katso liitettä 1443048

Ja sitten ei enää saakaan sivua auki yhtään millään selaimella.

Juuri tuollaisen takia mikään ei toimi, kun saappaannuolijat syyllistävät käyttäjiä web-kehittäjien tekemistä ja vieläpä backendin puolella tapahtuvista virheistä.

Tavallinen tallaaja tuskin käyttää mitään 0.02% markkinaosuudella olevaa selainta kuten SeaMonkey vaan todennäköisemmin Chromea, Edgeä, Firefoxia tai Safaria, ehkäpä jopa jotain Bravea, Operaa tai Vivaldia. Noiden selaimien kanssa tuskin tulee ongelmia CloudFlaren sun muiden vastaavien kanssa. CloudFlare ihan syystäkin blokkailee kaikenlaisia outoja useragent-stringejä käyttäviä selaimia, kaikenlaisissa DDOS-skripteissä kun useragenttina on yleensä jotain ihan randomia niin niiden suodattaminen kannattaa.

Muiden kuin noiden yleisimpien selaimien käyttö on yleensäkin tahallaan veren kaivamista nenästä kun ei yhtään voi tietää miten väärin joku harvinainen selain renderoi ylipäätään koko sivuston jollain omalla (epästandrardilla) enginellään. Joskus aikanaan itsekin huvikseni kokeilin kaikenlaisia ihmeselaimia (SeaMonkey, K-Meleon, ...) ja sivut tuntuivat näkyvän ihan eri tavalla kuin muilla selaimilla joten kyllä noissa marginaaliselaimissa on kaikenlaisia bugeja ja yhteensopimattomuusongelmia.

Itselläni ei ole ollut mitään ongelmia esim juuri tuon CloudFlaren kanssa vaikka olisi ollut javascript pois päältä, adblock päällä tms.

Toki joku aika sitten tuli yksi sivu vastaan joka väitti kaikilla kokeilemillani selaimilla että sivu ei toimi kuin Applen laitteilla mutta useragentin vaihto safariksi ja vähemmän yllättäen sivu toimikin ihan normaalisti linux-koneellakin.

 

[Paapaa]

Muiden kuin noiden yleisimpien selaimien käyttö on yleensäkin tahallaan veren kaivamista nenästä kun ei yhtään voi tietää miten väärin joku harvinainen selain renderoi ylipäätään koko sivuston jollain omalla (epästandrardilla) enginellään. Joskus aikanaan itsekin huvikseni kokeilin kaikenlaisia ihmeselaimia (SeaMonkey, K-Meleon, ...) ja sivut tuntuivat näkyvän ihan eri tavalla kuin muilla selaimilla joten kyllä noissa marginaaliselaimissa on kaikenlaisia bugeja ja yhteensopimattomuusongelmia.

Voi vain ihmetellä syytä sille, että joku jatkaa rikkinäisen selaimen käyttöä, jolla merkittävä osa sivuista ei toimi osittain tai lainkaan, ja silti kuukaudesta tai vuodesta toiseen pöyristyy aina uudestaan niistä virheistä ja tulee foorumeille katkerana itkemään kuinka taas syy on koko muussa maailmassa joka ei pyörikään sen rikkinäisen marginaaliselaimen ympärille.

Seamonkey on sysipaska rikkinäinen marginaaliselain, joka ei osaa näyttä nettisivuja oikein ja joka ei ole käytännössä missään tuettu eikä mitään sivustoa sillä testata missään, eikä rakenneta poikkeuksia sen bugiselle moottorille. On ihan puhdasta idiotismia jos sitä käyttää netin selailuun ja käyttäjä ansaitsee kyllä kaiken toimimattomuuden täysmääräisenä. Tämä on fakta, joka ei tule muuttumaan koskaan yhtään mihinkään.

CloudFlare toimii yleensä hienosti kaikilla yleisimmillä selaimilla. On mistä valita. Seamonkey-käyttäjien kannattaa käyttää aikansa muuhun kuin netin selaamisen.

 

[Francis Ford Mondeo]

Teidänlaistenne saappaannuolijoiden takia enää mikään ei toimi kunnolla. Nuo teidän "mielipiteenne" olisi vielä joitain vuosia sitten jokainen tekniikasta jotain ymmärtävä tulkinnut vähintäänkin kulmikkaiksi, jos ei jopa vitsikkäiksi, ja harva olisi edes ajatellut tuollaisia puhuvan olevan tosissaankaan. Te kuitenkin vaikutatte olevan ihan oikeasti tosissanne ja nyt te ilkutte saavuttamanne valta-aseman voimin kaikille eri mieltä oleville välittämättä siitä, kuinka paljon aiheutatte tuhoa. Mitään muutahan te ette kunnolla osaakaan kuin keplotella itsenne vaikutusvaltaisiin asemiin, joista sitten voitte pakottaa omaa juttuanne kaikille muille.

SeaMonkeyllä saatu IP-banni clownflarella hostatuille sivuille näyttää kestävän ainakin pari tuntia. Tällä keinoin on aika helppoa hankkia IP-banni lyhyessä ajassa aika monelle Elisan IP-osoitteelle. Riittää, että yrittää ladata jonkun clownflarella hostatun sivun SeaMonkeyllä, käynnistää modeemin uudestaan saadakseen uuden IP-osoitteen ja tekee saman uudestaan. Ja teidän mielestänne ilmeisesti on ihan järkevää ja ongelmatonta, että yksi suosituimmista web-sivustojen hostauspalveluista toimii tuolla tavalla.

Jossain vaiheessa nämä asiat on sitten pakko korjata, ja siinä vaiheessa teitä ei enää tarvita.

Siellä linjojen päässä uidaan vaihteeksi melko syvässä päässä, kun internetin rivikäyttäjät, jotka eivät syystä tai toisesta päädy käyttämään joskus ja jouluna toimivia marginaalipurkkavirityksiä, ovat jossain "vaikutusvaltaisesissa asemissa".

Tietyllä tavalla omaksumasi digiajan Don Quijoten rooli on ihan viihdyttävä, mutta jonkinlainen retrospektiivinen pohdiskelu ja itsereflektio saattaisi joskus näissä tekniikka-asioissakin olla ihan virkistävää.

 

[supperhead]

Teidänlaistenne saappaannuolijoiden takia enää mikään ei toimi kunnolla. Nuo teidän "mielipiteenne" olisi vielä joitain vuosia sitten jokainen tekniikasta jotain ymmärtävä tulkinnut vähintäänkin kulmikkaiksi, jos ei jopa vitsikkäiksi, ja harva olisi edes ajatellut tuollaisia puhuvan olevan tosissaankaan. Te kuitenkin vaikutatte olevan ihan oikeasti tosissanne ja nyt te ilkutte saavuttamanne valta-aseman voimin kaikille eri mieltä oleville välittämättä siitä, kuinka paljon aiheutatte tuhoa. Mitään muutahan te ette kunnolla osaakaan kuin keplotella itsenne vaikutusvaltaisiin asemiin, joista sitten voitte pakottaa omaa juttuanne kaikille muille.

SeaMonkeyllä saatu IP-banni clownflarella hostatuille sivuille näyttää kestävän ainakin pari tuntia. Tällä keinoin on aika helppoa hankkia IP-banni lyhyessä ajassa aika monelle Elisan IP-osoitteelle. Riittää, että yrittää ladata jonkun clownflarella hostatun sivun SeaMonkeyllä, käynnistää modeemin uudestaan saadakseen uuden IP-osoitteen ja tekee saman uudestaan. Ja teidän mielestänne ilmeisesti on ihan järkevää ja ongelmatonta, että yksi suosituimmista web-sivustojen hostauspalveluista toimii tuolla tavalla.

Jossain vaiheessa nämä asiat on sitten pakko korjata, ja siinä vaiheessa teitä ei enää tarvita.

Toimiipas. Viimeisen 20-25 vuoden ajan on puhuttu selainten turvallisuudesta. Ja netin käytössä on viime pelissä kyse turvallisuudesta maailman liikkuessa tähän aikaan.
Ei ketään kiinnosta (miksi edes kiinnostaisi?) marginaaliselainten yhteensopivuus minkään kanssa. Ei saisi jutella käyttäjistä, mutta pakko sanoa, että et selvästikään tiedä/ymmärrä miten nämä asiat toimii.

 

[Hyrava]

Minä ymmärrän kyllä, miten standardit toimivat. Tässä tapauksessa CloudFlare on alkanut syrjimään käyttäjiä sen perusteella, minkälaista softastäkkiä web-surffailija käyttää. Riippuen minkälaisen suojaustason CloudFlaren asiakas on sivustolleen valinnut, CloudFlare syrjii mm. Seamonkeyn, Linuxin ja X11:n käyttäjiä estäen heitä pääsemästä sivulle, joka muuten toimisi näillä ihan hyvin.

Se, että teidän mielestänne vika on näissä tapauksissa jotenkin käyttäjän päässä, kertoo, ettette te ymmärrä, miten standardit ja yhtään mikään tähän liittyvä asia ylipäätään toimivat.



Tällä asialla ei ole tietoturvan kanssa mitään tekemistä. Tuskin itsekään uskot tuohon paskanjauhamiseesi, vaan tarkoituksenasi on johtaa harhaan ymmärtämättömiä.

Itse olen käyttänyt linuxia about 20v daily driverinä eikä kertaakaan ole tuollaista ongelmaa tullut vastaan Firefoxilla, Chromella, Operalla tai Vivaldilla, joten kyllä se ongelma jossain muualla on kuin linux-käyttäjien syrjimisessä. Tai ehkä nuo selaimet vaan osaavat tuon useragentin määritellä oikein, toisin kuin käyttämäsi meriapina.

 

[love_doctor]

Itse olen käyttänyt linuxia about 20v daily driverinä eikä kertaakaan ole tuollaista ongelmaa tullut vastaan Firefoxilla, Chromella, Operalla tai Vivaldilla, joten kyllä se ongelma jossain muualla on kuin linux-käyttäjien syrjimisessä. Tai ehkä nuo selaimet vaan osaavat tuon useragentin määritellä oikein, toisin kuin käyttämäsi meriapina.

Itsekin olen Linuxia käyttänyt pääasiassa reilut 20 vuotta ja yleisesti voi sanoa, että selaimet ovat toimineet ihan ok. Ennen vanhaan oli noita ongelmia, kun jotkut videot vaativat binäärisiä Windows-koodekkeja (puhutaan jostain ajasta 2000-2007 tjsp). Joku C#/VB/ASP-skripti ei suoriutunut Linuxissa ymmärrettävästä syystä. Joissain flash-applikaatioissa oli ongelmia, esim. kova kaatuilu. Muistaakseni web-kameran jako ei toiminut Omeglen tapaisissa jossain vaiheessa Flashin kautta, mutta Flashin loppuaikoina sitten toimikin (NPAPI sitten alkoikin poistua 2013 alkaen). Joku ehkä muistaa näistä.

Nyttemmin on ollut varsin positiivista, että Linuxilla voi tehdä kaiken mitä Windowsilla ja Macillakin. Se tietenkin vaatii sen, että käyttää jotain niistä selaimista, mitä 99,98% muistakin ihmisistä. Esim. tein lyhyen vertailun itsekin ja huomasin, että Seamonkey ei vaan toimi monella suositulla sivulla eikä siinä toimi PDF.js:n tapaiset peruskirjastot. Jopa Gnomen ja KDE:n omat pikkuselaimet toimivat paremmin. En yllättyisi jos jopa JavaFX:n WebView myös toimisi paremmin.

 

[Alfh]

Mutta tässä tapauksessahan se banniin johtava asia on, että osana selaimen user agent stringiä on merkkijono "X11; Linux".

Firefox näyttäisi ilmoittavan olevansa "Mozilla/5.0 (X11; Linux x86_64; rv:133.0)" ja ei ole ollut ongelmia Cloudflaren kanssa, eli ehkä kyse on jostain muusta?

Seamonkeyssä ei Facebookin tapauksessa edes tule konsoliin mitään virheitä, eli sivu ei edes yritä mitään sellaista, mitä selain ei tukisi. Se vain tunnistaa selaimen eikä suostu päästämään eteenpäin. Ja kyllä se vielä pari viikkoa sitten toimi.

Ymmärrän kyllä tuohtumisesi. Ei marginaaliselaimen käyttö ole mikään syy estää pääsyä sivustoille. Tuntuu, että keskustelijoilta menee koko pointti ohi, kun aletaan haukkumaan selainta ja selaimen käyttäjää siitä että markkina-asemaansa väärinkäyttävät firmat perseilee.
Muistan vielä hyvin selainsodat, kun valtaosa sivustoista oli "optimoitu" Internet Explorerille ja se oli sitten monelle sivustolle syy estää pääsy kokonaan Netscapen ja Operan käyttäjiltä. Silloin meemeiltiin, että nekin sivut toimi parhaiten Operalla, joka ilmoitti olevansa IE.

Ja en siis tarkoita että sivustojen pitäisi erikseen tukea jotain 0,1 % markkinaosuuden selainta, mutta ei sellaisen käyttöä pitäisi erikseen myöskään estää. Eihän Firefoxinkaan markkinaosuus ole kuin 2,6 % statcounterin mukaan, eli marginaaliselain sekin on.

 

[love_doctor]

Firefox näyttäisi ilmoittavan olevansa "Mozilla/5.0 (X11; Linux x86_64; rv:133.0)" ja ei ole ollut ongelmia Cloudflaren kanssa, eli ehkä kyse on jostain muusta?


Ymmärrän kyllä tuohtumisesi. Ei marginaaliselaimen käyttö ole mikään syy estää pääsyä sivustoille. Tuntuu, että keskustelijoilta menee koko pointti ohi, kun aletaan haukkumaan selainta ja selaimen käyttäjää siitä että markkina-asemaansa väärinkäyttävät firmat perseilee.
Muistan vielä hyvin selainsodat, kun valtaosa sivustoista oli "optimoitu" Internet Explorerille ja se oli sitten monelle sivustolle syy estää pääsy kokonaan Netscapen ja Operan käyttäjiltä. Silloin meemeiltiin, että nekin sivut toimi parhaiten Operalla, joka ilmoitti olevansa IE.

Ja en siis tarkoita että sivustojen pitäisi erikseen tukea jotain 0,1 % markkinaosuuden selainta, mutta ei sellaisen käyttöä pitäisi erikseen myöskään estää. Eihän Firefoxinkaan markkinaosuus ole kuin 2,6 % statcounterin mukaan, eli marginaaliselain sekin on.

Ota nyt huomioon, että kyse on marginaalikäyttiksestä ja marginaaliselaimesta sillä käyttiksellä. Esim. suosittu Arch Linux ei tarjoa pakettia lainkaan Seamonkeylle. Se pitää itse kääntää lähdekoodista. Linuxia käyttää pari prosenttia webin käyttäjistä ja Seamonkeytä taas pari prosenttia Linux-käyttäjistä. Kyse on todella harvinaisesta selaimesta. Tuolta marginaalista löytyy iso joukko selaimia, jotka eivät ole "riittäviä" nykyaikaisen webin selaamiseen. Muistaakseni dillo-selaimesta esimerkiksi puuttui https-tuki pitkään. Jos selain ei tue kryptattua yhteyttä, haluat siis että koko internetin pitää tarvittaessa toimia selkokielisenä? Kuulostaa aika huonolta esim. verkkopankkien osalta.

Seamonkeyllä on, mitä olen sen konsolista katsonut virheilmoituksia, pahoja ongelmia esim. parseroida ES5-koodia, jota jo monella sivulla käytetään ilman polyfillejä. Kyse siis 15 vuotta vanhasta standardista. Ko. selain on voinut toimia viime vuosiin asti jos sivustot ovat polyfilleillä tukeneet jotain 90-luvun ja 2000-luvun alun standardeja, mutta nyt kun on viimein katsottu, että harva selaa enää niin vanhalla tekniikalla ja voi päivittää koodit, tämä selain ei enää selviäkään. Jos Linuxilla haluaa selata webiä, onhan siellä lukuisia muita selaimia, jotka tietääkseni toimivat paremmin. Tässä muutama: Chrome, Chromium, Firefox, Opera, Vivaldi, Brave, Edge, Gnome web / epiphany, Konqueror. Ja tosiaan GTK:n, Qt:n tai JavaFX:n päälle voi rakentaa oman selaimen kun siellä on valmiit enginet tarjolla.

 

[Alfh]

Ota nyt huomioon, että kyse on marginaalikäyttiksestä ja marginaaliselaimesta sillä käyttiksellä. Esim. suosittu Arch Linux ei tarjoa pakettia lainkaan Seamonkeylle. Se pitää itse kääntää lähdekoodista. Linuxia käyttää pari prosenttia webin käyttäjistä ja Seamonkeytä taas pari prosenttia Linux-käyttäjistä. Kyse on todella harvinaisesta selaimesta. Tuolta marginaalista löytyy iso joukko selaimia, jotka eivät ole "riittäviä" nykyaikaisen webin selaamiseen. Muistaakseni dillo-selaimesta esimerkiksi puuttui https-tuki pitkään. Jos selain ei tue kryptattua yhteyttä, haluat siis että koko internetin pitää tarvittaessa toimia selkokielisenä? Kuulostaa aika huonolta esim. verkkopankkien osalta.

Seamonkeyllä on, mitä olen sen konsolista katsonut virheilmoituksia, pahoja ongelmia esim. parseroida ES5-koodia, jota jo monella sivulla käytetään ilman polyfillejä. Kyse siis 15 vuotta vanhasta standardista. Ko. selain on voinut toimia viime vuosiin asti jos sivustot ovat polyfilleillä tukeneet jotain 90-luvun ja 2000-luvun alun standardeja, mutta nyt kun on viimein katsottu, että harva selaa enää niin vanhalla tekniikalla ja voi päivittää koodit, tämä selain ei enää selviäkään. Jos Linuxilla haluaa selata webiä, onhan siellä lukuisia muita selaimia, jotka tietääkseni toimivat paremmin. Tässä muutama: Chrome, Chromium, Firefox, Opera, Vivaldi, Brave, Edge, Gnome web / epiphany, Konqueror. Ja tosiaan GTK:n, Qt:n tai JavaFX:n päälle voi rakentaa oman selaimen kun siellä on valmiit enginet tarjolla.

Ei se ole edelleenkään se pointti tässä, onko selain hyvä vai ei, tai renderöityykö se sivu siihen "oikein". Ei sillä ole mitään merkitystä. Kuten kirjoitin, en odota, että sivustojen pitäisi erikseen tukea näitä selaimia. Riittää, ettei niiden käyttöä estetä. Se, että toimiiko se sivu sitten siinä selaimessa, on eri asia.

Esimerkiksi Firefoxilla suurin osa sivustoista toimii erinomaisesti, vaikka joissain näkee disclaimerina, että parhaan suorituskyvyn ja toiminnallisuuden saa Chromella. Ok, no mitä jos Meta, Google, Cloudflare yms. päättääkin, että Firefoxilla ei ole enää mitään asiaa heidän palveluihinsa, koska parhaan suorituskyvyn saa Chromella. Mitä sillä on väliä, kun Firefoxia käyttää jotain alle 3 % käyttäjistä ja päätöksen jälkeen lopulta 0,01 % kun ~mikään ei enää toimi.

Tämä on se periaatteellinen kysymys tässä. Ei se, onko joku selain jonkun muun mielestä hyvä vai ei. Sen pitäisi olla täysin käyttäjän oma asia arvioida, toimiiko selain riittävällä tasolla käyttäjän tarpeisiin nähden, ei Cloudflaren tai Metan.

 

[love_doctor]

Ei se ole edelleenkään se pointti tässä, onko selain hyvä vai ei, tai renderöityykö se sivu siihen "oikein". Ei sillä ole mitään merkitystä. Kuten kirjoitin, en odota, että sivustojen pitäisi erikseen tukea näitä selaimia. Riittää, ettei niiden käyttöä estetä. Se, että toimiiko se sivu sitten siinä selaimessa, on eri asia.

Tämä on se periaatteellinen kysymys tässä. Ei se, onko joku selain jonkun muun mielestä hyvä vai ei. Sen pitäisi olla täysin käyttäjän oma asia arvioida, toimiiko selain riittävällä tasolla käyttäjän tarpeisiin nähden, ei Cloudflaren tai Metan.

Sinä olet tässä ihan toisen käyttäjän mutuilun varassa. Tuosta toimimattomuudesta ei ole tehty mitään tarkkaa analyysiä. Se voi johtua ihan vaan jostain yksittäisestä bugista selaimessa ja olla täysin tuon selaimen ja sen nykyisen version vika.

Oma pointti oli, että tietenkin halutaan tehdä sivusto, johon lähtökohtaisesti pääsee millä vaan selaimella (*), mutta millään organisaatiolla ei ole varaa testata ihan kaikilla mahdollisilla komboilla. Esim. vaikka testaisit 10 suosituimmalla selaimella jokaisella alustalla, Windowseissa XP - uusin versio, Maceilla (Intel ja ARM), Androideilla (tabletit, puhelimet ja älykellot), iOS:llä (tabletit, puhelimet ja älykellot) ja Linuxilla (32-bit ja 64-bit), Seamonkey voisi silti jäädä pois tästä 1500 selaimen testisetistä. Ei organisaatiolla ole keinoja taata että sivu toimii testaamattomilla alustoilla, vaikka pitäytyisi 90-luvun alun web-tekniikoissa.

(*) Tekstiselaimet (lynx/links-tyyppiset) on käytännössä aina rajattu pois kun niissä on niin keskeisiä rajoitteita ettei niillä oikein pysty selaamaan kuin staattisia julkisia sivuja, joissa ei ole mitään sessioita ja javascriptiä. Testasin huvin vuoksi Iltalehden sivun kun se lienee Suomen suosituimpia ellei suosituin. Siellä mm. tekstiselaimella selatessa navigointilinkit on renderöity yhteen ilman väliä. Tämäkin olisi triviaali korjata laittamalla väliin span-elementtiin välilyönti, jota ei renderöidä graafisilla. No ei ole sitäkään tehty. Dillo ja netsurf vaikuttavat myös toimivan niin heikosti minkään sivuston kanssa, että tuskin niitäkään on yleisesti huomioitu. Netistä saa oikein hakemalla hakea sellaisia puristien sivuja, jotka ovat 100% standardien mukaisia, täydellisesti jäsentyviä ja toimivat kaikilla selaimilla jostain Netscape 1.0:sta alkaen. Ihan jo palvelinten TLS-versio käytännössä rajaa pois museolaitteet ja -selaimet. Organisaatioiden pitäisi näitä varten rakentaa jotain HTTPS:n pois riisuvia MITM-proxyjä, jotta voisi testata myös vaikkapa 8-bittiset kotimikrot, jotka on kytketty proxyyn sarjalinkin yli.

Seamonkey on siitä valitettava ja erikoinen, että se vaikuttaa päällepäin suhteellisen modernilta, mutta huomaat kun lähdet tekemään sivustoa, että ei siinä toimikaan moni juttu. Esim. pdf.js:stä on pakko kaivaa joku vuosia vanha versio ettei sen js-tulkki bugita. Selain tavallaan mainostaa tukevansa moderneja tekniikoita kuten javascriptiä, mutta huomaat kun alat käyttää niitä, että se onkin joku muinainen versio, joka oikeasti toimii. Mistään et löydä tarkkaa speksiä sille, mikä versio toimii ja miksi tällainen päätös on tehty. ECMAscript on ihan kansainvälinen avoin standardi ja voisi olettaa, että selaimet tukevat esim. vähintään tuota 15 vuotta vanhaa versiota siitä. Voit tietenkin tehdä sivuston niin, että JS ei ole pakollinen, mutta kaikkien eri tavoin bugisten historiallisten JS-toteutusten tukeminen samaan aikaan on aika iso työ.

Vertailun vuoksi, jos teet C- tai Java-ohjelman, vastaavasti nyt 2024 voit melko turvallisesti olettaa, että kääntäjät tukevat vähintään sitä standardia, joka oli 15 vuotta sitten uusin, eli esim. C99 ja Java 6. Tämä on helppo todistaa. Jos otat testiin vaikka jonkin Android-laitteen, Android on versiosta 2.3 pikaisen googletuksen perusteella tukenut Java 6:sta. 2010 ostamani ZTE Blade maksoi noin 90 euroa ja siihen sai jo Android 4.4.4 asti tuen. Eli pitäisi palata yli 15 vuotta vanhoihin budjettilaitteisiin (niihin joissa on muistia esim. alle 128 megatavua), jotta löytäisi sellaisen, joka ei tue näitä "moderneja" standardeja. Sitten taas jos miettii laitteiden käyttöikää ja mitä Kuluttajariitalautakunta yms. linjaa, niin joku 15 vuotta on ihan absurdin pitkä aika verrattuna siihen mitä laitteiden tarvii kestää ja miten paljon niitä yleensä käytetään. Miksi selainten kanssa ei voida tehdä vastaavanlaista oletusta? Miksei esim. 1500 suosituinta käyttis & selainkomboa riitä vaan miksi kriteeri on, että jokin lähdekoodista itse käännettävä 32-bittinen Seamonkey Slackware Linuxilla on se tiukka kriteeri, joka määrittää, onko sivusto oikein tehty? Olisihan se toivottavaa, että viranomaisten sivut toimisivat myös 16-bittisellä lynx 1.0:lla, jota ajetaan OS/2 Warpilla DOS-ikkunassa ja merkistönä on koodisivu 1004. Protokollina voisi olla Gopher ja FTP. Nämä ovat kuitenkin täysin päteviä viranomaisasiointiin.

 

[love_doctor]

Kohta saadaan taas tietyiltä kirjoittajilta jotain ymmärtämättömyyteen perustuvaa mölinää tietoturvasta.

Minulle ei ainakaan ole ikinä tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia tehdä nettisivuja niin, että ne toimivat kaikilla selaimilla hyvin. Joitain asioita ei tietenkään ole mahdollista toteuttaa ilman JavaScriptiä, mutta vaikkapa nyt tyypillisessä uutissivustossa tai verkkokaupassa ei sellaisia toiminnallisuuksia ole.

JavaScriptiinkään ei ole tainnut ainakaan pariinkymmeneen vuoteen tulla mitään sellaisia uusia juttuja, joilla pystyisi tekemään asioita, joita ei olisi pystynyt JavaScriptillä tekemään jo valmiiksi.

Ei mihinkään kieleen ole tullut mitään uutta, jota ei voisi jo toteuttaa vuoden 1945 Plankalkülillä. Toisto, valinta ja sekvenssi riittävät, mutta tuo on ihan turhaa saivartelua. Uutta on sen jälkeen kiihtyvällä vauhdilla kehitetty 80 vuotta ja kaiken uuden vastustaminen on vähän myöhäistä tässä kohtaa kehitystä. Olisi kannattanut syntyä 1800-luvulla, jos olisi halunnut 2. maailmansodan aikaan vaikuttaa ensimmäisten symbolisten ohjelmointikielten kehitykseen.

Tässä nyt on kyse siitä, että web-kehitykseen on avoimet kansainväliset standardit ja sivustojen toimivuus seuraisi siitä, jos sekä sivut ja selaimet noudattaisivat näitä standardeja. Jos selain putoaa kehityksen kelkasta eikä tue jonkun pisteen jälkeen uudempia standardeja, niin ennen pitkää käy niin, että joku tekee sivun, joka ei enää toimi sillä. Ei web-kehityksessä ole tehty missään linjausta, että esim. ES-versiot ES3:n jälkeen ovat roskaa eikä niitä kuuluisi käyttää. Päinvastoin esim. ES5:n perusteluissa lukee nimenomaan, että on haluttu vähentää virhealttiita rakenteita. Ohjelmointivirheet voivat vaarantaa tietoturvan ja aiheuttaa muitakin pahoja ongelmia. JS on hiekkalaatikoitu, mutta ongelma seuraa siitä, että suostut ajamaan jonkun toisen koodia omalla koneellasi ja JS:llä on kuitenkin rajapintoja, jota kautta se pystyy häiritsemään tietojenkäsittelyä.

Jostain syystä esimerkiksi videon ja äänen kaappaamiseen on tullut uudet rajapinnat, jotka ovat monimutkaisempia ja hankalakäyttöisempiä kuin vanhat. Jostain käsittämättömästä syystä kaikki suosituimmat

Niin mistä rajapinnoista on kyse? Firefoxiin tuli esim. versiossa 25 tuki Web Audio API:lle. Tämä on siis standarditapa käsitellä audiota. Sitä ennen Firefoxilla oli oma ei-standardi tapa käsitellä audiota. Ymmärrätkö tahallaan väärin mistä on kyse. Web Audio API toimii kaikilla selaimilla ja aiemmin jokaiselle tarvi oman, mahdollisesti erilaisen API:n. Kyse on taas yli 10 vuotta vanhasta standardista, joten tuki lienee tässä kohtaa kaikissa selaimissa. Ehkä ei Seamonkeyssä, mutta noissa mitä 99% ihmisistä käyttää.

JavaScript-kirjastot käyttävät aina niitä uusimpia ja huonommin eri selainten kanssa yhteensopivia rajapintoja. Ja miksi niitä kirjastoja edes ylipäätään käytetään, kun JavaScriptin tasoisella kielellä kaikki on kuitenkin helpompaa ja nopeampaa tehdä ilman niitä?

Niin no koita nyt tehdä itsellesi ensin selväksi, mitä niistä API-versioista kannatat. Normaalisti kun porukka käyttää noita kirjastojen kautta, se kirjasto voi toteuttaa polyfillit niin, että sekä uusi että vanha API ovat samaan aikaan tuettuja. Onhan tässä selkeä etu. Se standardi-API on toiminut 2013 asti, mutta jos haluat tukea myös vuosien 2011-12 Firefoxia, onnistuu sen kirjaston kautta samalla kun uudemmat ovat tuettuja.

Nythän moni on tosiaan todennut ihan kuten itsekin sanoit, että se kirjasto alkaa olla turhaa painolastia kun 2013 asti kaikilla on ollut tuki sille standardi-API:lle. Mutta kappas, se Seamonkey edelleen 2024 kipuilee noiden ongelmien kanssa ja ehkä ehkä vieläkään tue noita 2011-2013 tapahtuneita kehityskulkuja. Nyt sitten huomaat että mikään ei enää toimi sillä, kun muu maailma olisi jo menossa eteenpäin, mutta Seamonkey nyt sekoilee jonkun legacy-koodipinon kanssa eikä saa sitä päivitettyä.

 

[Alfh]

Sinä olet tässä ihan toisen käyttäjän mutuilun varassa. Tuosta toimimattomuudesta ei ole tehty mitään tarkkaa analyysiä. Se voi johtua ihan vaan jostain yksittäisestä bugista selaimessa ja olla täysin tuon selaimen ja sen nykyisen version vika.

Totta. Olen kuitenkin törmännyt vastaaviin ongelmiin ajantasaisen Firefox ESR:n kanssa, kun jokin sivusto on nyt vain päättänyt ettei niille pääse kuin "uusimmilla" selainversioilla. ESR on LTS, eli ei sitä uusinta uutta bugeineen, mutta tietoturvapäivitykset pitäisi olla kunnossa.

Ihan jo palvelinten TLS-versio käytännössä rajaa pois museolaitteet ja -selaimet. Organisaatioiden pitäisi näitä varten rakentaa jotain HTTPS:n pois riisuvia MITM-proxyjä, jotta voisi testata myös vaikkapa 8-bittiset kotimikrot, jotka on kytketty proxyyn sarjalinkin yli.

Se on selaimen ongelma tukeeko se näitä rajapintoja tai muita kilkkeitä. En vaadi, että sivustojen pitäisi tarjota salaamatonta http:tä tai ottaa Lynxin käyttäjät huomioon. Kunhan niitä ei etukäteen estetä.

Olisihan se toivottavaa, että viranomaisten sivut toimisivat myös 16-bittisellä lynx 1.0:lla, jota ajetaan OS/2 Warpilla DOS-ikkunassa ja merkistönä on koodisivu 1004. Protokollina voisi olla Gopher ja FTP. Nämä ovat kuitenkin täysin päteviä viranomaisasiointiin.

Mielestäni viranomaissivuja pitäisi todella voida lukea vaikka OS/2 Warpin selaimella. Kuten tässäkin ketjussa joku kirjoitti, Trafin sivut ovat nykyään täynnä JS-valikkoja, ettei hakukoneetkaan osaa indeksoida niitä. Se on kansalaisten tiedonsaannin kannalta melko surkeaa toimintaa. Varsinainen asiointi tietysti vaatii salattua yhteyttä.

 

[love_doctor]

Totta. Olen kuitenkin törmännyt vastaaviin ongelmiin ajantasaisen Firefox ESR:n kanssa, kun jokin sivusto on nyt vain päättänyt ettei niille pääse kuin "uusimmilla" selainversioilla. ESR on LTS, eli ei sitä uusinta uutta bugeineen, mutta tietoturvapäivitykset pitäisi olla kunnossa.

Joo, tämä on iso epäkohta, koska tuo ESR on monessa paikassa käytössä ja käyttäjillä ei ole mahdollisuutta välttämättä tehdä asialle mitään.

Mielestäni viranomaissivuja pitäisi todella voida lukea vaikka OS/2 Warpin selaimella. Kuten tässäkin ketjussa joku kirjoitti, Trafin sivut ovat nykyään täynnä JS-valikkoja, ettei hakukoneetkaan osaa indeksoida niitä. Se on kansalaisten tiedonsaannin kannalta melko surkeaa toimintaa. Varsinainen asiointi tietysti vaatii salattua yhteyttä.

On se ideana ihan ok, mutta tuossa on se ongelma, että noihin implementaatioihin voi liittyä rajoitteita, jotka kuitenkin tekevät asian mahdottomaksi käytännössä, koska niin monta teknologiapinon tasoa on mennyt uusiksi. Haluat ehkä, että OS/2:lle olisi teoriassa mahdollista toteuttaa selain, joka toimisi, mutta jotta ylipäänsä pääsisi siihen pisteeseen, on monta alemman tason ongelmaa ratkottavana.

Esim. jos vaikka sillä OS/2-koneella on token ring -verkko koaksiaalilla ja sinulla ei ole mitään, mihin kytkeä konetta, kaikki nämä tasot pitää rakentaa uudestaan ja laittaa väliin joku proxy. Pian voi IPv6:n takia jo kommunikointi muuttua haasteelliseksi. Sinun pitää jotenkin osata manuaalisesti päivittää sertifikaatit koneelle, jos selain ylipäänsä tukee yhtään kryptoalgoritmia, mitä palvelinpuoli vielä kelpuuttaa. Esim. Traficomin sivuilta en saa itse luettua edes yhtään "staattista" tietosivua ilman https:ää. Ja jos selain ei tue TLS:ää vaan pelkästään SSL:ää, edelleen mitään ei saa tehtyä. TLS 1.0 vaikuttaisi yhä toimivan. Tarvitaan siis se MITM-proxy, jos laite ja ohjelmisto ovat 80- tai 90-luvuilta. Ja nyt kun TLS 1.0 ja 1.1 ovat myös jo vanhentuneet ja tuki poistumassa, se nostaa minimitason vuoteen 2008. Verkkopankkien ja viranomaisten kanssa asioitaessa haluat luultavasti, että tietoturva on kunnossa, joten tuo rajoite on aika tiukka ja käytännössä ohjaa noihin muihinkin teknologiavalintoihin.

 

[Alfh]

Esim. jos vaikka sillä OS/2-koneella on token ring -verkko koaksiaalilla ja sinulla ei ole mitään, mihin kytkeä konetta, kaikki nämä tasot pitää rakentaa uudestaan ja laittaa väliin joku proxy. Pian voi IPv6:n takia jo kommunikointi muuttua haasteelliseksi.

Tuo on asiakkaan pään ongelma, ei sivuston ylläpitäjän. Ajurit löytyy kyllä yleisimpiin Ethernet-verkkokortteihin.

Sinun pitää jotenkin osata manuaalisesti päivittää sertifikaatit koneelle, jos selain ylipäänsä tukee yhtään kryptoalgoritmia, mitä palvelinpuoli vielä kelpuuttaa. Esim. Traficomin sivuilta en saa itse luettua edes yhtään "staattista" tietosivua ilman https:ää. Ja jos selain ei tue TLS:ää vaan pelkästään SSL:ää, edelleen mitään ei saa tehtyä. TLS 1.0 vaikuttaisi yhä toimivan. Tarvitaan siis se MITM-proxy, jos laite ja ohjelmisto ovat 80- tai 90-luvuilta. Ja nyt kun TLS 1.0 ja 1.1 ovat myös jo vanhentuneet ja tuki poistumassa, se nostaa minimitason vuoteen 2008. Verkkopankkien ja viranomaisten kanssa asioitaessa haluat luultavasti, että tietoturva on kunnossa, joten tuo rajoite on aika tiukka ja käytännössä ohjaa noihin muihinkin teknologiavalintoihin.

Salaus on tässä se isoin ongelma. Asia jäi mietityttämään, joten kokeilin piruuttani avata Finlexiä OS/2 Warpin mukana tulleella Netscape 2.02 selaimella ja sain vain virhekoodin 1010. Kokeilin myös Netscape 4.61:lla ja se ilmoitti ettei ole yhteensopivia salausalgoritmeja.
Tuohon on kyllä saatavilla tuoreempiakin selaimia, mutta en tällä erää alkanut selvittelemään niiden asennusrumbaa. Kyseisen koneen Pentium II prosessori aiheuttanee myös yhteensopivuusongelmia, kun se ei tue modernien selainten tarvitsemia käskykantoja.

Ydinkysymys on se, että tarvitseeko lakipykälien lukeminen välttämättä salattua yhteyttä? Kirjautumista vaativat asiat ovat tietysti asia erikseen, mutta jos vain haluaa lukea staattista tekstiä? Miksi siihen ei voi jättää porttia 80 auki, vaan uudelleenohjataan väkisin salattuun porttiin? Tuomari tekee väärän päätöksen, kun lukee vahingossa sertitöntä versiota ja syytetty tekee samalla MITM-hyökkäystä peukaloiden itselleen mieluisempia pykäliä?

Ehkä niin. Mutta yllätyin, että myös Wikipedia pakottaa https:n. Luulin sen edes toimivan millä tahansa perunalla.

Ja niin, tätä postausta ei kannata ottaa turhan vakavasti. Sainpahan hyvän syyn käynnistää vanhaa konetta.

Spoileri: Kuvia episodista

 

[Vaateri]

Ydinkysymys on se, että tarvitseeko lakipykälien lukeminen välttämättä salattua yhteyttä? Kirjautumista vaativat asiat ovat tietysti asia erikseen, mutta jos vain haluaa lukea staattista tekstiä? Miksi siihen ei voi jättää porttia 80 auki, vaan uudelleenohjataan väkisin salattuun porttiin? Tuomari tekee väärän päätöksen, kun lukee vahingossa sertitöntä versiota ja syytetty tekee samalla MITM-hyökkäystä peukaloiden itselleen mieluisempia pykäliä?

Ehkä niin. Mutta yllätyin, että myös Wikipedia pakottaa https:n. Luulin sen edes toimivan millä tahansa perunalla.

Eikö nuo nyt olisi mitä otollisimpia väärennetyn informaation syöttökohteita mitm-hyökkäyksille?

 

[Alfh]

Eikö nuo nyt olisi mitä otollisimpia väärennetyn informaation syöttökohteita mitm-hyökkäyksille?

Voi olla. Pidän kuitenkin riskiä kovin teoreettisena. Tuomarin pitäisi huolehtia siitä, että käyttää https-yhteyttä.

 

[love_doctor]

Ydinkysymys on se, että tarvitseeko lakipykälien lukeminen välttämättä salattua yhteyttä? Kirjautumista vaativat asiat ovat tietysti asia erikseen, mutta jos vain haluaa lukea staattista tekstiä? Miksi siihen ei voi jättää porttia 80 auki, vaan uudelleenohjataan väkisin salattuun porttiin? Tuomari tekee väärän päätöksen, kun lukee vahingossa sertitöntä versiota ja syytetty tekee samalla MITM-hyökkäystä peukaloiden itselleen mieluisempia pykäliä?

Ehkä niin. Mutta yllätyin, että myös Wikipedia pakottaa https:n. Luulin sen edes toimivan millä tahansa perunalla.

Ihan hyvää pohdintaa ja tässä lienee yleinen paradigman muutos. Joitain vuosia sittenhän https oli niin harvinaista herkkua, että jossain kauppasivuillakin kaikki muut vaiheet oli ilman, paitsi se maksuvaihe ja siitäkin ihan kriittinen viimeinen osuus. Veikkaan että nykyään voi olla ihan sekin, että osa kehittäjistä ei ymmärrä oikein tuota yhteysmuodon vaihtelua, frameworkit voi edellyttää http/2 + tls-komboa eri tavoin ja arvostetaan yksityisyyttä enemmän, joten asia on yksinkertaisempi näin. Ja asiakaskoneilta odotetaan suht. uutta selainohjelmistoa. Tätä helpottaa se, että selaimet ja käyttikset päivittävät itseään automaattisestikin. Ei salaus varmastikaan ole pakollinen tällaisiin.

 

[love_doctor]

Voi olla. Pidän kuitenkin riskiä kovin teoreettisena. Tuomarin pitäisi huolehtia siitä, että käyttää https-yhteyttä.

Maailma on paljon muuttunut, mutta vielä kun roaming on paikoin kallista, tuo salaus oletuksena on ihan mukava niille, jotka surffaavat kahviloissa, lentokentillä yms. wifin varassa. Vpn-firmat tietysti ovat eri mieltä, mutta moni loppukäyttäjä arvostaa, kun liikenne toimii käyttäjää kunnioittavalla tavalla lähtökohtaisesti. Ja kyllähän operaattoreitakin voi kiinnostaa liiketaloudellisista syistä seuloa, mitä liikennettä asiakkaat tuottavat. Joissain maissa poliisit ovat vähän yliaktiivisia jne.

 

[Alfh]

Maailma on paljon muuttunut, mutta vielä kun roaming on paikoin kallista, tuo salaus oletuksena on ihan mukava niille, jotka surffaavat kahviloissa, lentokentillä yms. wifin varassa. Vpn-firmat tietysti ovat eri mieltä, mutta moni loppukäyttäjä arvostaa, kun liikenne toimii käyttäjää kunnioittavalla tavalla lähtökohtaisesti. Ja kyllähän operaattoreitakin voi kiinnostaa liiketaloudellisista syistä seuloa, mitä liikennettä asiakkaat tuottavat. Joissain maissa poliisit ovat vähän yliaktiivisia jne.

Pidän salauksen yleistymistä lähtökohtaisesti ihan hyvänä asiana. Sen automaattista uudelleenohjausta voisi kuitenkin enemmän harkita tapauskohtaisesti.

Kävi tuossa taannoin itsellekin kämmi, kun menin eräälle foorumille hakukoneen kautta ekaa linkkiä klikaten, joka vei sen salaamattomalle versiolle. Huomasin tilanteen vasta kirjautumisen jälkeen. Eli salasana meni salaamattomana. Vahinkoja siis sattuu jos siihen annetaan mahdollisuus.

 

[Agent_007]

Parempi olisi olla TCP:n ja HTTP:n välissä jokin sellainen salausprotokolla, jossa ei joka ikisen soketin salausta tarvitse aina kätellä uudestaan.

Se on pakko tehdä noin, koska yksi palvelin (tai ehkä pitäisi puhua IP-osoitteen omaavasta palvelusta) voi tarjota useamman eri sivuston sisältöä asiakkaalle. Eli TCP:n lähde- ja kohdetiedot eivät noissa tapauksisa riitä yksilöimään sitä miltä sivustolta asiakas haluaa dataa ladata.

 

[jetblack]

Verkkokauppa Vantaa - SuperPark Finland

superpark.fi

kertokaas onko sivusto oikeasti niin paskasti toteutettu että mobiililaitteella ei voi valita suomea koska keksi-ilmoitus peitä valinnan? oikeasta yläkulmasta kun avaa valikon niin kielevalinta tulee vasemmalle alas.

 

[d-iivil]

Verkkokauppa Vantaa - SuperPark Finland

superpark.fi

kertokaas onko sivusto oikeasti niin paskasti toteutettu että mobiililaitteella ei voi valita suomea koska keksi-ilmoitus peitä valinnan? oikeasta yläkulmasta kun avaa valikon niin kielevalinta tulee vasemmalle alas.

Näyttäisi olevan

 

[Kautium]

Taas yksi hyvä esimerkki kehnosta UI/UX-suunnittelusta:

Mene esim. Tampereen Sokos Hotelli Tornin varaussivulle ja paina "Varaa huone", niin systeemi ei tiedä että mihin kaupunkiin ja mihin hotellin mahdollisesti haluaisit varata huoneen. Pikkujuttu tavallaan, mutta sen lisäksi että hinta näyttää tuossa ketjussa olevan yleensä kilpailijoita kalliimpi, niin ainakin minua tällaiset typeryydet vituttavat siinä määrin, että varaan hotellin jo lähtökohtaisesti mieluummin sieltä missä varausjärjestelmä toimii vähemmän urposti.

 

[totallynotrobot]

Taas yksi hyvä esimerkki kehnosta UI/UX-suunnittelusta:

Mene esim. Tampereen Sokos Hotelli Tornin varaussivulle ja paina "Varaa huone", niin systeemi ei tiedä että mihin kaupunkiin ja mihin hotellin mahdollisesti haluaisit varata huoneen. Pikkujuttu tavallaan, mutta sen lisäksi että hinta näyttää tuossa ketjussa olevan yleensä kilpailijoita kalliimpi, niin ainakin minua tällaiset typeryydet vituttavat siinä määrin, että varaan hotellin jo lähtökohtaisesti mieluummin sieltä missä varausjärjestelmä toimii vähemmän urposti.

Kyllä se minulla ainakin tietää, jos painaa tuosta painikkeesta joka on hotellin esittelytekstin alla. Yläpalkissa olevasta napista painettaessa ei tiedä eikä kyllä pitäisikään tietää, kun se nappi on aina näkyvillä niin olisi epäloogista jos välillä sitä painettaessa tietoja täytettäisiin automaattisesti ja välillä ei (jos vaikka painat etusivulla oltaessa).

 

[Hyrava]

Taas yksi hyvä esimerkki kehnosta UI/UX-suunnittelusta:

Mene esim. Tampereen Sokos Hotelli Tornin varaussivulle ja paina "Varaa huone", niin systeemi ei tiedä että mihin kaupunkiin ja mihin hotellin mahdollisesti haluaisit varata huoneen. Pikkujuttu tavallaan, mutta sen lisäksi että hinta näyttää tuossa ketjussa olevan yleensä kilpailijoita kalliimpi, niin ainakin minua tällaiset typeryydet vituttavat siinä määrin, että varaan hotellin jo lähtökohtaisesti mieluummin sieltä missä varausjärjestelmä toimii vähemmän urposti.

Jaa nyt tuokin on sitten rikottu. Joskus aikanaan kun duunikeikoilla majoituin paljon hotelleissa niin tuo vielä toimi ainakin tuon valitun hotellin osalta mutta firman sopparihintojen saaminen nettivarauksella vaati kaikenlaisia kikkoja niin rupesin suosiolla varaamaan puhelimitse jos Sokos-hotelliin olin aikomassa mennä kun niin oli paljon helpompi.

Itse taas olen miettinyt miten jotkut nettisivut ovat viimeaikoina tulleet niin pirun raskaiksi, esimerkkinä vaikka MTV uutiset, välillä esim tuo maikkarin sivu saa läppärin jossa on 11th gen i7 prossuna tuulettimen pöhisemään oikein kunnolla. Verrokkina itselläni saattaa samaisella koneella olla toistakymmentä töihin liittyvää sivua auki eikä tuuletin heräile ollenkaan. Selaimessa on adblock käytössä eli suurin osa kaikesta paskasta blokkautuu mutta silti jotkut sivut tuntuvat nykyään ihan törkeän raskailta.

 

[Kautium]

Kyllä se minulla ainakin tietää, jos painaa tuosta painikkeesta joka on hotellin esittelytekstin alla. Yläpalkissa olevasta napista painettaessa ei tiedä eikä kyllä pitäisikään tietää, kun se nappi on aina näkyvillä niin olisi epäloogista jos välillä sitä painettaessa tietoja täytettäisiin automaattisesti ja välillä ei (jos vaikka painat etusivulla oltaessa).

Pointti oli, että jos menet hotellin sivulle (kliks) ja klikkaat yläpalkin kirkuvan punaisesta painikkeesta "Varaa huone", niin aina tulee tuo sama "valitse hotelli" -virheilmoitus , vaikka olisit minkä S-ketjun hotellin sivulla. Tuon pitäisi tietenkin toimia niin, että se tietää suoraan minkä hotellin sivulla käyttäjä jo on, eikä niin että asiakkaan pitää etukäteen tietää, ettei vahingossakaan klikkaa sitä selvästi silmiin pomppaavaa "Varaa huone" -linkkiä, vaan että pitäisi sen sijaan kaivella sivun muusta sisällöstä joku erillinen linkki. En ymmärrä logiikkaa, jossa asiakas ei haluaisi varata huonetta siitä hotellista, jonka esittelysivua on katsomassa. Edelleenkin, paskaa käyttöliittymäsuunnittelua, kuten koko S-hotellien varausjärjestelmä muutenkin.

Sama rautalangasta:

 

[Tonnin Seteli]

Itse taas olen miettinyt miten jotkut nettisivut ovat viimeaikoina tulleet niin pirun raskaiksi, esimerkkinä vaikka MTV uutiset, välillä esim tuo maikkarin sivu saa läppärin jossa on 11th gen i7 prossuna tuulettimen pöhisemään oikein kunnolla. Verrokkina itselläni saattaa samaisella koneella olla toistakymmentä töihin liittyvää sivua auki eikä tuuletin heräile ollenkaan. Selaimessa on adblock käytössä eli suurin osa kaikesta paskasta blokkautuu mutta silti jotkut sivut tuntuvat nykyään ihan törkeän raskailta.

Olen miettinyt samaa jo kolmatta vuosikymmentä. Toki enimmäkseen kysymys on mainospaskasta, jota yleensä ei jaksa katsoa vaikka joskus on pakko. Ylipäänsä laiskuus suunnittelussa lienee muutenkin ongelma. Monenkohan ydinvoimalan tai ison kivihiilipannun voima maailmassa menee koiran perseeseen pelkästään sillä, että maailman jokaisessa webbiselainta pyörittävässä koneessa jauhetaan turhaa paskaa? Ongelmahan korostuu siinä, että kaikilla ei ole suhteellisen suorituskykyistä rautaa vaan kaikenlaisia 10 vuoden ikäisiä tai vanhempiakin matopurkkeja jotka ovat bloattisivun edessä polvillaan ja vetävät jokusen hehkulampun verran turhaa tehoa koko sen tökkimisen hidastaman asiointitapahtuman ajan.

 

[transvest]

TLS on vähän huono protokolla webbiin. Parempi olisi olla TCP:n ja HTTP:n välissä jokin sellainen salausprotokolla, jossa ei joka ikisen soketin salausta tarvitse aina kätellä uudestaan. Oikeastihan HTTP/1.x on huomattavasti nopeampi protokolla kuin nuo Googlen suunnittelemat paskaprotokollat, mutta TLS on se, joka hidastaa.

Joo ja jos TLS:ää joutuu käyttämään jossakin embedded-laitteessa josta puuttuu rautakiihdytys, niin vielä surkeammaksi menee. Se kättelyoperaatio on aivan järkyttävän raskas ja vetää kyykkyyn kaikki kevyemmät raudat. Kättely saattaa vielä toistua jos yhteys pysyy auki.

 

[Hyrava]

Olen miettinyt samaa jo kolmatta vuosikymmentä. Toki enimmäkseen kysymys on mainospaskasta, jota yleensä ei jaksa katsoa vaikka joskus on pakko. Ylipäänsä laiskuus suunnittelussa lienee muutenkin ongelma. Monenkohan ydinvoimalan tai ison kivihiilipannun voima maailmassa menee koiran perseeseen pelkästään sillä, että maailman jokaisessa webbiselainta pyörittävässä koneessa jauhetaan turhaa paskaa? Ongelmahan korostuu siinä, että kaikilla ei ole suhteellisen suorituskykyistä rautaa vaan kaikenlaisia 10 vuoden ikäisiä tai vanhempiakin matopurkkeja jotka ovat bloattisivun edessä polvillaan ja vetävät jokusen hehkulampun verran turhaa tehoa koko sen tökkimisen hidastaman asiointitapahtuman ajan.

Itse en ole tuota sivujen raskautta aiemmin huomannut, nyt ehkä viimeisen puolen vuoden aikana on tuntunut moni sivusto tulevan paljon raskaammaksi adblockin kanssakin. Vielä vuosi sitten ei koneen tuuletin lähtenyt puhisemaan käytännössä koskaan netissä surffailessa, nykyään tuntuu että joka kolmannella sivulla rupeaa tuuletin puhkumaan enemmän tai vähemmän vaikka mainoksetkin on blokattu.

Ja olipahan elämys tuossa viime vuoden loppupuolella käyttää muutaman vuoden vanhaa ei-niin-tehokasta konetta ilman adblockeria, oli ihan toivotonta edes käydä pikaisesti parilla nettisivulla kun kone oli ihan jumissa liki jokaisella sivulla.

 

[totallynotrobot]

Pointti oli, että jos menet hotellin sivulle (kliks) ja klikkaat yläpalkin kirkuvan punaisesta painikkeesta "Varaa huone", niin aina tulee tuo sama "valitse hotelli" -virheilmoitus , vaikka olisit minkä S-ketjun hotellin sivulla. Tuon pitäisi tietenkin toimia niin, että se tietää suoraan minkä hotellin sivulla käyttäjä jo on, eikä niin että asiakkaan pitää etukäteen tietää, ettei vahingossakaan klikkaa sitä selvästi silmiin pomppaavaa "Varaa huone" -linkkiä, vaan että pitäisi sen sijaan kaivella sivun muusta sisällöstä joku erillinen linkki. En ymmärrä logiikkaa, jossa asiakas ei haluaisi varata huonetta siitä hotellista, jonka esittelysivua on katsomassa. Edelleenkin, paskaa käyttöliittymäsuunnittelua, kuten koko S-hotellien varausjärjestelmä muutenkin.

Sama rautalangasta:

Ei tarvitse rautalangasta vääntää, ymmärsin kyllä heti mistä on kyse ja ymmärrän myös näkökulmasi. Olen vain eri mieltä siitä, että tuo olisi huonoa käyttöliittymäsuunnittelua, koska yläpalkki ja sen painikkeet ovat staattisia elementtejä ilman sidosta itse sivuihin niin minusta olisi hölmöä, että sen painaminen hakisi dynaamisesti juuri sen hotellin tiedot lomakkeeseen mitä sillä hetkellä katsot. Eihän se tarkoita, että käyttäjä haluaa automaattisesti juuri sen hotellin varata mikä sattuu sillä hetkellä olemaan auki. Tätä vartenhan hotellin esittelysivulla on se oma nappinsa juuri sen hotellin varaamiseen. Ongelma tässä on mielestäni siinä, että yläpalkin nappi vie huomion liiaksi eikä hotellin omaa varausnappia meinaa edes huomata.