Mikä ärsyttää pyöräilijöissä (Oli: Kilpapyöräilijöiden "pakat"..)

[Cirrus]

Totta, noinhan se oli muotoiltu. Toki perusteluna voi käyttää silti nopeutta: on kokonaisuuden kannalta turvallisempaa ajaa 35km/h ajoradalla kuin yhdistetyllä kevlillä.

Sinun nopeudentarve ei ole kenenkään turvallisuutta eteenpäinvievä, joten yksiselitteisesti ei voi perustella. Ajat hiljempaa jos sinun nopeuden takia itse tai joku muu on vaarassa.

 

[Cirrus]

Ja tuon turvallisuuden määrittelee yksinomaan se pyöräilijä. Ei autoilija, poliisi tms. Varsinkin tuo kohta "muun vastaavan syyn takia" antaa aika vapaat kädet pyöräilijälle päättää kumpi on hänelle turvallisempaa.

Se on täysin vastaava konsepti kuin kaikki muutkin tieliikennelain vastaavat epämääräiset tilannenopeudet ja vahingon ja vaaranvälttämisvelvoitteet jne. Kukaan ei päätä itse mitään. Nimenomaan poliisit ja oikeus päättää lopulta sen yleisesti hyväksytyn tavan.

 

[Jees]

Jos oikeuteen asti joskus mentäisiin vääntämään niin hankalaa olisi näyttää, ettei pyöräily ajoradalla olisi turvallisempaa, koska pyöräilijöiden ja autoilijoiden onnettomuuksista ylivoimainen valtaosa sattuu kun pyörä tulee kelviltä tien yli. Vaikka Suomen teistä reilusti yli 90% on ilman kelviä.

Pyöräilijöiden onnettomuudet todennäköisesti vähenisivät reilusti jos kelvit lopetettaisiin kokonaan ja aina ajettaisiin ajoradalla.

 

[Cirrus]

Jos oikeuteen asti joskus mentäisiin vääntämään niin hankalaa olisi näyttää, ettei pyöräily ajoradalla olisi turvallisempaa, koska pyöräilijöiden ja autoilijoiden onnettomuuksista ylivoimainen valtaosa sattuu kun pyörä tulee kelviltä tien yli. Vaikka Suomen teistä reilusti yli 90% on ilman kelviä.

Pyöräilijöiden onnettomuudet todennäköisesti vähenisivät reilusti jos kelvit lopetettaisiin kokonaan ja aina ajettaisiin ajoradalla.

Pyöräilyonnettomuudet tapahtuu risteyksissä. Se että pyörät tulevat risteyksiin ajoratoja pitkin ei muuta mitään asiaa paremmaksi. Päinvastoin huonommaksi.

 

[Jees]

Pyöräilyonnettomuudet tapahtuu risteyksissä. Se että pyörät tulevat risteyksiin ajoratoja pitkin ei muuta mitään asiaa paremmaksi. Päinvastoin huonommaksi.

Höpö höpö. Ei autoilijat pukkaa kolmioiden takaa ikinä kattomatta samaan tapaan ajoradalle asti kuin jotkut ajaa kelvin yli unohtaen kokonaan (mahdollisesti väärästä suunnasta tulevat) pyöräilijät. Samoin kääntyminen kelvin yli paljon vaarallisempaa. Jos pyöräilijä on siinä ajoradalla niin se on paljon paremmin havainnoitu ennen käännöstä. Jokainen joka on vähänkään pyöräillyt kelvien ulkopuolella tietää kuinka paljon paremmin silloin voi luottaa risteyksissä autoilijoihin.

Suurimmassa osassa Suomen teistä pyöräilijät ajaa ajoradalla ja silti ajoratojen risteyksissä onnettomuuksia vähän suhteessa kelvin/ajoradan kohtaamisiin.

 

[Cirrus]

Höpö höpö. Ei autoilijat pukkaa kolmioiden takaa ikinä kattomatta samaan tapaan ajoradalle asti kuin jotkut ajaa kelvin yli unohtaen kokonaan (mahdollisesti väärästä suunnasta tulevat) pyöräilijät. Samoin kääntyminen kelvin yli paljon vaarallisempaa. Jos pyöräilijä on siinä ajoradalla niin se on paljon paremmin havainnoitu ennen käännöstä. Jokainen joka on vähänkään pyöräillyt kelvien ulkopuolella tietää kuinka paljon paremmin silloin voi luottaa risteyksissä autoilijoihin.

Suurimmassa osassa Suomen teistä pyöräilijät ajaa ajoradalla ja silti ajoratojen risteyksissä onnettomuuksia vähän suhteessa kelvin/ajoradan kohtaamisiin.

No höpö höpö vaan itsellesi. Pyöräkaistoilla ja autojen väleissä ja väleistä toikkaroivat pyöräilijät on 100 kertaa vaikeampi ottaa huomioon kuin oikeaa väylää tulevat.


Muutenkaan en usko ”tilastotieotasi” vähänkään. Itse uskon että liikennemääriin suhteutettuna asia on toisin päin. Lukumääräisesti asia on varmaan kuten sanot, mutta lukumääräisesti pyöräteillä on myös enemmän pyöräilijöitä, joten täysin luonnollista. Mutta ehkä sinulla on tarjota asiaan oikeita tilastoja? Minulla ei ole tähän hätään kyllä.

 

[Jees]

Tämä nyt on liian radikaali ehdotus ihmisten sulatettavaksi, mutta oikeasti homma toimisi parhaiten jos kelvit lopetettaisiin kokonaan. Olisi vain jalkakäytäviä. Jalkakäytävällä saisi ajaa pyörällä ja potkulaudoilla yms, mutta sen pitäisi tapahtua 100% kävelyn ehdoilla ja maksimissaan juoksuvauhtia. Muussa tapauksessa aina ajoradalle. Tämä ratkaisisi oikeasti kaikki ongelmat kelveillä. Mummot ja lapset voisi ajella jalkakäytävillä rauhassa ja nopeat sähköpotkulaudat yms spandexit sitten ajoradalla.

 

[Kautium]

Pyöräilijöiden onnettomuudet todennäköisesti vähenisivät reilusti jos kelvit lopetettaisiin kokonaan ja aina ajettaisiin ajoradalla.

Joo! Laitetaan kaikki lapset, mummot ja potkulaudat ajoradalle, kun se on niin saakelin turvallinen paikka kaikille. Tsiisös mitä aivopieruja taas.

 

[Jees]

No höpö höpö vaan itsellesi. Pyöräkaistoilla ja autojen väleissä ja väleistä toikkaroivat pyöräilijät on 100 kertaa vaikeampi ottaa huomioon kuin oikeaa väylää tulevat.


Muutenkaan en usko ”tilastotieotasi” vähänkään. Itse uskon että liikennemääriin suhteutettuna asia on toisin päin. Lukumääräisesti asia on varmaan kuten sanot, mutta lukumääräisesti pyöräteillä on myös enemmän pyöräilijöitä, joten täysin luonnollista. Mutta ehkä sinulla on tarjota asiaan oikeita tilastoja? Minulla ei ole tähän hätään kyllä.

No en ala vänkäämään itsestään selvästä asiasta mikä on Suomesa ja kansainvälisesti moneen kertaan selvitetty. Siksihän kaikissa "pyöräilymaissakin" nuo pyöräväylät ovat ajoradan osa eikä jalkakäytävän ja se on suunta Suomessakin.

 

[Jees]

Joo! Laitetaan kaikki lapset, mummot ja potkulaudat ajoradalle, kun se on niin saakelin turvallinen paikka kaikille. Tsiisös mitä aivopieruja taas.

No jos nyt luit tuon toisen viestin niin siinä selvensin asiaa, mutta tiedä nkyllä että tämä ajatus on liian radikaali. Norjassahan toki näin jo oikeastaan on, tosin en tiedä onko siellä kelvillä jotain vaatimuksia nopeudesta.

Hauska juttu muuten ettei Norja ole jo romahtanut ja kadonnut maailmankartalta kun siellä tämmöinen katastrofaalinen päätös on tehty, että kelvin käyttö on vapaaehtoista

 

[Zigh]

Sinun nopeudentarve ei ole kenenkään turvallisuutta eteenpäinvievä, joten yksiselitteisesti ei voi perustella. Ajat hiljempaa jos sinun nopeuden takia itse tai joku muu on vaarassa.

Miksi siellä laissa sitten on tuo poikkeus? Tällä sinun perustelullasi ajoradan käyttö ei koskaan ole turvallisempaa, koska aina voi vaikka kävellä ojanpohjaa

 

[Kvarkki]

Siksihän kaikissa "pyöräilymaissakin" nuo pyöräväylät ovat ajoradan osa eikä jalkakäytävän ja se on suunta Suomessakin.

Lukitsetko vastauksen?

 

[Nacklemadge]

Miksi siellä laissa sitten on tuo poikkeus? Tällä sinun perustelullasi ajoradan käyttö ei koskaan ole turvallisempaa, koska aina voi vaikka kävellä ojanpohjaa

Sinun nopeudentarve ei ole kenenkään turvallisuutta eteenpäinvievä, joten yksiselitteisesti ei voi perustella. Ajat hiljempaa jos sinun nopeuden takia itse tai joku muu on vaarassa.

Ajoradalla ajamista perustellaan yleensä jalankulkijoiden turvallisuudella tai sillä, että pyörätie on niin huonokuntoinen, ettei siellä voi ajaa tarpeeksi lujaa tai polkupyörä rikkoontuu. Tieliikenneasetuksessa ei kuitenkaan anneta lupaa poiketa säännöistä näillä perusteilla. Tieliikennelain 8 § 3 momentin mukaan ajoneuvoa saa kuitenkin tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, silloin kun erityiset syyt siihen pakottavat.

Mikäli pyöräilijä liikkuu huomattavasti yli kävelynopeuden, on ajoradalla ajaminen yleensä turvallisempaa pyöräilijän itsensä ja myös muiden tiellä liikkujien kannalta. Esimerkiksi kilpa- ja kuntopyörillä liikutaan hetkellisesti jopa yli 50 km/h, jolloin nopeusero jalankulkijoihin on suuri. Tieliikenneasetus ei kuitenkaan tässäkään tapauksessa anna lupaa poiketa säännöistä, vaikka perustelu saattaakin kuulostaa järkevältä. Ajoradalla ei saa lain mukaan ajaa, vaikka pyöräilijän nopeus olisikin suuri, jos vierestä löytyy pyörätie.

Lähde: Pyöräilywiki

 

[Jees]

No maailmasta löytyy ihan mitä ratkaisuja vaan jos kuvia alkaa valita, en tuhlaa aikaani vänkäämiseen enempää. Kuhan kerroin mikä on tilanne ja mihin maailma (kuten Norja jo edelläkävijänä) on menossa. Tokihan jos tilaa on kuten tuossa kuvassa taajaman ulkopuolella niin voidaan tehdä erillisiäkin väyliä varsinkin kun näkyvyyttä on satoja metrejä.

 

[Kvarkki]

No maailmasta löytyy ihan mitä ratkaisuja vaan jos kuvia alkaa valita, en tuhlaa aikaani vänkäämiseen enempää. Kuhan kerroin mikä on tilanne ja mihin maailma (kuten Norja jo edelläkävijänä) on menossa. Tokihan jos tilaa on kuten tuossa kuvassa taajaman ulkopuolella niin voidaan tehdä erillisiäkin väyliä.

Katso se video. Eri liikenneryhmien erottaminen toisistaan on ihan peruskamaa, mutta ei toki koske suomalaisia pyöräilijöitä, jotka tietävät paremmin.

 

[Jetula]

No maailmasta löytyy ihan mitä ratkaisuja vaan jos kuvia alkaa valita, en tuhlaa aikaani vänkäämiseen enempää. Kuhan kerroin mikä on tilanne ja mihin maailma (kuten Norja jo edelläkävijänä) on menossa. Tokihan jos tilaa on kuten tuossa kuvassa taajaman ulkopuolella niin voidaan tehdä erillisiäkin väyliä.

Hollannissa vuosia asuneena ja 200 km viikossa pyöräilevänä harrastajana en allekirjoita uskomustasi. Kyllä Belgia-Hollanti akselilla pyörätiet ovat useimmiten "jalkakäytävän osa", kuten asian haluat ilmaista.

Suomessa suunta on toki tuo, ja muutenkin huippuluokan pyörätieinfra paranee nopeasti koska täällä teitä kunnostetaan usein roudan vuoksi. Vielä kun saataisiin tuo teidän spandexien asennevamma jollain tapaa korjattua.

 

[Jees]

Onhan ne erotettu silloinkin jos ajoradanm reunassa on oma alue pyörille siellä missä tila sallii ja toisaalta (pyörä)liikennemäärä sitä edellyttää. Onhan Helsingissakin uudet ratkaisut jo usein pyöräkaistoja eikä kelvejä. Osassa reunakivi ajoradan välissä ja osassa ei, mutta jalkakäytävään on aina.

 

[taski]

Katso se video. Eri liikenneryhmien erottaminen toisistaan on ihan peruskamaa, mutta ei toki koske suomalaisia pyöräilijöitä, jotka tietävät paremmin.

Tällainen video ei mielestäni todista mitään. Miksi tällainen edes vedettiin keskusteluun mukaan? Netistä löytyy videoita joissa apina hakkaa rumpuja, harvoin ne kuitenkaan mihinkään rammsteiniin rumpaliksi pääsee.

 

[Jees]

Amsterdam mihin streetview ekana pudotti, kovasti näyttää olevan pyöräväylä osa ajorataa heti kun on vähän pienempi katu ettei ole tilaa tehdä kunnolla erillisiä väyliä.

Lisää kun katselee niin ei näy kelvejä missään. Ajoradalla ajetaan suurin osa kaduista ja suurilla teillä on sitten kunnolliset erilliset väylät.

 

[Kvarkki]

Onhan ne erotettu silloinkin jos ajoradanm reunassa on oma alue pyörille siellä missä tila sallii ja toisaalta (pyörä)liikennemäärä sitä edellyttää. Onhan Helsingissakin uudet ratkaisut jo usein pyöräkaistoja eikä kelvejä. Osassa reunakivi ajoradan välissä ja osassa ei, mutta jalkakäytävään on aina.

How Oslo Achieved Zero Pedestrian and Bicycle Fatalities, and How Others Can Apply What Worked |

Oslo's City Ring Road after multimodal safety improvements. Photo courtesy of City of Oslo, Norway In 2015, the City of Oslo, Norway, made a commitment after years of rising transportation injuries to reduce car traffic and prioritize the safety of pedestrians, cyclists and the environment...

thecityfix.com

The City of Oslo also implemented targeted safety measures in areas where pedestrians and cyclists are most vulnerable. Officials limited speeds around schools to 30 km/hr, installed speed humps and reduced pedestrian crossing distances to 8 meters. In high-density, mixed-use areas where closing streets to cars was not an option, the city considered one-way streets to limit traffic and used various roadway interventions such as narrowed lanes with vertical elements, tight curb radii requiring drivers to turn more slowly, separated bicycle infrastructure wherever possible, and wide sidewalks. In these more complex street environments, design changes force drivers to pay attention, drive slower and be cautious of pedestrians and cyclists.

Boldaus minun, mutta kertonee tarpeellisen eli puhut ihan paskaa. Pakosta mennään kadun varressa, jos ei ole tilaa. Muuten erotetaan sinun esimerkkimaa Norjassa. Kuten jo totesin, eri liikkujien erottaminen on se tavoite täysin päinvastoin kuin väitit. Järkikin sen luulis sanovan, että pyörään on hankalampi osua, jos se on kanttarin takana turvassa.

 

[Jees]

Boldaus minun, mutta kertonee tarpeellisen eli puhut ihan paskaa. Pakosta mennään kadun varressa, jos ei ole tilaa. Muuten erotetaan sinun esimerkkimaa Norjassa. Kuten jo totesin, eri liikkujien erottaminen on se tavoite täysin päinvastoin kuin väitit. Järkikin sen luulis sanovan, että pyörään on hankalampi osua, jos se on kanttarin takana turvassa.

Niin erotetaan pyöräily ajoradan varteen jos on tilaa ja rahaa. Kai nyt ymmärrät, että Suomessa ei tule tuohon olemaan tilaa eikä rahaa 99% kaikista kaduista ja teistä. Eli paras olisi tuota utopiaa odotellessa tehdä niin, että kelvit rauhotettaisiin kävelijöille ja muille hitaille ja muu liikenne ajoradalle. Kuten Norjassa on tehty ja kas kummaa homma toimii.

Ongelmahan ei ole spandexit pelkästään vaan nykyään kaikki liikkuu sähköllä 25 kmh kelveillä, jotka ovat käytännössä jalkakäytäviä, joiden liikennemerkki vaihdettu. Ja näille ei ole oikeassa elämässä rahaa/tilaa suuressa osassa Suomea tehdä mitään.

 

[Kvarkki]

Tällainen video ei mielestäni todista mitään. Miksi tällainen edes vedettiin keskusteluun mukaan? Netistä löytyy videoita joissa apina hakkaa rumpuja, harvoin ne kuitenkaan mihinkään rammsteiniin rumpaliksi pääsee.

Video osoittaa täysin päinvastaisen suunnittelufilosofian kuin mitä Jees tässä yrittää selittää isojen pyöräilymaiden käyttämäksi. Suomalainen spandex kun haluaa ajaa missä sattuu just niin kovaa kuin pääsee, niin keksivät kaikennäköistä paskaa oman toimintansa oikeuttamiseksi.

 

[Jees]

No kummasti ei nyt tuolta Amsterdamista niitä kelvejä löydy vaan aina näyttää pyöräily olevan osa ajorataa paitsi ne paikat missä on tehty kunnolliset erottelut (mikä ei Suomessa ole realistisesti ikinä tapahtumassa 99% alueista).

En vaan löydä hakemallakaan yhtään kelviä Amsterdamista.

 

[Kvarkki]

Niin erotetaan pyöräily ajoradan varteen jos on tilaa ja rahaa. Kai nyt ymmärrät, että Suomessa ei tule tuohon olemaan tilaa eikä rahaa 99% kaikista kaduista ja teistä. Eli paras olisi tuota utopiaa odotellessa tehdä niin, että kelvit rauhotettaisiin kävelijöille ja muille hitaille ja muu liikenne ajoradalle. Kuten Norjassa on tehty ja kas kummaa homma toimii.

Tällä ei ole mitään tekemistä sinun virheellisen väitteen kanssa. Mitä jos tehtäisiin niin, että vittupää spandexit katsoisivat peiliin ja harrastaisivat nykyisten väylien puitteissa siihen saakka kunnes tilanne parantuu? Jos Amstredamissa mahduttiin korjaamaan ongelma, niin eipä taida olla edes haastava tehtävä Suomessa. Ei niitä kevlejäkään monessa paikkaa ole.

No kummasti ei nyt tuolta Amsterdamista niitä kelvejä löydy vaan aina näyttää pyöräily olevan osa ajorataa paitsi ne paikat missä on tehty kunnolliset erottelut (mikä ei Suomessa ole realistisesti ikinä tapahtumassa 99% alueista).

Uskon enemmän omakohtaisiin kokemuksiin kaupungista ja yllä olevaan siellä vuosia asuneen kommenttiin. Jalkakäytävällä sai aina katsoa pyöräväylän tilanteen ennen kuin lähti painamaan liikennevalonappia pyöräkaistan ja ajokaistan väliseen saarekkeeseen.

 

[JuhaH]

Kyllä tuo on ihan yksiselitteisesti määräävä merkki, lakiin nyt on yleistä sekavuutta lisätäkseen kirjattu että pyöräilijä voi ajaa myös oikeaa reunaa jos se on turvallisempaa - eli kyse on käytännössä siitä että tilapäisesti käytetään muuta tienosaa kuin määrättyä - ei siitä että se olisi lähtökohtaisesti sallittua.

 

[Jees]

Tällä ei ole mitään tekemistä sinun virheellisen väitteen kanssa. Mitä jos tehtäisiin niin, että vittupää spandexit katsoisivat peiliin ja harrastaisivat nykyisten väylien puitteissa siihen saakka kunnes tilanne parantuu? Jos Amstredamissa mahduttiin korjaamaan ongelma, niin eipä taida olla edes haastava tehtävä Suomessa. Ei niitä kevlejäkään monessa paikkaa ole.

Miksi nyt vedät "vittupää spandexeja" kokoajan keskusteluun? Eihän me edes ajeta kelveillä vaan maanteillä, missä kelvejä ei ole ja ihan tarkoituksella. Enkä usko että spandex-ongelma on nyt niin suuri, että sen mukaan pitäisi suunnitella liikenneinfraa. Ongelma on se, että nyt kaikenmaailman laitteet kulkee 25kmh kävelijöiden seassa. Ainoa TALOUDELLISESTI ja TILANKÄYTÖLLISESTI REALISTINEN ratkaisu siihen on sallia niiden siirtyminen ajoradalle.

 

[Kvarkki]

Miksi nyt vedät "vittupää spandexeja" kokoajan keskusteluun? Eihän me edes ajeta kelveillä vaan maanteillä, missä kelvejä ei ole ja ihan tarkoituksella. Enkä nyt usko että spandex-ongelma on nyt niin suuri, että sen mukaan pitäisi suunnitella liikenneinfraa. Ongelma on se, että nyt kaikenmaailman laitteet kulkee 25kmh kävelijöiden seassa. Ainoa TALOUDELLISESTI ja TILANKÄYTÖLLISESTI REALISTINEN ratkaisu siihen on sallia niiden siirtyminen ajoradalle.

No niiden vittupäiden takiahan se ongelma on olemassa? Miksi sinne ajoradalle pitäisi pistää heikosti suojattuja kulkijoita, kun turvallisempi ratkaisu on sanoa pienelle häirikköryhmälle, että käyttäykää? Ajoradalle siirtyminen on todistetusti turvallisuudeltaan huonompi ratkaisu kuin erillinen väylä ja ajoradalla pyöräilyyn ei missään kunnon pyöräilymaassa todellakaan olla menossa (väitteesi mukaisesti). Sulla menee nyt sekaisin olosuhteiden pakosta tehdyt ratkaisut ja todellinen tavoite.

Aika valikoiva sokeus täytyy olla, jos ei jatkuvasti Amsterdamin karttaa selatessa törmää leveisiin autoteistä reilusti erotettuihin pyöräväyliin. Päärautatieaseman lähistökin ihan täynnä moisia. Googlella saa pyöräkaistat näkyviin, viivat tosin menee missä sattuu pyöräkaistaan nähden.

e: Näköjään olitkin muuttanut maalitolppiasi "ajoradan osasta" kevliin. No niitäkin kyllä löytyy helposti siitä aseman ympäriltä.

 

[Jees]

No niiden vittupäiden takiahan se ongelma on olemassa? Miksi sinne ajoradalle pitäisi pistää heikosti suojattuja kulkijoita, kun turvallisempi ratkaisu on sanoa pienelle häirikköryhmälle, että käyttäykää? Ajoradalle siirtyminen on todistetusti turvallisuudeltaan huonompi ratkaisu kuin erillinen väylä ja ajoradalla pyöräilyyn ei missään kunnon pyöräilymaassa todellakaan olla menossa (väitteesi mukaisesti). Sulla menee nyt sekaisin olosuhteiden pakosta tehtdyt ratkaisut ja todellinen tavoite.

Aika valikoiva sokeus täytyy olla, jos ei jatkuvasti Amsterdamin karttaa selatessa törmää leveisiin autoteistä reilusti erotettuihin pyöräväyliin. Päärautatieaseman lähistökin ihan täynnä moisia. Googlella saa pyöräkaistat näkyviin, viivat tosin menee missä sattuu pyöräkaistaan nähden.

Esimerkkisi Amsderdamista nyt ainakin oli huono kun street viewstä näkee heti että valtaosalla kaduista siellä pyöräilijät ajaa ajoradalla tai sen yhteydessä ja kelvejä ei ole missään.

Samoin kaikissa kevyen liikenteen onnettomuustutkimuksissa ykköseksi nousee kelvin ja ajoradan risteykset, vaikka kelvejä on pienellä osalla teistä.

 

[Kvarkki]

Esimerkkisi Amsderdamista nyt ainakin oli huono kun street viewstä näkee heti että valtaosalla kaduista siellä pyöräilijät ajaa ajoradalla tai sen yhteydessä ja kelvejä ei ole missään.

Katso yläkuvasta, niin ei tarvitse keksiä juttuja.

Samoin kaikissa kevyen liikenteen onnettomuustutkimuksissa ykköseksi nousee kelvin ja ajoradan risteykset, vaikka kelvejä on pienellä osalla teistä.

Eikö tästä jo kertaalleen todettu, että siellä ne onnettomuudet missä liikennekin? Todistaa tämäkin, että liikenteen erottaminen toisistaan aina kun mahdollista on paras ratkaisu.

 

[omena]

Esimerkkisi Amsderdamista nyt ainakin oli huono kun street viewstä näkee heti että valtaosalla kaduista siellä pyöräilijät ajaa ajoradalla tai sen yhteydessä ja kelvejä ei ole missään.

Sinähän puhut ihan ristiin rastiin omien kuviesi kanssa. Viimeisin kuva näyttää mainiosti, että pyörille on omat yksisuuntaiset kaistat kummallakin puolella katua, johon ei ole asiaa autoilla eikä kävelijöillä. Se onko pyöräkaistalla millainen pinnoite tai erottaako joku koroke autokaistan on saivartelua, koska autot ei missään tapauksessa aja sillä kaistalla.

 

[Jetula]

Sinähän puhut ihan ristiin rastiin omien kuviesi kanssa. Viimeisin kuva näyttää mainiosti, että pyörille on omat yksisuuntaiset kaistat kummallakin puolella katua, johon ei ole asiaa autoilla eikä kävelijöillä. Se onko pyöräkaistalla millainen pinnoite tai erottaako joku koroke autokaistan on saivartelua, koska autot ei missään tapauksessa aja sillä kaistalla.

Jotenkin tuosta tulee nyt sellainen kuva, että (nuori?) vasta-aloittanut pyöräilijä on luonut itselleen uskomuksen siitä kuinka Hollannissa on kaikki paremmin, ja yritetään siksi epätoivoisesti haalia kuvakaappauksia. Kommenteista paistaa selkeästi jo se, että typpi ei ole koskaan Hollannissa käynyt ja pyöräily on muutenkin uusi juttu.

Sitten kun yksi uskomus kumotaan, siirrellään maalitolppia. Varsin valitettavaa, koska aiheesta voisi keskustella myös ihan oikeaa asiaa.

 

[jonesky12345]

No höpö höpö vaan itsellesi. Pyöräkaistoilla ja autojen väleissä ja väleistä toikkaroivat pyöräilijät on 100 kertaa vaikeampi ottaa huomioon kuin oikeaa väylää tulevat.


Muutenkaan en usko ”tilastotieotasi” vähänkään. Itse uskon että liikennemääriin suhteutettuna asia on toisin päin. Lukumääräisesti asia on varmaan kuten sanot, mutta lukumääräisesti pyöräteillä on myös enemmän pyöräilijöitä, joten täysin luonnollista. Mutta ehkä sinulla on tarjota asiaan oikeita tilastoja? Minulla ei ole tähän hätään kyllä.

Voin paljastaa sen verran, että ajoradalla fillaroineena en ole kertaakaan joutunut sellaiseen tilanteeseen, että joku auto olisi meinannut tulla päälle, mutta pyörätienjatkeilla noita käy yhtenään. Nyt ei puhuta mistään autojen väleissä toikkaroinnista, vaan siitä, että ajetaan taajamassa ajoradalla oikeaan reunaan painottuen samoin kuin autolla konsanaan.

Pyöräilijä voi myös 100% vedota siihen ajoradalla ajamisen turvallisuuteen ihan nopeussyistä, sillä monissa paikoissa siinä kelvillä ei yksinkertaisesti voi mitenkään ajaa lähellekään nopeusrajoitusten mukaan, eikä silloin ainoa ratkaisu ole se, että ajetaan kelvillä hiljempaa, vaan toisena ratkaisuna on ajaa ajoradalla kovempaa ja tämän lakikin sallii, joskin poikkeustilanteissa, mutta sallii kuitenkin ja loppupeleissä voihan se autoilija toki poliisille soittaa, jos epäilee lainvastaista toimintaa...

Luulisi, että tällainen asia olisi aika pitkälti kaikille ihmisille aika helppo hahmottaa, erityisesti, jos henkilöt, joilla ihan käytännön kokemusta asiasta on kertovat asiasta. Oon kerran jäänytkin pyörätienjatkeella yli kääntyvän autoilijan yliajamaksi kantakaupungin laidalla helsingissä mestassa. Paikkana oli hämeentie pohjoiseen ja autoilija oli kääntymässä haukilahden kadulle. Paikassa on pitkä alamäki risteystä kohdin ja autoilija oli jo osin pyörätienjatketta kohti kääntyneenä pysähdyksissä ja päästi pyöräilijöitä aivan sääntöjen mukaisesti jatkamaan suoraan. Olin yksi n. 10-15 pyöräilijän jonossa, jotka saapuivat n. 5 metrin väleillä siihen jatkeelle ja juuri mun edessä menneen pyöräilijän jälkeen autoilija päätti jatkaa ajamista ja tuli mua kylkeen. Onneksi ei ilmalennosta seurannut kuin pari mustelmaa ja vähän rupea jalkoihin. Siinä sitten autoilijalta kysyin, että mitä tossa kävi, kun päästit niitä fillaristeja kuitenkin niin se sanoi vaan, että oli niin hankala nähdä takaviistoon ja se oli jotenkin ollut näkevinään, että se mun edessä ajanut olisi letkan viimenen.

Noh, tuossa kun on näppärä esimerkki todellisesta tilanteesta, niin mites tuollaisessa pitäisi tilannenopeutta sitten säädellä? Pitäiskö varmuuden vuoksi vaikkapa pysähtyä antamaan sille autoilijalle tietä vaikka se on jo valmiiksi pysähdyksissä ja antaa selkeän kuvan, että on perillä väistämissäännöistä? Itse en aikanaan tollasissa mestoissa enkä monessa muussakaan paikassa aja kelvillä, koska autoilijan on vaan helpompi nähdä ne ajoneuvot siellä ajoradalla.

 

[Cirrus]

[

Voin paljastaa sen verran, että ajoradalla fillaroineena en ole kertaakaan joutunut sellaiseen tilanteeseen, että joku auto olisi meinannut tulla päälle, mutta pyörätienjatkeilla noita käy yhtenään. Nyt ei puhuta mistään autojen väleissä toikkaroinnista, vaan siitä, että ajetaan taajamassa ajoradalla oikeaan reunaan painottuen samoin kuin autolla konsanaan.

Pyöräilijä voi myös 100% vedota siihen ajoradalla ajamisen turvallisuuteen ihan nopeussyistä, sillä monissa paikoissa siinä kelvillä ei yksinkertaisesti voi mitenkään ajaa lähellekään nopeusrajoitusten mukaan, eikä silloin ainoa ratkaisu ole se, että ajetaan kelvillä hiljempaa, vaan toisena ratkaisuna on ajaa ajoradalla kovempaa ja tämän lakikin sallii, joskin poikkeustilanteissa, mutta sallii kuitenkin ja loppupeleissä voihan se autoilija toki poliisille soittaa, jos epäilee lainvastaista toimintaa...

Luulisi, että tällainen asia olisi aika pitkälti kaikille ihmisille aika helppo hahmottaa, erityisesti, jos henkilöt, joilla ihan käytännön kokemusta asiasta on kertovat asiasta. Oon kerran jäänytkin pyörätienjatkeella yli kääntyvän autoilijan yliajamaksi kantakaupungin laidalla helsingissä mestassa. Paikkana oli hämeentie pohjoiseen ja autoilija oli kääntymässä haukilahden kadulle. Paikassa on pitkä alamäki risteystä kohdin ja autoilija oli jo osin pyörätienjatketta kohti kääntyneenä pysähdyksissä ja päästi pyöräilijöitä aivan sääntöjen mukaisesti jatkamaan suoraan. Olin yksi n. 10-15 pyöräilijän jonossa, jotka saapuivat n. 5 metrin väleillä siihen jatkeelle ja juuri mun edessä menneen pyöräilijän jälkeen autoilija päätti jatkaa ajamista ja tuli mua kylkeen. Onneksi ei ilmalennosta seurannut kuin pari mustelmaa ja vähän rupea jalkoihin. Siinä sitten autoilijalta kysyin, että mitä tossa kävi, kun päästit niitä fillaristeja kuitenkin niin se sanoi vaan, että oli niin hankala nähdä takaviistoon ja se oli jotenkin ollut näkevinään, että se mun edessä ajanut olisi letkan viimenen.

Noh, tuossa kun on näppärä esimerkki todellisesta tilanteesta, niin mites tuollaisessa pitäisi tilannenopeutta sitten säädellä? Pitäiskö varmuuden vuoksi vaikkapa pysähtyä antamaan sille autoilijalle tietä vaikka se on jo valmiiksi pysähdyksissä ja antaa selkeän kuvan, että on perillä väistämissäännöistä? Itse en aikanaan tollasissa mestoissa enkä monessa muussakaan paikassa aja kelvillä, koska autoilijan on vaan helpompi nähdä ne ajoneuvot siellä ajoradalla.

Uusi laki tai vanhakaan laki ei mainitse itse eikä esitöissä mitään lupia väylän valintaan pyöräilijän nopeuden suhteen. On täysin huuhaahöpöpaskaa väittää että nopeuden takia saisi tehdä mitään valintoja.

Esimerkkisi ei puolestaan liity mitenkään aikaisempiin tilannenopeuskeskusteluihin, joten siihen kun puhutaan aidoista, niin en voi kommentoida mitenkään esimerkkiin betoniporsaista.

 

[Kautium]

Voin paljastaa sen verran, että ajoradalla fillaroineena en ole kertaakaan joutunut sellaiseen tilanteeseen, että joku auto olisi meinannut tulla päälle, mutta pyörätienjatkeilla noita käy yhtenään. Nyt ei puhuta mistään autojen väleissä toikkaroinnista, vaan siitä, että ajetaan taajamassa ajoradalla oikeaan reunaan painottuen samoin kuin autolla konsanaan.

Pyöräilijä voi myös 100% vedota siihen ajoradalla ajamisen turvallisuuteen ihan nopeussyistä, sillä monissa paikoissa siinä kelvillä ei yksinkertaisesti voi mitenkään ajaa lähellekään nopeusrajoitusten mukaan, eikä silloin ainoa ratkaisu ole se, että ajetaan kelvillä hiljempaa, vaan toisena ratkaisuna on ajaa ajoradalla kovempaa ja tämän lakikin sallii, joskin poikkeustilanteissa, mutta sallii kuitenkin ja loppupeleissä voihan se autoilija toki poliisille soittaa, jos epäilee lainvastaista toimintaa...

Luulisi, että tällainen asia olisi aika pitkälti kaikille ihmisille aika helppo hahmottaa, erityisesti, jos henkilöt, joilla ihan käytännön kokemusta asiasta on kertovat asiasta. Oon kerran jäänytkin pyörätienjatkeella yli kääntyvän autoilijan yliajamaksi kantakaupungin laidalla helsingissä mestassa. Paikkana oli hämeentie pohjoiseen ja autoilija oli kääntymässä haukilahden kadulle. Paikassa on pitkä alamäki risteystä kohdin ja autoilija oli jo osin pyörätienjatketta kohti kääntyneenä pysähdyksissä ja päästi pyöräilijöitä aivan sääntöjen mukaisesti jatkamaan suoraan. Olin yksi n. 10-15 pyöräilijän jonossa, jotka saapuivat n. 5 metrin väleillä siihen jatkeelle ja juuri mun edessä menneen pyöräilijän jälkeen autoilija päätti jatkaa ajamista ja tuli mua kylkeen. Onneksi ei ilmalennosta seurannut kuin pari mustelmaa ja vähän rupea jalkoihin. Siinä sitten autoilijalta kysyin, että mitä tossa kävi, kun päästit niitä fillaristeja kuitenkin niin se sanoi vaan, että oli niin hankala nähdä takaviistoon ja se oli jotenkin ollut näkevinään, että se mun edessä ajanut olisi letkan viimenen.

Noh, tuossa kun on näppärä esimerkki todellisesta tilanteesta, niin mites tuollaisessa pitäisi tilannenopeutta sitten säädellä? Pitäiskö varmuuden vuoksi vaikkapa pysähtyä antamaan sille autoilijalle tietä vaikka se on jo valmiiksi pysähdyksissä ja antaa selkeän kuvan, että on perillä väistämissäännöistä? Itse en aikanaan tollasissa mestoissa enkä monessa muussakaan paikassa aja kelvillä, koska autoilijan on vaan helpompi nähdä ne ajoneuvot siellä ajoradalla.

Jos ajaisit ajoradalla, niin tällaista tilannettako ei voisi sattua, vai mitä meinaat? Jos kuski ei ole hereillä, niin kuollut kulma ja auton kiinteät tukirakenteet voivat olla ongelmallisia riippumatta siitä minkä nimisellä ajoradan osalla sopivasta kulmasta lähestyvä toinen kulkuneuvo on tulossa. Aika paljon sattuu samasta syystä kaikenlaisia kolareita autojenkin välillä, vaikka niistä ei kumpikaan osapuoli ole tulossa pyörätieltä.

Ja se jos mikä on paskaa, että voi vapaasti siirtyä ajamaan ajoradalle, kun ei saa ajettua omasta mielestään tarpeeksi kovaa viereisellä pyörätiellä. Kovempi nopeus ei ole turvallisuusperuste. Aja hiljempaa siellä pyörätiellä, jos aiheutat liiallisella tilannenopeudellasi vaaran itsellesi/muille.

 

[Zigh]

Jos ajaisit ajoradalla, niin tällaista tilannettako ei voisi sattua, vai mitä meinaat? Jos kuski ei ole hereillä, niin kuollut kulma ja auton kiinteät tukirakenteet voivat olla ongelmallisia riippumatta siitä minkä nimisellä ajoradan osalla sopivasta kulmasta lähestyvä toinen kulkuneuvo on tulossa. Aika paljon sattuu samasta syystä kaikenlaisia kolareita autojenkin välillä, vaikka niistä ei kumpikaan osapuoli ole tulossa pyörätieltä.

No eihän ajoradalla ajaessa lähdetä ohittamaan oikealle kääntyvää autoa oikealta, jollei ole ihan reikä päässä. Tuo em. onnettomuus on juuri tyyppiesimerkki ongelmasta, jonka tämä autojen ja pyörien liika erottelu omille tien osilleen aiheuttaa. Pyöräkaista, jota autoilijoiden pitää käyttää oikealle kääntymiseen on huomattavasti parempi ratkaisu.

Toinen ongelma on yhdistettyjen kevlien kaksisuuntaisuus. Tyyppionnettomuus on kolmion takaa tuleva oikealle kääntyvä autoilija, joka katsoo vain vasemmalle, koska ei muista että myös oikealta voisi tulla joku nopeasti liikkuva väistettävä. Pyöräkaistat (tai ajoradan käyttö siellä missä kaistoja ei tilan ja liikenteen vähäisen määrän takia ole järkevää rakentaa) ratkaisee tämänkin ongelman.

 

[Honzo]

Jos ajaisit ajoradalla, niin tällaista tilannettako ei voisi sattua, vai mitä meinaat? Jos kuski ei ole hereillä, niin kuollut kulma ja auton kiinteät tukirakenteet voivat olla ongelmallisia riippumatta siitä minkä nimisellä ajoradan osalla sopivasta kulmasta lähestyvä toinen kulkuneuvo on tulossa. Aika paljon sattuu samasta syystä kaikenlaisia kolareita autojenkin välillä, vaikka niistä ei kumpikaan osapuoli ole tulossa pyörätieltä.

Ja se jos mikä on paskaa, että voi vapaasti siirtyä ajamaan ajoradalle, kun ei saa ajettua omasta mielestään tarpeeksi kovaa viereisellä pyörätiellä.

No onhan se välillä aika perseestä ajaa pyörällä kelvillä, kun joutuun matelemaan taikka ajamaan jatkuvassa erityisvalmiudessa, kun on kuusiaidan tai vastaavan takaa tulevia pihaliittymiä 50m välein, joista autoilijat työntävät auton keulan kelville yhtään katsomatta. Tällaisissa paikoissa usein itsekin valitsen ajoradan, kun on paljon rennompaa ajaa sitä pitkin.

 

[Kautium]

No eihän ajoradalla ajaessa lähdetä ohittamaan oikealle kääntyvää autoa oikealta, jollei ole ihan reikä päässä. Tuo em. onnettomuus on juuri tyyppiesimerkki ongelmasta, jonka tämä autojen ja pyörien liika erottelu omille tien osilleen aiheuttaa. Pyöräkaista, jota autoilijoiden pitää käyttää oikealle kääntymiseen on huomattavasti parempi ratkaisu.

Ei tietenkään, mutta se kääntyvän (tai tässä esimerkissä ehkä pikemminkin kaistaa vaihtavan) auton kuljettaja ei kuolleen kulman ja/tai pilarien vuoksi näe joskus sitä viereisellä kaistalla olevaa autoakaan, saati sitten että näkisi missään tilanteessa paremmin rinnalla tai hieman taaempana ajoradan reunassa kulkevaa pyöräilijää.

Tähän väliin bonuskysymys: Jos ajat fillarilla ajoradan oikeassa reunassa/pientareella ja sinut ohittanut auto kääntyy hetken päästä oikealle, niin kumpi väistää, miksi ja onko autosta mielestäsi huonompi vai parempi havaita ajoradan reunassa kulkevat pyörät, kuin jos ne olisivat viereisellä pyörätiellä?

Pyöräkaistoja ei ole kaikkialla, varsinkaan taajamien ulkopuolella ja on täyttä utopiaa sellaista edes kuvitella. Lisäksi pyöräkaistojen maalaus ja valkoiset sulkuviivat aiheuttavat monesti nykyisellään sen efektin, etteivät autot uskalla kääntyessään sille osalle ajorataa lainkaan. Samaan aikaan oikealta pukkaa ohi fillareita.

 

[JuhaH]

Taajamien ulkopuolella nykyiset kelvit voisi muuttaa ihan hyvin kaksisuuntaisiksi pyöräteiksi. Jalankulkijoille tällä ei olisi muuta vaikutusta kuin että heidät olisi velvoitettu kulkemaan oikeaa reunaa ja risteyksissä joutuisivat väistämään autoja jos muuta järjestelyä ei ole tehty. Etäisyyksien takia taajamien ulkopuolella jalankulkijoiden määrä on muutenkin hyvin marginaalinen..

 

[Ziilot]

Tähän väliin bonuskysymys: Jos ajat fillarilla ajoradan oikeassa reunassa/pientareella ja sinut ohittanut auto kääntyy hetken päästä oikealle, niin kumpi väistää, miksi ja onko autosta mielestäsi huonompi vai parempi havaita ajoradan reunassa kulkevat pyörät, kuin jos ne olisivat viereisellä pyörätiellä?

Tätä olen kyllä ihmetellyt useammankin kerran, että minkä takia autolla pitää ohittaa, jos on kuitenkin 100m päästä kääntymässä oikealle.
Esimerkin tilanteessa fillaristi väistää ja epäselvyyksien välttämiseksi tässäkin kannattaisi ottaa oma tila vähän keskemmältä kaistaa.

 

[Zigh]

Taajamien ulkopuolella nykyiset kelvit voisi muuttaa ihan hyvin kaksisuuntaisiksi pyöräteiksi. Jalankulkijoille tällä ei olisi muuta vaikutusta kuin että heidät olisi velvoitettu kulkemaan oikeaa reunaa ja risteyksissä joutuisivat väistämään autoja jos muuta järjestelyä ei ole tehty. Etäisyyksien takia taajamien ulkopuolella jalankulkijoiden määrä on muutenkin hyvin marginaalinen..

Tarkoitit varmaan että jalankulkijoiden pitäisi mennä vasenta reunaa. Ja toisin kuin väität, autojen väistämisvelvollisuuteen risteyksissä tuo ei vaikuttaisi kyllä oikein mitenkään.

 

[JuhaH]

No reunan saa valita itse, mutta reunassa kuitenkin. Risteyksiin vaikuttaa sen verran että pyörätielle ei voi suorilta tehdä suojateita ilman että jalankulku erotetaan ennen risteyksiä. Mutta yleensähän nuo kulkevat etuajo-oikeutettujen väylien suuntaisesti eli sikäli autoilijat väistävät..

 

[Kautium]

Taajamien ulkopuolella nykyiset kelvit voisi muuttaa ihan hyvin kaksisuuntaisiksi pyöräteiksi. Jalankulkijoille tällä ei olisi muuta vaikutusta kuin että heidät olisi velvoitettu kulkemaan oikeaa reunaa ja risteyksissä joutuisivat väistämään autoja jos muuta järjestelyä ei ole tehty. Etäisyyksien takia taajamien ulkopuolella jalankulkijoiden määrä on muutenkin hyvin marginaalinen..

Ehdotatko siis, että kaikki kelvit taajamien ulkopuolella muutetaan pelkästään pyöräteiksi ja jalankulkijat ja koiranulkoiluttajat sun muut lapsista vaareihin heitettäisiin ajoradan reunaan? Käsitin varmaan jotain väärin, sillä tuo oli ehkä koko ketjun typerin idea.

Tätä olen kyllä ihmetellyt useammankin kerran, että minkä takia autolla pitää ohittaa, jos on kuitenkin 100m päästä kääntymässä oikealle.

En tiedä mistä nappasit tuon 100m, mutta voit laittaa siihen ohitusvaiheen etäisyydeksi minkä tahansa suuremman lukeman, jos sillä on väliä. Yleisesti ottaen hitaampi kulkuneuvo ohitetaan, jotta oma matkanteko olisi ripeämpää. Ei kyse tarvitse olla edes ohitustilanteesta. Taajamassa tuollainen tilanne voi vastaan tulla ilman ohittamistakin (alla siitä yksi esimerkki).

Esimerkin tilanteessa fillaristi väistää ja epäselvyyksien välttämiseksi tässäkin kannattaisi ottaa oma tila vähän keskemmältä kaistaa.

Tällainen käsitys monilla ikävä kyllä on, myös sellaisten ajoratojen kohdalla, joihin on maalattu pyöräkaista.

Pyöräkaistat puhuttavat autoilijoita – ”Kumpi väistää kääntymistilanteessa?”

Iltalehden Kysy autoilusta ja liikenteestä -palstalle on tullut taas paljon kysymyksiä auton ja pyörän kohtaamisesta liikenteessä.

www.iltalehti.fi

Kysymyksen lähettäjä kertoo vielä todellisen esimerkin Jyväskylästä, jossa ongelma toistuu lukuisia kertoja vuorokaudessa.

– Tällainen potentiaalinen vaaranpaikka on mm. Jyväskylässä. Autoilija ajaa Sepänkatua alamäkeen kääntyäkseen oikealle Harjukadulle, ja pyöräilijä ajaa niin ikään Sepänkatua alaspäin ajaakseen suoraan Väinönkadulle, joka on Sepänkadun jatke. Pyöräilijöiden nopeudet tässä alamäessä ovat usein suuremmat kuin varovaisella autoilijalla, kysyjä kirjoittaa.

Iltalehti keskusteli aiheesta Liikenneturvan koulutusohjaajan Pasi Pohjosen kanssa. Hän kertoi asian olevan yksiselitteinen: autoilija väistää.

– Kääntyvä auto on väistämisvelvollinen. Tietysti tilanne aina ratkaisee, ja siihen vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka kaukana risteyksestä pyöräilijä on.

– Mutta jos autoilija havaitsee risteystä lähestyvän pyöräilijän, hänen on ilman muuta väistettävä suoraan ajavaa pyöräilijää. Asia on yksiselitteinen, Pohjonen kiteyttää.

Koska asia on yksiselitteinen, siihen ei vaikuta risteystä lähestyvien ajoneuvojen nopeus. Joskus vain sattuu olemaan niin, että polkupyörä etenee autoa nopeammin.

Tässä vielä tieliikennelaista:

Tieliikennelaki 729/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

finlex.fi

24 §
Väistäminen

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:

2) ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa;

 

[Zigh]

No reunan saa valita itse, mutta reunassa kuitenkin. Risteyksiin vaikuttaa sen verran että pyörätielle ei voi suorilta tehdä suojateita ilman että jalankulku erotetaan ennen risteyksiä. Mutta yleensähän nuo kulkevat etuajo-oikeutettujen väylien suuntaisesti eli sikäli autoilijat väistävät..

Totta, se vasemman reunan käyttö koskee vain ajorataa, pyörätiellä saa valita. Suojateitä ei käytännössä tarvita, koska kääntyvän ajoneuvon pitää väistää risteävää tietä ylittäviä jalankulkijoita ja tosiaan sivuteiltä tulevillä on pääsääntöisesti kolmio tai stop-merkki.

Ehdotatko siis, että kaikki kelvit taajamien ulkopuolella muutetaan pelkästään pyöräteiksi ja jalankulkijat ja koiranulkoiluttajat sun muut lapsista vaareihin heitettäisiin ajoradan reunaan? Käsitin varmaan jotain väärin, sillä tuo oli ehkä koko ketjun typerin idea.

Jalankulkija saa käyttää myös pyörätien reunaa mikäli jalkakäytävää ei ole.

Ja juuh, ei tuo mikään kovin järkevä idea ole. Eihän se oikeastaan edes muuttaisi yhtään mitään nykytilanteeseen nähden. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on melkein sama kuin pelkkä pyörätie.

 

[Niksu]

Tätä olen kyllä ihmetellyt useammankin kerran, että minkä takia autolla pitää ohittaa, jos on kuitenkin 100m päästä kääntymässä oikealle.
Esimerkin tilanteessa fillaristi väistää ja epäselvyyksien välttämiseksi tässäkin kannattaisi ottaa oma tila vähän keskemmältä kaistaa.

Mitähän sieniä olet vetänyt jos tuosta fillaristin saat väistämisvelvolliseksi. Tietenkin kääntyvä autoilija väistää. Pyöräilijä jatkaa suoraan samaa piennarta / ajoradan reunaa pitkin.

 

[Vladimir Computin]

Mitähän sieniä olet vetänyt jos tuosta fillaristin saat väistämisvelvolliseksi. Tietenkin kääntyvä autoilija väistää. Pyöräilijä jatkaa suoraan samaa piennarta / ajoradan reunaa pitkin.

Jos autoilija ohittaa fillarin ja kääntyy kohta oikealle , niin kyllä se takaa tuleva fillaristi on väistämisvelvollinen , vaikka matkan keskinopeus laskisi

 

[Kvarkki]

Mitähän sieniä olet vetänyt jos tuosta fillaristin saat väistämisvelvolliseksi. Tietenkin kääntyvä autoilija väistää. Pyöräilijä jatkaa suoraan samaa piennarta / ajoradan reunaa pitkin.

Tuo on kyllä autolle huomattavan hankala paikka, jos sieltä tulee joku torpeedo 50 km/h alamäkeen tien laidassa olevaa kaistaa. Pikkuisen väylästä erotettuna autolla on mahdollista kääntää keulaa sen verran, että näkyvyys kevyen väylälle on 100x parempi. Nopeasti liikkuva pyörä on todella helppo hukata peilien ja palkkien katveisiin, varsinkin kun kävelijöidenkin tilanne täytyy varmistaa. Varsinkin kaupungissa tilanne on paha, kun pyörä voi pöllähtää mistä nurkan takaa tahansa siihen väylälle. Maantiellä kun pyörän ohittaa ennen risteystä, niin sen olemassa olo ei varsinaisesti yllätä.

 

[Niksu]

Jos autoilija ohittaa fillarin ja kääntyy kohta oikealle , niin kyllä se takaa tuleva fillaristi on väistämisvelvollinen , vaikka matkan keskinopeus laskisi

Eli esim tuossa pyöräilijä (vihreä ajaa suoraan piennarta pitkin) ja takaa tulee autoilija (punainen) ja kääntyy oikealle pyöräilijän edestä niin pyöräilijä väistää? Mitäs jos autoilija kääntyykin oikealle kun pyöräilijä ihan risteyksen kohdalla tai metriä ennen, silloinkin pyöräilijä väistää ja jarrut pohjaan ?

 

[Nacklemadge]

Eli esim tuossa pyöräilijä (vihreä ajaa suoraan piennarta pitkin) ja takaa tulee autoilija (punainen) ja kääntyy oikealle pyöräilijän edestä niin pyöräilijä väistää? Mitäs jos autoilija kääntyykin oikealle kun pyöräilijä ihan risteyksen kohdalla tai metriä ennen, silloinkin pyöräilijä väistää ja jarrut pohjaan ?

Ei kai tuo eroa mitenkään onko ohitettava toinen auto, pyöräilijä, mopo. Ohitus on tapahtunut ja takana tuleva pitää huolen ettei aja perään.
Mitenkään fiksua käytöstähän tuo ohittaminen ennen kääntymistä ei ole, mutta fiksuudesta ei kai tässä keskustelussa ole kyse, vaan siitä mihin on oikeus ja mihin on velvollisuus.
Autoilijalla on oikeus ohittaa, ja tällöin pyöräilijällä on velvollisuus väistää.

 

[Niksu]

Ei kai tuo eroa mitenkään onko ohitettava toinen auto, pyöräilijä, mopo. Ohitus on tapahtunut ja takana tuleva pitää huolen ettei aja perään.
Mitenkään fiksua käytöstähän tuo ohittaminen ennen kääntymistä ei ole, mutta fiksuudesta ei kai tässä keskustelussa ole kyse, vaan siitä mihin on oikeus ja mihin on velvollisuus.
Autoilijalla on oikeus ohittaa, ja tällöin pyöräilijällä on velvollisuus väistää.

Edelleen väitän, että ei mene noin.

Tieliikennelaki 729/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

24 §
Väistäminen

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:

1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;

2) ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa;

 

[Rullakebab]

Edelleen väitän, että ei mene noin.

Tieliikennelaki 729/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

24 §
Väistäminen

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:

1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;

2) ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa;

Tarkoitetaankohan tossa sen risteävän tien pientareella olevaa jalankulkijaa, polkupyöräilijää tai mopoilijaa?
Eihän se pyöräilijä pysty jatkamaan piennarta pitkin risteysalueella.
Tuntuisi kyllä kummalliselta sekin että se pyörähän on samalla kaistalla sen auton takana niin miksi sen ei kuuluisi väistää?