Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
No tuossahan nyt on ihan perus väistämissäännöt esitettynä, jotka pätee muillekin kaksipyöräisille, poikkeuksena nuo pyöräkaista ajoratakombot, mutta noissa keisseissä nyt puhutaan jostain keskusta-alueiden aika harvoista keisseistä, kun suurimmalla osalla autoilija pyöräilijä kohtaamisista ollaan perus kelvi ajoradan yli pyörätienjatkeen muodossa - tilanteessa.Juu helppoahan tämä senkun painaa nämä mieleen - siellä on tosin ne harmittavat puolenkymmentä tapausta mihin ei ole vielä oikeuden ennakkopäätöstä:
Kuvitettu pikaopas risteyspyöräilyyn - Otso Kivekäs
Liikennesäännöt ovat periaatteessa todella yksinkertaisia, ja kaikkihan me ne osaamme, eikö niin? No ei. Pyörällä risteyksessä ajaessa säännöt ovat itse asiassa aivan saatanallisen monimutkaiset. Ylikomissaario Jouko Suomi kritisoi ylen artikkelissa, kuinka pyöräilijät eivät tunne...otsokivekas.fi
Minä en ole koskaan ymmärtänyt, että mikä siinä on niin hankalaa, kun väistämissäännöt kuitenkin ovat oikeasti hyvin suoraviivaiset, kuten on tässäkin ketjussa muutamaan otteeseen todettu? Joskus on tietenkin hyvä joustaa säännöistä huolimatta, mutta tarpeettomasti omista oikeuksista luopuminen tekee liikenteestä pitkässä juoksussa arvaamattomampaa ja vaarallisempaa kaikille.Pyöräilijän voi olla myös hankala hahmottaa että pitääkin väistää jollain suojatiellä. Itse ajan sekä pyörällä että autolla eikä minulle ole aina tilanteessa selvä kumpi väistää, joten väistän aina autolla, ja pyörällä pyrin lukemaan tilannetta.
Pyöräilijän voi olla myös hankala hahmottaa että pitääkin väistää jollain suojatiellä. Itse ajan sekä pyörällä että autolla eikä minulle ole aina tilanteessa selvä kumpi väistää, joten väistän aina autolla, ja pyörällä pyrin lukemaan tilannetta. Toki väistän aina jos alle meinaa jäädä.
Molempien kulkupelien ohjastajissa on fiksuja ja urpoja.
Just tämän takia liikenteessä monia ärsyttää kaikki muut, kun ei edes haluta ymmärtää että on erilaisia ihmisiä liikenteessä erilaisine ajatusmaailmoineen ja ominaisuuksineen. Meille ei monta tielläliikkujaa jää tuolla mentaliteetilla. Ja hyvähän se on että väistetään jos ei olla varmoja etuajo-oikeuksista juuri siinä kohtaa.Se liikennesääntöjen opettelu ei oikeasti ole vaikea asia.
Jos ei halua väistämissääntöjä opetella, ei pitäisi olla mitään asiaa minkään ajoneuvon rattiin tai satulaan.
Eikä pitäisi päästä autokoulusta läpikään. valitettavasti vaan autokoulun kokeet on liian helppoja
Kannattaa katsoa peiliin, jos väistämissääntöjen opettelu ei kiinnosta.
Ehkä vaan johtuu siitä, että ymmärtää havainnoin haasteet ja mieluummin pysähtyy ennen kääntymistä kuin vetää sokkona sinne raitaosuudelle. Toisille se 5 sekuntia on automatkaa kellottaessa vaan kova aikatappio.Ajatko koskaan autolla? Kuulostaa vähän silti, että et ihan hirveästi hahmota auton rakenteiden aiheuttamia haasteita. Tai sitä, että kolmeen suuntaan on vähän paha katsoa tasan samanaikaisesti. Siinä on tarkkailussa yhden spandexin mentävä aukko helposti, jos se tarpeeksi muna-asennossa pätkäennätystä polkee etuajo-oikeudesta voimaantuneena.
Siksi se "pääsääntö" juuri on että pyöräilijä väistää. Siihen on sitten ne kolme poikkeusta (risteävän tien yli kääntyvä ajoneuvo, liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus, piha/p-alue tms. vähäisemmän tien liittymä), mutta tuon sisäistämällä pääsee jo aika pitkälle.En tiedä mikä tuossa on vaikeaa mutta liikkuessa pyörällä ei tule keskityttyä jokaiseen liikennemerkkiin kun ei niitä yleensä pyöräilijöille ole ja kun tulee kohtaan jossa jonkun tarvii väistää niin parempi olla pyörällä varuillaa.
Toki liikennesäännöt osaan autolla mutta kyllä tuo pyörän väistämisvelvollisuus on jotenkin hankala kun esimerkiksi uusi risteys sattuu kohdalle. Olen katsonut peiliinkin ja siellä ihmettee ukko että olisi monta muutakin asiaa mitkä pitäisi 100% osata mutta ei osaa. Lyön melkein vetoa että tästäkin maasta löytyy risteyksiä missä yksi sun toinen on sormi suussa vaikka luullaan että osataan kuin vettä vaan. Ainakin kun näitä Radio Novan "autoilukysymyksiä ja -vastauksia" ohjelmia kuuntelee.Siksi se "pääsääntö" juuri on että pyöräilijä väistää. Siihen on sitten ne kolme poikkeusta (risteävän tien yli kääntyvä ajoneuvo, liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus, piha/p-alue tms. vähäisemmän tien liittymä), mutta tuon sisäistämällä pääsee jo aika pitkälle.
Jos ei viitsi nähdä vaivaa liikennesääntöjen opetteluun ja ajaa kuitenkin myös autolla, niin on kyllä vahvasti peiliin katsomisen paikka.
Pyöräilijöissä sen sijaan on kaikkea vauvasta vaariin, eikä kaikilla ole ajokorttia tai kapasiteettia ajatella tai omaksua liikennesääntöjä.
En kyl nää mikä ongelma. Tiivis taajama, tilanne alkaa yli 100m päästä (jos tolpat ~50m välein) ja perhe ehtii tien yli ennenkuin sinun tarvitsee edes pysähtyä.Isi opettaa.
Olisikohan se, että ajamalla pyöräilijä on tuossa paikassa väistämisvelvollinen. Jos olisivat siirtyneet taluttamaan, olisi väistämisvelvollisuus muuttunut ja lapset olisivat oppineet vastaisuuden varalta miten kannattaa toimia jos on tavoitteena pysyä pidempään hengissä. Tuollaisesta touhusta jää päinvastainen muistijälki ja kuvitelma että suojatie suojaa jalankulkijoiden tavoin myös pyöräilijöitä.En kyl nää mikä ongelma. Tiivis taajama, tilanne alkaa yli 100m päästä (jos tolpat ~50m välein) ja perhe ehtii tien yli ennenkuin sinun tarvitsee edes pysähtyä.
Omasta mielestä paskin vaihtoehto on että alkaa autolla yhtä lailla hidastaa, ja perhe lähtee liikkeelle vasta kun olet täysin pysähtyneenä suojatien edessä. Ja pysähtyä sinun piti joka tapauksessa sillä heti kun perhe on pysähtynyt tien laitaan (ja pois pyöränselästä) on he kaikki jalankulkijoita ja sinun on annettava heille esteeton kulku.
Videossa oli ehdottomasti kaikille sujuvin tapa ylittää tie.
En ymmärrä mikä tuossa pyöräilijän väistämisessä on niin hankalaa, jos käännyt jatkeen yli risteyksessä niin katsot ettei edestä tai takaa tule jatkeelle pyöräilijää. Muissa tapauksissa sulla on joko kolmio, stop tai tulet pihalta jolloin väistämisvelvollisuus syntyy siitä, ja kaikissa näissä tapauksissa väistät kaikkea risteävää liikennettä, joka tarkoittaa, että väistät myös pyörätien jatkeella tai kelvillä kulkevia.Toki liikennesäännöt osaan autolla mutta kyllä tuo pyörän väistämisvelvollisuus on jotenkin hankala kun esimerkiksi uusi risteys sattuu kohdalle. Olen katsonut peiliinkin ja siellä ihmettee ukko että olisi monta muutakin asiaa mitkä pitäisi 100% osata mutta ei osaa. Lyön melkein vetoa että tästäkin maasta löytyy risteyksiä missä yksi sun toinen on sormi suussa vaikka luullaan että osataan kuin vettä vaan. Ainakin kun näitä Radio Novan "autoilukysymyksiä ja -vastauksia" ohjelmia kuuntelee.
Kiitos tästä. Minustakaan asia ei ole aina niin yksiselitteinen kuin sanotaan. Muistan opetelleeni kyllä asian silloin kun se muuttui mutta niin ne yksityiskohdat tuppaa unohtumaan muiden arkisten asioiden tieltä. Olisi ollut kaikille paljon helpompaa kun autoilija väistää aina pyöräilijää.Jos infra olisi rakennettu kuten Tanskassa eli yksisuuntainen pyöräkaista ajoradan reunassa jos nopeudet tai ajoneuvomäärät ovat suuria, tai jos on pienempi/hiljaisempi katu niin pyörä on ajoradalla, niin väistäminen olisi hyvinkin yksinkertaista. Suomessa on korttelin verran pyöräkaistaa, joka seuraavassa korttelissa vaihtuu kaksisuuntaiseksi pyörätieksi ajoradan jompaan kumpaan reunaan, joka kolmannen korttelin kohdalla häviää olemasta kunnes palaa taas neljännen korttelin kohdalla, jonka jälkeen pyöräilijä pakotetaan yhdistetylle väylälle jalankulkijoiden kanssa jne.. tämä tekee risteysajosta ihan hepreaa. Autojen odotustilan takia etuajo-oikeutetun tien reunassa oleva yhdistetty kevari eroaa liittymässä usein yli viiden metrin päähän, jolloin saa taas miettiä kuka väistää ketä kun alle viiden metrin päässä päätiestä sijaitseva kevari lasketaan päätiehen (jolloin autoilija väistää) ja yli 20m päässä ei (jolloin pyöräilijä väistää), ja se 5-20m alue on jotain siltä väliltä jne jne..
Luuletko, että edes vanhin taaperoista ymmärtäisi mitään tuosta? Liikenteen sujuvuutta voi miettiä sitten isompana, kun on säännöt hallussa ja kyky arvioida muiden nopeuksia ja etäisyyksiä.En kyl nää mikä ongelma. Tiivis taajama, tilanne alkaa yli 100m päästä (jos tolpat ~50m välein) ja perhe ehtii tien yli ennenkuin sinun tarvitsee edes pysähtyä.
Omasta mielestä paskin vaihtoehto on että alkaa autolla yhtä lailla hidastaa, ja perhe lähtee liikkeelle vasta kun olet täysin pysähtyneenä suojatien edessä. Ja pysähtyä sinun piti joka tapauksessa sillä heti kun perhe on pysähtynyt tien laitaan (ja pois pyöränselästä) on he kaikki jalankulkijoita ja sinun on annettava heille esteeton kulku.
Videossa oli ehdottomasti kaikille sujuvin tapa ylittää tie.
Mä muistelen että oikeuden päättämät rajat on 5 ja 10m, eli metrimitta mukaan väistämisvelvollisuuta ihmetellessä.kevari eroaa liittymässä usein yli viiden metrin päähän, jolloin saa taas miettiä kuka väistää ketä kun alle viiden metrin päässä päätiestä sijaitseva kevari lasketaan päätiehen (jolloin autoilija väistää) ja yli 20m päässä ei (jolloin pyöräilijä väistää), ja se 5-20m alue on jotain siltä väliltä jne jne..
Olisikohan se, että ajamalla pyöräilijä on tuossa paikassa väistämisvelvollinen. Jos olisivat siirtyneet taluttamaan, olisi väistämisvelvollisuus muuttunut ja lapset olisivat oppineet vastaisuuden varalta miten kannattaa toimia jos on tavoitteena pysyä pidempään hengissä. Tuollaisesta touhusta jää päinvastainen muistijälki ja kuvitelma että suojatie suojaa jalankulkijoiden tavoin myös pyöräilijöitä.
En usko että tuossa tilanteessa oli tarkoitus opettaa kellekään mitään vaan mahdollisimman sujuvasti ylittää tie.Luuletko, että edes vanhin taaperoista ymmärtäisi mitään tuosta? Liikenteen sujuvuutta voi miettiä sitten isompana, kun on säännöt hallussa ja kyky arvioida muiden nopeuksia ja etäisyyksiä.
Kaikesta saa tehtyä hankalaa, jos oikein varta vasten etsii poikkeuksen poikkeuksia ja rajatapauksia sopivalla agendalla varustetut lasit silmillä.Mä muistelen että oikeuden päättämät rajat on 5 ja 10m, eli metrimitta mukaan väistämisvelvollisuuta ihmetellessä.
Kelvi/kevli = kevyen liikenteen väylä.Täälä kun on pajjon viisaita niin mikä on kelvi? Pyörätien tunnen.
Mikä on kevyen liikenteen väylä?
Kevyen liikenteen väylällä tarkoitetaan liikennemerkillä osoitettua, yleensä yhdistettyä tai rinnakkaista pyörätietä ja jalkakäytävää.
Ei kai kukaan sinun lisäksi sitä kuvaajaa sen kummemmin ajatellut, vaan typerää ja vaarallista esimerkkiä, jonka vanhemmat tuossa tilanteessa lapsilleen antavat.Eli olemme yhtä mieltä että taluttamalla videon kuvaaja olisi joutunut joka tapauksessa pysähtymään ja odottamaan että perhe pääsee kävelemään tien yli.
En usko että tuossa tilanteessa oli tarkoitus opettaa kellekään mitään vaan mahdollisimman sujuvasti ylittää tie.
Ymmärränkö siis oikein että videossa ärsyttää se että lapsia ei tällä kertaa opettettu taluttamaan, eikä niinkään itse tien ylitys tai miten se tapahtui?
No joo kärjistin lasieni kanssa, mutta onkohan yli 10m päässä oleva pyörätie erillinen tie?Kaikesta saa tehtyä hankalaa, jos oikein varta vasten etsii poikkeuksen poikkeuksia ja rajatapauksia sopivalla agendalla varustetut lasit silmillä.
Ei vertaudu jalankulkijaan. Ei ole muita poikkeuksia kuin tuo jalkakäytävällä pyöräily.Mitä laki sanoo alle 12v pyöräilystä tien ylityksessä? Verrataanko se kävelijään jolloin on aina etuoikeus suojatiellä vai pyöräilijään. Ainakin he saavat ajaa jalkakäytävällä niin voisin kuvitella että käsitellään jalankulkijoina.
Tästä varmaan päästään pikkuhiljaa siihen miksi ylipäänsä liikennekäyttäytymiskeskustelua käydään.Ei kai kukaan sinun lisäksi sitä kuvaajaa sen kummemmin ajatellut, vaan typerää ja vaarallista esimerkkiä, jonka vanhemmat tuossa tilanteessa lapsilleen antavat.
Pyöräilijöiden olisi kuulunut joko a.) väistää autoa, tai b.) taluttaa pyörät kävellen tien yli. Sillä ei ole tässä merkitystä olisiko toinen tapa vienyt aikaa saman verran, vai 10s enemmän.
Periaatteessa homma on näin, mutta jopa pyöräilijänä näen tuossa tosiaan sen ongelman, että jos joku nuorempi fillaristi saa koko ikänsä tilaa autoilta, niin siinä voi syntyä kyllä se kuvitelma, että se on se auto joka väistää. Taajamissa on monia mestoja, missä fillaristi pääsee ylittämään ajorataa saapuen sellasesta suunnasta, että jos tullaan yhtään isommalla vauhdilla niin autoilijalle ei edes jää reaktioaikaa, joten siinä mielessä olisi parempi, jos tuota mielikuvaa ei pääsisi syntymään, vaikka muuten tilan antaminen olisikin mahdollista ja kohteliasta. Ristiriitaisia hommia, missä taaskin päädytään siihen, että maalaisjärki ei oikein toimi niin kauan, kun ne perussäännöt ei ole alkujaankaan hallussa.Aika monelle nillittäjälle tekisi hyvää käydä vähän ajelemassa Etelä-Euroopassa missä väistämissäännöt ovat ohjeellisia ja tilaa annetaan ja otetaan tarpeen mukaan. Tuolla tavalla hyvin ruuhkainen liikenne saadaan sujuvammaksi kuin sääntö-Suomessa. Kun pyöräilijäkin muuntuu tarv. sekunnissa jalankulkijaksi on ihan järkevääkin auton väistää, lopputulos kuitenkin ihan sama.
Kyllä.Ymmärränkö siis oikein että videossa ärsyttää se että lapsia ei tällä kertaa opettettu taluttamaan, eikä niinkään itse tien ylitys tai miten se tapahtui?
Siis ketä nyt syyttelet nillittäjäksi?Aika monelle nillittäjälle tekisi hyvää käydä vähän ajelemassa Etelä-Euroopassa missä väistämissäännöt ovat ohjeellisia ja tilaa annetaan ja otetaan tarpeen mukaan. Tuolla tavalla hyvin ruuhkainen liikenne saadaan sujuvammaksi kuin sääntö-Suomessa. Kun pyöräilijäkin muuntuu tarv. sekunnissa jalankulkijaksi on ihan järkevääkin auton väistää, lopputulos kuitenkin ihan sama.
Ruotsissa on myös aika paljon näitä yhdistettyjä väyliä, mutta siellä sentään uusittiin lakia niin, ettei sitä väylää ole pakko käyttää jos viereisellä ajoradalla on alle 60-rajoitus (tai vastaava, en nyt muista tarkkaa lukua). Tämä olisi ollut helppo parannus ottaa mukaan uudistettuun tieliikennelakiin, mutta ei vissiin toimi Suomessa tämäkään.Suomessa ongelma on, että pyöriä on pidetty lasten ja rattijuoppojen väliaikaisena liikkumisvälineenä eikä oikeana liikenteen ja ne on niputettu jalankulun kanssa, joka on tieliikennelain puitteissa ja muutenkin ihan järjetön ratkaisu. Tähän on syynä se että liikennesuunnittelu on pyörinyt lähes puhtaasti autoilun ehdoilla. Nyt kun pyöräilystä on tullut varteenotettava ja suosittu liikennemuoto lähes kaikkeen kaupunkiliikkumiseen, niin noista vuosikymmeniä tehdyistä virheratkaisuista aletaan maksamaan isoa hintaa. Autoilijoita ahdistaa kun liikennettä ei suunnitella enään täysin heidän ehdoilla, jalankulkijoita ahdistaa kun kasvavat fillarimäärät on pakotettu heidän kanssa samoille väylille vaikka pyörien nopeus vastaa etenkin kaupunkialueilla muuta ajoneuvoliikennettä. Ja pyöräilijöitä ahdistaa kun infra ei rakennu siirtymän takia kokoinaisuuksista vaan on sekoitus vanhoja virheitä, jotka on höystetty sieltä täältä modernimmalla ajattelulla/ratkaisuilla.
Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie eli tuttavallisemmin kelvi ei suinkaan sen yhdistetyn merkin takia ole velvoittava, eli jos lakiin kirjataan että on sallittua ajaa ajoradalla taajamissa niin silloinhan siinä jää vapaus valita. Saahan sitä jo nykyäänkin ajaa ajoradalla, mikäli yhdistetty kelvi on kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella ajorataa.Ruotsistahan tuo kelvi-ajatus apinoitiin joskus 50-luvulla. Ruotsissa tosin tajuttiin jo puoli vuosisataa sitten homman älyttömyys ja siellä yhdistetyistä on jo pitkälti luovuttu, mutta Suomessa noita yhdistetyn merkkejä asennetaan vielä tänä päiväkin vaikka ja kuinka. Onneksi esim Helsinki on tehnyt linjauksen, että uusia yhdistettyjä väyliä ei enää tehdä ja toivotaan että maakunnat tulee perässä. Se että väylävirasto noista luopuisi on jo sellaista utopiaa että siihen en usko itsekään..
Ja liikennemerkkien vaikutukseen ei tosissaan voi kansallisella lainsäädännöllä puuttua eli jos pyöräilijät velvoitetaan liikennemerkillä jalankulkijoiden sekaan niin siellä sitä on sitten ajettava...
Edelleen menee pieleen. Valinta ei ole kiinni siitä että pelkästään on tilanne "yhdistetty kelvi on kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella ajorataa". Valintatilanteessa täytyy täyttyä myös ne muut ehdot. Tieliikennelaissa on "ja" sana siinä ehtojen välissä.Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie eli tuttavallisemmin kelvi ei suinkaan sen yhdistetyn merkin takia ole velvoittava, eli jos lakiin kirjataan että on sallittua ajaa ajoradalla taajamissa niin silloinhan siinä jää vapaus valita. Saahan sitä jo nykyäänkin ajaa ajoradalla, mikäli yhdistetty kelvi on kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella ajorataa.
Ne ehdot täyttyy aina. Valinta turvallisuudesta on jätetty pyöräilijälle. Eli jos päätän, että on turvallisempaa ajaa ajoradan reunaa kuin vasemmalla puolelle menevää kelviä niin silloin se on näin, ja saan sitä ajaa.Edelleen menee pieleen. Valinta ei ole kiinni siitä että pelkästään on tilanne "yhdistetty kelvi on kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella ajorataa". Valintatilanteessa täytyy täyttyä myös ne muut ehdot. Tieliikennelaissa on "ja" sana siinä ehtojen välissä.
Vain ketjun teeman spandex-pyöräilijä voi kuvitella noin. Varmaan väität että tilanne opeuskin on aina oma päätös. Riittää että itse päättää että maksimi aina on hyvä?Ne ehdot täyttyy aina. Valinta turvallisuudesta on jätetty pyöräilijälle. Eli jos päätän, että on turvallisempaa ajaa ajoradan reunaa kuin vasemmalla puolelle menevää kelviä niin silloin se on näin, ja saan sitä ajaa.
Nyt olet kyllä täysin sekaisin. Reitin nopeudella ei ole minkäänlaista relevanssia tämän asian kanssa.Myös kulkureitti on laissa mainittu perustelu, eli jos ajo on ajoradalla nopeampaa, on sen käyttö perusteltua.
Olipas hyödyllinen postaus, mutta heitetääs pieni ajatusleikki tuosta pyörätie vs ajorata ajamisesta ja tuosta mainitsemastasi tilannenopeudesta. Mikäli sen fillaristin "tilannenopeus" on liian suuri ja esimerkiksi pyörätienjatkeet muuttuvat turvattomiksi kääntyvän tai muuten väistämisvelvollisen ajoneuvon kuljettajan havainnoinnin haasteellisuuden vuoksi voidaan nimenomaan todeta, että ajoradalla ajaminen on turvallisempaa ja tällöin nimenomaan sopiva tilannenopeus on pyöräilijällä sama kuin ajoneuvolla ja molemmat ajoneuvot ovat ajoradalla...Vain ketjun teeman spandex-pyöräilijä voi kuvitella noin. Varmaan väität että tilanne opeuskin on aina oma päätös. Riittää että itse päättää että maksimi aina on hyvä?
Hienoa asiapohjaista argumentointia.Nyt olet kyllä täysin sekaisin. Reitin nopeudella ei ole minkäänlaista relevanssia tämän asian kanssa.
Sinun ”asiapohjaiset perseessä asuu pieni yksisarvinen” -tason kommentit on hirmuisen vaikea kumota asiapohjaisesti.Hienoa asiapohjaista argumentointia.
Kulkureitin suunnittelussa nopeus on yleensä se miltä pohjalta reitti valitaan, ei matka tai joku muu.
Totta, noinhan se oli muotoiltu. Toki perusteluna voi käyttää silti nopeutta: on kokonaisuuden kannalta turvallisempaa ajaa 35km/h ajoradalla kuin yhdistetyllä kevlillä.TLDR; Tiellä saa ajaa jos kulkureittin tai muun vastaavan syyn takia se valinta turvallisempi. Tuo yksiselitteisesti tarkoittaa sitä että et voi valita ajoradan käyttöä nopeuden takia.
Sinun ”asiapohjaiset perseessä asuu pieni yksisarvinen” -tason kommentit on hirmuisen vaikea kumota asiapohjaisesti.
Laiissa ja sen esitöissä ei missään sanota mitään muuta kuin se että jos kulkureitti on sillä tavoin turvallisempi. Ei nopeampi, mutta turvallisempi.
TLDR; Tiellä saa ajaa jos kulkureittin tai muun vastaavan syyn takia se valinta turvallisempi. Tuo yksiselitteisesti tarkoittaa sitä että et voi valita ajoradan käyttöä nopeuden takia.
Turvallisuutta ei voi selittää sillä että ajan liian lujaa. Ajat liian lujaa vauhtia -ratkaisu on ajat hiljempaa. Tieliikennelaki kertoo miten oikea tilannenopeus valitaan. Jos sinua ei nähdä kelvillä ajelessa nopeuden takia ajat liian lujaa. Se turvallisuuspuute korjataan hitaammalla vauhdilla eikä ajoradalla ajamalla.Olipas hyödyllinen postaus, mutta heitetääs pieni ajatusleikki tuosta pyörätie vs ajorata ajamisesta ja tuosta mainitsemastasi tilannenopeudesta. Mikäli sen fillaristin "tilannenopeus" on liian suuri ja esimerkiksi pyörätienjatkeet muuttuvat turvattomiksi kääntyvän tai muuten väistämisvelvollisen ajoneuvon kuljettajan havainnoinnin haasteellisuuden vuoksi voidaan nimenomaan todeta, että ajoradalla ajaminen on turvallisempaa ja tällöin nimenomaan sopiva tilannenopeus on pyöräilijällä sama kuin ajoneuvolla ja molemmat ajoneuvot ovat ajoradalla...
Huomaat varmaan, että tässä ajaudutaan oravanpyörään. Autoilijaa vituttaa ajoradalla ajava "spandex", mutta autoilijan näkökulmasta sen "spandexin" tilannenopeus on siinä kelvillä liian suuri. Tästä aiheutuu sille "spandexille" se turvattomuus, josta syystä se "spandex" päätyy sinne ajoradalle ajamaan. Osaltaan homma korjautuu sillä, että autoilijat vaikka tarvittaessa pysähtyvät ja nousevat ajoneuvosta ulos, jos sinne pyörätielle ei muuten näe, jolloin se väistäminen on pääasiassa mahdollista, kun se autoilija sen tilanteen tarkastaa, mutta joissain paikoissa tuo ei ymmärrettävästi ole kovin käytännöllistä ja välttämättä mahdollista. Parempi siis vaan sietää sitä silloin tällöin ajoradalla olevaa pyöräilijää.
Sinun nopeudentarve ei ole kenenkään turvallisuutta eteenpäinvievä, joten yksiselitteisesti ei voi perustella. Ajat hiljempaa jos sinun nopeuden takia itse tai joku muu on vaarassa.Totta, noinhan se oli muotoiltu. Toki perusteluna voi käyttää silti nopeutta: on kokonaisuuden kannalta turvallisempaa ajaa 35km/h ajoradalla kuin yhdistetyllä kevlillä.
Se on täysin vastaava konsepti kuin kaikki muutkin tieliikennelain vastaavat epämääräiset tilannenopeudet ja vahingon ja vaaranvälttämisvelvoitteet jne. Kukaan ei päätä itse mitään. Nimenomaan poliisit ja oikeus päättää lopulta sen yleisesti hyväksytyn tavan.Ja tuon turvallisuuden määrittelee yksinomaan se pyöräilijä. Ei autoilija, poliisi tms. Varsinkin tuo kohta "muun vastaavan syyn takia" antaa aika vapaat kädet pyöräilijälle päättää kumpi on hänelle turvallisempaa.
Pyöräilyonnettomuudet tapahtuu risteyksissä. Se että pyörät tulevat risteyksiin ajoratoja pitkin ei muuta mitään asiaa paremmaksi. Päinvastoin huonommaksi.Jos oikeuteen asti joskus mentäisiin vääntämään niin hankalaa olisi näyttää, ettei pyöräily ajoradalla olisi turvallisempaa, koska pyöräilijöiden ja autoilijoiden onnettomuuksista ylivoimainen valtaosa sattuu kun pyörä tulee kelviltä tien yli. Vaikka Suomen teistä reilusti yli 90% on ilman kelviä.
Pyöräilijöiden onnettomuudet todennäköisesti vähenisivät reilusti jos kelvit lopetettaisiin kokonaan ja aina ajettaisiin ajoradalla.
Pyöräilyonnettomuudet tapahtuu risteyksissä. Se että pyörät tulevat risteyksiin ajoratoja pitkin ei muuta mitään asiaa paremmaksi. Päinvastoin huonommaksi.