Eli 9kw sähkömoottorin ympärille tehty auto olisi huomattavan kevyt ja edullinen, jos se olisi prioriteetti. Mutta eihän sellaisia ostettaisisi, ellei joskus pakolla ohjata.
Suuremmat massat luonnollisesti lisäävät kulutusta, ei suinkaan vähennä. Kiihdyttäessä vie sähköä ja jarruttaessa energia menee lämmöksi jarruissa.
Tehokkaampi moottori nostaa painoa, tehokkaampi sähköteho ohjaimineen nostaa painoa, mutta se energiankulutus juttu on enemmänkin siinä vastuksessa, ilmanvastus, vierintävastus. Ja kun paino-ongelma tulee toistaiseksi akuista, niin jos palataan siihen mistä juttu lähti, niin mittasuhteet siinä onko max teho 60kw, vai 200 kw on enemmän kustannus, kuin kulutus. Ja jos latoo rahaa siihen sähkölinjaan, niin kulutusta voi optimoida, jos teho tulee kaupanpäälle, tai liki kaupanpäälle, niin kannattaa.
Henkilöauton 9kw teholla taasen pääsee alkuperäiseen mikä ärsyttää kanssa autoilijoissa ketjuun, suunnittelet sitten täysiveristä HA autoa, tai mopoautoa.
En täysin allekirjoita. Formuloilla voi ajaa melkoisen kovasta vauhdista kolarin ja jatkaa matkaa kävellen. Samat ratkaisut huippunopeudeltaan max 100 km/h autossa ja massaa voisi olla vain 500kg erinomaisella turvallisuudella. Minun kolmen tonnin 80-luvun malmikasassa käy huonommin, kuin 1,5 tonnin nykyautossa, jos ajetaan keulat vastakkain. Mopoautoista ei kannata puhua, ne ovat kasa haisevaa sontaa, eivät autoja.
Joo, tosin voi kysyä kuka ostaisi F1 rungonhintaista pikkuautoa, saati "mopoautoa". Autovalmistajat pistävät ihan oikeasti rahaa siihen että pikkuautotkin ovat turvallisia, muutamalla tuhannelle eurolla ei tehdä ihan F1 turvallisuutta, ei edes kymppitonnilla.
Puhuin tarkoituksella jarruttamisesta, en hidastamisesta. Ihmisillä ei ole hajuakaan taloudellisesta ajotavasta, vaan on-off kiihdytetään ja jarrutetaan liikennevaloista seuraaviin. Silloin massalla on väliä kulutuksen ja kulumisen suhteen.
Vai ymmärtäisikö sähkiskäyttäjät keskivertoa enemmän, ja voidaan päätellä ihan julkisista uutisista että sähkiskäyttäjät ei käytä jarruja, siis joutuvat ihan tietoisesti niitä määräajoin käyttämään että pysyvät kunnossa, ja sen käytön puute siis ongelma.
Toki on hietäkin joita sähkönkulutus ei kiinnosta, ei ehkä se polttoaineenkaan kulutus.
Sähköautot ovat sen verran sieluttomia että kauppa kävisi huonommin, ellei olisi rajut kiihtyvyydet. Aivan hyvin voisi valmistaa kepeitä, turvallisia ja taloudellisia autoja, mutta kun ei sellainen myy.
Alkuun sähköautojen valmistaminen oli kallista, ja sähköautot ei olleet kilpailukykyisiä muussa kuin paikallispäästöissä.Kehitystä tapahtui ja kilpailukykyä ihan teknisestikkin, kustannukset laski ja sähköautot enemmän tai vähemmän isoilla tuilla alkoi olemaan kilpailukykyisiä ylemmissä luokissa, joten olisi ollut erikosita että keinotekoisesti olisi tingitty suorituskyvyssä, asiassa missä päästöjen jälkeen pystyivät kilpaileen. ja kumoaan sitä tuhnumainetta.
Lähivuosina odotukset että sähkisten valmistamiskustannukset alittaa polttisten jossain ns Volvoluokassa. Koska se tehonpudotus ei ole se juttu, vaan akkujenlisäksi sen voimalinjan valmistamisen kehittyminen, ja itse auton valmistamisen kehittyminen.
Tuloillaan on myös niitä halvempia, pienempiä, tehottomompia, mutta jos maalikkona miettii auton tehontarvetta, niin se tarvii sen 10-20kW jatkuvaa, niin maalikkona kuvittelen että se voimalinja silloin mahdollistaa suoraan tai pienin kustannuksin moninkertaisen huipputehon. Kannattaako siitä voimansiirto akselia sorvata niin heikoksi ettei kestäisi ?
En tässä esitä ettei paino olisi tärkeä, vaan maalikkona kiinnostaisi miten paljon sitä energiankulutusta saisi tiputettua jos max tehoja leikataan rajusti, mutta samalla sillä autolla nyt voisi ajaa ihan jatkuvaa ajoa pitkää pätkää.