Mikä ärsyttää pyöräilijöissä (Oli: Kilpapyöräilijöiden "pakat"..)

[Walla]

Tänään olisin saannut kolarin aikaan jos olisin ajanut kuten tuo videon pyöräilijä. Auto tulee kolmion takaa suoraan eteen, mutta koska jalka ja sormet jarrulla, pysähtyi prätkä takarengas lukossa juuri ja juuri ennen autoa. Sen verran piti kikkailla että käänsin pyörän menosuuntaa 90astetta tiellä poikittain, autoon jäi alle puolimetriä ja suoraan mentäessä olis siis kolahtanut. Autoilija oli taas aivan ihmeissään ettei mua nähnyt.

Näitä tulee se yksi tai kaksi vähintään kesässä, mutta tuonkin arvasin jo auton liikkeistä heti että nyt tullaan taas eteen...

Mietin kanssa tätä ketjua lukiessa, että näissä keskusteluissa on jotenkin aika selkeä sävyero motoristien ja fillaristien välillä, puhuttiin sitten eteen kääntymisestä tai kuolleen kulman kiilauksista tai mistä.

Motoristien osalta keskustelu menee suurin piirtein niin, että autoilijat mokailee, joten siksi minä olen aina tosi varovainen noissa tilanteessa... ja sitten pohditaan miten näitä tilanteita voisi välttää tai niistä parhaiten selvitä. Fillaristien osalta taas ne menee niin, että autoilijat mokailee, mutta autoilijoiden pitää lopettaa mokailu, koska minulla on oikeus (saada hautajaiseni maksatettua vastapuolen liikennevakuutuksesta)

Ja tämä ei todellakaan tarkoita etteikö motoristeissa olisi vähintään yhtä pahoja reikäpäitä seassa, mutta se yleissävy keskustelussa on toisenlainen. Johtuneeko sitten siitä, että motoristit vetelee vielä sen verran kovempia vauhteja, että siinä on vielä helpommin henki pois, jos priorisoi oikeassa olemisen turvallisuuden edelle.

Tietysti siinä on sekin ero, että fillarit on vähemmän säädeltyjä. Moottoriajoneuvoihin verraten fillareista voisi samoilla perusteilla määrätä 25km/h ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen ja kieltää jarruttomat tempokahvat. Jos halutaan että fillariin suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin autoon tai moottoripyöriin, niin jotain tuollaista se tarkoittaisi. En yhtään ihmettelisi vaikka tämä toteutuisikin, jos pyöräilyn suosio kasvaa.

 

[jarhu]

Tuo on kyllä totta jos miettii oikeasti niin kyllä ne "spandex"-pyöräilijät on niitä, jotka yleisesti noudattaa pyöräilijöistä parhaiten liikennesääntöjä, joilla on varustus oikeasti kunnossa ja kulkevat asiallisesti tiellä. Vaikka toki tästäkin joukosta löytyy omat hermanninsa.

Yleensä itse joudun juostessa, autolla kulkiessa tai pyöräillessä nimenomaan väistelemään tuulipukupyöräilijöitä, jotka keikkaroivat miten sattuu kelvillä, ajelevat auton eteen suojatiellä välittämättä väistämisvelvollisuudesta eikä pyörän valot ja heijastimet ole kunnossa.

 

[Dr. Who]

Mietin kanssa tätä ketjua lukiessa, että näissä keskusteluissa on jotenkin aika selkeä sävyero motoristien ja fillaristien välillä, puhuttiin sitten eteen kääntymisestä tai kuolleen kulman kiilauksista tai mistä.

Motoristien osalta keskustelu menee suurin piirtein niin, että autoilijat mokailee, joten siksi minä olen aina tosi varovainen noissa tilanteessa... ja sitten pohditaan miten näitä tilanteita voisi välttää tai niistä parhaiten selvitä. Fillaristien osalta taas ne menee niin, että autoilijat mokailee, mutta autoilijoiden pitää lopettaa mokailu, koska minulla on oikeus (saada hautajaiseni maksatettua vastapuolen liikennevakuutuksesta)

Ja tämä ei todellakaan tarkoita etteikö motoristeissa olisi vähintään yhtä pahoja reikäpäitä seassa, mutta se yleissävy keskustelussa on toisenlainen. Johtuneeko sitten siitä, että motoristit vetelee vielä sen verran kovempia vauhteja, että siinä on vielä helpommin henki pois, jos priorisoi oikeassa olemisen turvallisuuden edelle.

Tietysti siinä on sekin ero, että fillarit on vähemmän säädeltyjä. Moottoriajoneuvoihin verraten fillareista voisi samoilla perusteilla määrätä 25km/h ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen ja kieltää jarruttomat tempokahvat. Jos halutaan että fillariin suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin autoon tai moottoripyöriin, niin jotain tuollaista se tarkoittaisi. En yhtään ihmettelisi vaikka tämä toteutuisikin, jos pyöräilyn suosio kasvaa.

Kun fakta on se että kaikki mokailee joskus ja prätkällä kun olen liikkeellä en todellakaan halua kolaroida koska mua sattuu varmasti enemmän ja ymmärrän sen, pyöräilijä harvoin sitä eroa ymmärtää vaan meuhkaa oikeudestaan. Jokainen pyöräilijä oppii yleensä ensimmäisen kolarin kohdalla että omista oikeuksista ei kannata loputtomasti pitää kiinni.

Prätkässä on myös sellainen asia että asioita oppii oikeasti katsomaan eteenpäin kun 0-100km/h ottaa 3s niin pakko ymmärtää se vauhti. Ne ketkä ei ymmärrä sitä, niistä saadaan lukea lehdissä.

 

[Zigh]

Mietin kanssa tätä ketjua lukiessa, että näissä keskusteluissa on jotenkin aika selkeä sävyero motoristien ja fillaristien välillä, puhuttiin sitten eteen kääntymisestä tai kuolleen kulman kiilauksista tai mistä.

Motoristien osalta keskustelu menee suurin piirtein niin, että autoilijat mokailee, joten siksi minä olen aina tosi varovainen noissa tilanteessa... ja sitten pohditaan miten näitä tilanteita voisi välttää tai niistä parhaiten selvitä. Fillaristien osalta taas ne menee niin, että autoilijat mokailee, mutta autoilijoiden pitää lopettaa mokailu, koska minulla on oikeus (saada hautajaiseni maksatettua vastapuolen liikennevakuutuksesta)

Ja tämä ei todellakaan tarkoita etteikö motoristeissa olisi vähintään yhtä pahoja reikäpäitä seassa, mutta se yleissävy keskustelussa on toisenlainen. Johtuneeko sitten siitä, että motoristit vetelee vielä sen verran kovempia vauhteja, että siinä on vielä helpommin henki pois, jos priorisoi oikeassa olemisen turvallisuuden edelle.

Vai voisiko se sävyero johtua ihan siitä, että tietyn autoilijaryhmän asenne ja sitä myötä myös kirjoitusten sävy on varsin vihamielinen mitä pyöräilijöihin tulee? Tämä vastakkainasettelu vain ruokkii molempien osapuolien poteroihin kaivautumista ja juttujen taso on sitten mitä on.

Moottoripyöräilijöihin suhtautuminen on paljon neutraalimpaa ja siksi voimakasta vastakkainasettelua ei synny.

Tietysti siinä on sekin ero, että fillarit on vähemmän säädeltyjä. Moottoriajoneuvoihin verraten fillareista voisi samoilla perusteilla määrätä 25km/h ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen ja kieltää jarruttomat tempokahvat. Jos halutaan että fillariin suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin autoon tai moottoripyöriin, niin jotain tuollaista se tarkoittaisi. En yhtään ihmettelisi vaikka tämä toteutuisikin, jos pyöräilyn suosio kasvaa.

25km/h rajoitus voisi olla kyllä ihan paikallaan yhdistetyille kelveille mikäli samalla säädettäisiin, että ajoradalla saa (tai pitää) polkea jos menee tuota kovempaa. Maantiepyörien ja sähköpyörien määrän kasvaessa nuo nopeudet tulevat koko ajan nousemaan, niin tuo yhdistettyjen väylien malli alkaa olla tullut tiensä päähän.

 

[Juha Kokkonen]

Kaikki taannoiseen videoituun fillarin ja auton väliseen kolariin liittyvä keskustelu sekä siitä virinnyt jatko siirretty tänne pyörälyketjua sekoittamasta.

 

[Zigh]

Ja kyllä, aivan varmasti torvet soivat ja keskisormi viuhuu jos heittää itsesuojeluvaiston romukoppaan ja ajaa tuosta fillarilla suoraan sinne pientareettomalle ja muutenkin kapealle ajoradalle.

Miksi? Mitä ihmettä liikkuu tällaisten kuskien päässä? Tossahan on kaksi kaistaa per suunta, ohi kyllä mahtuu. Yhtä hyvin siinä voisi ajaa traktori tai lakaisukone. Antaako samat kuskit niillekin tööttiä ja keskaria?

 

[hkultala]

Parannuksille infrassa olisi kieltämättä monin paikoin tarvetta (selvästi joissakin kaupungeissa enemmän kuin toisissa), mutta edelleen pitää muistaa että rahakirstu ei ole pohjaton. Lisäksi on täysin epärealistista kuvitella että tilanne mitenkään dramaattisesti muuttuisi meikäläisissä olosuhteissa, vaikka fillari-infraa parannettaisiin kuinka paljon. Katetut ja lämmitetyt baanat olisivat ihania, mutta sellaiset ovat mahdollisia vain unissa.

Suurin osa pyöräilyn infrastruktuuriongelmista ei ole isoja ja kalliita juttuja korjata, vaan pikkujuttuja, joita ei ole korjattu, koska kaupungininsinööreinä on ihmisiä, jotka ei itse pyöräile ja näin ollen
1) He eivät tajua, mitkä on ne ongelmat
2) Heillä ei ole motivaatiota suunnitella liikennejärjestelyitä, jotka ovat pyöräilylle hyviä
3) Heillä ei ole myöskään motivaatiota kuunnella pyöräilijöitä ja oppia.

Suurimmalti osin kyse ei ole siis rahasta, vaan asenneongelmasta.


Muutamia esimerkkejä tällaisista hyvin "halvoista ongelmista"

1) Korkeat kanttikivet. Kanttikiven jättäminen pois tulee HALVEMMAKSI kuin sen laittaminen.

2) Turhat nappivalot.

Koko Itä-Tampere on täynnä valoja, joissa autoille vihreän palaessa samaan suuntaan menevälle kevyelle liikenteelle ei pala automaattisesti vihreää, vaan kevyen liikenteen vihreä syttyy VAIN jos nappia on erikseen painettu. (ja jos sattuu saapumaan risteykseen hetkellä, jolloin itselle "kuuluisi vihreä", se vihreä syttyy siihen vasta kun koko valosykli on kierretty läpi, eikä valoista voi milloinkaan päästä läpi pysähtymättä). Tässä logiikassa ei ole yksinkertaisesti yhtään mitään järkeä, se ei käytännössä millään tavalla sujuvoita tai paranna autojen pääsyä risteyksestä, mutta se hidastaa huomattavasti kevyen liikenteen kulkua siitä.

Nappivalot on perusteltuja tilanteessa, jossa esim. ajoneuvoliikenteellä ei ole risteystä ollenkaan, ja pitää joskus harvoin päästää kevyt liikenne yli vilkasliikenteisestä tiestä.

3) Typerät väistämisvelvollisuudet. Jätetään kolmio pois joltain pikkukadulta, jolloin sieltä pikkukadulta saa änkeä ison kadun varressa menevällä pyörätiellä ajavan pyöräilijän eteen.

Tämä ei haittaa pelkästään pyöräilyä vaan lisää myös riskiä niiden autojen väliseen törmäilyyn, kun isolla kadulla ajava autokaan ei aina tajua, että sen pitää väistää pikkukadulta tulevaa autoa.
Hyvä esimerkki tästä on opiskelijankadun ja Parkanonkadun risteys Hervannassa.

4) Turha kevyen liikenteen väylä. Pienimmillä kaduilla(jossa autot joka tapauksessa ajavat hiljaa ja vain lyvin lyhyitä matkoja) pyöräily olisi järkevämpi laittaa ajoradalle, minne ajoneuvojen pitäisi kuulua. Kevyen liikenteen väylä pakottaa pyöräilijät KLVlle koiranulkoiluttajien ja poikkoilevien pikkulasten sekaan, ja laittaa pyöräioljät tulemaan risteyksiin suunnasta, mistä autoilijat eivät osaa heitä varoa.

 

[Meisseli]

25km/h rajoitus voisi olla kyllä ihan paikallaan yhdistetyille kelveille mikäli samalla säädettäisiin, että ajoradalla saa (tai pitää) polkea jos menee tuota kovempaa.

Miksi? Tätä minä en ymmärrä, miksi osa pyöräilijöistä katsoo että heillä tulee aina olla mahdollisuus polkea niin lujaa kuin pääsee? Tällä samalla perustellaan nykyäänkin ajoradalla ajamista, kun yhdistetyllä kelvillä on niin vilkasta ettei siellä ole turvallista päästellä neljäänkymppiä.

Miksei sitten voi ajaa hiljempaa, miksi aina pitäisi olla oikeus ajaa niin kovaa kuin pystyy?

 

[Zigh]

Miksi? Tätä minä en ymmärrä, miksi osa pyöräilijöistä katsoo että heillä tulee aina olla mahdollisuus polkea niin lujaa kuin pääsee? Tällä samalla perustellaan nykyäänkin ajoradalla ajamista, kun yhdistetyllä kelvillä on niin vilkasta ettei siellä ole turvallista päästellä neljäänkymppiä.

Miksei sitten voi ajaa hiljempaa, miksi aina pitäisi olla oikeus ajaa niin kovaa kuin pystyy?

Häh? Tietysti nopeusrajoitusten mukaan pitää ajaa.

 

[Meisseli]

Häh? Tietysti nopeusrajoitusten mukaan pitää ajaa.

Mutta kelvin mahdollinen 25km/h nopeusrajoitus ei kuitenkaan kelpaisi, vaan silloin pitäisi päästä ajoradalle ajamaan kovempaa? Miksi?

 

[Zigh]

Mutta kelvin mahdollinen 25km/h nopeusrajoitus ei kuitenkaan kelpaisi, vaan silloin pitäisi päästä ajoradalle ajamaan kovempaa? Miksi?

Koska nopeiden ajoneuvojen paikka pitäisi olla ajoradalla, ihan kuten mopojen ja skoottereidenkin. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa ymmärtää tai ongelmallista?

Tietysti tätä 25km/h rajoitusta voisi jalostaa niin, että se koskee vain kaupunkialueita. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että jos jossain maantien vieressä on hyväkuntoinen käytännössä tyhjä KLV, niin siellä ei saisi ajaa tuota kovempaa.

 

[jonesky12345]

Mutta kelvin mahdollinen 25km/h nopeusrajoitus ei kuitenkaan kelpaisi, vaan silloin pitäisi päästä ajoradalle ajamaan kovempaa? Miksi?

Koska fillarilla liikkujat saattaa aivan samaan tapaan, kuin autoilijatkin ajaa esimerkiksi työmatkoja tai muita hyötyajoja. Harvoinpa tuollaisia ajoja autolla suorittavatkaan haluavat ajaa ehdoin tahdoin esimerkiksi hitaampaa maantietä, jos nopeampi motari on käytössä nopeampi. Monessa paikassa kelvit on fillareille turvattomia pihojen ajoväylien jne takia. Fillarilla jatkuva nopeuden alentaminen jokaiseen riskipaikkaan syö myös voimia, joten jos siinä viereisellä ajoradalla saa ajaa kevyemmin ja nopeammin, on tuo aika luonnollinen syy kyseisen käyttäytymisen taustalla. Kun fillarointi kuitenkin yleisesti ottaen vähentää ruuhkia, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja näiden lisäksi vieläpä kasvattaa kuntoa ja vähentää ylipainoa, joiden seurauksena terveyshaittojen kustannukset alenevat, pitäisi fillarointia ihan autoilijoidenkin näkökulmasta tukea.

Parastahan olisi, jos fillari-infraa alettaisiin miettimään pikkuhiljaa järkevämmiksi, esim kokoojakatujen varsissa jne paikoissa fillarit siirrettäisiin kelviltä ajoradan reunassa olevalle pyöräkaistalle osaksi ajoradan liikennettä. Tuollaisten järkeistysten seurauksena kaikki olisivat tyytyväisempiä, ja touhu olisi turvallisempaa. Ainakin omalta osaltani nykyiselle työpaikalle pyöräilyn suurimpana motivaation puutteen aiheuttajana on melko paska pyöräilyinfra juuri tuolla välillä ja jo nyt n. 20km työmatkaa ei tekisi mieli kasvattaa muutamalla kilometrillä parempien pyöräreittien toivossa.

 

[Kautium]

Miksi? Mitä ihmettä liikkuu tällaisten kuskien päässä? Tossahan on kaksi kaistaa per suunta, ohi kyllä mahtuu. Yhtä hyvin siinä voisi ajaa traktori tai lakaisukone. Antaako samat kuskit niillekin tööttiä ja keskaria?

Ero on että se traktori saa ajaa siinä, mutta pyöräilijä ei, koska vieressä on erillinen kevyen liikenteen väylä pyörille. Ja kuten sanoin, siinä on useimmiten päivällä liikennettä molemmat kaistat täynnä.

 

[Kautium]

Suurin osa pyöräilyn infrastruktuuriongelmista ei ole isoja ja kalliita juttuja korjata, vaan pikkujuttuja, joita ei ole korjattu, koska kaupungininsinööreinä on ihmisiä, jotka ei itse pyöräile ja näin ollen
1) He eivät tajua, mitkä on ne ongelmat
2) Heillä ei ole motivaatiota suunnitella liikennejärjestelyitä, jotka ovat pyöräilylle hyviä
3) Heillä ei ole myöskään motivaatiota kuunnella pyöräilijöitä ja oppia.

Suurimmalti osin kyse ei ole siis rahasta, vaan asenneongelmasta.


Muutamia esimerkkejä tällaisista hyvin "halvoista ongelmista"

1) Korkeat kanttikivet. Kanttikiven jättäminen pois tulee HALVEMMAKSI kuin sen laittaminen.

2) Turhat nappivalot.

Koko Itä-Tampere on täynnä valoja, joissa autoille vihreän palaessa samaan suuntaan menevälle kevyelle liikenteelle ei pala automaattisesti vihreää, vaan kevyen liikenteen vihreä syttyy VAIN jos nappia on erikseen painettu. (ja jos sattuu saapumaan risdteykseen, jolloin itselle "kuuluisi vihreä", se vihreä syttyy siihen vasta kun koko valosykli on kierrety läpi, eikä valoista voi milloinkaan päästä läpi pysähtymättä). Tässä logiikassa ei ole yksinkertaisesti yhtään mitään järkeä, se ei käytännössä millään tavalla sujuvoita tai paranna autojen pääsyä liikenteestä, mutta se hidstaa huomattavasti kevyen liikenteen kulkjua siitä.

Nappivalot on perusteltuja tilanteessa, jossa esim. ajoneuvoliikenteellä ei ole risteystä ollenkaan, ja pitää joskus harvoin päästää kevyt liikenne yli vilkasliikenteisestä tiestä.

3) Typerät väistämisvelvollisuudet. Jätetään kolmio pois joltain pikkukadulta, jolloin sieltä pikkukdulta saa änkeä ison kadun varressa menevällä pyörätiellä ajavan pyöräilijän eteen.

Tämä ei haittaa pelkästään pyöräilyä vaan lisää myös riskiä niiden autojen väiseen törmäilyyn, kun isolla kdulla ajava autokaan ei aina tajua, että sen pitää väsitää pikkukadulta tulevaa autoa.
Hyvä esimerkki tästä oon opiskelijankadun ja Parkanonkadun risteys Hervannassa.

4) Turha kevyen liikenteen väylä. Pienimmillä kaduilla(jossa autot joka tapauksessa ajavat hiljaa ja vain lyvin lyhyitä matkoja) pyöräily olisi järkevämpi laittaa ajoradalle, minne ajoneuvojen pitäisi kuulua. Kevyen liikenteen väylä pakottaa pyöräilijät KLVlle koiranulkoiluttajien ja poikkoilevien pikkulasten sekaan, ja laittaa pyöräioljät tulemaan risteyksiin suunnasta, mistä autoilijat eivät osaa heitä varoa.

En ole mistään näistä suoranaisesti eri mieltä ja kuten sanoin, parannustarpeita kyllä olisi, mutta rahojen lisäksi myös tahto puuttuu monin paikoin. Eroja on melkoisesti myös paikkakuntakohtaisesti.

 

[Kautium]

Tuo on kyllä totta jos miettii oikeasti niin kyllä ne "spandex"-pyöräilijät on niitä, jotka yleisesti noudattaa pyöräilijöistä parhaiten liikennesääntöjä, joilla on varustus oikeasti kunnossa ja kulkevat asiallisesti tiellä. Vaikka toki tästäkin joukosta löytyy omat hermanninsa.

Yleensä itse joudun juostessa, autolla kulkiessa tai pyöräillessä nimenomaan väistelemään tuulipukupyöräilijöitä, jotka keikkaroivat miten sattuu kelvillä, ajelevat auton eteen suojatiellä välittämättä väistämisvelvollisuudesta eikä pyörän valot ja heijastimet ole kunnossa.

Kai se voi olla näinkin, mutta minulle ei ole jostain syystä sattunut kohdalle tuosta spandex-sakista käytännössä kuin niitä hermanneja. Aina tuntuu olevan tavalla tai toisella jotain pielessä; jos eivät aja itse väärässä paikassa tai liian kovalla tilannenopeudella, niin sitten ovat urveltamassa jotain muille.

Mummofillaristit ovat toinen sekoileva porukka, mutta en ole niitä omalla kohdalla kokenut samalla tavalla ongelmallisiksi.

 

[Meisseli]

Koska nopeiden ajoneuvojen paikka pitäisi olla ajoradalla, ihan kuten mopojen ja skoottereidenkin. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa ymmärtää tai ongelmallista?

Nykyinen tieliikennelaki ei katso halua nopeaan ajoon riittäväksi perusteeksi siirtyä pois kelviltä, niin miksi niin moni pyöräilijä kuitenkin katsoo oikeudekseen mennä sinne ajoradalle jotta voi ajaa kovempaa, sen sijaan että hidastaisi tilannenopeutensa kelville sopivaksi?

Se on se kohta joka minun on vaikea ymmärtää.

Ja sitten JOS sinne kelville asetettaisiin vaikka se 25km/h nopeusrajoitus, niin miksi sillä fillarilla ei voisi sitä noudattaa? Monilla muillakin ajoneuvoilla pystyisi lähes kaikkialla ajamaan paljon kovempaa kuin nopeusrajoitus sallii, mutta niin vaan sitä joutuu noudattamaan tai tulee penaltia.

Miksi fillari on se erikoistapaus jonka kulkua ei vaan saa rajoituksilla kahlita? Koska se kulkee lihasvoimalla eikä moottorilla?

Parastahan olisi, jos fillari-infraa alettaisiin miettimään pikkuhiljaa järkevämmiksi

Tästä aivan samaa mieltä.

 

[David ":DA" Imodium]

Nykyinen tieliikennelaki ei katso halua nopeaan ajoon riittäväksi perusteeksi siirtyä pois kelviltä, niin miksi niin moni pyöräilijä kuitenkin katsoo oikeudekseen mennä sinne ajoradalle jotta voi ajaa kovempaa, sen sijaan että hidastaisi tilannenopeutensa kelville sopivaksi?

Se on se kohta joka minun on vaikea ymmärtää.

Jotta voi ajaa kovempaa. Kun ajaa kovempaa, on aikaisemmin perillä. Monet haluavat olla aikaisemmin perillä.

 

[Kvarkki]

Koska fillarilla liikkujat saattaa aivan samaan tapaan, kuin autoilijatkin ajaa esimerkiksi työmatkoja tai muita hyötyajoja. Harvoinpa tuollaisia ajoja autolla suorittavatkaan haluavat ajaa ehdoin tahdoin esimerkiksi hitaampaa maantietä, jos nopeampi motari on käytössä nopeampi. Monessa paikassa kelvit on fillareille turvattomia pihojen ajoväylien jne takia. Fillarilla jatkuva nopeuden alentaminen jokaiseen riskipaikkaan syö myös voimia, joten jos siinä viereisellä ajoradalla saa ajaa kevyemmin ja nopeammin, on tuo aika luonnollinen syy kyseisen käyttäytymisen taustalla. Kun fillarointi kuitenkin yleisesti ottaen vähentää ruuhkia, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja näiden lisäksi vieläpä kasvattaa kuntoa ja vähentää ylipainoa, joiden seurauksena terveyshaittojen kustannukset alenevat, pitäisi fillarointia ihan autoilijoidenkin näkökulmasta tukea.

Niin mites se nyt sitten oikeen meni? Kelvit o ihan hirveitä risteysten takia, mutta autotiellä saa ajaa kuin reikäpää? Pihan ajoväylät ynnä muut perinteisesti kun jatkuu ihan sinne tiellekin asti, niin vaikea ymmärtää ajatuksen juoksua. Ajoradalla saat nauttia 1-40 tn peltilehmien vierestä ajosta, ei kovin turvallista sekään. Toki jos ajaa pyörällä keskellä kaistaa, niin ongelmaa ei ole...

Polkupyöräkortti, se me tarvitaan.

e: Se perusongelmahan tässä nyt siis tuli yllä. Jarruttaminen pyörällä rasittaa kehoa (ja uudelleenkiihdyttäminen kasvattaa kuntoa ), joten tietty ihmistyyppi optimoi asiaa riskistä välittättä. Prätkällä pieni hidastus ei nyt paljoa tunnu.

 

[jonesky12345]

Nykyinen tieliikennelaki ei katso halua nopeaan ajoon riittäväksi perusteeksi siirtyä pois kelviltä, niin miksi niin moni pyöräilijä kuitenkin katsoo oikeudekseen mennä sinne ajoradalle jotta voi ajaa kovempaa, sen sijaan että hidastaisi tilannenopeutensa kelville sopivaksi?

Se on se kohta joka minun on vaikea ymmärtää.

Ja sitten JOS sinne kelville asetettaisiin vaikka se 25km/h nopeusrajoitus, niin miksi sillä fillarilla ei voisi sitä noudattaa? Monilla muillakin ajoneuvoilla pystyisi lähes kaikkialla ajamaan paljon kovempaa kuin nopeusrajoitus sallii, mutta niin vaan sitä joutuu noudattamaan tai tulee penaltia.

Miksi fillari on se erikoistapaus jonka kulkua ei vaan saa rajoituksilla kahlita? Koska se kulkee lihasvoimalla eikä moottorilla?

Kevyenliikenteenväylälle voitaisiin ihan hyvin asettaa nopeusrajoitus, jos samalla sallittaisiin ajaminen ajoradalla, mikäli nopeus on kovempi. Siinähän ei olisi mitään järkeä rajoittaa yhden ajoneuvoluokan nopeutta vaikkapa tuohon 25 kelvillä ilman poikkeuksia, kun vieressä on kuitenkin hyvää infraa kovemmille nopeuksille. Ihan muutenkin tuntuu oudolta, ettei fillareilla saisi taajamissa ajoradalla ajaa, sillä mopot ja prätkät, jotka ovat kuitenkin kokoluokaltaan samoja, saavat käyttää samoja väyliä. Mukavuuskysymyshän tuo on, enkä esim itse viitsi fillarilla millään 50-60 tiellä ajaa ajoradalla, jos rinnalla on hyvä pyörätie, mutta monissa paikoissa taas 30-40 alueella turvallinen liikkuminen, tai liikkuminen ylipäänsä karkeasti nopeusrajoituksen mukaan jopa vaatii siirtymisen ajoradalle.

Tästä päästäänkin oikeastaan tuohon pointtiin, josta olit samaa mieltä kanssani, että fillari-infraa saisi parantaa ja etenkin taajamien asutusalueiden katujen varsiin pyöräkaistat olisi ensimmäinen järkevä vaihtoehto. Nykyisellään vaan pyöräilijöitä, joilla on laadukas pyörä, jolla nopea ajaminen on helppoa, sekä riittävä kunto, on niin vähän, ettei taida oikein kannattaa panostaa ja nämä loput ajelevat ajoradoilla poliisin katsoessa läpi sormien. Ehkäpä sähköfillareiden yleistyminen ja keskimääräisen pyöräilijän kasvavat nopeudet kannustaisivat tuohon. Ajoin esimerkikisi viime perjantaina helsingin rautatieaseman edestä pyörällä ajorataa pitkin, koska se steissin edustan pyörätie on aivan karmea ja mun oli tarkoitus jatkaa kaisaniemeen, jonne ei pyörätie jatku. Valot oli punaiset ja ekana valoissa oli poliisin maija. Ajoin kaistojen välistä seisovan autojonon läpi maijan eteen punaisia odottamaan, eikä sieltä kyllä kukaan huomauttanut mitään.

 

[jonesky12345]

Niin mites se nyt sitten oikeen meni? Kelvit o ihan hirveitä risteysten takia, mutta autotiellä saa ajaa kuin reikäpää? Pihan ajoväylät ynnä muut perinteisesti kun jatkuu ihan sinne tiellekin asti, niin vaikea ymmärtää ajatuksen juoksua. Ajoradalla saat nauttia 1-40 tn peltilehmien vierestä ajosta, ei kovin turvallista sekään. Toki jos ajaa pyörällä keskellä kaistaa, niin ongelmaa ei ole...

Polkupyöräkortti, se me tarvitaan.

e: Se perusongelmahan tässä nyt siis tuli yllä. Jarruttaminen pyörällä rasittaa kehoa (ja uudelleenkiihdyttäminen kasvattaa kuntoa ), joten tietty ihmistyyppi optimoi asiaa riskistä välittättä. Prätkällä pieni hidastus ei nyt paljoa tunnu.

Kyseessä ei ole AUTOTIE vaan AJORATA. Ajoradalla 30-40 ajaminen ei ainakaan autolla ole reikäpäistä, miksi siis fillarilla olisi? Pihojen ajoväylät jatkuvat ajoradan kaistalle asti, mutta oleellinen ero on siinä, että pihalta keulaa kelvin yli työntäessä monin paikoin näköesteet rajoittavat pyöräilijöiden havainnointia, kun taas siinä kelvin päällä ollessa harvemmin on näkemäestettä ajoradalle. On siis pyöräilijän näkökulmasta mukavampaa nähdä se auton keula ajoradalta käsin työntymässä siihen kelville, kuin kelviltä käsin. Myös prätkällä nautitaan siitä, että painavammat ajoneuvot ajavat vieressä, eikä siinä ole ongelmia. Jos ajan ajoradalla vaikkapa paikassa, jossa ei ole pyörätietä, tai maantien laidassa, ajan aina sen verran keskellä, että auton ohittaessa mahdollisesti turhan läheltä, on riittävästi pelivaraa oman ajon kannalta.

 

[hkultala]

[offtopic]

Miksi? Tätä minä en ymmärrä, miksi osa pyöräilijöistä katsoo että heillä tulee aina olla mahdollisuus polkea niin lujaa kuin pääsee? Tällä samalla perustellaan nykyäänkin ajoradalla ajamista, kun yhdistetyllä kelvillä on niin vilkasta ettei siellä ole turvallista päästellä neljäänkymppiä.

Miksei sitten voi ajaa hiljempaa, miksi aina pitäisi olla oikeus ajaa niin kovaa kuin pystyy?

Et näe mitään ongelmallista siinä, että ruuhkien(*), kansanterveyden ja ympäristön kannalta parhaalla kulkuneuvolla kulkemista keinotekoisesti lainsäädönnöllä hidastetaan hitaammaksi kuin muilla, haitallisemmilla kulkuneuvoilla?


Katsoo sitä ulinan määräää kun autoille ehdotetaan 30km/h nopeusrajoituksia jolleikin pikkukaduille. Ja sitten sama porukka joka ulisee niistä autojen 30km/h noperusrajoituksista on ihan tosissaan rajoittamassa polkupyörien nopeutta 25km/h:hon.

Todella kaksinaamaista ja älyllisesti epärehellistä touhua,



(*) Sama tienleveys mahdollistaa huomattavasti suuremmän läpimenokyvyn pyörällä kuin autolla liikkuville ihmisille.

[/offtpic]

 

[Zigh]

Kyseessä ei ole AUTOTIE vaan AJORATA. Ajoradalla 30-40 ajaminen ei ainakaan autolla ole reikäpäistä, miksi siis fillarilla olisi? Pihojen ajoväylät jatkuvat ajoradan kaistalle asti, mutta oleellinen ero on siinä, että pihalta keulaa kelvin yli työntäessä monin paikoin näköesteet rajoittavat pyöräilijöiden havainnointia, kun taas siinä kelvin päällä ollessa harvemmin on näkemäestettä ajoradalle. On siis pyöräilijän näkökulmasta mukavampaa nähdä se auton keula ajoradalta käsin työntymässä siihen kelville, kuin kelviltä käsin. Myös prätkällä nautitaan siitä, että painavammat ajoneuvot ajavat vieressä, eikä siinä ole ongelmia. Jos ajan ajoradalla vaikkapa paikassa, jossa ei ole pyörätietä, tai maantien laidassa, ajan aina sen verran keskellä, että auton ohittaessa mahdollisesti turhan läheltä, on riittävästi pelivaraa oman ajon kannalta.

Plus se, että ajoradalla ollaan aina tien oikeassa laidassa, jolloin nämä "käännyn oikealle, katson vain vasemmalle" -kuskit eivät ole vaaraksi.

 

[jonesky12345]

[offtopic]
(*) Sama tienleveys mahdollistaa huomattavasti suuremmän läpimenokyvyn pyörällä kuin autolla liikkuville ihmisille.

Pääsääntöisesti ne pyörät on kokonaan poissa sieltä ajoradalta kuitenkin, vaikka sielä ajaminen sallittaisiinkin.

 

[Pyrres]

Vaan yksi olennainen ero on että mopot ja muut hitaat kulkineet omaavat jarrut jotka ovat suoraan käsillä. Pyörissäkin se on mahdollista mutta moni pyöräilijä ei näin tee. Itsellä esim oli jarrukahvojen lisäpalat joilla sain jarrukahvat käsille myös nousukahvoja käyttäessä. Liian moni etenkin katufillarikuskeista jotka luonnollisesti kulkevat kovinta vauhtia ajavat kädet kaukana jarruista. En minä ainakaan halua käytännössä/periaatteessa jarruttomia kulkineita kadulle. Toinen on katupyörien jarrutusteho, en tiedä miten hyvin pysähtyvät mutta monesti tapana on säästää kaikessa painoa joten ei levyjarruja, ei painavia sitä painavia tätä ja kun tähän lisätään kapeat kapeat renkaat niin soppa on valmis. Siinä vaiheessa pitäisi olla joku ajoradalle sopivan pyörän tarkastus tms jossa katsottaisiin että pyörä pystyy pysähtymään tilanteessa kuin tilanteessa turvallisesti. Koko lainsäädäntö vaatisi pirusti uudistuksia ihan yleisesti sovituista jutuista kuten miten näyttää käsimerkit kun olet kääntymässä jos et omaa vilkkuja jarruvaloihin. Kaikki toteutettavissa mutta en näe kovin monen pyöräilijän moisesta innostuvan.

Ja mitä 25kmh rajoitukseen tulee niin se on sinällään naurettavan pieni. Ajelen itse 29" maastorenkailla olevaa ei kevyttä sähköpyörää jossa on luonnollisesti kunnon jarrut ja muut turvallisen ajamisen perusasiat ja sillä keskinopeus työmatkalla on helposti 30kmh eli sähköavustusta ei ole edes tuossa nopeudessa käytettävissä. Voin vain kuvitella miten kovaa noilla katupyörillä pääsisi samalla voimalla polkien.

 

[hkultala]

Miksi fillari on se erikoistapaus jonka kulkua ei vaan saa rajoituksilla kahlita? Koska se kulkee lihasvoimalla eikä moottorilla?

Fillarin nopeus kuuluu rajoittaa rajoituksilla ihan samaksi kuin sen autonkin nopeus. Ei pienemmäksi. Se että sallitaan autoille 40km/h mutta fillari rajoitetaan 25km/h on todella typerää kaksinaamaisuutta.

Tai sitten joissain tilanteissa fillarille voidaan sallia autoja suurempi nopeus esim. seuraavista syitä:

1) Fillari on huomattavasti kapeampi jolloiin sillä voidaan ajaa turvallisemmin suruta vauhtia kapeammalla väylällä, esim. joku kapea tietöiden kiertotie.
2) Fillari kuskeineen on> 1000kg kevyempi kuin auto kuskeineen jolloin se aiheuttaa paljon vähemmän vaaraa muille.

 

[Meisseli]

Et näe mitään ongelmallista siinä, että ruuhkien(*), kansanterveyden ja ympäristön kannalta parhaalla kulkuneuvolla kulkemista keinotekoisesti lainsäädönnöllä hidastetaan?

Eihän se hyvä ratkaisu ole, mutta onko polkupyörien siirtäminen autojen sekaan sellaisenaan myöskään toimivaa?

Mitäs jos muutettaisiinkin lakia niin, että sallitaan vapaasti ajaminen ajoradalla mutta samalla lisätään oikea kypäräpakko ja valot ja vilkut? Ei kai ajoradalla muillakaan ajoneuvoilla saa liikkua ilman valoja?

Fillarin nopeus kuuluu rajoittaa rajoituksilla ihan samaksi kuin sen autonkin nopeus. Ei pienemmäksi. Se että sallitaan autoille 40km/h mutta fillari rajoitetaan 25km/h on todella typerää kaksinaamaisuutta.

Puhe oli siitä, että fillarin nopeus olisi rajoitettu siellä kelvillä tuohon, ei ajoradalla. Mitä kaksinaamaista siinä on, kun kyse on ihan eri väylistä joista toisella poukkoilee vaikka minkälaista vipeltäjää ja toisella (toivottavasti) ei?

Onko tämä tosiaan sellainen aihe, josta ei voi järkevästi keskustella?

 

[jonesky12345]

Vaan yksi olennainen ero on että mopot ja muut hitaat kulkineet omaavat jarrut jotka ovat suoraan käsillä. Pyörissäkin se on mahdollista mutta moni pyöräilijä ei näin tee. Itsellä esim oli jarrukahvojen lisäpalat joilla sain jarrukahvat käsille myös nousukahvoja käyttäessä. Liian moni etenkin katufillarikuskeista jotka luonnollisesti kulkevat kovinta vauhtia ajavat kädet kaukana jarruista. En minä ainakaan halua käytännössä/periaatteessa jarruttomia kulkineita kadulle. Toinen on katupyörien jarrutusteho, en tiedä miten hyvin pysähtyvät mutta monesti tapana on säästää kaikessa painoa joten ei levyjarruja, ei painavia sitä painavia tätä ja kun tähän lisätään kapeat kapeat renkaat niin soppa on valmis. Siinä vaiheessa pitäisi olla joku ajoradalle sopivan pyörän tarkastus tms jossa katsottaisiin että pyörä pystyy pysähtymään tilanteessa kuin tilanteessa turvallisesti. Koko lainsäädäntö vaatisi pirusti uudistuksia ihan yleisesti sovituista jutuista kuten miten näyttää käsimerkit kun olet kääntymässä jos et omaa vilkkuja jarruvaloihin. Kaikki toteutettavissa mutta en näe kovin monen pyöräilijän moisesta innostuvan.

Ja mitä 25kmh rajoitukseen tulee niin se on sinällään naurettavan pieni. Ajelen itse 29" maastorenkailla olevaa ei kevyttä sähköpyörää jossa on luonnollisesti kunnon jarrut ja muut turvallisen ajamisen perusasiat ja sillä keskinopeus työmatkalla on helposti 30kmh eli sähköavustusta ei ole edes tuossa nopeudessa käytettävissä. Voin vain kuvitella miten kovaa noilla katupyörillä pääsisi samalla voimalla polkien.

Fillarin tapauksessa ajoneuvon ja kuljettajan kokonaismassa on niin pieni, että vaikkapa heikoista jarruista aiheutuva ulosajo, törmäys vaikkapa edessä jarruttavaan autoon, tai muu vastaava onnettomuus ovat vastapuolen kannalta niin vaarattomia, ettei ihan samanlaisia varusteita tarvitse vaatia. Pimeällähän valot on jo nyt vaadittuja ja itse niiden lisäksi käytän myös kypärää aina ja suosittelisin sitäkin muille. Aika harvahan ajaa jollain tempopyörällä niin, ettei kädet ole jarruilla, mutta perus maantiepyörällä sekä yläote, että alaote käsittävät käsien olemisen jarruilla.

 

[hkultala]

[offtopic]

Vaan yksi olennainen ero on että mopot ja muut hitaat kulkineet omaavat jarrut jotka ovat suoraan käsillä.

Suomen tieliikennelain mukaan myös pyörissä pitää olla jarrut. Vaihteettomassa riittää yksi, vaihteellisessa kaksi.

Pyörissäkin se on mahdollista mutta moni pyöräilijä ei näin tee. Itsellä esim oli jarrukahvojen lisäpalat joilla sain jarrukahvat käsille myös nousukahvoja käyttäessä. Liian moni etenkin katufillarikuskeista jotka luonnollisesti kulkevat kovinta vauhtia ajavat kädet kaukana jarruista.

Mitä ihmettä tarkoita "katufillari"lla? Ei sellaista pyörätyyppiä ole olemassa.


Maantiepyörissä jarrukahvoihin ulottuu sekä "kahvoilta" että "dropeilta" ajaessa. Kädet on aina lähellä jarruja.

Ainoastaan triatlon-/aika-ajopyörillä käsiä pidetään välillä kaukana jarruista, aerotangoilla.

En minä ainakaan halua käytännössä/periaatteessa jarruttomia kulkineita kadulle.

Laki kieltää ne jarruttomat kulkuneuvot sieltä kadulta.

Toinen on katupyörien jarrutusteho,

Jälleen puhut näistä ihmeen katupyöristäsi

en tiedä miten hyvin pysähtyvät

Tämä kertoikin jo kaiken oleelliisen. Et tiedä, mutta silti pitää olla mutulla väittämässä vaikka mitä.

mutta monesti tapana on säästää kaikessa painoa joten ei levyjarruja

Hyvässä kunnossa olevilla vannejarruilla saa kuivalla säällä aivan hyvin renkaan lukkoon asti, jolloin mikään järeämpi jarrutyyppi ei sitä jarrutustehoa parantaisi.

levyjarruja tarvitaan siihen, että
1) jarrut toimii hyvin myös mutaisina ja märkinä (maastopyörälle tärkeää)
2) riittää sormilta hiukan pienempi voima jarruvivun vetämiseen
3) niitä jarruja tarvii huoltaa harvemmin

, ei painavia sitä painavia tätä ja kun tähän lisätään kapeat kapeat renkaat

Mitä ihmeen merkitystä sillä renkaan leveydellä tässä on?

Se vaikuttaa ajomukavuuteen, ei pitoon asfaltilla.

[/offtopic]

 

[hkultala]

Eihän se hyvä ratkaisu ole, mutta onko polkupyörien siirtäminen autojen sekaan sellaisenaan myöskään toimivaa?

On. Paljon toimivampoaa kun pyörillä ajaminen mummojen, koirankusettajien ja pikkulasten seassa kevyen liikenteen väylälllä.

Tästä on maailmalla todella paljon kokemusta. Meillä pyörät laitetaan jalnakulkijoiden kanssa samaan ja se ei toimi, välimeren maissa pyörät menee ajoradalla ja se toimii.

Mitäs jos muutettaisiinkin lakia niin, että sallitaan vapaasti ajaminen ajoradalla mutta samalla lisätään oikea kypäräpakko ja valot ja vilkut? Ei kai ajoradalla muillakaan ajoneuvoilla saa liikkua ilman valoja?

Suomen laki vaatii JO pyöräilijöiltä suuntamerkin antamisen. Se onnistuu aivan hyvin kädellä, siihen ei tarvita mitään sähköisiä vilkkuja.

Tämä on muuten malliesimerkki laista, jota käytännössä kukaan "peruspyörälijä" ei noudata mutta hyvin monet "spandex-pellet" noudattaa.

Laitettaisiinko samalla kypäräpakko myös autoilijoille ja kävelijöille?


ja nykyisin ajoradalla saa ajaa autolla niin heikoilla valoilla että niiden merkitys sen havaitsemiseen on täysin merkityksetön. (EU pakotti hyväksymään nämä todella heikkotehoiset etuvalot ja kokonaan pimeän perän)

Ja pimeällä ajessa pyörässä(tai pyörän kuskissa) pitää lain mukaan olla etuvalo.

 

[Meisseli]

Suomen laki vaatii JO pyöräilijöiltä suuntamerkin antamisen. Se onnistuu aivan hyvin kädellä, siihen ei tarvita mitään sähköisiä vilkkuja.

Laitettaiisinko samalla kypäräpakko myös autoilijoille ja kävelijöille?

Suuntamerkkiasiassa olet oikeassa joten unohdetaan ne, valot jätit kommentoimatta?

Kypäräpakko autoilijoille ja kävelijöille tuskin liittyy asiaan mitenkään, mutta vastaa toki osaltaan aiempaan kysymykseeni siitä, onko järkevä keskustelu asiasta mahdollista. Ei selvästikään ole, joten lopetan osaltani tähän.

 

[hkultala]

Suuntamerkkiasiassa olet oikeassa joten unohdetaan ne, valot jätit kommentoimatta?

editoin viestinäni ja lisäsin siihen jo kommentin.

 

[hkultala]

Kypäräpakko autoilijoille ja kävelijöille tuskin liittyy asiaan mitenkään, mutta vastaa toki osaltaan aiempaan kysymykseeni siitä, onko järkevä keskustelu asiasta mahdollista. Ei selvästikään ole, joten lopetan osaltani tähän.

Kypäräpakko autoilijoille ja jalankulkijoille olisi aivan yhtä hyödyllinen muiden tielläliikkujien turvallisuudelle kuin kypäräpakko pyöräilijöille.

 

[vma]

Erittäin harvoin sattuu mitään ongelmia kilpapyöräilijöiden tai muiden spandex-hermannien kanssa. Maantiellä menevät pakat tai yksin ajavat eivät haittaa ollenkaan. Vähemmän niistä on harmia kuin traktoreista, jotka levittävät multaa teille kun tulevat pelloilta tai muuten ovat näkemäesteinä.
Enemmän on harmia kävelijöistä/pyöräilijöistä, jotka eivät noudata oikeanpuoleista liikennettä tai ole tietoisia ympäristöstään esim. puhelimen käyttö.

 

[Kautium]

Erittäin harvoin sattuu mitään ongelmia kilpapyöräilijöiden tai muiden spandex-hermannien kanssa. Maantiellä menevät pakat tai yksin ajavat eivät haittaa ollenkaan. Vähemmän niistä on harmia kuin traktoreista, jotka levittävät multaa teille kun tulevat pelloilta tai muuten ovat näkemäesteinä.
Enemmän on harmia kävelijöistä/pyöräilijöistä, jotka eivät noudata oikeanpuoleista liikennettä tai ole tietoisia ympäristöstään esim. puhelimen käyttö.

Tämä pakkakeskustelu se vasta loputon suo onkin. Murossa asiasta väännettiin sillloisen ketjun aluksi ties kuinka monen sivun verran. Olennaista ei liene se haittaako sellainen touhu juuri sinua, vaan että se nyt vaan on laitonta ja että se haittaa aika laajasti muuta liikennettä, riippuen toki tapahtumapaikasta. Jos on tarvetta rinnastaa keskusteluun jotain traktoreiden multakuormia, niin ei oletettavasti olla missään kovin aktiivisella kaupunkialueella muutenkaan.

 

[80286]

Himopyöräilijöissä lähinnä ärsyttää samat asiat kuin vegaaneissa ; pakko mainostaa joka paikassa kuinka paljon pyöräili eilen/viime viikolla/viime kuussa ja kun ei juuri kiinnosta niin ilmoitat ettet itse harrasta pyöräilyä, niin samanlainen murhaava katse sinkoaa kuin vegaaneilta kun kerrot syöväsi lihaa.

 

[jonesky12345]

Aivan sama mulle missä tsygäilijät ajelee, kunhan ottaisivat nopeammat ajoneuvot huomioon sitä tilaa vaatiessaan.

Tästähän siinä loppupeleissä onkin kyse. Aika harvassa mestassa fillari edes ajoradalla häiritsee. Jotain ohitusta hankaloittavia liikenteenjakajia on lähinä 30-40 alueilla, joilla fillarilla ajetaankin ajoradalla käytännössä nopeusrajoituksien mukaan, jos ei niin sitten voi antaa tilaa tarvittaessa.

 

[Kvarkki]

Kyseessä ei ole AUTOTIE vaan AJORATA. Ajoradalla 30-40 ajaminen ei ainakaan autolla ole reikäpäistä, miksi siis fillarilla olisi? Pihojen ajoväylät jatkuvat ajoradan kaistalle asti, mutta oleellinen ero on siinä, että pihalta keulaa kelvin yli työntäessä monin paikoin näköesteet rajoittavat pyöräilijöiden havainnointia, kun taas siinä kelvin päällä ollessa harvemmin on näkemäestettä ajoradalle. On siis pyöräilijän näkökulmasta mukavampaa nähdä se auton keula ajoradalta käsin työntymässä siihen kelville, kuin kelviltä käsin. Myös prätkällä nautitaan siitä, että painavammat ajoneuvot ajavat vieressä, eikä siinä ole ongelmia. Jos ajan ajoradalla vaikkapa paikassa, jossa ei ole pyörätietä, tai maantien laidassa, ajan aina sen verran keskellä, että auton ohittaessa mahdollisesti turhan läheltä, on riittävästi pelivaraa oman ajon kannalta.

Ei ajoradalla ja kevlillä ole mitään eroa, jos ja kun itse totesit, että jarruttelu on ikävää. Sehän se perus mulkkuspandexin ongelma on, kun pitää päästä vatun kovaa jatkuvalla sykkeellä. Harvemmin autoilija tai motoristi on siellä ajoradalla suorittamassa, jarruttavat jos on tarvis ja henkikulta tärkeä. Em. videolla taas täysin oppikirjasuoritus siitä, miten mulkkuspandex asian näkee/tekee. Huuto tulee ennen kuin edes varautuu mahdolliseen risteysongelmaan. Ja mitä kevlien sijaintiin tulee, niin aikamoinen olkiukko väittää, että näköeste olisi jotenkin merkittävä asia. Lyhyet on lenkit kaupungin sisällä, jos näköestealueella jatkuvasti on. Prätkät kulkee kovempaa ja ohittajia on vähemmän.

Pyöräily on kiva harrastus, mutta jos sitä alkaa tekemään veren maku suussa pää perseessä muista välittämättä (a.ka. mulkkuspandex), niin näille kavereille täytyy vaan toivotella onnea tuleviin törmäyksiin. Jotenkin tämä ongelma täytyy ratkaista, koska pyöräilyn suosion kasvaessa näitä marginaaliryhmän mulkkuja tulee myös enemmän.

 

[jonesky12345]

Ei ajoradalla ja kevlillä ole mitään eroa, jos ja kun itse totesit, että jarruttelu on ikävää. Sehän se perus mulkkuspandexin ongelma on, kun pitää päästä vatun kovaa jatkuvalla sykkeellä. Harvemmin autoilija tai motoristi on siellä ajoradalla suorittamassa, jarruttavat jos on tarvis ja henkikulta tärkeä. Em. videolla taas täysin oppikirjasuoritus siitä, miten mulkkuspandex asian näkee/tekee. Huuto tulee ennen kuin edes varautuu mahdolliseen risteysongelmaan. Ja mitä kevlien sijaintiin tulee, niin aikamoinen olkiukko väittää, että näköeste olisi jotenkin merkittävä asia. Lyhyet on lenkit kaupungin sisällä, jos näköestealueella jatkuvasti on. Prätkät kulkee kovempaa ja ohittajia on vähemmän.

Pyöräily on kiva harrastus, mutta jos sitä alkaa tekemään veren maku suussa pää perseessä muista välittämättä (a.ka. mulkkuspandex), niin näille kavereille täytyy vaan toivotella onnea tuleviin törmäyksiin. Jotenkin tämä ongelma täytyy ratkaista, koska pyöräilyn suosion kasvaessa näitä marginaaliryhmän mulkkuja tulee myös enemmän.

Jos sulla olisi esimerkiksi n. 20km työmatka, jota kuljet fillarilla, niin haluaisitko ajaa tahallaan hitaampaa, kuin nopeampaa. Tuollaisella matkalla 5km/h nopeuserokin on melko merkittävä sillä prosentuaalinen ero noilla pienillä nopeuksilla on suuri. Millä tahansa pihakadulla on jokaisesta pihasta tulevalla autolla käytännössä jonkunlainen aita tai pensas tms siinä kelvin varressa, jonka taakse ei näe, ennen kuin pää tulee sen ohi. Tällöin auto onkin jo kelvin yli. Jos tossa vaiheessa fillari on ajoradalla, niin turvallisempihan se tilanne on. Ehkä jossain maaseudulla tilanne on toisenlainen, mutta kehä3 sisäpuolella liikkuessa tuollaisia alueita ja paikkoja on todella runsaasti.

Tuo kolaritilanne ei edelleenkään riipu pyöräilijästä käytännössä mitenkään, koska auton käännöksen alettua kolariin ehtii kulua se n. 2 sekuntia, josta puolet menisi millä tahansa ajoneuvolla jo melkein reaktioajan piikkiin -> törmäystä ei oikein voisi välttää, vaikka ajaisi millä.

 

[Zigh]

Ei ajoradalla ja kevlillä ole mitään eroa, jos ja kun itse totesit, että jarruttelu on ikävää. Sehän se perus mulkkuspandexin ongelma on, kun pitää päästä vatun kovaa jatkuvalla sykkeellä. Harvemmin autoilija tai motoristi on siellä ajoradalla suorittamassa, jarruttavat jos on tarvis ja henkikulta tärkeä. Em. videolla taas täysin oppikirjasuoritus siitä, miten mulkkuspandex asian näkee/tekee. Huuto tulee ennen kuin edes varautuu mahdolliseen risteysongelmaan. Ja mitä kevlien sijaintiin tulee, niin aikamoinen olkiukko väittää, että näköeste olisi jotenkin merkittävä asia. Lyhyet on lenkit kaupungin sisällä, jos näköestealueella jatkuvasti on. Prätkät kulkee kovempaa ja ohittajia on vähemmän.

Pyöräily on kiva harrastus, mutta jos sitä alkaa tekemään veren maku suussa pää perseessä muista välittämättä (a.ka. mulkkuspandex), niin näille kavereille täytyy vaan toivotella onnea tuleviin törmäyksiin. Jotenkin tämä ongelma täytyy ratkaista, koska pyöräilyn suosion kasvaessa näitä marginaaliryhmän mulkkuja tulee myös enemmän.

Kirjoitat ihan sekavia. Kysyit itse miksi ajoradalla on parempi kuin kelvillä, niin vastaus on yksinkertaisesti siksi, että sivukadulta tai pihasta tulevan kuljettajan on huomattavasti helpompi havaita ajorataa kulkeva pyörä kuin KLV:llä ajava. Ei tämä mikään olkiukko ole vaan ihan täyttä faktaa.

Miten tuo mulkkuspandekseista kouhkaaminen liittyy tähän mitenkään?

 

[Kvarkki]

Jos sulla olisi esimerkiksi n. 20km työmatka, jota kuljet fillarilla, niin haluaisitko ajaa tahallaan hitaampaa, kuin nopeampaa. Tuollaisella matkalla 5km/h nopeuserokin on melko merkittävä sillä prosentuaalinen ero noilla pienillä nopeuksilla on suuri. Millä tahansa pihakadulla on jokaisesta pihasta tulevalla autolla käytännössä jonkunlainen aita tai pensas tms siinä kelvin varressa, jonka taakse ei näe, ennen kuin pää tulee sen ohi. Tällöin auto onkin jo kelvin yli. Jos tossa vaiheessa fillari on ajoradalla, niin turvallisempihan se tilanne on. Ehkä jossain maaseudulla tilanne on toisenlainen, mutta kehä3 sisäpuolella liikkuessa tuollaisia alueita ja paikkoja on todella runsaasti.

Tuo kolaritilanne ei edelleenkään riipu pyöräilijästä käytännössä mitenkään, koska auton käännöksen alettua kolariin ehtii kulua se n. 2 sekuntia, josta puolet menisi millä tahansa ajoneuvolla jo melkein reaktioajan piikkiin -> törmäystä ei oikein voisi välttää, vaikka ajaisi millä.

20 km työmatka pihakatuja pitkin kehä3:n sisällä. Kuulostaa uskomattomalta. Espoon puolella ainakin ei ole pienintäkään tarvetta ajaa alkupätkiä lukuun ottamatta mitään muuta kuin hyvää kevliä. Ja perusajatus sulla on väärä. Polkupuorän paikka on lähtökohtaisesti asetettu sinne kevlille. Ja sen turvallisuus määrää nopeuden millä voi ajaa. Mutta kun tämä ei ilmeisesti kelpaa, niin sitten keksitään syyt x, y ja z, miksi on ihan pakko ajaa väylällä. Ei autolijakaan voi vaan keksiä, että mähän pääsen tosi paljon nopeammin työmatkan, kun ajan Tku-Hki välin 200 km/h.

Törmäys olisi ollut täysin vältettävissä, jos kaverilla olisi olla pää muualla kuin perseessään. Täysiä risteykseen jarrutta, WWGW. Huudon sijaan jarrutus ja käännös auton peräpuolelle, niin törmäystä ei olisi tullut.

 

[Kvarkki]

Kirjoitat ihan sekavia. Kysyit itse miksi ajoradalla on parempi kuin kelvillä, niin vastaus on yksinkertaisesti siksi, että sivukadulta tai pihasta tulevan kuljettajan on huomattavasti helpompi havaita ajorataa kulkeva pyörä kuin KLV:llä ajava. Ei tämä mikään olkiukko ole vaan ihan täyttä faktaa.

Miten tuo mulkkuspandekseista kouhkaaminen liittyy tähän mitenkään?

Ihan aikuisten oikeastiko väität, että tällaisia esteellisiä kevlejä on Suomi täynnä. Ei aivan satavarmasti ole kuin pienen kärpäsen paskan verran kokonaismääriin nähden. Aivan selvä olkiukko mielestäni. Ja mitäpä luulet huomaako se sivukadulta tuleva sitä risteilyspandexia, jos yrittää katsoa liikkuuko kevlillä mikään? Kevli tyhjä, autoja ei sivusilmällä näy, eiku hanaa ja spandex kyljessä parkumassa.

Mulkkuspandex liittyy tähän vain ja ainoastaan siten, että halusin korostaa, että minulla ei ole normaalia pyöräilyä vastaan yhtään mitään. Häirikköjä vastaan sen sijaan hyvinkin paljon. Nämä "ajoradalla on paljon turvallisempaa" yms. bs-perustelut (oman toiminnan oikeutusta varten) alkaa olemaan siinä rajamailla, että mulkku vai ei. Livenä kun en ole teitä nähnyt, niin mahdoton sanoa.

 

[Zigh]

20 km työmatka pihakatuja pitkin kehä3:n sisällä. Kuulostaa uskomattomalta. Espoon puolella ainakin ei ole pienintäkään tarvetta ajaa alkupätkiä lukuun ottamatta mitään muuta kuin hyvää kevliä. Ja perusajatus sulla on väärä. Polkupuorän paikka on lähtökohtaisesti asetettu sinne kevlille. Ja sen turvallisuus määrää nopeuden millä voi ajaa. Mutta kun tämä ei ilmeisesti kelpaa, niin sitten keksitään syyt x, y ja z, miksi on ihan pakko ajaa väylällä. Ei autolijakaan voi vaan keksiä, että mähän pääsen tosi paljon nopeammin työmatkan, kun ajan Tku-Hki välin 200 km/h.

Sulla on edelleen ihan oma keskustelu käynnissä. Tässä on käyty argumentointia siitä, että pitäisikö kaupunkialueilla sallia nopeille polkupyörille ajo ajoradalla ja millä perusteilla.

 

[Zigh]

Nämä "ajoradalla on paljon turvallisempaa" yms. bs-perustelut

Jos tämä väite on sinun mielestä bs:ää, niin sinulla ei kyllä ole mitään kokemusta kaupunkialueilla pyöräilystä. Silloin on myös aika turha ottaa kantaa koko keskusteluun.

Esim. Helsingissä on tällä hetkellä perusperiaatteena se, että pyöräliikennettä siirretään pääkaduilla ajoradalle (pyöräkaistoille). Ollaanko sielläkin ihan hakoteillä ja tehdään päätöksiä, jotka vain heikentävät liikenneturvallisuutta?

 

[Kvarkki]

Sulla on edelleen ihan oma keskustelu käynnissä. Tässä on käyty argumentointia siitä, että pitäisikö kaupunkialueilla sallia nopeille polkupyörille ajo ajoradalla ja millä perusteilla.

No ei se kyllä siltä vaikuttanut, että kaupunkialueista olisi pelkästään puhuttu. Vai työmatkako = kaupunki? Ja ihan vitun sama vaikka puhuttaisiin, Espoo ainakin täynnä hyviä kevlejä ilman näköesteitä. Ja vastaus kysymykseenhän on, että ei pidä, perustelut yllä.

 

[Kvarkki]

Jos tämä väite on sinun mielestä bs:ää, niin sinulla ei kyllä ole mitään kokemusta kaupunkialueilla pyöräilystä. Silloin on myös aika turha ottaa kantaa koko keskusteluun.

Esim. Helsingissä on tällä hetkellä perusperiaatteena se, että pyöräliikennettä siirretään pääkaduilla ajoradalle (pyöräkaistoille). Ollaanko sielläkin ihan hakoteillä ja tehdään päätöksiä, jotka vain heikentävät liikenneturvallisuutta?

Lisää olkiukkoja Sehän on ihan sama ajaa ajoradalla tai ajoradalta pyörille varatulla osuudella

e: En kyllä ottaisi Helsinkiä muuksi esimerkiksi kuin siitä, mitä tyhmyys ja ideologia yhdessä teettää. Todennäköisesti tuokin vain salajuoni vallata pikkuhiljaa 100 % kaistasta autoilta. (Oikeastihan noita on tehty, kun ei ole muualla tilaa).

e2: Yks spandex meinas viedä multa sivupeilin Manskulla ydinkeskustassa, kun veteli 50 km/h pyöräkaistaa. Muun liikenteen nopeus 0-10 km/h. Siihen aikaan oli vielä paskasti merkattu se pyöräkaista. Olin siis lähdössä oikealle kääntymään ja katsoin jalankulkijoiden menoa, kun tämä raketti tuli ohi 0,1 s ennen kuin lähdin sivusuunnassa menemään.

 

[Zigh]

Lisää olkiukkoja Sehän on ihan sama ajaa ajoradalla tai ajoradalta pyörille varatulla osuudella

Ja mitäpä luulet huomaako se sivukadulta tuleva sitä risteilyspandexia, jos yrittää katsoa liikkuuko kevlillä mikään? Kevli tyhjä, autoja ei sivusilmällä näy, eiku hanaa ja spandex kyljessä parkumassa.

Aha, on vai ei ole?

 

[outonaapuri]

Jos sulla olisi esimerkiksi n. 20km työmatka, jota kuljet fillarilla, niin haluaisitko ajaa tahallaan hitaampaa, kuin nopeampaa. Tuollaisella matkalla 5km/h nopeuserokin on melko merkittävä sillä prosentuaalinen ero noilla pienillä nopeuksilla on suuri. Millä tahansa pihakadulla on jokaisesta pihasta tulevalla autolla käytännössä jonkunlainen aita tai pensas tms siinä kelvin varressa, jonka taakse ei näe, ennen kuin pää tulee sen ohi. Tällöin auto onkin jo kelvin yli. Jos tossa vaiheessa fillari on ajoradalla, niin turvallisempihan se tilanne on. Ehkä jossain maaseudulla tilanne on toisenlainen, mutta kehä3 sisäpuolella liikkuessa tuollaisia alueita ja paikkoja on todella runsaasti.

Tuo kolaritilanne ei edelleenkään riipu pyöräilijästä käytännössä mitenkään, koska auton käännöksen alettua kolariin ehtii kulua se n. 2 sekuntia, josta puolet menisi millä tahansa ajoneuvolla jo melkein reaktioajan piikkiin -> törmäystä ei oikein voisi välttää, vaikka ajaisi millä.

En ita kolaritilanteeseen jne kantaa kun täällä on siitä jo ihan tarpeeksi väittelyä.

Mutta jos mulla olisi 20km työmatka, jota en voisi fillarilla kulkea turvallisesti ns. täysiä, en varmaan kulkisi sitä matkaa fillarilla.

 

[Kvarkki]

Aha, on vai ei ole?

Merkattu erillinen pyöräkaista sisältää lähtökohtaisesti oletuksen, että sieltä voi pyörä tulla. Eli autoilija tietää, että pitää katsoa kävelytie, pyöräkaista ja moottorikulkuneuvot erikseen. Asia harvinaisen selvä. Aiempi tapaus on taas se, että vittupää pyöräilijä ei käytä kevliä. Tällöin autoilija katsoo erikseen kelvin (jossa siis sen pyöränkin pitäisi olla) ja tämän jälkeen siirtää huomion moottorikulkuneuvoihin. Odottamattomassa paikassa eli ajoradalla oleva risteilyspandex jää helposti huomaamatta. Niin kyllä jää motoristitkin, mutta näillä kuten on jo todettu, asenne on yleensä aikalailla terveempi oman henkikullan suojelun suhteen.

 

[jonesky12345]

@Kvarkki

Pihakatuja ja esim kaupunkialueita osuu työmatkoilleni pk-seudulla, kun joudun poikittain liikkumaan. Liikennettähän ei ole suunniteltu lähtökohtaisesti niin, että sopiva nopeus on kuljettajan harkinnan asia, tällöinhän nopeusrajoituksia ei tarvittaisi lainkaan. Nopeusrajoitus ja vaikkapa piha-alueilta tai kolmion takaa tuleville määrätty väistämisvelvollisuus ovat liikennesääntöjä, joita noudattamalla lähtökohtaisesti liikenne on turvallista.

Jalkakäytäviin jälkikäteen ympätty pyöräilyinfra jostain 70-luvulta ei tarkoita turvallista pyörätietä monessakaan paikassa. Pyöräilijää koskee sama nopeusrajoitus kuin ajoneuvoakin, mutta valitettavan moni autoilija ei ota tätä huomioon tullessaan kolmion takaa, tai muuten heikon näkyvyyden omaavassa risteyksessä. Kenties ei ajatella, että nopeita ajoneuvoja liikkuu ajoradan ulkopuolella, kun kelville tai jatkeelle keulaa työnnetään. Polkupyörien kehitys on ollut viimeisen parin vuosikymmenen aikana niin valtavaa sekä laadukkaiden, kevyiden ja nopeiden pyörien yleistyminen niin suurta, että on ihan perusteltua kritisoida pyöräväyliä paikoitellen.

Tähän heikkoon kevyen liikenteen liikennesuunnitteluun on havahduttu ja kaupunkialueille tehdään pyöräkaistoja ajoradalle. Pääsyy pyöräkaistaan on kaikkien ajoneuvojen saaminen samojen väistämissääntöjen piiriin. Käytetäänhän pyöräkaistakonseptissakin ajorataa vaikkapa vasemmalle kääntyessä ryhmittymiseen.

Heitetäämpä tähän sinulle pohdittavaksi oma mietteeni, jota voisit kommentoida hyvällä argumentoinnilla. Miksi pyöräily pitäisi ajoradoilla sallia?:

Myönnän toki sen, ettei pyöräily nykyisellään ole lain kirjaimen mukaan ajoradalla sallittua, vaikka sen ehkäpä pitäisi olla. Nykyisellä pyörätieinfralla nopeusrajoituksen mukaan ajava pyöräilijä aiheuttaa ajoradalla vähemmän vahinkoa, kuin ajoradalla ajavat autoilijat pyöräteitä käyttäville pyöräilijöille. Mikäli pyöräilijä ajaa riskialttiissa paikoissa kevyenliikenteenväylällä ripeää vauhtia, on hän altis jäämään autoilijan yliajamaksi autoilijan syystä vaikkapa kolmion takaa tulevan autoilijan tilanteessa. Sen sijaan ajoradalla ollessaan hänet on helpompi havaita, sillä tällöin pyöräilijä liikkuu samalla tavoin ennustettavasti, kuin ajorataa käyttävät autot. Tilanne on tällaisissa tapauksissa helpompi myös autoilijalle, jos näköyhteys kevyen liikenteen väylälle on heikko.

Toivon, että ymmärtäisit tuosta kappaleesta edustamani kannan tilanteeseen ja voitaisiin käydä vaikkapa ihan järkevää keskustelua aiheesta.

PS: Jäin kerran fillarilla kääntyvän auton päälleajamaksi pyörätienjatkeella. Auto oli jo osittain omalta väylältään kääntynyt pyörätienjatketta kohti ja päästi edestäni usean pyöräilijän. Kohdallani hän kuitenkin liikahti ja tuli kylkeen. Mitään ei onneksi sattunut, mutta tuossa on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa vaudilla ei sinänsä ole väliä, sillä tilannetta ei voi syyttömän näkökulmasta ennakoida tai ehkäistä, sillä kaikki tapahtuu niin nopeasti.

 

[vaappu79]

Himopyöräilijöissä lähinnä ärsyttää samat asiat kuin vegaaneissa ; pakko mainostaa joka paikassa kuinka paljon pyöräili eilen/viime viikolla/viime kuussa ja kun ei juuri kiinnosta niin ilmoitat ettet itse harrasta pyöräilyä, niin samanlainen murhaava katse sinkoaa kuin vegaaneilta kun kerrot syöväsi lihaa.

Nyt tehdään melkoisia olettamuksia.
En tunne yhtäkään vegaania, mutta muutaman sellaisen himopyöräilijän, eikä niitä ole ihan hirveästi kiinnostanut kuka pyöräilee ja kuinka paljon. Tää haiskahtaa keittiöpsykologialla, että oma tekemättömyys kyrsii.