Tieliikennelakia puolustaessa vedotaan tieliikennelakiin? Ok, hieno argumentti keskusteltaessa tieliikennelaista. Ei varmaan olisi enää ajokorttia ellen noudattaisi liikennesääntöjä. Sinulla ei varmaan ole tapana kritisoida lainsäädäntöä muissakaan asioissa koska laki on laki?
Ei vaan sinun argumenttisi, että tieliikennelaki on hyvä, koska osa pyöräilijöistä on käynyt autokoulun, on olkiukko. Ei kukaan ole sanonut niin.
Olen istunut satulassa yli 60v ilman korkeakoulutusta, olisinko saanut autokoulussa jotain lakiin kirjaamattomta tietoa?
Pyöräilijältä ei vaadita ajokorttia, autoilijalta vaaditaan. Siksi minusta heiltä ei voi vaatia samoja etuajo-oikeuksia ja väistämisvelvollisuuksia.
Jos tuo on sinusta ongelma, niin monin verroin fiksumpaahan olisi vaatia se ajokortti, kuin muuttaa kaikki väistämissäännöt sekopäisiksi.
No näitä sinun sekopäisiä väistämissääntöjäsi noudatetaan suuressa osassa maata. Oletan että sinäkin olet joskus pyöräillyt maantiellä? Tämä "ongelma" ja ristiriitaiset tulkinnat ilmenevät käsittääkseni useimmiten kasvukeskuksien taajamissa ja siellä niitä yliajoja (ja paikalta pakenemisia) tapahtuu vähän enemmän kuin jossain Joensuun ja Varkauden välisellä tieosuudella.
Tämä on myös yksi ratkaisumalli, nykyisellään aika monelle keski-ikäiselle ja vanhemmalle (miksei joillekin nuoremmillekin) autoilijalle tuntuu olevan vaikea tajuta nykyisiä sääntöjä ja pyöräileville koululaisille ei varmaan hirveästi sen helpompi. Minusta tuntuu, että eniten vääntöä tulee siitä milloin autoilijan kuuluu väistää ja milloin pyöräilijän. Autokouluun ei kuulu täydennyskursseja ja varmaankin siksi autoilijoiden suusta kuulee mielestäni hämmentävän usein jupinaa tien yli ajavista pyöräilijöistä kun eivät erota jatkettua pyörätietä suojatiestä tai se jää huomaamatta.
En nyt säädöskirjaa tavannut, ja olisinko ymmärttänyt, mutta kommentoin silti.
Niin nykyisessä tilanteessahan pyöräilijä voi olla keskellä kaistaa ja ruuhkauttaa liikennettä jos on hidas tai jotenkin saamaton pyöräilijä. Muuten varmaan menee nykyisellään ihan mallikkaasti, ei ole kokemuksia ympyröistä pyöräilijöiden kanssa samaan aikaan. Varmaan pitäisi mennä ympyrään ekana tai vikana sitten kun autoja ei tule ja jatkaa ympyrässä pysähtymättä kunnes poistuu. Minun logiikalla ympyrään jo mennyt ei väistä muita vaan väistämisvelvollis ratkotaan jo ympyrään mennessä. Jos maantien tapaan pyöräilijä on tien reunassa ja väistämisvelvollinen, hän ei tuki liikennettä. Jos auto on aina väistämisvelvollinen, silloin pyöräilijä ei pysähtele. Nämä kaksi mallia tuotiin tässä ketjussa mielestäni viimeksi esille.
Pyöräilijä saakin ajaa muita väistämättä kiertoliittymässä. Ja ilmeisesti vielä olet poistamassa laista ohituskieltoa risteysalueella päätellen tuosta kommentista että autothan mahtuu ohi 
Ei traktoreita saa ajaa ilman ajokorttia.
Mielipiteensä kullakin, mutta:
Riippuu kuljettajan syntymävuodesta. Sikatiikerin säännöillä, kun kaikki seisovat risteyksessä, ehdittäisiin sitten huudella traktorikuskille ajovuorot selvittääkseen, minä vuonna oot syntynyt.
Koska traktoreita on saanut ajaa ilman korttia?
Ei sittenkään "koskaan". Tuollainen virhekäsitys oli muodostunut mulle juurikin tuon mopoasian vuoksi.
Entäs ne vakuutus ja rekisteröinti- ja katsastuskriteerit...
50kmh asti jos se on rekisteröity liikennetraktoriksi, 40kmh jos tavalliseksi traktoriksi, paitsi jos käytät sitä maa tai metsätöissä se lasketaan tavalliseksi traktoriksi nopeudesta riippumatta ja sitä saa ajaa t-kortilla.
Ongelma tuleekin siinä, että pyöräilijä jolla ei ole velvollisuutta oppia liikennesääntöjä (eli ei valvota), pakotetaan ajamaan samoilla väylillä niiden kanssa joiden edellytetään tuntevan säännöt. Pyörä on siitä hankala liikkumisväline muiden silmissä, että se mahdollistaa täysin ennalta-arvaamattoman liikkumisen, enkä tarkoita tällä punaisia päin ajamista, sillä se on täysin ennalta-arvattavaa. Pyörä on myös heikommin havaittava ja sen nopeus on yleisesti alempi kuin muilla liikkujilla.
Oletan että kyse on Helsingissä olevasta Hämeentiestä. Siellä on ainakin ollut ja on varmaan edelleen pätkiä, joissa pyörätie on sallittu mopoille eli kyseinen paikka pitäisi olla suunniteltu mopojen nopeuksille. Teoriassa ja miksei käytännössäkin tuollaisessa paikassa voi laillisesti ajaa mopoksi rekisteröidyllä sähköpyörällä lähes viittäkymppiä. Tällainen pyörä saattaa näyttää rekisterikilpeä lukuunottamatta täysin tavalliselta polkupyörältä. Suurin osa ylikovaa menevistä laitteista on todennäköisimmin kuitenkin kiinaräpellyksiä tai itse sähköistettyjä, joilla taas ei ole asiaa liikenteeseen.
Tämä mietityttää kaikista eniten. Siis mistä pomppiminen johtui? Ettei vaan taas olisi kyse siitä, että tienrakentaja on tehnyt kaikenlaisia korotuksia ja muita sujuvan liikkumisen vaikeuttimia pyörätielle erityisesti risteyksien kohdalle, viereisen ajoradan ollessa täysin sileä.
Helsingissä hyvinkin, siitä hieman ennen ratikkavarikoa vankilan tienoille.
Hämeentiellä nopeusrajoitus on ainakin tuolla osuudella 40 kmh.
Kova vauhti ja päällyste mitä ei ole suunniteltu tuollaiselle vauhdille. Risteyksissä tietysti jalkakäytävä/pyörätie on hieman korkeammalla kuin ajotie. Jalkakäytävien korotus on käsittääkseni tehty sen käyttäjiä varten, jotta autolla ei ajettaisi vahingossa sinne. Risteyksissähän tätä korotusta sitten on hieman loivennettu, mutta korkeuseroa kuitenkin on.
Ei pitäisi olla mahdollista, koska kelvillä on voimassa viereisen ajoradan nopeusrajoitus. Toki se suurin sallittu, mutta surkeaa suunnittelua ja toteutusta, jos ei voi ajaa korkeinta sallittua vauhtia ongelmitta normaaleissa olosuhteissa. Tai jos halutaan, että kelvillä ajetaan hiljaa niin sitten pudotetaan se ajoradan nopeus myöskin esim 10km/h
Maalaisjärkeä saa käyttää, vaikka tuntuu, että sitä ei aina edes edellytetä. Tuo alunperin luultavasti jalkakäytäväksi suuniteltu osa tiestä on luultavasti vanhempi kuin suurin osa sen käyttäjistä, Pitäisikö kaikki vastaavat tieosuudet suunnitella uudestaan, jotta pyörällä voitaisiin ajaa maksimaalista nopeutta melkein 6 kk vuodessa? Suomessa on paljon teitä, joilla ei esim. niiden mutkaisuuden takia ole mahdollista käyttää suurinta sallittua nopeutta. On myös paljon teitä, joilla tämä onnistuu kesällä, mutta talven liukkailla ei millään. Pitäisikö kaikki nämäkin suunnitella uudestaan? Autolijoiden kohdalla tämä voisi olla mahdollista, sillä liikenteestä kerätään enemmän veroja kuin siihen käytetään, mutta kenen rahoilla pyöräteiden huono suunnittelu pitäisi korjata. Kannatan ideaa jos rahoitus kerätään niiltä käyttäjiltä jotka valittavat asiasta.
Polkupyöriä ei pidä pakottaa liikennemerkein väylälle, joka ei sovellu pyöräilyyn. Jos pyöräilijät halutaan jollekin tietylle väylälle, väylästä pitää tehdä sellainen, että se soveltuu pyöräilyyn. Yksinkertaista. Tässäkin voisi käyttää maalaisjärkeä.
Onhan niille määrätty nopeusrajoitus. Se sama nopeusrajoitus, joka koskee koko katua. On varsin erikoista edes ehdottaa, että taajamanopeuksissa yhdelle ajoneuvoluokalle olisi käytössä alennettu nopeusrajoitus. Varsinkin kun kyseessä on ajoneuvoluokka, jonka ajoneuvot eivät luonnostaan kulje kovia nopeuksia ainakaan pitkiä aikoja ja jonka ajoneuvot ovat kaikista kevyimpiä ja siten vähiten vaarallisia muille kadulla liikkuville.
Olen samaa mieltä. Jätit kuitenkin listasta pois sen, että niitä on kaikista vaikein havaita.
Havaitsemisen vaikeuskin johtuu ainakin osittain nykytilanteesta eli siitä, että pyöräilijä saapuu risteykseen suunnasta, josta valveutumaton autoilija ei odota. Miksi? Koska kunnollisen pyörätien sijaan on rakennettu jalkakäytävä ja lätkäisty sen päähän yhdistetyn kelvin merkki.
Lainaan aiempaa viestiäni. "mutta kenen rahoilla pyöräteiden huono suunnittelu pitäisi korjata. Kannatan ideaa jos rahoitus kerätään niiltä käyttäjiltä jotka valittavat asiasta."
Tässä se meneekin pieleen. Nopeusrajoitus pitäisi kyseisen kadunosan mukainen, eikä koko kadun mukainen.
Keskimäärin tämä pitää paikkansa, mutta aina löytyy muutamia joilla järki seisoo ja tilannenopeudet karkaavat käsistä.
Kadut kustannetaan kaupungin budjetista ja budjetti suurelta osin palkansaajien tuloveroista. Autoilijoihin kohdistuvat verot sen sijaan menevät valtion budjettiin.
Olisipa todella omituinen järjestely, jos kadun nopeusrajoitus riippuisi ajoneuvoluokasta vieläpä siten, että isommalle ajoneuvolle sallittaisiin korkeampi nopeus. Minä saattaisin voida kannattaa järjestelyä, jossa nopeusrajoituksen tilalla olisi liike-energiarajoitus, joka siis rajoittaisi ajoneuvojen nopeuden niiden massan perusteella.
Eli muutaman fillaristin, jotka eivät osaa sovittaa nopeuttaan käytettävän väylän mukaan, pitäisi kaikkien veroja nostaa?
Nämä samat henkilöt ovat sitten luultavasti valmiita maksamaan oikein suunnitellut pyörätiet.
Ymmärsit väärin, ei ole kyse ajoneuvoluokasta, vaan tienosasta jolla liikutaan. Liike-energia on myös kehno vertauskuva, sillä turvallisuudesta puhuttaessa enemmän ratkaisee pysähtymismatka.
Miksi yrität syyllistää "muutamaa fillaristia", kun vika on ilmiselvästi pyörätiessä ja sen suunnittelussa ja toteutuksessa?
Kyse on nimenomaan ajoneuvoluokasta, jos yhden ajoneuvoluokan edustajat on pakotettu erilleen muista huonosti suunnitellulle väylälle.
Koska tämä onongelma vain näille muutamalle, muut polkevat tyytyväisenä tietämättä koko asiasta. Toisten rahoista on tietysti helppo vaatia.
Harvemmin bussi tulee vastaan sillä erillään olevalla kevyenliikenteeväylällä.
Pienempi koko ja pienemmät valot, jos sellaisia on, ovat ehdottomasti suurimmat syyt.
Kyllähän fillarilla pääsääntöisesti vasemmalle käännyttäessä ryhmitytäänkin vasemmalle, jos konfiguraatio on sellanen, että ajoradan laidassa on pyöräkaista, ainakin helsingin keskustassa on aika tyypillinen tilanne sellainen, että pyöräkaista kulkee oikeassa reunassa, mutta risteyksissä, joista voi kääntyä vasemmalle joudutaan ryhmittymään vasemmalle kääntyvälle kaistalle vaikkapa mechelininkadulla. Monessa risteyksessä on fillareille jätetty autojen pysäytysviivan eteen sellanen tasku, osittain varmaan helpottaa sitä, että jos näkee vaikkapa valojen vaihtumisen punaiseksi tai venailee sitä, niin voi sitten siirtyä vaikkapa sinne vasemmalle kääntyvälle kaistalle kun autot seisoo punaisissa. Yksi fillaroinnin eduista kaupunkiliikenteessä on se, että pyöräkaistoja pääsee yleensä sinne jonon kärkeen. Punasia päin ajamista en itsekään kannata.
Tähän liittyen, näitä jarruttomia fixi-sankareitakin on liikenteessä yllättävän paljon, tuota tyhmyyttä on hankala enää kyllä ylittää mitenkään.
Riippuu toki kuskistakin. Oon ajellut fiksillä jo parikymmentä vuotta ongelmitta ilman jarruja. Saahan sen toki jaloilla pysähtymään, mutta tuun vaan risteyksiin reilusti varovaisemmin. Kerran jäin oikealle pyörätienjatkeen yli kääntyvän auton alle, mutta silloin olin liikenteessä vaihdepyörällä. Eipä ollut jarruista iloa jos niitä ei ehdi käyttää. Fiksillä olisin ajellut reippaasti ennakoivammin.
Näin 10v+ erilaisten pyöräilylajien harrastajana oppinut, että jos niitä jarruja ei itse löytäisi taajama-alueella, niin sitä olisi lähes joka lenkki auton kyljessä tai konepellillä vain ja ainoastaan autoilijoiden virheiden takia. Kaikki risteysalueet pitää olla erityisen valppaana jatkuvasti ennakoida vaaratilanteet. Häikäilemättä osa autoilijoista ei kiinnitä huomiota mitä ympärillä tapahtuu tai sit ei vaan kiinnosta ja luotetaan pyöräilijän väistävän.
Ihmeellinen on maailma. En ole varsinaisesti pyöräilyn harrastaja, mutta pyöräily on ihan mukavaa liikuntaa ja ajelenkin säännöllisen epäsäännöllisesti (en tosin tähän vuodenaikaan).
Eiköhän noi autoilijoiden virheet yleisesti johdu vahingoista tai eivät ainakaan tietoisesti tee tätä pl. kouluttajat. Eli ei kiinnitetä huomiota muuta kuin auton kokoisiin tienkäyttäjien.
Kansalaisten sääntösuomessa poimitaan kummastakin huonot puolet(*. Liikenteessä todella vaarallista.
Luulen että aiempi kirjoitta tarkoitti heitä jotka ajelevat ns polkypyörävauhtia eikä kävelyvauhtia.
Vähemistöllä varmaan tahallisuutta, mutte kuten muussakin liikenteessä niin myös auto-pyörä välisessä on niitä kohtaamisia missä mennään kyynärpää edellä.
Autoilia joka kääntyy oikealla poikki pyöräväylän, niin se on erittäin pahapaikka, siinä kevynliikenteen väylän kulkijat jäävät helposti huomaamatta. Jos autoilijat käyttää vilkkua, niin pyöräilijällä usein paljon helpompi havannoida ja ennakoida vaaranpaikka. Turvallisuuden kannalta tärkeää sovittaa se nopeus turvalliseksi.
Voihan sitä itselleen yrittää uskotella ihan mitä tahansa, mutta kyllä ne jarrut on alunperin polkupyöriin (ja ihan kaikkiin muihinkin kulkuneuvoihin) laitettu hyvästä syystä. Ei se asiaa silti miksikään muuta, täydellistä idiotismia ja liikenneturvallisuudesta piittaamattomuutta ajella jarruttomalla pyörällä liikenteen joukoissa, tuollainen homma pitäisi jättää velodromille tms missä ei vaaranneta muita. (psst kilpapyörissäkin on jarrut) Kyllähän se (jarruttomuus) voi toimia jollakin tavalla niin kauan kun kaikki tapahtuu hitaasti ja suunnitellusti, aika usein kuitenkin liikenteessä tulee eteen äkkinäisiä tai arvaamattomia tilanteita. Mieti jos kaikki muutkin ajaisivat ilman jarruja, nyt sentään muut vielä voivat pelastaa mahdollisesti tilanteen jarruttamalla. Suurin osa ihmisistä todennäköisesti ei edes tiedä ja osaa varoa, että tuollaisiakin kahjoja liikenteessä on, jotka tarkoituksellisesti ovat poistaneet pyörästään jarrut, koska se on cool tms paskaa.
Jos ei pää kestä pyörän selässä ajaa muun liikenteen mukana ja ei kykene vallitsevan liikenekulttuurin mukaiseen kaikkien tienkäyttäjien yhteispeliin, lienee parempi ettei pyöräile ollenkaan.
