Minä olen tästä eri mieltä. Se että laki sallii jonkin asian, ei tarkoita että niin on pakko, tai ainakaan järkevää kaikissa tilanteissa toimia. Liikenne-infra ei ole kaikkialla sillä tasolla, että olisi tervettä lähteä työntämään fillarilla ajoradalle "no mutta kun minulla on lain mukaan oikeus" -asenteella.
Se pyöräilijän turvallisuus ajoradalla riippuu edelleenkin autoilijoiden liikennetaidoista niin kauan kuin se pyöräilijä ajaa sääntöjen mukaan. Tästä ei varmaankaan tarvitse väitellä. Ajorata voi olla ja on turvallinen kaikille tienkäyttäjille, mikäli kaikki ajorataa käyttävät noudattavat lakia.
Mitä tulee tuohon pyörät vs autot väistämisvelvollisuuden rikkomiseen, olen itse kumpaakin kulkuvälinettä käyttävänä havainnut kaksi selkeää ryhmää:
1. Liikennesäännöt osaavat pyöräilijät, jotka joutuvat lähinä väistelemään kolmion takaa tulevia, tai jatkeen yli kääntyviä piittaamattomia autoilijoita. Kaikki autoilijat eivät ole piittaamattomia, mutta jos ajaa vaikkapa 10km suuntaansa työmatkaa pk-seudulla taajama-alueilla, tulee noita tilanteita kyllä useana päivänä viikossa (ainakin omakohtainen kokemus).
2. Liikennesäännöt osaamattomat pyöräilijät, jotka ajavat autojen eteen ajoradan poikki kulkeville jatkeille. Näissä korostuu enimmäkseen kaikki "sunnuntaipyöräilijät" eli perusvaatteissa peruspyöriä ajavat pyöräilijät, toki näitä "spandeksejakin" mahtuu mukaan, mutta ovat selkeästi marginaalissa. Nämä pyöräilijät eivät pääsääntöisesti yksinkertaisesti ole pyöräilystä niin kiinnostuneita, että tietäisivät pyöräilijää koskevat väistämissäännöt.
Mitä tulee tuohon jakoon, noita kohtaamisia perus taajamaliikenteessä, jossa autoilija on väistämisvelvollinen on äkkiarviolta reippaasti enemmän, koska pääosan ajasta pyöräilijän reitti mukailee jotain isompaa väylää, jolle autojakin liittyy kolmioiden takaa. Toki ylityspaikkoja, joissa pyöräilijä väistämisvelvollisen asemassa on, esiintyy jonkun verran, mutta tämä suhdeluku on kuitenkin pienehkö.