Mikä auto minulle?

Eihän noissa missään ole yhtä pehmeä alusta kuin Discossa.
Ostakaa vaikka käytetty RR Sportti jos Disco4 hyviä ei enää ole tarjolla? Isohan sekin on, mutta kannattaako väkisin vaihtaa pienempään jos tarpeet määrittävät? Vaikka RRS P400e, niitä on hyvin tarjolla ja varsinkin pullakumeilla olevissa versioissa ilmajousitettu alusta on pehmeähkö ja ympäristöstä eristävä. Eurooppalaiset ja Japanilaiset kilpailijat on tehty "dynaamisille" kuskeille eikä niissä ole kovin pehmeä alusta.

Sen jälkeen kääntäisin katseen jenkkeihin. Escalade, Suburban, Expedition, Navigator etc... Mutta tosiaan isoja autoja tuppaavat olemaan kaikki nuo mukavuuspainotteiset. Niissä jo pelkkä massa tuo osaltaan sitä pehmeyttä.
 
Tuollainen mukavuusvaatimus käytännössä pakottaa ilmajousiin ja ilmajousia ei ole pienissä autoissa, joten isoja katsottava vaikka ei muuten tarvitse.
 
Puolisolle pitäisi hommailla pikkuhiljaa uutta autoa 400tkm:n rajapyykkiä lähestyvän vm. 2011 Megane 1.5dci:n tilalle. Ajoa autolle tulee yli 40tkm/v (lähinnä maantieajoa), joten luotettavuus, hyvä ajettavuus ja vähäinen kulutus ovat kriteereistä tärkeimpiä. Autossa kulkee myös koirat mukana, eli korimallin pitää olla farmari. Auton hintaluokka on max 15k€. Itse olen miettinyt tilalle lähinnä Golfia ja muita konsernin sisarfarkkuja 1.6tdi:llä, mutta koneen mahdolliset ongelmat hirvittävät. Työpaikkani 1.6tdi -Golfista (vm. 2016, 81kW)) porsi nimittäin polttoaineen korkeapainepumppu melko alhaisilla kilometreillä ja siitähän seurasi polttoainejärjestelmän täystuho. Muuten kyseessä on ollut luotettava peli, eli täystuhon lisäksi ei ole ollut muita huolia. 15 tonnin hintaluokassa on muutamia vähän yli satkun ajettuja seuraavan sukupolven koneella varustettuja (85kW SCR), joissa kaiketi on adblue-järjestelmä? Toinen vaihtoehto olisi Focus 1.5tdci, josta en koneena ole kuullut mitään vakavampaa. Kolmas vaihtoehto olisi uudemman korimallin Megane, mutta niitä ei saa dieselinä kuin automaattina, muutamaa ulkomailta uitettua vaihtoehtoa lukuun ottamatta.

Villinä korttina ajattelin vielä 1.0TSI:tä (Golf, Leon ST, Octavia), joka menee maantieajossa todistetusti alle viiden litran kulutuksella. Polttoainekulut olisivat siis suht samaa luokkaa kuin dieselissä, mutta verot olisivat pienemmät. Miten sellainen taas kestää isoja kilometrejä, on arvoitus.
 
Uudehkoja Opel Astroja saa suht edullisesti, ja menevät pienellä kulutuksella. Käytettyjen vikaherkkyydestä en osaa sanoa. Ovat hyviä ajaa ja agr-istuimet ovat hintaluokassaan hyvät.

En ole itse omistanut tuollaista, mutta muutaman kerran on tullut ajettua.
 
Puolisolle pitäisi hommailla pikkuhiljaa uutta autoa 400tkm:n rajapyykkiä lähestyvän vm. 2011 Megane 1.5dci:n tilalle. Ajoa autolle tulee yli 40tkm/v (lähinnä maantieajoa), joten luotettavuus, hyvä ajettavuus ja vähäinen kulutus ovat kriteereistä tärkeimpiä. Autossa kulkee myös koirat mukana, eli korimallin pitää olla farmari. Auton hintaluokka on max 15k€. Itse olen miettinyt tilalle lähinnä Golfia ja muita konsernin sisarfarkkuja 1.6tdi:llä, mutta koneen mahdolliset ongelmat hirvittävät. Työpaikkani 1.6tdi -Golfista (vm. 2016, 81kW)) porsi nimittäin polttoaineen korkeapainepumppu melko alhaisilla kilometreillä ja siitähän seurasi polttoainejärjestelmän täystuho. Muuten kyseessä on ollut luotettava peli, eli täystuhon lisäksi ei ole ollut muita huolia. 15 tonnin hintaluokassa on muutamia vähän yli satkun ajettuja seuraavan sukupolven koneella varustettuja (85kW SCR), joissa kaiketi on adblue-järjestelmä? Toinen vaihtoehto olisi Focus 1.5tdci, josta en koneena ole kuullut mitään vakavampaa. Kolmas vaihtoehto olisi uudemman korimallin Megane, mutta niitä ei saa dieselinä kuin automaattina, muutamaa ulkomailta uitettua vaihtoehtoa lukuun ottamatta.

Villinä korttina ajattelin vielä 1.0TSI:tä (Golf, Leon ST, Octavia), joka menee maantieajossa todistetusti alle viiden litran kulutuksella. Polttoainekulut olisivat siis suht samaa luokkaa kuin dieselissä, mutta verot olisivat pienemmät. Miten sellainen taas kestää isoja kilometrejä, on arvoitus.

Noilla kilometreillä on pakko kysyä, että onko sähkö perustellusti poissuljettu vaihtoehto? Kontin koko tuskin tulee tielle ID4:n tms. katumaasturikorin tapauksessa. Investointina sellaiset menee toki budjetin yli, mutta säästöä tulisi polttoaineesta (ja huolloista, jos ei itse tee).

Toisena villinä korttina voisi heittää pikkuauton pohjalle rakennetun pakettiauton - Fiesta Vanin saisi 3v/50tkm ajettuna tuohon budjettiin. Uusimman sukupolven Fiestaa on kehuttu hyväksi ajettavaksi ja konttia on enemmän kuin monissa farmareissa. Kulutus ei päätä huimaa ja saa pakettiauton verokohtelun. Kysymysmerkki on vain, pitääkö pystyä kuljettamaan ihmisiäkin.

Noin muutoin jos kerran ranskalaisista on kokemusta ja nytkin Megane on pohdinnassa, niin onko luokkaa isompi Renault Talisman katsastettu?
 
Noilla kilometreillä on pakko kysyä, että onko sähkö perustellusti poissuljettu vaihtoehto? Kontin koko tuskin tulee tielle ID4:n tms. katumaasturikorin tapauksessa. Investointina sellaiset menee toki budjetin yli, mutta säästöä tulisi polttoaineesta (ja huolloista, jos ei itse tee).

Toisena villinä korttina voisi heittää pikkuauton pohjalle rakennetun pakettiauton - Fiesta Vanin saisi 3v/50tkm ajettuna tuohon budjettiin. Uusimman sukupolven Fiestaa on kehuttu hyväksi ajettavaksi ja konttia on enemmän kuin monissa farmareissa. Kulutus ei päätä huimaa ja saa pakettiauton verokohtelun. Kysymysmerkki on vain, pitääkö pystyä kuljettamaan ihmisiäkin.

Noin muutoin jos kerran ranskalaisista on kokemusta ja nytkin Megane on pohdinnassa, niin onko luokkaa isompi Renault Talisman katsastettu?
Talvella joutuisi kyllä latailemaan paljon.
 
Mites Tesla Model X?

Löytyy ilmajouset, maavara 146-206 mm ja taitavat kaikki olla nelivetoa.
Isohan se toki on, toisaalta istut myös aika korkealla.
Kiitos vinkistä, tämä osui itseasiassa eilen meillä itselläkin hakutuloksiin, joten selvitetään aihetta tarkemmin.
 
Talvella joutuisi kyllä latailemaan paljon.

Riippuu, kertyykö se 40+ tkm Suomen ympäriajosta vai tasaisesta työmatkaliikenteestä. Jos päiväajot on luokkaa ~200 kilometriä, niin kyllähän tuollaisen ajaa 77 kwh akulla helposti kelissä kuin kelissä kotilatauksen varassa.

Kolmevuotiaan ja joitakin kymppitonneja ajetun 77 kwh akkuisen ID4:n hintapyynnöt on Nettiautossa ~35k€. Akkutakuuta olisi jäljellä vielä kolmeksi vuodeksi 40 tkm vuosisuoritteella. Mielestäni harkitsemisen arvoinen vaihtoehto 15k€ dieselautolle, jos kantama/kotilataus ei ole ongelma.
 
Uudehkoja Opel Astroja saa suht edullisesti, ja menevät pienellä kulutuksella. Käytettyjen vikaherkkyydestä en osaa sanoa. Ovat hyviä ajaa ja agr-istuimet ovat hintaluokassaan hyvät.
En ole itse omistanut tuollaista, mutta muutaman kerran on tullut ajettua.
Astra olisi muuten hyvä, mutta dieseleissä on pahoja jakoketjuongelmia ja korjaus maksaa maltaita. Ketju on nimittäin vaihteiston puolella ja vaatii melkoisesti purkutyötä ja sehän maksaa.

Noilla kilometreillä on pakko kysyä, että onko sähkö perustellusti poissuljettu vaihtoehto? Kontin koko tuskin tulee tielle ID4:n tms. katumaasturikorin tapauksessa. Investointina sellaiset menee toki budjetin yli, mutta säästöä tulisi polttoaineesta (ja huolloista, jos ei itse tee).

Toisena villinä korttina voisi heittää pikkuauton pohjalle rakennetun pakettiauton - Fiesta Vanin saisi 3v/50tkm ajettuna tuohon budjettiin. Uusimman sukupolven Fiestaa on kehuttu hyväksi ajettavaksi ja konttia on enemmän kuin monissa farmareissa. Kulutus ei päätä huimaa ja saa pakettiauton verokohtelun. Kysymysmerkki on vain, pitääkö pystyä kuljettamaan ihmisiäkin.

Noin muutoin jos kerran ranskalaisista on kokemusta ja nytkin Megane on pohdinnassa, niin onko luokkaa isompi Renault Talisman katsastettu?

Sähkö on tässä vaiheessa täysin poissuljettu vaihtoehto jo senkin takia, että sähkökikottimien hinnat tuntuvat olevan liikkeessä kaiken aikaa, alaspäin tietty. Sen minkä ajoenergiassa siis säästää, häviää todennäköisesti jälleenmyyntiarvossa moninkertaisesti. Myös käyttöprofiili on sellainen, että sähkön kanssa voisi tulla itku. Pikkuauto ei ole vaihtoehto, koska kamaa pitää mahtua kyytiin jonkin verran myös kahden koiran lisäksi. Ajoittain pitää kyytiin mahtua myös muutama ihminenkin, eli farkku on todettu pitkässä juoksussa parhaimmaksi vaihtoehdoksi kokonaisuutena. Tila-auto olisi muuten ehkä optimaalinen, mutta tuolla hinnalla ei vielä saa kohtuullisesti ajettua, henkilöautoon pohjautuvaa tila-autoa. Pakuviritelmät eivät ole mukavuudeltaan riittäviä tien päällä. Talismania ollaan kyllä mietitty ja yksi sellainen (nettiauton ainut) manuaalivaihteinen olisikin naapurikaupungissa myynnissä. Muut Talismaneista ovat automaatteja ja automaatti on niissä tietääkseni mallia kaksoiskytkin. Sellaisen sielunelämään ja korjauksiin ei tee mieli tutustua. :ssweat:
 
Riippuu, kertyykö se 40+ tkm Suomen ympäriajosta vai tasaisesta työmatkaliikenteestä. Jos päiväajot on luokkaa ~200 kilometriä, niin kyllähän tuollaisen ajaa 77 kwh akulla helposti kelissä kuin kelissä kotilatauksen varassa.

Kolmevuotiaan ja joitakin kymppitonneja ajetun 77 kwh akkuisen ID4:n hintapyynnöt on Nettiautossa ~35k€. Akkutakuuta olisi jäljellä vielä kolmeksi vuodeksi 40 tkm vuosisuoritteella. Mielestäni harkitsemisen arvoinen vaihtoehto 15k€ dieselautolle, jos kantama/kotilataus ei ole ongelma.

Työmatka menisi kivasti sähköllä, mutta harrasteajot eivät. Tietääkseni noissa vanhemmissa vag-konsernin sähkiksissä ei ole akunlämmitystä, joten talviaika voisi olla melkoista hampaidenkiristelyä harrastusajoissa, joita tulee yli puolen vuoden kilometreistä. Lisäksi puoliso ajelee paljon myös metsäteillä koiraharrastuksen vuoksi, joten akku olisi varmasti lommolla ensimmäisen kesän jälkeen.
 
Puolisolle pitäisi hommailla pikkuhiljaa uutta autoa 400tkm:n rajapyykkiä lähestyvän vm. 2011 Megane 1.5dci:n tilalle. Ajoa autolle tulee yli 40tkm/v (lähinnä maantieajoa), joten luotettavuus, hyvä ajettavuus ja vähäinen kulutus ovat kriteereistä tärkeimpiä. Autossa kulkee myös koirat mukana, eli korimallin pitää olla farmari. Auton hintaluokka on max 15k€. Itse olen miettinyt tilalle lähinnä Golfia ja muita konsernin sisarfarkkuja 1.6tdi:llä, mutta koneen mahdolliset ongelmat hirvittävät. Työpaikkani 1.6tdi -Golfista (vm. 2016, 81kW)) porsi nimittäin polttoaineen korkeapainepumppu melko alhaisilla kilometreillä ja siitähän seurasi polttoainejärjestelmän täystuho. Muuten kyseessä on ollut luotettava peli, eli täystuhon lisäksi ei ole ollut muita huolia. 15 tonnin hintaluokassa on muutamia vähän yli satkun ajettuja seuraavan sukupolven koneella varustettuja (85kW SCR), joissa kaiketi on adblue-järjestelmä? Toinen vaihtoehto olisi Focus 1.5tdci, josta en koneena ole kuullut mitään vakavampaa. Kolmas vaihtoehto olisi uudemman korimallin Megane, mutta niitä ei saa dieselinä kuin automaattina, muutamaa ulkomailta uitettua vaihtoehtoa lukuun ottamatta.

Villinä korttina ajattelin vielä 1.0TSI:tä (Golf, Leon ST, Octavia), joka menee maantieajossa todistetusti alle viiden litran kulutuksella. Polttoainekulut olisivat siis suht samaa luokkaa kuin dieselissä, mutta verot olisivat pienemmät. Miten sellainen taas kestää isoja kilometrejä, on arvoitus.

No mikäs vika automaatissa on? Normaalisti paluuta manuaaliin ei ole kun tomaattiin tottuu.
 
Sähkö on tässä vaiheessa täysin poissuljettu vaihtoehto jo senkin takia, että sähkökikottimien hinnat tuntuvat olevan liikkeessä kaiken aikaa, alaspäin tietty. Sen minkä ajoenergiassa siis säästää, häviää todennäköisesti jälleenmyyntiarvossa moninkertaisesti. Myös käyttöprofiili on sellainen, että sähkön kanssa voisi tulla itku. Pikkuauto ei ole vaihtoehto, koska kamaa pitää mahtua kyytiin jonkin verran myös kahden koiran lisäksi. Ajoittain pitää kyytiin mahtua myös muutama ihminenkin, eli farkku on todettu pitkässä juoksussa parhaimmaksi vaihtoehdoksi kokonaisuutena. Tila-auto olisi muuten ehkä optimaalinen, mutta tuolla hinnalla ei vielä saa kohtuullisesti ajettua, henkilöautoon pohjautuvaa tila-autoa. Pakuviritelmät eivät ole mukavuudeltaan riittäviä tien päällä. Talismania ollaan kyllä mietitty ja yksi sellainen (nettiauton ainut) manuaalivaihteinen olisikin naapurikaupungissa myynnissä. Muut Talismaneista ovat automaatteja ja automaatti on niissä tietääkseni mallia kaksoiskytkin. Sellaisen sielunelämään ja korjauksiin ei tee mieli tutustua.

Työmatka menisi kivasti sähköllä, mutta harrasteajot eivät. Tietääkseni noissa vanhemmissa vag-konsernin sähkiksissä ei ole akunlämmitystä, joten talviaika voisi olla melkoista hampaidenkiristelyä harrastusajoissa, joita tulee yli puolen vuoden kilometreistä. Lisäksi puoliso ajelee paljon myös metsäteillä koiraharrastuksen vuoksi, joten akku olisi varmasti lommolla ensimmäisen kesän jälkeen.

Lyhyellä tähtäimellä sähköautossa on varmasti suurempi riski ottaa takkiin, jos ajosuorite pienenee merkittävästi ja/tai auton joutuu myymään äkillisen työttömyyden takia. Halvemmalla autolla ongelmaa ei ole samalla tavalla. Toisaalta jos nyt ostaa käytetyn 15k€ dieselauton ja ajaa sillä 3-5 vuotta ja 120-200 tkm, niin se on melko varmasti <5k€ pommi, josta voi mennä kaksoismassavauhtipyörä, DPF, EGR, turbo, suuttimet jne. milloin hyvänsä. Halpoja sähköautoja taas on hyvin niukalti - alle 10k€ hintaluokassa tarjonta koostuu lähinnä akkunsa väsäyttäneistä Leafeistä. Tuskin asiallisen sähköauton arvo ihan nopeasti romahtaa pommiluokkaan, jos tuollaiselle rajallisten käyttöominaisuuksien autollekin riittää noin paljon kysyntää.

Mutta jos sitten käyttötarkoitus on tuo kuvattu, niin olette varmaan oikeilla linjoilla dieseliä etsiessä. Varsinkin jos on kyse esim. etsintäkoiratoiminnasta, niin laturilla istuminen saattaa turhauttaa vielä tavallista enemmän.
 
No mikäs vika automaatissa on? Normaalisti paluuta manuaaliin ei ole kun tomaattiin tottuu.
Automaattihan olisi oikein mukava, mutta se lisää myös aikamoisesti kustannuksia näillä ajomäärillä ihan jo öljynvaihtojen muodossa, puhumattakaan dsg-tyyppisten askien korjaushinnoista.
Eihän tähänkään voi vastata muuta kuin V70 D5. Jos kilometrejä tulee noin paljon, niin miten helvetissä joku on jaksanut ajaa jollain Meganella?!
Totta, kyllä Volvolla olisi maantie maistunut aivan eri tavalla, mutta olisi se maksanutkin monessa muodossa "vähän" enemmän.

Lyhyellä tähtäimellä sähköautossa on varmasti suurempi riski ottaa takkiin, jos ajosuorite pienenee merkittävästi ja/tai auton joutuu myymään äkillisen työttömyyden takia. Halvemmalla autolla ongelmaa ei ole samalla tavalla. Toisaalta jos nyt ostaa käytetyn 15k€ dieselauton ja ajaa sillä 3-5 vuotta ja 120-200 tkm, niin se on melko varmasti <5k€ pommi, josta voi mennä kaksoismassavauhtipyörä, DPF, EGR, turbo, suuttimet jne. milloin hyvänsä. Halpoja sähköautoja taas on hyvin niukalti - alle 10k€ hintaluokassa tarjonta koostuu lähinnä akkunsa väsäyttäneistä Leafeistä. Tuskin asiallisen sähköauton arvo ihan nopeasti romahtaa pommiluokkaan, jos tuollaiselle rajallisten käyttöominaisuuksien autollekin riittää noin paljon kysyntää.

Mutta jos sitten käyttötarkoitus on tuo kuvattu, niin olette varmaan oikeilla linjoilla dieseliä etsiessä. Varsinkin jos on kyse esim. etsintäkoiratoiminnasta, niin laturilla istuminen saattaa turhauttaa vielä tavallista enemmän.

Näitä tyyppivikoja yritänkin juuri kysellä. Tuo Rellun 1.5dci manuaalivaihteisena tuntuu olevan melko pomminvarma vekotin, eli koneeseen on vaihdettu koko omistusaikana yksittäinen suutin käyntihäiriön vuoksi. Siinä ne korjaustoimenpiteet sitten olivatkin. Turbo, kytkin ja kaksoismassa ovat vielä kunnossa. Nykyiset dieselit monimutkaisine saastelaitteineen tuskin menevät samaa kilometrimäärää yhtä pienillä ongelmilla, siksi kyselinkin kokemuksia myös pienistä bensoista. Volkkarin litrainen tsi on ilmeisen hyvä ja kestävä kone, mutta näinköhän jaksaa 350tkm:n toiselle puolelle?

Olen myös ihan varma, ettei puoliso jaksaisi ajella edes isoakkuisella sähkiksellä kovinkaan kauaa, koska yksittäisenä kisapäivänä pitäisi pysähtyä lataamaan pahimmillaan viisi kertaa, kun dieselillä riittää samaan yksi tankkaus.
 
Puolisolle pitäisi hommailla pikkuhiljaa uutta autoa 400tkm:n rajapyykkiä lähestyvän vm. 2011 Megane 1.5dci:n tilalle. Ajoa autolle tulee yli 40tkm/v (lähinnä maantieajoa), joten luotettavuus, hyvä ajettavuus ja vähäinen kulutus ovat kriteereistä tärkeimpiä. Autossa kulkee myös koirat mukana, eli korimallin pitää olla farmari. Auton hintaluokka on max 15k€. Itse olen miettinyt tilalle lähinnä Golfia ja muita konsernin sisarfarkkuja 1.6tdi:llä, mutta koneen mahdolliset ongelmat hirvittävät. Työpaikkani 1.6tdi -Golfista (vm. 2016, 81kW)) porsi nimittäin polttoaineen korkeapainepumppu melko alhaisilla kilometreillä ja siitähän seurasi polttoainejärjestelmän täystuho. Muuten kyseessä on ollut luotettava peli, eli täystuhon lisäksi ei ole ollut muita huolia. 15 tonnin hintaluokassa on muutamia vähän yli satkun ajettuja seuraavan sukupolven koneella varustettuja (85kW SCR), joissa kaiketi on adblue-järjestelmä? Toinen vaihtoehto olisi Focus 1.5tdci, josta en koneena ole kuullut mitään vakavampaa. Kolmas vaihtoehto olisi uudemman korimallin Megane, mutta niitä ei saa dieselinä kuin automaattina, muutamaa ulkomailta uitettua vaihtoehtoa lukuun ottamatta.

Villinä korttina ajattelin vielä 1.0TSI:tä (Golf, Leon ST, Octavia), joka menee maantieajossa todistetusti alle viiden litran kulutuksella. Polttoainekulut olisivat siis suht samaa luokkaa kuin dieselissä, mutta verot olisivat pienemmät. Miten sellainen taas kestää isoja kilometrejä, on arvoitus.
Pösö 508.

Tuossa esimerkki, ei ole adblueta (eolys on, mutta tankkaus tapahtuu 120k välein, ja ei ole jäätymisongelmia)


Noita saa pikkudiisselillä ja isommallakin diisselillä, ja manuaali ehdottomasti jos pikkudiisselin ostaa. Pikkudiisselin kaverina on robottiloota jos automaatin valitsee ja se on paskimpia vaihdelaatikoita mitä ikinä on valmistettu (hidas, hitaampi, hitain). 2.0/2.2 diisselin kaverina on oikea automaatti, joka sitten onkin ihan hyvä laatikko.
 
Pösö 508.

Tuossa esimerkki, ei ole adblueta (eolys on, mutta tankkaus tapahtuu 120k välein, ja ei ole jäätymisongelmia)


Noita saa pikkudiisselillä ja isommallakin diisselillä, ja manuaali ehdottomasti jos pikkudiisselin ostaa. Pikkudiisselin kaverina on robottiloota jos automaatin valitsee ja se on paskimpia vaihdelaatikoita mitä ikinä on valmistettu (hidas, hitaampi, hitain). 2.0/2.2 diisselin kaverina on oikea automaatti, joka sitten onkin ihan hyvä laatikko.

No tuohan voisi olla ihan oikea vaihtoehto! Pösön dieseleistä ei itselläni ole kokemuksia, mutta tuskin ainakaan saksalaista paskempi voi olla.
 
Juo yli seitsemän litraa satasella. Muutenkin alkavat olla sen verran ajettuja, että Bilian varaosatiski tullee tutuksi.


Hyvää luotettavaa perustekniikkaa. Seiskan kulutus ei ole paha jos autossa ei ole käytännössä pääomakuluja lainkaan. Lisäksi varsinkin joku mustakoppainen ilman pyörreläppiä ja dpf:ää jostain 2004-2005 akselilta on niin pomminvarmaa tekniikkaa, että taitaa se varaosatiski tulla paljon tutummaksi uudemmilla autoilla. Itsellä on ollut yli 60 käyttistä, tuoreimmat olen ostanut uutena tai vuoden vanhoina ja vanhimmat käyttikset on olleet 90 luvun puolelta. Ylivoimaisesti luotettavimpia näistä on olleet nuo 2000 luvun alun laitteet. Ovat lisäksi vielä sen verran moderneja että matkustusmukavuus ei ole yhtään sen parempi kuin jossain uudessa Golfissa tmv.

Tuntuu että ihmiset ressaa kauheasti korjauksista ja korjauskuluista, mutta sitten ostetaan se uusi 50 tonnin sähköauto josta sulaa arvosta 20 000e ensimmäisen vuoden aikana, tai sitten se DPF / EGR / AdBlue dieseli ja korjataan sitä 3000e:llä vuodessa. Siihen normaalit huoltokulut, kaskot yms. niin aika perkeleen kalliiksi tulee.

Vitosella saa fiksun D5 V70:n ja siinä ei voi korkealta pudota vaikka se sitten joskus vuosien päästä räjähtäisi koko auto.

Sitten on eri asia jos halutaan muuten fiilistellä ja sijoittaa siihen autoon, itsekin vaihdan autoja ihan vaan sen takia että on kiva kokeilla kaikenlaista ja ajella eri vehkeillä, tutustua niiden omituisuuksiin ja fiilistellä. Mutta jos pitäisi halvalla ajaa paljon ja mukavasti, niin kyllä se katse kääntyy johonkin ihan muuhun kuin näihin nykypäivän päästöhelvetteihin. Jos taas haluaa hienon ja tuoreen auton jolla voi ajaa paljon huoletta, täytyy yksinkertaisesti lakata olemasta köyhä.
 
No tuohan voisi olla ihan oikea vaihtoehto! Pösön dieseleistä ei itselläni ole kokemuksia, mutta tuskin ainakaan saksalaista paskempi voi olla.
Monessa autossa tuota HDi konetta käytetään, aikasemmin oli fordeissa ja volvoissa myös, mutta nykyisin pääasiassa psa-konsernin vehkeissä.

Mulla on ollut kaks dv6 koneista (focus ja nykyisellään ollut vastaava 508 kun linkissä, mutta ei facelift, 13vuotinen). Moottorin puolesta hyvä kone, toki vähän puhditon tuohon koppaan, mutta pärjää kyllä ihan hyvin normaalin liikenteen mukana ja menee todella pienellä jos ajaa 80 rajotuksia. 100rajotuksellakin vielä menee pienellä, mutta sitten 120alueella kulutus kasvaa. Talvella nostaa kulutusta myös eberi jota ei saa pois päältä, mutta toisaalta auto lämpeää todella nopeasti ku eberi avustaa lämpeämistä. Eberi tosiaan kellolla on vakiona kaikissa 508:seissa.

Focus oli vanhemmalla 16tappisella koneella, jossa tyyppivikoja on, mutta itselleni ei semmosia osunut kohille, 340k kohdalla alko suuttimet vuotamaan ja niitä ei meinannut saada millään pitämään.. (mulla oli se 240-342k, 300k kohilla vaihdoin uuden egr, ei mitään muuta isompaa ongelmaa jos ei jumittavia takasatuloita lasketa, joka sekin +300k kilsoilla, motonetistä uudeta ja kovaa ajoa.)

508 on uudemmalla 8tappisella koneella, on ollut omistuksessa vajaa 2vuotta (161k-229k), ei oo ollu koneen puolesta muuta ku yks suuttimen paluuletkun liitin irtosi ja sotki konehuoneen.. lisäksi kytkinremontti joka oli user-error ku vaunun jarru nappasi kiinni ja kerrasta meni levy entiseksi..

Muuten tuohon on tehty perusremonttia (alusta, etupyöränlaakerit, jarrupaloja yms) ja varaosat on halpoja.

Netistä löytyy hyvin tietoa noista moottoreista, dv6 on tuo pienenpi 1.6 moottorikoodiltaan, isompi 2.0 on dw10.
 
ei mitään muuta isompaa ongelmaa jos ei jumittavia takasatuloita lasketa, joka sekin +300k kilsoilla, motonetistä uudeta ja kovaa ajoa.)

Ei satulat jumitu ikinä, kun parin vuoden välein herkistelee ne, putsaamalla liukutapit ja laittamalla vähän tuoreempaa vaseliinia.
Sekä männän tai mäntien juuren voiteluainetta.

Itse valitsin myös tuon D5 V70.
 
Viimeksi muokattu:
Ei satulat jumitu ikinä, kun parin vuoden välein herkistelee ne, putsaamalla liukutapit ja laittamalla vähän tuoreempaa vaseliinia.
Sekä männän tai mäntien juuren voiteluainetta.

Itse valitsin myös tuon D5 V70.
Männät oli takasatuloissa niin jumissa että ei lähteny ees isolla prässillä liikkeelle. Koitin niitä liottaa öljyllä pari vuorokautta, ei ollut vaikutusta.

90€/puoli uudet satulat motonetistä ei saanut suurta lovea aikaseksi, ja taas pelas. Suojakumit oli ehyet, mutta sieltä se oli vaan mennyt jotain ylimäärästä 300k ja 12vuoden aikana välistä..
 
Mikä paikka vaan menee täysin jumiin jos ei niitä voidella ikinä, kun sinne tuossa ajas pääsee vesi/suolavesi muhimaan.
Se on monessa asiassa sama, että tietämättömyydestä, välinpitämättömyydestä tai laiskuudesta tulee lasku jossain vaiheessa.
 
Mikä paikka vaan menee täysin jumiin jos ei niitä voidella ikinä, kun sinne tuossa ajas pääsee vesi/suolavesi muhimaan.
Se on monessa asiassa sama, että tietämättömyydestä, välinpitämättömyydestä tai laiskuudesta tulee lasku jossain vaiheessa.
Toki lasku tulee myös jos teetättää ajoittain huollossa jarruhuollon niin että paikat oikeasti avataan ja putsataan / rasvaillaan, jos ei tee huoltoja itse. Toki maksaa ne jarrusatulatkin, varsinkin jos haluaa alkuperäiset.

Parin jarruhuollon hinnalla makselee jo varmaan yhden jarrusatulan uusinnan, joten kumpi tulee sitten halvemmaksi. Toki jos satula vetää jumiin niin että jarrut käy kuumana ja menee levyt+palat ja vaikka pyöränlaakerikin rikki, niin kalliiksihan sitten sekin tulee.

Onneksi ei tarvi näitä liikaa miettiä kun tollaset hommat tulee itse tehtyä. Tähän asti pärjännyt hyvin sillä, että palojen ja/tai levyjen vaihdon yhteydessä herkistelee/rasvaa satulat ja liukupinnat.
 
Minä teen ainakin itse, kun ei ole iso homma ja hyvin onnistuu samalla kun vaihtaa öljy ja suodattimen, kun keulaa joutuu vähän nostamaan että mahtuu avaamaan öljypropun sekä öljykaukalo alle.
 
Kyllä tuolla toimintatavalla varmasti säästyy monelta murheelta eikä pääse jarrut laahailemaan.

Joo, siinä on vielä tuokin että jarrut laahaa, koska näin käy kun jarrut on tarpeeksi jumissa, se taas nostaa polttoaineen kulutusta ja levyt sekä palat kuluu nopeammin ja yleensä palat vielä kuluu toispuoleisesti ja jarrulevyt voi vääntyä lämmön takia.
 
Joo, siinä on vielä tuokin että jarrut laahaa, koska näin käy kun jarrut on tarpeeksi jumissa, se taas nostaa polttoaineen kulutusta ja levyt sekä palat kuluu nopeammin ja yleensä palat vielä kuluu toispuoleisesti ja jarrulevyt voi vääntyä lämmön takia.
Mulla ei ollu tommosta ongelmaa.. Männät oli hitsaantuneet niin kiinni että ei liikkunu ollenkaan. ts. takajarrut ei ottanu ollenkaan.

Noinhan sitä vois toimia jos ostais uuden auton, öljyilis joka toinenvuos sen jarruja ja tuntis sen historian uudesta lähtien ja huoltais sen ite alusta loppuun.

Valitettavasti kyse oli autosta joka tuli mulle 240k ajettuna sopivaan hintaan, ja ajoin sen loppuun, sen alkupään huoltamiseen ei ollut vaikuttamista miten oli huollettu, muuten ku että oli leimat kirjassa.
 
Yli 60tkm on kuitenkin paljon ja siinä voi vielä tod. näk. vaikuttaa asiaan.
 
@taski Sori kun en jaksa luurilla lainata pitää viestiä. Mutta sulla on ollut yli 60 käyttistä? Ja joku noista on ollut ylivoimaisesti luotettavin? Jos nyt vaikka optimistisesti arvaa, että olet vaikka viiskymppinen, jolloin autohistoriaa voisi olla 30 vuotta. Se tekisi mun matikalla kaks autoa per vuosi. Miten tuossa mitataan luotettavuutta? Mun autohistoria on hiukan vajaa 30 vuotta ja mulla on 7. auto menossa. Noista yksi lähti vuodessa vaihtoon, kun ongelmia ilmeni sinä aikana.

Noista eka oli luokkaa tonnin pommi, joten sitä en arvostele. Kaksi seuraavaa pakasta revittyjä, joten niitäkään on paha arvostella luotettavuuden kautta. Toisesta vaihdettiin tukivarren puslat, toisessa ei mitään. Seuraavat kaksi sitten käytettyjä. Jälkimmäisestä selvisin jälleen tukivarren puslilla, mutta edellinen oli sitten hiukan murheellisempi. Kävi jopa kahden eri syyn takia pajalla. Ja nekin kolmen vuoden välein. En syyttäisi epäluotettavaksi, korkeintaan ranskalaiseksi.

Jotta siis mitä ihmettä ja ennen kaikkea, miten nuo 60+ kestotestiä on suoritettu?
 
Olen tullut siihen tulokseen että suurin syyllinen takajarrujen jumiutumiseen on liian varovainen ajotapa,jos ajetaan varovasti ennakoiden moottorijarrulla hiljentäen niin takajarruille ei tule koskaan tarpeeksi painetta että männät liikkuisivat tarpeeksi paljon ja jumivat .Varmaankin on lisäsi vaikutusta jarrujen toteutustavalla ja yleisellä laadulla.Jos haluaa että jarrut pysyy hyvänä niitä pitää käyttää kunnolla eli tehdä täysijarrutuksia säännöllisesti ja jos tuohon vielä lisää tarkistus ja herkistys huollot niin ei pitäisi olla ongelmia.
 
Olen tullut siihen tulokseen että suurin syyllinen takajarrujen jumiutumiseen on liian varovainen ajotapa,jos ajetaan varovasti ennakoiden moottorijarrulla hiljentäen niin takajarruille ei tule koskaan tarpeeksi painetta että männät liikkuisivat tarpeeksi paljon ja jumivat .Varmaankin on lisäsi vaikutusta jarrujen toteutustavalla ja yleisellä laadulla.Jos haluaa että jarrut pysyy hyvänä niitä pitää käyttää kunnolla eli tehdä täysijarrutuksia säännöllisesti ja jos tuohon vielä lisää tarkistus ja herkistys huollot niin ei pitäisi olla ongelmia.
Tai pysähdyksissä pumppaa sitä jarrua kunnolla. Mitään vaarallisia vauhdissa tehtäviä täysjarrutuksia ei tule harrastaa.
 
Tai pysähdyksissä pumppaa sitä jarrua kunnolla. Mitään vaarallisia vauhdissa tehtäviä täysjarrutuksia ei tule harrastaa.
fhtrhgth
Olen tullut siihen tulokseen että suurin syyllinen takajarrujen jumiutumiseen on liian varovainen ajotapa,jos ajetaan varovasti ennakoiden moottorijarrulla hiljentäen niin takajarruille ei tule koskaan tarpeeksi painetta että männät liikkuisivat tarpeeksi paljon ja jumivat .Varmaankin on lisäsi vaikutusta jarrujen toteutustavalla ja yleisellä laadulla.Jos haluaa että jarrut pysyy hyvänä niitä pitää käyttää kunnolla eli tehdä täysijarrutuksia säännöllisesti ja jos tuohon vielä lisää tarkistus ja herkistys huollot niin ei pitäisi olla ongelmia.
Olet tehnyt täysin väärään päätelmään, koska se mäntä liikkuu vain noin 0,2mm ulos jarrua painettaessa ja männässä oleva tiiviste palauttaa sen takaisin päin sen saman noin 0,2mm ja mäntä myös liikkuu helposti ulos päin vaikka jarrua ei kovaa painaisikaan, kun jarrut on kunnossa.
Ainut minkä kevyt jarrutus aiheuttaa, että jarrulevyt ja palat "kiillottu" tai käytetään myös termiä lasittuu, eli jarrujen teho heikkenee kun molemmista pinnoista lähtee se karheus pois mikä niissä pitäisi olla, kun jatkuvasti näin tehdään.
 
Viimeksi muokattu:
fhtrhgth

Olet tehnyt täysin väärään päätelmään, koska se mäntä liikkuu vain noin 0,2mm ulos jarrua painettaessa ja männässä oleva tiiviste palauttaa sen takaisin päin sen saman noin 0,2mm ja mäntä myös liikkuu helposti ulos päin vaikka jarrua ei kovaa painaisikaan, kun jarrut on kunnossa.
Ainut minkä kevyt jarrutus aiheuttaa, että jarrulevyt ja palat "kiillottu" tai käytetään myös termiä lasittuu, eli jarrujen teho heikkenee kun molemmista pinnoista lähtee se karheus pois mikä niissä pitäisi olla, kun jatkuvasti näin tehdään.
Normaali jarrutuksessa eivät takajarrut eivät käytännössä ole yhtään mukana vaan jarrutus tapahtuu täysin etujarruilla. Koska ihmiset jarruttelevat kevyesti, esim VAG:eissa joutui aina fiksailemaan takajarruja vuosihuolloissa. Ohje oli juurikin tuo voimakkaampi/täysjarrutus max rajoitukselta melkein pysähdyksiin ja jatkaa matkaa ei ettei tule hot spottia levyyn. Tämä tieto suoraan VAG merkkihuollosta jossa toimin aikanaan mekaanikkona.
 
Kyllä männät liikkuu jo kevyellä painalluksella, mutta ei ne tietysti paljon jarruta, kun aina edessä on isommat jarrut, mutta ei ne etujarrutkaan paljon jarruta kevyellä painalluksella.
Monesti ihmetellyt miksi porukka makaa jarrun päällä eikä auton vauhti hidastu yhtään.
 
Näitä tyyppivikoja yritänkin juuri kysellä. Tuo Rellun 1.5dci manuaalivaihteisena tuntuu olevan melko pomminvarma vekotin, eli koneeseen on vaihdettu koko omistusaikana yksittäinen suutin käyntihäiriön vuoksi. Siinä ne korjaustoimenpiteet sitten olivatkin. Turbo, kytkin ja kaksoismassa ovat vielä kunnossa. Nykyiset dieselit monimutkaisine saastelaitteineen tuskin menevät samaa kilometrimäärää yhtä pienillä ongelmilla, siksi kyselinkin kokemuksia myös pienistä bensoista. Volkkarin litrainen tsi on ilmeisen hyvä ja kestävä kone, mutta näinköhän jaksaa 350tkm:n toiselle puolelle?

Tunnetusti ongelmallista ei kannata ostaa, mutta käytetyn ostajalle hyvän tuurin merkitys taitaa olla suuri näinä aikoina. Jos on ajettu kaupungissa start-stopilla, poljettu surutta ja jätetty jälkikäytöt välistä takuuaikana, niin toiselle omistajalle lankeaa yllärilasku tulevaisuudessa.

1.0 TSI:tä on kehuttu, mutta 350+ tkm menee kategoriaan "en ehkä yrittäisi"... Nettiautossa on litraisella koneella olevia autoja yli 295 tkm ajettuna vain viisi. Pari Toyotaa, pari VAG:ia ja yksi Ford. Kertooko sitten litraisen moottorin kestosta vaiko siitä, että tuollaiseen ajoon ostetaan isompi moottori tai diesel? Mutta ei tuo nyt lupaavalta vaikuta.

 
Tunnetusti ongelmallista ei kannata ostaa, mutta käytetyn ostajalle hyvän tuurin merkitys taitaa olla suuri näinä aikoina. Jos on ajettu kaupungissa start-stopilla, poljettu surutta ja jätetty jälkikäytöt välistä takuuaikana, niin toiselle omistajalle lankeaa yllärilasku tulevaisuudessa.

1.0 TSI:tä on kehuttu, mutta 350+ tkm menee kategoriaan "en ehkä yrittäisi"... Nettiautossa on litraisella koneella olevia autoja yli 295 tkm ajettuna vain viisi. Pari Toyotaa, pari VAG:ia ja yksi Ford. Kertooko sitten litraisen moottorin kestosta vaiko siitä, että tuollaiseen ajoon ostetaan isompi moottori tai diesel? Mutta ei tuo nyt lupaavalta vaikuta.


Näin itsekin mietin, että noin isoilla kilometreillä koneeseen voi joutua tekemään öljynvaihtojen lisäksi muutakin. Ja totta myös se, että tuskin kukaan on uutena ostanut litraista bensaa pelkkään maantieajoon. Noilla on siis hyvinkin todennäköisesti ajettu paljon kaupunkiajoa, joka kuluttaa konetta eri malliin. Kyllä se diesel on siis tähän ajoprofiiliin tällä hetkellä se oikea.
 
Juo yli seitsemän litraa satasella. Muutenkin alkavat olla sen verran ajettuja, että Bilian varaosatiski tullee tutuksi.

Jos tyytyy pikkuisen vähätehoisempaan koneeseen niin sitten maantiellä pääsee alle seiskan. Mutta viisimukinen Volvon diesel ei oikein minkäänlaisena ole talousihme.

Hyvin ja asiallisesti pidetty ja huollettu V70 menee yleensä mukavasti ainakin 250000 päälle ja paljon paljon ylikin ilman isoja huolia mutta ainahan käytetyssä voi jarrut, iskarit edestä tai takaa jne. olla heti kohta vaihtokunnossa ja huonolla tuurilla jakohihnankin vaihto just edessä. Ja oma juttunsa selvittää miten hyvin autoa on omistettu ja pidetty.
 
Jos tyytyy pikkuisen vähätehoisempaan koneeseen niin sitten maantiellä pääsee alle seiskan. Mutta viisimukinen Volvon diesel ei oikein minkäänlaisena ole talousihme.

Katsoin omia vuosien takaisia spritmonitor-lukemia, niin V70-korissa olen pitkällä matkalla päässyt tankillisesta laskettuun 6,3 litran kulutukseen ja V60-korissa vitosella alkavaan. Molemmat olivat D4 AWD automaatteja. Pääkaupunkiseudun taajamapyörityksessä toki sitten reilusti enemmän...
 
Jos tyytyy pikkuisen vähätehoisempaan koneeseen niin sitten maantiellä pääsee alle seiskan. Mutta viisimukinen Volvon diesel ei oikein minkäänlaisena ole talousihme.

Hyvin ja asiallisesti pidetty ja huollettu V70 menee yleensä mukavasti ainakin 250000 päälle ja paljon paljon ylikin ilman isoja huolia mutta ainahan käytetyssä voi jarrut, iskarit edestä tai takaa jne. olla heti kohta vaihtokunnossa ja huonolla tuurilla jakohihnankin vaihto just edessä. Ja oma juttunsa selvittää miten hyvin autoa on omistettu ja pidetty.

2 euron litrahinnalla 2 litran ero kulutuksessa satasella tarkoittaa 4000 euroa sadalla tonnilla. Ei ihan merkityksetön summa.

Volvojen remonttipuolta en tunne tarkemmin, mutta joku väitti joskus, että V70:t söisivät alustanosia. Voidaan veistellä, että satasen koiranluu on parempi kuin kolmen tonnin urearuiskupumppu, mutta alustan alkaessa väljähtyä se ei jää yhteen koiranluuhun. Lisäksi ~20-vuotiaissa autoissa vuosien vaikutus näkyy väkisinkin (kumiosat/tiivisteet, elektroniikka/sähköt, ruoste jne.). Toki jos itse tekee eikä laske omalle työlle hintaa, niin sitten vanha Volvo voi toki olla edullinen korjattava suhteessa uudempiin autoihin.
 
@taski Sori kun en jaksa luurilla lainata pitää viestiä. Mutta sulla on ollut yli 60 käyttistä? Ja joku noista on ollut ylivoimaisesti luotettavin? Jos nyt vaikka optimistisesti arvaa, että olet vaikka viiskymppinen, jolloin autohistoriaa voisi olla 30 vuotta. Se tekisi mun matikalla kaks autoa per vuosi. Miten tuossa mitataan luotettavuutta? Mun autohistoria on hiukan vajaa 30 vuotta ja mulla on 7. auto menossa. Noista yksi lähti vuodessa vaihtoon, kun ongelmia ilmeni sinä aikana.

Noista eka oli luokkaa tonnin pommi, joten sitä en arvostele. Kaksi seuraavaa pakasta revittyjä, joten niitäkään on paha arvostella luotettavuuden kautta. Toisesta vaihdettiin tukivarren puslat, toisessa ei mitään. Seuraavat kaksi sitten käytettyjä. Jälkimmäisestä selvisin jälleen tukivarren puslilla, mutta edellinen oli sitten hiukan murheellisempi. Kävi jopa kahden eri syyn takia pajalla. Ja nekin kolmen vuoden välein. En syyttäisi epäluotettavaksi, korkeintaan ranskalaiseksi.

Jotta siis mitä ihmettä ja ennen kaikkea, miten nuo 60+ kestotestiä on suoritettu?

Siten että vanhat paskat toimii aina vaan moitteetta, mutta uusissa on jatkuvasti jotain isompaakin murhetta jo näinkin lyhyillä omistusajoilla, niin kyllä se jotain kertoo. Ihan pelkkiä harrasteautoja ollut muutamia kappaleita, joilla ei ajeta talvella.

Ja tietenkään kaikilla 60 autolla ei ole tehty samaa ajosuoritetta, mutta jos kilometrejä tuli jossain kohtaa 50 000km vuoteen, niin jo puolen vuoden ajoilla sai kyllä aika hyvän käsityksen siitä mitä normaalin ihmisen muutaman vuoden ajoilla on odotettavissa.

Tämä on keskustelufoorumi jossa tuodaan omia kokemuksia esille, ei mikään eksakti tieteenala, joten en ala nyt excelöimään jokaisen käyttömääriä. Ymmärtänet pointin huolimatta siitä.

Jos tyytyy pikkuisen vähätehoisempaan koneeseen niin sitten maantiellä pääsee alle seiskan. Mutta viisimukinen Volvon diesel ei oikein minkäänlaisena ole talousihme.

Hyvin ja asiallisesti pidetty ja huollettu V70 menee yleensä mukavasti ainakin 250000 päälle ja paljon paljon ylikin ilman isoja huolia mutta ainahan käytetyssä voi jarrut, iskarit edestä tai takaa jne. olla heti kohta vaihtokunnossa ja huonolla tuurilla jakohihnankin vaihto just edessä. Ja oma juttunsa selvittää miten hyvin autoa on omistettu ja pidetty.

Elän varmaan jossain omassa todellisuudessani, mutta vaikka kuinka halvalla yrittäisi ajaa, niin jos kilometrejä tulee paljon, on jakohihnan vaihdot, jarrurempat yms. ihan pelkkää taustakohinaa kaikkien muiden kulujen ohessa. Ei mitään merkitystä, muuta kuin tietysti se että koittaa valita auton jossa ei nyt ihan kauheasti korjausvelkaa ole ja joka-ikinen isompi remppa edessä.
 
Viimeksi muokattu:
Elän varmaan jossain omassa todellisuudessani, mutta vaikka kuinka halvalla yrittäisi ajaa, niin jos kilometrejä tulee paljon, on jakohihnan vaihdot, jarrurempat yms. ihan pelkkää taustakohinaa kaikkien muiden kulujen ohessa. Ei mitään merkitystä, muuta kuin tietysti se että koittaa valita auton jossa ei nyt ihan kauheasti korjausvelkaa ole ja joka-ikinen isompi remppa edessä.
Riippuu hyvin paljon autosta ja käyttövoimasta, mutta noinhan se pääpiirteittäin menee.
Huollot maksavat, se on totta. Varsinkin uusi huoltovapaampi auto käyttövoimasta riipumatta menettää melko rajusti arvoaan etenkin enimmäisinä käyttövuosina, samalla rahalla huoltaa vanhaa jo aika paljon. Mutta uusi on uusi ja vanha on vanha, joku ero hinnassa pitääkin olla.

Oman kokemuksen mukaan hinta/laatusuhteltaan parhaita kilometrejä saa yli 250tkm ajetuilla ja hyvin huolletuilla n.15 vuotta vanhoilla "premium" autoilla, varinkin jos tietää katsoa että mallille tyyppilliset viat on korjattu.
Meillä oli aikanaan kakkosautona 2000€:lla ostettu yli 350tkm ajettu E39 5-sarjan Bmw. Tuohon oli alusta, jarrut ja vanos viat korjattu, muutenkin hyvin huollettu ja pidetty.
Äärimmäisen mukava ja hiljainen auto ajaa ja kulki 4 vuotta/50tkm sytytyspuolan vaihdolla ja yhdellä rengassarjan uusimisella, ei mitään muuta koko aikana. En usko että tuon halvempia kilometrejä enää saa, varsinkin jos arvostaa edes vähän ajomukavuutta.
Lopulta ruostepeikko puri kovaa ja auto meni paaliin, mutta eipä tuossa korkealta pudonnut...
 
Viimeksi muokattu:
Meganeen on 270tkm omistushistorian aikana vaihdettu alapallot(itse), raidetangon päät, etujarrulevyt ja palat kertaalleen, takajarrulevyt ja palat x2 (vaihdoin itse), koiranluut x2(itse), laturin vapaapyörä, ilmastoinnin kenno, yksi suutin, 2 jakohihnasarjaa kilkkeineen ja öljyt oheistarvikkeineen kymmenisen kertaa. Melkolailla siis perushuolloilla menty, joka kieltämättä ällistyttää itseänikin. Kun kuuntelee muiden autonkorjausbudjetteja, niin on ilmeisesti käynyt melkoinen tsägä.
 
Sehän se on yksi määrittävä tekijä, että kuinka paljon arvostaa sitä omaa mukavuutta.
Yksi puolituttu ajelee Hämeenlinna/Tampere työmatkaa ykköskoppaisella ford focuksella kun oletettavasti se autoon panostaminen "ei kiinnosta". En tiedä mikä se todellinen syy on, varmaan se että ei ole vertailukohtaa kuinka paljon vähemmän rasittavaa se matkanteko on jollain autolla joka on hiljainen ja hyvillä penkeillä. Aika vaikea itsekin 100km / pvä työmatkaa moottoritietä ajavana olisi lähteä jonkun Carina E:n rattiin vaikka se ajaminen olisi kuinka halpaa. Oma kuulo ja ylipäätään hermot on sen verran kuitenkin arvokkaat että edes jonkinlainen mukavuus siinä autossa pitää olla.

Sitten kun huomioidaan että tuollainen digihelvetti nuotionäyttöineen ja carplayineen ei tuo itselle mitään lisäarvoa, on yllättävän mukavaa ajella vaikka 15-20v vanhalla laadukkaasti tehdyllä hiljaisella "premiumilla".

Mulla oli joskus kesäautona BMW E38 740ia ja sehän on hiljaisempi ja vaivattomampi ajaa kuin moni pakasta vedetty uusi auto. Siinä sitten on taas muita tekijöitä joiden takia sellainen on ihan järjetön käyttis jos kilometrejä tulee enemmän. Yhtenä talvena ajelin sillä pari kuukautta kun silloinen 2015 ikäinen Passat oli takuuhommissa vaihdelaatikon korjauksessa. Lähinnä vitutti sen jälkeen palata sen Passatin rattiin. Ainoa mikä oli Passatissa parempaa omaan käyttöön oli ACC
 
Ykkskoppainen focus on aivan loistava peli ajella, jos on vain kunnossa. Penkeissäkään en muista olleen sen suurempaa vikaa, monessa nykyvehkeessä on ollut huonompiakin. Melutaso on toki korkeahko, mutta siitä selviää vaikkapa vastamelukuulokkeilla.
 
Siten että vanhat paskat toimii aina vaan moitteetta, mutta uusissa on jatkuvasti jotain isompaakin murhetta jo näinkin lyhyillä omistusajoilla, niin kyllä se jotain kertoo. Ihan pelkkiä harrasteautoja ollut muutamia kappaleita, joilla ei ajeta talvella.

Ja tietenkään kaikilla 60 autolla ei ole tehty samaa ajosuoritetta, mutta jos kilometrejä tuli jossain kohtaa 50 000km vuoteen, niin jo puolen vuoden ajoilla sai kyllä aika hyvän käsityksen siitä mitä normaalin ihmisen muutaman vuoden ajoilla on odotettavissa.

Tämä on keskustelufoorumi jossa tuodaan omia kokemuksia esille, ei mikään eksakti tieteenala, joten en ala nyt excelöimään jokaisen käyttömääriä. Ymmärtänet pointin huolimatta siitä.



Elän varmaan jossain omassa todellisuudessani, mutta vaikka kuinka halvalla yrittäisi ajaa, niin jos kilometrejä tulee paljon, on jakohihnan vaihdot, jarrurempat yms. ihan pelkkää taustakohinaa kaikkien muiden kulujen ohessa. Ei mitään merkitystä, muuta kuin tietysti se että koittaa valita auton jossa ei nyt ihan kauheasti korjausvelkaa ole ja joka-ikinen isompi remppa edessä.
Kukasta kukkaan olet hyppinyt korjausvelkaa karkuun, jos yli 60 käyttöautoa on ehtinyt olla. Jos vanhimmat ovat "90-luvun puolelta", niin tuskin on korttia ollut juurikaan yli 20 vuotta. Siitä tulisi keskiarvoksi 1 auto/4 kk. Olet parhaimmillaan ajanut jossain kohtaa 50 tkm/a, eli parhaimmillaan 16,7 tkm/4 kk (tai 16,7 tkm/auto). Olet siis keskimäärin ajanut yhdellä autolla sellaisen määrän, minkä normaali autoilija ajaa 13-14 kuukaudessa. Ja tuokin siis vain sen ajan, kun tuli 50 tkm/a.

Oletettavasti olet tavallista taitavampi käytetyn auton ostaja. Ei ole ihmekään, jos hyvin valitulla käytetyllä selviät vähillä korjauksilla maantie-/motariajoa 4 kk. Eihän tuossa ehdi edes loppua liikkeestä ostetun käytetyn virhevastuu. Renkaitakaan ei välttämättä tarvitse pahemmin vaihdella, jos sopivasti ajoittaa.

Vaikka olisit ajanut milj. km, tulisi keskiarvoksi vaivainen 16,7 tkm/auto. Pilkku saisi siirtyä pykälän oikealle, jotta voisi paremmin sanoa auton luotettavuudesta. Tai muuten seuraavaksi joku Rinta-Joupin ajoneuvokuljettaja tulee esiin 600 auton kokemuksellaan (500 km/siirto) kertomaan autojen luotettavuudesta.


Minulla taas vanhoissa autoissa oli kaikenlaista korjattavaa/kulunutta (akkuja, renkaita, pölykapseleita, 2xpyöränlaakeri, 2xlaturi, 2xkäsijarruvaijeri, jarrupalat, 2xtakavaimennin, lambda, polttimoita iso kasa, jarruputket, sameiden ajovalojen hionta, lämmityslaitteen venttiili, haljenneita alipaineletkuja jne.).

Uutena ostettu on nyt ollut tasan 8 vuotta, ja saldo: uusi 12 V akku 6 v kohdalla varoiksi, tippa öljyä takaluukun saranaan, 2xpyyhkijänsulat, 3xavaimen paristo. Kaikki 8 rengasta ovat alkuperäisiä. Yhteen kesärenkaaseen tungin paikan 2016 kesällä, eikä vieläkään vuoda ilmaa. Edes yhtään polttimoa ei ole palanut 8 v aikana. Voi tietysti johtua siitäkin, että tojo (2016 Auris TS hybrid) on vähemmän vikaherkkä merkki kuin aiemmat opelit.


Jos oletkin ajanut joillain autoilla pidempään, 100-200 tkm verran, niin ne olisivat ehtineet tulla tutuiksi. Silloin kuitenkin suurin osa muista ~60 autosta olisi ehtinyt olla vain kuukauden tai parin "kiertopalkintoja", joista ei paljon voi sanoa - vielä vähemmän, jos olivat hyvin valittuja, eikä ollut kuluttavaa PKS-pätkäajoa vuodesta toiseen, vaan pitkää matkasiivua pari kk.

Hieman vaan särähti (=meinasi tulla valkosipuli/feta/sitruuna-marinoitu tagliatelle nenästä ulos) korvaan tuo 60 auton luotettavuustutkimus, ja oletettavasti vain 20 vuoden aikana. Vertailun vuoksi TM on ajanut käyttötestejä 1976-2017 yhteensä 184 kpl. Kilometrejä on kertynyt yli 9 milj. km. Kuskeja on tietysti ollut useita, mutta tieto on kulkenut, ja viimeistään lehdestä on voinut lukea kaikki matkalla sattuneet rikkoutumiset. Vähän tuossa TM 50-60 tkm-kestotestissäkin on sitä ongelmaa, että harvemmin nykyautoilla ehtii noin lyhyessä ajassa (1-2 v) ja matkassa tulla uuteen autoon ihmeempiä vikoja. Toista oli 70-luvun itäautoilla (ja monilla länsiautoillakin).
 
Uutena ostettu on nyt ollut tasan 8 vuotta, ja saldo: uusi 12 V akku 6 v kohdalla varoiksi, tippa öljyä takaluukun saranaan, 2xpyyhkijänsulat, 3xavaimen paristo. Kaikki 8 rengasta ovat alkuperäisiä. Yhteen kesärenkaaseen tungin paikan 2016 kesällä, eikä vieläkään vuoda ilmaa. Edes yhtään polttimoa ei ole palanut 8 v aikana. Voi tietysti johtua siitäkin, että tojo (2016 Auris TS hybrid) on vähemmän vikaherkkä merkki kuin aiemmat opelit.
Asiaa puhut, mutta nyt taisi unohtua Toyotan huoltoväli mikä on nykyautojen mittapuulla melko lyhyt (1 vuosi/15tkm). Hybridiakun 10 vuoden takuun säilymisen vuoksi tuo on vättämätön paha ja tuskin moni uskaltaa olla huoltamatta?
10 vuoden huoltojen hinnalla korjaa tarvittaessa aika paljon sitä vanhaa "pommia".
Edit. Ja tällä tarkoitan sitä hinta/laatu suhdetta kätetyissä autoissa. Vanha "premium" voi mennä lähes samoilla huoltokuluilla kuin uudempi Toyota, ajomukavuus on kuitenkin aivan eri tasolla. Mutta onneksi jokainen voi valita auton omien painotusten mukaan.
Eikös sinulla muuten ole tripletin sähkis toisena autona? Kertoo sinun painotuksista autojen valinnassa. Pieni sähköauto ja hybridi Auris eli edullinen ajaminen lienee korkealla kriteereissä? Käyttövoimaltaan nuo ovat kyllä halpoja, tripletti myös hankintahinnaltaan (jos uutena ostit) todella hyvä valinta, ei ole juuri arvonalenemista tapahtunut....
 
Viimeksi muokattu:
2 euron litrahinnalla 2 litran ero kulutuksessa satasella tarkoittaa 4000 euroa sadalla tonnilla. Ei ihan merkityksetön summa.

Volvojen remonttipuolta en tunne tarkemmin, mutta joku väitti joskus, että V70:t söisivät alustanosia. Voidaan veistellä, että satasen koiranluu on parempi kuin kolmen tonnin urearuiskupumppu, mutta alustan alkaessa väljähtyä se ei jää yhteen koiranluuhun. Lisäksi ~20-vuotiaissa autoissa vuosien vaikutus näkyy väkisinkin (kumiosat/tiivisteet, elektroniikka/sähköt, ruoste jne.). Toki jos itse tekee eikä laske omalle työlle hintaa, niin sitten vanha Volvo voi toki olla edullinen korjattava suhteessa uudempiin autoihin.
V70MkII 2000-2006 ihan alkuun niissä meni alustanosia kunnes huonot osat korjautui paremmilla osilla ja ne kesti paremmin. Mulla on ollut tuollainenkin auto eikä siihen tarvinnut kuin yhden alustaosan koko omistusaikana yli 100000 km. Siihen oli kai hyvin ehditty vaihtaa jo ne huonommat osat uudistettuihin. Remontti oli osineen nyrkkipajalla alle 200 e jos oikein muistan. Tuo vika oli ihan alussa pian sen jälkeen kun olin ostanut auton käytettynä. Silloin jaksoinmyös seurata kulutusta ja kaikkien ajojen keskikulutus oli muistaakseni vähän päälle 7 l, maantieajoa kyllä oli varmaan yli 90%. Seuraavan sukupolven Volvo oli kyllä sitten muuten parempi ja vähävikaisempi vaikkei siinä vanhemmassakaan ylettömästi vikoja ollut eikä kalliita sellaisia.

Tuollaiset Volvot ei sinällään ole mitenkään kovin kalliita autoja huoltaa ja korjata. Osat yllättävän halpoja ja löytyy paljon paikkoja joissa noita osataan hyvin korjata. Tietysti vanhoissa autoissa on omat riskinsä.

edit Mulle jäi tuosta Volvosta hyvin rakkaat muistot. Sitä ennen olin ajellut kinnerillä pitkää matkaa ja aina perille päästyä väsytti fyysisesti. Volvolla saman matkan taittamisen jälkeen ei ollut ollenkaan samalla tavalla uupunut olo vaan ihan normaali fiilis ilman mitään matkaväsymystä.
 
Ranttausta autohistoriasta

En minä nyt oikein tiedä missä kohtaa olen sanonut että perustaisin väitteeni pelkästään omiin kokemuksiini. Ja vaikka olisinkin, niin perun sitten puheeni jos näin olen väittänyt, niin ei tarvitse nyt tuohon meikäläisen autohistoriaan takertua. Ihan yleiseen tietoon vetoan. Tosin sen verran seison sanojeni takana että vaikka ajosuoritteet olisi olleet 500km / auto ja tuoreemmissa lähinnä on niitä isompia vikoja esiintynyt, niin kyllä se edelleenkin jotain kertoo.

Volvoja kehun, vaikka en minä oikeastaan ole Volvoja omistanut kuin kolme ja niistäkin vain yhdellä kilometrejä on tullut se muutama kymppi. Miksi minä jotain vanhoja paskoja puolustelisin, en kuitenkaan tee millään 20v vanhoilla vehkeillä bisnestä eikä se minulta ole pois jos porukka ajelee uudemmilla autoilla. Kunhan nyt kirjottelin lämpimikseni, että kannattaa miettiä välillä muitakin vaihtoehtoja kuin niitä selvimpiä.

Kaikesta huolimatta olen sitä mieltä että pienimmät pääomakulut suhteessa mukavuuteen ja luotettavuuteen, saa näillä noin 15-20v vanhoilla vehkeillä, kunhan ovat hyvin pidettyjä. Ei tuo nyt ollut tarkoitettu henkilökohtaiseksi luokkaukseksi teikäläistä tai ketään muutakaan vastaan, olenhan minäkin herran jumala sentään ostanut ihan uudenkin auton nyt ihan parin vuoden sisään.

edit:
Minulla taas vanhoissa autoissa oli kaikenlaista korjattavaa/kulunutta (akkuja, renkaita, pölykapseleita, 2xpyöränlaakeri, 2xlaturi, 2xkäsijarruvaijeri, jarrupalat, 2xtakavaimennin, lambda, polttimoita iso kasa, jarruputket, sameiden ajovalojen hionta, lämmityslaitteen venttiili, haljenneita alipaineletkuja jne.).

Nuo on ihan normaalia kuluvaa osaa missä tahansa, lähes minkä ikäisessä (jos nyt rajataan vaikka +5v) autossa vain, lukuunottamatta ajovalojen hiontaa ja takavaimenninta. Jos tuollaisia korjattavia kohteita ei saa autossa olla, niin ei voi kyllä ajaa muuta kuin uudella autolla.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 281
Viestejä
4 507 793
Jäsenet
74 347
Uusin jäsen
Si-Pe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom