Metsästys- ja ampumisharrastus

Oisko harrastajilla mielipidettä?

Kerran vuodessa tulee lähdettyä täältä kaupungista 400km päähän sorsastuksen aloitukseen. Siellä menee se viikko yleensä aika kivasti sukulaisten kanssa metsästäessä, mutta muuten ei tule kyllä vuoden aikana käytyä metsällä. Omaa asetta minulla ei ole, lainassa ollut sedältä tai isältä haulikko.

Nyt kuitenkin isän toinen haulikko mennyt rikki, ja hänellä jäljellä vain 10 kaliperi, millä ei kehtaa ampua kun lentoliskoa alle 50 metriin. Jos löytää panoksia jostain kaupasta. Ja sillonkin tulee paukulle sen verran hintaa, että mielummin pitää paukut vyöllä, kun ampuu ohi.

Tässä ollaan mietitty, pitäisikö hankkia puoliautomaatti yhteisesti. Sinällään sedällä on aina ollut lainata molemmille haulikot. Isä oli jo viime kesänä ostamassa uutta asetta, mutta hetken kun toppuuttelin että onko nyt miten oikeasti wörtti, ei ainakaan vielä ole hankintoja tehty.

Mutta onko wörtti? Alkanut tässä itsellekkin tulla sellainen fiilis, että kyllä se oma ehkä tarvisi kuitenkin olla. Sinällään tunteja metsällä tulee niin vähän, ettei ole järkeä, mutta sitten taas toisaalta ehkä tuon "oman" rinnakkaisluvilla olevan aseen kanssa tulisi useammin lähdettyäkin metsälle. Mutta jos taas menee sinne sukulaisiin, niin sieltä löytyy työkalut joka tapauksessa. Vähän on sellainen fiilis, ettei oikeen tiedä miten olisi fiksuin.

Mielipiteitä? Ja jos on puolesta, niin olisiko suositukisa tälläiseen kasuaaliin metsästykeen puoliautomaattia? 10 vuotta menty pumpuilla, rinnakkais- ja allekkaispiippusilla. Sitten hölmönä menin kokeilemaan serkun Berettaa ja hups, olikin tuntumaltaan parhaimpia mitä testannut.
 
Oisko harrastajilla mielipidettä?

Kerran vuodessa tulee lähdettyä täältä kaupungista 400km päähän sorsastuksen aloitukseen. Siellä menee se viikko yleensä aika kivasti sukulaisten kanssa metsästäessä, mutta muuten ei tule kyllä vuoden aikana käytyä metsällä. Omaa asetta minulla ei ole, lainassa ollut sedältä tai isältä haulikko.

Nyt kuitenkin isän toinen haulikko mennyt rikki, ja hänellä jäljellä vain 10 kaliperi, millä ei kehtaa ampua kun lentoliskoa alle 50 metriin. Jos löytää panoksia jostain kaupasta. Ja sillonkin tulee paukulle sen verran hintaa, että mielummin pitää paukut vyöllä, kun ampuu ohi.

Tässä ollaan mietitty, pitäisikö hankkia puoliautomaatti yhteisesti. Sinällään sedällä on aina ollut lainata molemmille haulikot. Isä oli jo viime kesänä ostamassa uutta asetta, mutta hetken kun toppuuttelin että onko nyt miten oikeasti wörtti, ei ainakaan vielä ole hankintoja tehty.

Mutta onko wörtti? Alkanut tässä itsellekkin tulla sellainen fiilis, että kyllä se oma ehkä tarvisi kuitenkin olla. Sinällään tunteja metsällä tulee niin vähän, ettei ole järkeä, mutta sitten taas toisaalta ehkä tuon "oman" rinnakkaisluvilla olevan aseen kanssa tulisi useammin lähdettyäkin metsälle. Mutta jos taas menee sinne sukulaisiin, niin sieltä löytyy työkalut joka tapauksessa. Vähän on sellainen fiilis, ettei oikeen tiedä miten olisi fiksuin.

Mielipiteitä? Ja jos on puolesta, niin olisiko suositukisa tälläiseen kasuaaliin metsästykeen puoliautomaattia? 10 vuotta menty pumpuilla, rinnakkais- ja allekkaispiippusilla. Sitten hölmönä menin kokeilemaan serkun Berettaa ja hups, olikin tuntumaltaan parhaimpia mitä testannut.

Mulla on Benelli M3 Super 90 SRA / Practical-käytössä ja on erinomainen ase. Maksoin tuosta vähän käytettynä n. 800€ joten ei mikään aivan järjetön investointi. Jos ei halua noinkaan paljon laittaa taalaa tiskiin, niin esim poliisin huutokaupoista saa haulikkoa aivan pilkkahintaan, tai jos ei sikaa halua ostaa säkissä niin käytettyjä liikkuu tosi paljon myös aseliikkeiden kautta.

Sen verran kannattaa kattoa, että mehtuuhommissahan nimismies ei kato hyvällä jos putkessa on 15 patruunaa, eli vaihtoehtona on hommata lyhyellä makasiinilla oleva torrakko tai rajottaa patruunamäärää makasiinissa.
 
Itsellä on tosiaan ollut 15-vuotiaasta lähtien käytössä isän enolta perinnöksi saatu Remingtonin 1100 puoliautomaatti 12/70 (70-luvun alusta). Toimii todella luotettavasti edelleen eikä muuta huoltoa ole toistaiseksi itsellä tarvinnut tehdä kuin jynssätä piippu puhtaaksi kerran vuodessa. Nyt kun hommasin puhdistusnarun niin se tulee tehtyä useamminkin. Kaksipiippuisella on toki se etu, että ne ovat yleensä kevyempiä ja pystyy ampumistilanteessa valitsemaan suppean/puolisuppean tai mitä supistajia nyt käyttääkään. Puoliautomaatilla sinulla on vain se yksi piippu ja yksi supistaja kerrallaan käytössä. Mutta tuo puolisuppea on kyllä omiin metsästystarpeisiin riittänyt joka tilanteeseen.

Tuossa Remingtonissa ainoa ongelma on se, että jos käyttää kevyesti ladattuja kiekkopaukkuja, niin ne eivät välttämättä aina jaksa työntää lukkoa perille asti ja tulee virhesyöttöjä. Metsästyspaukuilla ei ole tätä ongelmaa.

Tuossa esim. samanlainen: Remington 1100 12/70 Käytetty haulikko | Karkkainen.com verkkokauppa
 
Mielipiteitä? Ja jos on puolesta, niin olisiko suositukisa tälläiseen kasuaaliin metsästykeen puoliautomaattia? 10 vuotta menty pumpuilla, rinnakkais- ja allekkaispiippusilla. Sitten hölmönä menin kokeilemaan serkun Berettaa ja hups, olikin tuntumaltaan parhaimpia mitä testannut.

Beretat ja Benellit ovat hyviä valintoja. Tutuilla paljon Benelli M2 ja eipä niistä huonoa sanottavaa ole. Itsekkin testanneena tykästyin mitenkä kevyeltä tuntui kädessä ( tottunut kantamaan remingtonia), mutta silti rekyyli oli miellyttävä.

Jos hintataso liian korkea, niin Benellin M1 saa alle tonnilla ja toinen mainitsemisen arvoinen Franchi Affinity-sarja (700-900€). Varsinkin tuosta Affinity 3 on kaverit tykänneet.

Käyttettyjähän saapi sitten kaikkeen hintatasoon, mutta jos uutta haluaa ja vielä budjettia pienentään niin villinä korttina Turkin ihme Hatsan Escort. Näköjään Rosteri-versio irtoaa jo alle 500€.
Kaverilta löytyy Escorttia puolarina ja pumppuna. Ihan perus kampe. Ääntää kun koukusta vetäisee. Toiminut ilman ongelmia n. 5 vuotta. Varaosien saatavuus vähän kysymysmerkki.

Tässä vähän mitä itsellä kosketuspintaa.
 
Itsellä on tosiaan ollut 15-vuotiaasta lähtien käytössä isän enolta perinnöksi saatu Remingtonin 1100 puoliautomaatti 12/70 (70-luvun alusta). Toimii todella luotettavasti edelleen eikä muuta huoltoa ole toistaiseksi itsellä tarvinnut tehdä kuin jynssätä piippu puhtaaksi kerran vuodessa. Nyt kun hommasin puhdistusnarun niin se tulee tehtyä useamminkin. Kaksipiippuisella on toki se etu, että ne ovat yleensä kevyempiä ja pystyy ampumistilanteessa valitsemaan suppean/puolisuppean tai mitä supistajia nyt käyttääkään. Puoliautomaatilla sinulla on vain se yksi piippu ja yksi supistaja kerrallaan käytössä. Mutta tuo puolisuppea on kyllä omiin metsästystarpeisiin riittänyt joka tilanteeseen.

Tuossa Remingtonissa ainoa ongelma on se, että jos käyttää kevyesti ladattuja kiekkopaukkuja, niin ne eivät välttämättä aina jaksa työntää lukkoa perille asti ja tulee virhesyöttöjä. Metsästyspaukuilla ei ole tätä ongelmaa.

Tuossa esim. samanlainen: Remington 1100 12/70 Käytetty haulikko | Karkkainen.com verkkokauppa

Samanlaisella perintövehkeellä painetaan, en tosin muutamaan vuoteen ole ulkoiluttanut :cautious:
 
Ilmeisesti täällä ei hirveästi ole koirilla metsästävää väkeä? Itsellä on tällä hetkellä kaksi koiraa, pohjanpystykorva ja seniorina suomenajokoira. Uusi ajokoira tulee tuossa syksyllä niin vanhus saa siirtyä opetushommien kautta eläkkeelle.

Suon laidalle siirtyminen aamuhämärässä yksin on kyllä todella tylsää, mutta kun irti laskee koiran ja kuuntelee sen työskentelyä avautuu metsästämisestä aivan uusi lehti.

Itellä on käytössä 222. sako, 308 sako, ukin vanha 8,2x53r sotilaskivääri hirvimetsälle ja muutama haulikko sitten muuten linnustamiseen. Tuohon sotilaskivääriin ei juuri saa enää panoksia, mutta löytyy Sakon lataussarja millä saa kierrätettyä vanhoja hylsyjä. Aselupien kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa, mutta elänkin aika seesteistä elämää. Pistoolin hankintaa mietin tuossa joku vuosi takaperin, mutta luvan saaminen ja urheiluampumisen harrastaminen täällä jumalan selän takana paljastu turhan vaikeaksi niin pidättäydyn pelkissä metsästysaseissa. Loukkukäyttöönkää niitä ei enää saa, niin pitää lopetukset hoitaa kiväärillä.

Suosittelen jokaiselle harrastusta jos vähänkään kiinnostaa. Kuva ei varsinaisesti liity, koska siinä ollaan menossa kalalle. Suosittelen toki sitäki.

Itse Suomenpystykorvalle metsästänyt koko harrastuksen ajan kanalintuja mut hakeehan sekin sorsan kun sille päälle tulee. Tää suomenpystykorvan kaa metästely taitaa olla nykyisin aika harvinaista yleensä muita koiria on noiden kanalinnustajien mukana. Itse ainakin yritän jatkaa pystärin kanssa metästelyä niin pitkään kun koira on. Se ei ole herkkä hermoisen metästäjän koira. Menee pikkulenkin kanssakin aikaa mutta kun koira toimii niin yleensä se saaliskin tulee mutta eihän se ikinä ole varmaa. Saalis on sivuseikka tässä harrastuksessa. Mutta sille ihanuudelle ei voi mitään kun menet suonlaitaan aamuhämärässä niin näät miten luonto alkaa heräilemään tai johkin aukolle.
 
Kiitos vastauksista! Tuota...

mainitsemisen arvoinen Franchi Affinity-sarja (700-900€). Varsinkin tuosta Affinity 3 on kaverit tykänneet.

katseltiinkin, kun jotkut kehui olevan beretan A400 sarjan tasoinen, varsinkin kasuaali ammuntoihin. Tai tyylisesti ettei eroja huomaa vähäisillä tunneilla suuntaan tai toiseen.

Itsellä on tosiaan ollut 15-vuotiaasta lähtien käytössä isän enolta perinnöksi saatu Remingtonin 1100 puoliautomaatti 12/70 (70-luvun alusta).

Tuossa Remingtonissa ainoa ongelma on se, että jos käyttää kevyesti ladattuja kiekkopaukkuja, niin ne eivät välttämättä aina jaksa työntää lukkoa perille asti ja tulee virhesyöttöjä. Metsästyspaukuilla ei ole tätä ongelmaa.

Hyvin samantyylisellä winchesterillä parit sorsastukset mennyt. Muistikuvia ei sen enempää ole kyllä, kun että suhteellisen painavalta on sillon tuntunut. Toisaalta siitäkin on se 10 vuotta aikaa, ehkä sekin tilanne on muuttunut. Muistelisin kyllä, että siinäkin olisi ollut samantyylinen ongelma kiekkopaukkujen kanssa :D

Ehkä tämä hankinta juttu menee piikkiin "pakko saada oma kun kaikilla muillakin on".

Mutta kiitos kaikille vastauksista!
 
Luvat aseille tulee oletettavasti viimeistään ensi viikolla, kovasti olen pohtinut että ostanko nyt uuden vai käytetyn aseen. Uudet Tikat maksaa karkeasti n. 1200-1300e ja siihen kun lyödään kiikari ja muut kilkkeet niin hinta on helposti 1700e, enemmänkin. Toisaalta uusi on aina uusi ja takuut olisi voimassa. Mitä käytetyn kiväärin ostamisessa tulee ottaa huomioon? Jos käytettyyn päädyn niin sellainen tulee ostettua kyllä melko varmasti liikkeeltä. Ottaako liikkeet edes loppuun ammuttuja ja selvästi käyttöikänsä päässä olevia aseita myyntiin vai täytyykö ostajan olla sielläkin tarkkana ettei osta jo valmiiksi huonoa asetta?

Esimerkiksi tätä olen harkinnut, varmaan käyn jossakin vaiheessa katsomassakin kun sattuu olemaan kohtalaisen lähellä. Sitä vain tulee usein mietittyä että onko uusi ase kiikareineen 1000e arvosta parempi kuin esim yllä oleva? Kummassa saa paremmin rahalle vastinetta?
 
Luvat aseille tulee oletettavasti viimeistään ensi viikolla, kovasti olen pohtinut että ostanko nyt uuden vai käytetyn aseen. Uudet Tikat maksaa karkeasti n. 1200-1300e ja siihen kun lyödään kiikari ja muut kilkkeet niin hinta on helposti 1700e, enemmänkin. Toisaalta uusi on aina uusi ja takuut olisi voimassa. Mitä käytetyn kiväärin ostamisessa tulee ottaa huomioon? Jos käytettyyn päädyn niin sellainen tulee ostettua kyllä melko varmasti liikkeeltä. Ottaako liikkeet edes loppuun ammuttuja ja selvästi käyttöikänsä päässä olevia aseita myyntiin vai täytyykö ostajan olla sielläkin tarkkana ettei osta jo valmiiksi huonoa asetta?

Esimerkiksi tätä olen harkinnut, varmaan käyn jossakin vaiheessa katsomassakin kun sattuu olemaan kohtalaisen lähellä. Sitä vain tulee usein mietittyä että onko uusi ase kiikareineen 1000e arvosta parempi kuin esim yllä oleva? Kummassa saa paremmin rahalle vastinetta?

Itelle tulee ekana mieleen piipun kunto, jos on ollut mehtuukäytössä ja ammuttu tyyliin 20 laukausta vuodessa, niin saa ampua vielä tuhansia ennen kuin tarkuus alkaa kärsimään. Sitten jos ollut jollain kasa-ampujalla joka on ampunut paljon ja kuumia latauksia niin että piippu hohkaa punaisena, niin saattaa olla piipun vaihto edessä. Tietty kaliiperikin vaikuttaa.

Yleensä kyllä asiantunteva liike kattoo että mitä ottaa myyntiin. Kaveri tosin osti liikkeestä jonkun siluettityypin vanhan revolverin, käytti sitä sepällä joka laittoi sen suoraan ampumakieltoon ja kauppa purettiin.
 
Luvat aseille tulee oletettavasti viimeistään ensi viikolla, kovasti olen pohtinut että ostanko nyt uuden vai käytetyn aseen. Uudet Tikat maksaa karkeasti n. 1200-1300e ja siihen kun lyödään kiikari ja muut kilkkeet niin hinta on helposti 1700e, enemmänkin. Toisaalta uusi on aina uusi ja takuut olisi voimassa. Mitä käytetyn kiväärin ostamisessa tulee ottaa huomioon? Jos käytettyyn päädyn niin sellainen tulee ostettua kyllä melko varmasti liikkeeltä. Ottaako liikkeet edes loppuun ammuttuja ja selvästi käyttöikänsä päässä olevia aseita myyntiin vai täytyykö ostajan olla sielläkin tarkkana ettei osta jo valmiiksi huonoa asetta?

Esimerkiksi tätä olen harkinnut, varmaan käyn jossakin vaiheessa katsomassakin kun sattuu olemaan kohtalaisen lähellä. Sitä vain tulee usein mietittyä että onko uusi ase kiikareineen 1000e arvosta parempi kuin esim yllä oleva? Kummassa saa paremmin rahalle vastinetta?

Liikkeestä ja myyjän ammattitaidosta kiinni mitä saa. Piippu kannattaa tarkastaa syöpymien varalta ja testata lukon toiminta, mutta muuten en kyllä silmänääräisesti osaisi varmaan sanoa onko piippu 99% vai 66% prosenttisessa kunnossa (lukemat hatusta, ei tieteellistä pohjaa ;)). Asetta olisi kiva päästä radalle testaamaan, mutta senkin hyöty kyseenalainen jos ei ole ennestään juurikaan tuntumaa vastaavista aseista ja tuota voi olla hankala järjestää. Paras jos pystyy näyttämään asiantuntevalle asesepälle niin sieltä saa asiallisen arvion kunnosta. Monet asesepät myös myyvät aseita, joten sieltäkin voi löytyä sopiva vaihtoehto.

Metsästysaseet ovat harvemmin loppuunammuttuja, laukausmäärät jäävät niin minimaalisiksi ellei samalla aseella ole jotain rataharrastusta. Toki saa ne muutenkin huonoon kuntoon...
 
Metsästystä harrastanut säännöllisesti nelisen vuotta. Nyt aloitin riistanhoitajan ammattitutkintoon tähtäävät opinnotkin. Saas nähdä vaikka ammatinkin vielä sais :D

Noista rateista ym lupaa hakiessa. Itsellä melko railakas nuoruus myös viranomaisten mielestä. Ei mitään ongelmia lupien kanssa.
 
Hyvän haulikon ei tarvi kyllä olla kallis ja kalliskin voi olla huono. Oma puoliautomaatti on vaihdettu n. 100 euron kovalevyyn joku kymmenen vuotta sitten, metsästyslaukauksia tulee varmaan parisataa vuodessa + radalla harjottelut.
 
Itsellä Benellin M1 hankittuna uutena pari vuotta sitten. Nyt ottaisin ehkä M2:n, koska sen saa 26 ". Tuota M1 tehdään vain 28 " pitkänä, ja ehkä hieman kömpelö, mutta muuten 5/5.
 
Itsellä Benellin M1 hankittuna uutena pari vuotta sitten. Nyt ottaisin ehkä M2:n, koska sen saa 26 ". Tuota M1 tehdään vain 28 " pitkänä, ja ehkä hieman kömpelö, mutta muuten 5/5.
26” en ainakaan lintuhommiin ottaisi. Toki kätevän kokoinen, mutta sopii lähinnä kaurismetsälle.

28” toimii huomattavasti paremmin linnuille, varsinkin jos ampumamatkat on yli 20m.

Toki siihen voi laittaa aina jatkosupistajan, mutta vaiva ja kulu se sekin.

Mitä puoliautomaatteihin tulee, niin viimeiset 12 vuotta on menty Baikalin MP-153:lla joka, niin kuin muutkin venakot, toimii vaikka mutaan upotettuna kunhan alkukankeudet ovat tulleet metallihileenä pihalle. Toimii esim 24g kiekkopanoksilla hyvin kun muistaa kerran viidessä vuodessa näyttää aseöljypulloa.

Nyttemmin modattu säädettävällä ”taktisella tukilla” (DLG Tactical Polymer Adjustable Stock for Baikal MP-153 with grip adaptor - Gun Parts Europe Outdoor - pistoolikahvaista taittoperää en kehdannut pistää vaikka on tarjolla :D ).
 
26” en ainakaan lintuhommiin ottaisi. Toki kätevän kokoinen, mutta sopii lähinnä kaurismetsälle.

28” toimii huomattavasti paremmin linnuille, varsinkin jos ampumamatkat on yli 20m.

Toki siihen voi laittaa aina jatkosupistajan, mutta vaiva ja kulu se sekin.

Ihan en kyllä allekirjoita että 26" ei sovi lintumetsälle. Puoliautomaatti on 26" piipullakin pidempi mitä 28" päälleikkäispiippuinen. Ampujiakin on eri mittasia.
Nopeuteen ja kuvioon tuolla ei ole merkitystä, enemmän vaikuttaa piipun poraus ja supistajat.
 
Jep. Itselläkin on käytössä metsällä 21" piipulla oleva haulikko ja ihan näppärä paketti heilutella.

28" puolari/ pumppu on vähän vakaampi sivuttais heilautuksessa, mutta äkkiä tuohon 21" kanssa oppi toimimaan.
Nykyään jo 28" tuntuu hirmuisen pitkältä heinäseipäältä. Sitten jos tulee aika hommata uusi haulikko mallia puolari, niin ehkä 24" olisi itsellä se optimi.
 
Piippu kannattaa tarkastaa syöpymien varalta ja testata lukon toiminta, mutta muuten en kyllä silmänääräisesti osaisi varmaan sanoa onko piippu 99% vai 66% prosenttisessa kunnossa (lukemat hatusta, ei tieteellistä pohjaa ;)). Asetta olisi kiva päästä radalle testaamaan, mutta senkin hyöty kyseenalainen jos ei ole ennestään juurikaan tuntumaa vastaavista aseista ja tuota voi olla hankala järjestää. Paras jos pystyy näyttämään asiantuntevalle asesepälle niin sieltä saa asiallisen arvion kunnosta.
Lisäksi silminnähtävin pistesyöpymin koristeltu piippu voi käydä hyvin ja olla muulta osin hyvässä kunnossa, ts. elinkaaren alkuvaiheessa. Myös se 66% piipulla(edelleen umpimähkäisesti sanoen ja mitä se kunkin arvioijan päässä tarkoittaa) oleva hyvin käyvä kivääri on mahdollisesti metsästäkän asteikolla yhä erittäin tarkka, ei vaan kelpaa kasa-ampujalle tai muuten tekniikasta OCD-tarkalle harrastajalle. Ja kääntäen se 99% EX kuntoisella piipulla varustettu kivääri voi olla melko keskinkertaisen epätarkka.
 
Itsellä on tosiaan ollut 15-vuotiaasta lähtien käytössä isän enolta perinnöksi saatu Remingtonin 1100 puoliautomaatti 12/70 (70-luvun alusta). Toimii todella luotettavasti edelleen eikä muuta huoltoa ole toistaiseksi itsellä tarvinnut tehdä kuin jynssätä piippu puhtaaksi kerran vuodessa. Nyt kun hommasin puhdistusnarun niin se tulee tehtyä useamminkin. Kaksipiippuisella on toki se etu, että ne ovat yleensä kevyempiä ja pystyy ampumistilanteessa valitsemaan suppean/puolisuppean tai mitä supistajia nyt käyttääkään. Puoliautomaatilla sinulla on vain se yksi piippu ja yksi supistaja kerrallaan käytössä. Mutta tuo puolisuppea on kyllä omiin metsästystarpeisiin riittänyt joka tilanteeseen.

Tuossa Remingtonissa ainoa ongelma on se, että jos käyttää kevyesti ladattuja kiekkopaukkuja, niin ne eivät välttämättä aina jaksa työntää lukkoa perille asti ja tulee virhesyöttöjä. Metsästyspaukuilla ei ole tätä ongelmaa.

Tuossa esim. samanlainen: Remington 1100 12/70 Käytetty haulikko | Karkkainen.com verkkokauppa


Itelläki tonnisatanen, mutta 12/76, kiinteällä täyssuppealla. Kiekkopaukkuja ei kierrätä, ei etes 28, mutta muuten oikeinki hyvä ja toimiva kampe, magnumin kaasuportti mahtaa olla sen verran pieni että jää sillä nippa nappa kierrättämättä kiekkopaukkua, pitäsi ostaa erikseen kiekkopiippu kuhan tulis vastaan myytävänä.
Painavantuntonenhan tuo on esim. Affinityyn verrattuna joka on muutenki sirompi ase, mutta ei sitä käytössä kyllä huomaa vaikka päivä sitä kantaa mukana metällä.
Irto cuttsiki ois tuohon, mutta taitaa jäähä laittamatta, ei saa suppareitakaan enää tuohon mistään.
 
Itelläki tonnisatanen, mutta 12/76, kiinteällä täyssuppealla. Kiekkopaukkuja ei kierrätä, ei etes 28, mutta muuten oikeinki hyvä ja toimiva kampe, magnumin kaasuportti mahtaa olla sen verran pieni että jää sillä nippa nappa kierrättämättä kiekkopaukkua, pitäsi ostaa erikseen kiekkopiippu kuhan tulis vastaan myytävänä.
Painavantuntonenhan tuo on esim. Affinityyn verrattuna joka on muutenki sirompi ase, mutta ei sitä käytössä kyllä huomaa vaikka päivä sitä kantaa mukana metällä.
Irto cuttsiki ois tuohon, mutta taitaa jäähä laittamatta, ei saa suppareitakaan enää tuohon mistään.

Itellä löytyy alkuperäistarvikkeina pitkä täyssuppea ja sylinteri eli kaiketi skeet-supistaja. En ole nuita itse koskaan tarvinnut, mutta isä on kuulemma joskus sorsametsällä käyttänyt pitkää supistajaa ja oikein tiheässä pusikossa pyitä jahdatessa skeettiä. Puolisuppea tuntuu toimivan ihan hyvin nuille normaaleille 30-50m etäisyyksille.
 
Oisko harrastajilla mielipidettä?

Kerran vuodessa tulee lähdettyä täältä kaupungista 400km päähän sorsastuksen aloitukseen. Siellä menee se viikko yleensä aika kivasti sukulaisten kanssa metsästäessä, mutta muuten ei tule kyllä vuoden aikana käytyä metsällä. Omaa asetta minulla ei ole, lainassa ollut sedältä tai isältä haulikko.

Nyt kuitenkin isän toinen haulikko mennyt rikki, ja hänellä jäljellä vain 10 kaliperi, millä ei kehtaa ampua kun lentoliskoa alle 50 metriin. Jos löytää panoksia jostain kaupasta. Ja sillonkin tulee paukulle sen verran hintaa, että mielummin pitää paukut vyöllä, kun ampuu ohi.

Tässä ollaan mietitty, pitäisikö hankkia puoliautomaatti yhteisesti. Sinällään sedällä on aina ollut lainata molemmille haulikot. Isä oli jo viime kesänä ostamassa uutta asetta, mutta hetken kun toppuuttelin että onko nyt miten oikeasti wörtti, ei ainakaan vielä ole hankintoja tehty.

Mutta onko wörtti? Alkanut tässä itsellekkin tulla sellainen fiilis, että kyllä se oma ehkä tarvisi kuitenkin olla. Sinällään tunteja metsällä tulee niin vähän, ettei ole järkeä, mutta sitten taas toisaalta ehkä tuon "oman" rinnakkaisluvilla olevan aseen kanssa tulisi useammin lähdettyäkin metsälle. Mutta jos taas menee sinne sukulaisiin, niin sieltä löytyy työkalut joka tapauksessa. Vähän on sellainen fiilis, ettei oikeen tiedä miten olisi fiksuin.

Mielipiteitä? Ja jos on puolesta, niin olisiko suositukisa tälläiseen kasuaaliin metsästykeen puoliautomaattia? 10 vuotta menty pumpuilla, rinnakkais- ja allekkaispiippusilla. Sitten hölmönä menin kokeilemaan serkun Berettaa ja hups, olikin tuntumaltaan parhaimpia mitä testannut.
Tulenee herkemmin lähettyä metälle jos on oma tussari, varsinki jos on paikkoja lähettyvillä missä metästää.
Jos uuen edullisen puolarin laittaa niin franchi affinity on hyvä vaihtoehto, perän kulmaa ja vetopituutta helppo muuttaa niin saa hyvin istuvan aseen, jos on lyhempi/lyhempi raajanen ihminen niin on comp versio joka on lähtöjään lehymmällä perällä ja tulee mukana säätöpaloja jolla saa sopivan mittaseksi.
 
Itellä löytyy alkuperäistarvikkeina pitkä täyssuppea ja sylinteri eli kaiketi skeet-supistaja. En ole nuita itse koskaan tarvinnut, mutta isä on kuulemma joskus sorsametsällä käyttänyt pitkää supistajaa ja oikein tiheässä pusikossa pyitä jahdatessa skeettiä. Puolisuppea tuntuu toimivan ihan hyvin nuille normaaleille 30-50m etäisyyksille.
Juu, itellä löytyy vaan sylinteri suppari. Hyvä tuo täyssuppia kyllä muuten on, mutta rajottaa teräksen haulikokoa aikalailla.
 
Ilmeisesti täällä ei hirveästi ole koirilla metsästävää väkeä? Itsellä on tällä hetkellä kaksi koiraa, pohjanpystykorva ja seniorina suomenajokoira. Uusi ajokoira tulee tuossa syksyllä niin vanhus saa siirtyä opetushommien kautta eläkkeelle.

Suon laidalle siirtyminen aamuhämärässä yksin on kyllä todella tylsää, mutta kun irti laskee koiran ja kuuntelee sen työskentelyä avautuu metsästämisestä aivan uusi lehti.

Itellä on käytössä 222. sako, 308 sako, ukin vanha 8,2x53r sotilaskivääri hirvimetsälle ja muutama haulikko sitten muuten linnustamiseen. Tuohon sotilaskivääriin ei juuri saa enää panoksia, mutta löytyy Sakon lataussarja millä saa kierrätettyä vanhoja hylsyjä. Aselupien kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa, mutta elänkin aika seesteistä elämää. Pistoolin hankintaa mietin tuossa joku vuosi takaperin, mutta luvan saaminen ja urheiluampumisen harrastaminen täällä jumalan selän takana paljastu turhan vaikeaksi niin pidättäydyn pelkissä metsästysaseissa. Loukkukäyttöönkää niitä ei enää saa, niin pitää lopetukset hoitaa kiväärillä.

Suosittelen jokaiselle harrastusta jos vähänkään kiinnostaa. Kuva ei varsinaisesti liity, koska siinä ollaan menossa kalalle. Suosittelen toki sitäki.
Itellä on fieldspanieli lintukoirana, eli ylösajava ja noutava. Onhan se mukava kaverin kans lähtiä metälle, ei tarvi ite uidakkaan mahdollista saalista vedestä. Viimesyksynä käytiin mökki naapurin kans mettäkanoja kattelemassa ja sillä on saksanseisoja, oli kyllä mukava katella hyvin toimivan seisojan työskentelyä, hoiti hammasa sinä päivänä paremmin mitä metästäjät :)
 
Mitä puoliautomaatteihin tulee, niin viimeiset 12 vuotta on menty Baikalin MP-153:lla joka, niin kuin muutkin venakot, toimii vaikka mutaan upotettuna kunhan alkukankeudet ovat tulleet metallihileenä pihalle. Toimii esim 24g kiekkopanoksilla hyvin kun muistaa kerran viidessä vuodessa näyttää aseöljypulloa.

Nyttemmin modattu säädettävällä ”taktisella tukilla” (DLG Tactical Polymer Adjustable Stock for Baikal MP-153 with grip adaptor - Gun Parts Europe Outdoor - pistoolikahvaista taittoperää en kehdannut pistää vaikka on tarjolla :D ).

Sama, 12/89 ollut reilusti yli kymmenen vuotta. Ollisiko ollut 400-500 uutena, ja toiminut on loistavasti.

Ai saakeli, tuo tukki alkoi kiinnostaa itselläkin. :cool:
 
Tulenee herkemmin lähettyä metälle jos on oma tussari, varsinki jos on paikkoja lähettyvillä missä metästää.

Tämä on kyllä totta. Itse olen sinänsä siunatussa asemassa, että metsästysmaa alkaa kun poistun taloni ovesta. Ainoa mutka mikä pitää tehdä on käydä laskemassa koira häkistä navetan takaa. Mökillä sama homma.
 
Tämä on kyllä totta. Itse olen sinänsä siunatussa asemassa, että metsästysmaa alkaa kun poistun taloni ovesta. Ainoa mutka mikä pitää tehdä on käydä laskemassa koira häkistä navetan takaa. Mökillä sama homma.
Mökiltä pääsee itekki suoraan metälle omille ja seuran maille, kotoa lähimmät valtionmaat parin kilometrin päässä ja kotipaikalla on suvun maat+seuran maat, mutta on vähän kauempana.
 
Oisko harrastajilla mielipidettä?

Kerran vuodessa tulee lähdettyä täältä kaupungista 400km päähän sorsastuksen aloitukseen. Siellä menee se viikko yleensä aika kivasti sukulaisten kanssa metsästäessä, mutta muuten ei tule kyllä vuoden aikana käytyä metsällä. Omaa asetta minulla ei ole, lainassa ollut sedältä tai isältä haulikko.

Nyt kuitenkin isän toinen haulikko mennyt rikki, ja hänellä jäljellä vain 10 kaliperi, millä ei kehtaa ampua kun lentoliskoa alle 50 metriin. Jos löytää panoksia jostain kaupasta. Ja sillonkin tulee paukulle sen verran hintaa, että mielummin pitää paukut vyöllä, kun ampuu ohi.

Tässä ollaan mietitty, pitäisikö hankkia puoliautomaatti yhteisesti. Sinällään sedällä on aina ollut lainata molemmille haulikot. Isä oli jo viime kesänä ostamassa uutta asetta, mutta hetken kun toppuuttelin että onko nyt miten oikeasti wörtti, ei ainakaan vielä ole hankintoja tehty.

Mutta onko wörtti? Alkanut tässä itsellekkin tulla sellainen fiilis, että kyllä se oma ehkä tarvisi kuitenkin olla. Sinällään tunteja metsällä tulee niin vähän, ettei ole järkeä, mutta sitten taas toisaalta ehkä tuon "oman" rinnakkaisluvilla olevan aseen kanssa tulisi useammin lähdettyäkin metsälle. Mutta jos taas menee sinne sukulaisiin, niin sieltä löytyy työkalut joka tapauksessa. Vähän on sellainen fiilis, ettei oikeen tiedä miten olisi fiksuin.

Mielipiteitä? Ja jos on puolesta, niin olisiko suositukisa tälläiseen kasuaaliin metsästykeen puoliautomaattia? 10 vuotta menty pumpuilla, rinnakkais- ja allekkaispiippusilla. Sitten hölmönä menin kokeilemaan serkun Berettaa ja hups, olikin tuntumaltaan parhaimpia mitä testannut.
Semmonenki huomio että savilintujen ammuntaa on hyvä harjoitella kesällä niin on ammunta paremmin hanskassa syksyllä, siihen hommaan ei voi koskaa harjoitella liikaa. Seki käyttää paremmin kun on se oma pyssy jolla harjottelee.
 
Kertokaas kuinka hankala olisi jantterille jolla ei virallista taustaa (esmes, mitään ampumapväkirjoja tms) ampumaharrastuksesta ole, olisi hankkia aseenkantolupa?

Vuoden projekti.
Liityt paikalliseen ressuseuraan. Selvität, missä voit käydä ampumassa tuolla aseella. Katsot MPKn kalenterista itsellesi kahden kuukauden, ehdoton max kolmen kuukauden välein ammuntakurssin kiväärillä ja osallistut. Osallistut myös ammuntaan, jossa on ammuntakoe. Kun vuosi+1 päivä takana, kiikutat ampumapäiväkirjan seuran ampuma-asekouluttajalle ja pyydät todistuksen.
Saat perusteet hakea kiväärin, halutessasi pitkällä lippalla tai ei.
 
Katsot MPKn kalenterista itsellesi kahden kuukauden, ehdoton max kolmen kuukauden välein ammuntakurssin
harrastuskertojen määrä ei enää ole niin kriittinen? Vai onko se koskaan ollutkaan, mutta mulla oli jostakin jäänyt muistikuva että harrastuskertoja pitäisi saada päiväkirjaan enemmän kuin se 4-6.
 
harrastuskertojen määrä ei enää ole niin kriittinen? Vai onko se koskaan ollutkaan, mutta mulla oli jostakin jäänyt muistikuva että harrastuskertoja pitäisi saada päiväkirjaan enemmän kuin se 4-6.

5 kpl vuodenaikana pitkillä, 10 kpl kahden vuoden aikana pistooleilla.
 
Ja noissa pitää huomioida, että merkinnät pitää jakautua tasaisesti vuoden ajalle. Käytäntö on, että pitkän aseen osalta max 3kk väliä ja lyhyiden osalta max 4kk on, mitä sallitaan. Et saa vuoden harrastusta, jos välissä on yli 3kk aukko, vaan poliisiin ohjeen mukaan harrastuksesi on keskeytynyt.
 
Käsittääkseni haulikkojen suhteen se on ihan yks lysti minkälaisen laitat, kunhan vaan itselataavan maksimikapasiteetti on se 3 paukkua (yksi piippuun ja kaksi lippaaseen/makasiiniin). Pumpparissa saa olla niin iso makasiini kuin perse kestää. Ei siis ole kyselty ikinä haulikkoa ostaessa että miksi juuri tämmöinen ja harrastatko muutakin ampumista kuin metsästystä.
 
Meneekö itselataavan haulikonkin lupa metsästyskäytössä jatkuvan harrastusseurannan piiriin?
Uudet menee. Jos on lupa ennen sitä 2017 vai mikä olikaan, niin ei koske niitä. Riittää kuulemma voimassa oleva metsästäjäkortti osoittamaan harrastuneisuuden, jos ase on metsästysperusteella hankittu.
 
How a Kar98k Works - YouTube

Kuinka muuten onko ampuradoilla sallittua ulkoistaa jotkin ampumiset erikoisempiin aseisiin vaikka ihminen ei omistaisi mitään lupia? Näillähän ei voisi ammuntaa suorittaa halleissa.
 
Keväällä hain hankintaluvat kiväärille ja haulikolle linnunmetsästykseen. Viime viikolla ostin kiväärin ja nyt pitäisi ostaa haulikko. Lupia hankkiessa tiskillä oli nuori virkailija joka ei juurikaan osannut neuvoa, enkä itsekään osannut oikein järjellä ajatella. Haulikon ostoluvassa lukee kaliiberi 12/70 - 12/76 aivan kuten pitikin mutta toimintatavaksi on merkattu lippaallinen kertatuli. Onko tuolla luvalla nyt käytännössä mahdollista hankkia pelkästään pumppu tai yksipiippuinen kertalaukeava, eikä esim päällekkäispiippuista kahdella liipaisimella olevaa Baikalia? Lupaehtoja on ilmeisesti vaikea muuttaa eli joutuu anomaan uuden luvan jos haluaa eri toimintaperiaatteen aseelle? Oma mokahan tuo tietysti on.
 
Keväällä hain hankintaluvat kiväärille ja haulikolle linnunmetsästykseen. Viime viikolla ostin kiväärin ja nyt pitäisi ostaa haulikko. Lupia hankkiessa tiskillä oli nuori virkailija joka ei juurikaan osannut neuvoa, enkä itsekään osannut oikein järjellä ajatella. Haulikon ostoluvassa lukee kaliiberi 12/70 - 12/76 aivan kuten pitikin mutta toimintatavaksi on merkattu lippaallinen kertatuli. Onko tuolla luvalla nyt käytännössä mahdollista hankkia pelkästään pumppu tai yksipiippuinen kertalaukeava, eikä esim päällekkäispiippuista kahdella liipaisimella olevaa Baikalia? Lupaehtoja on ilmeisesti vaikea muuttaa eli joutuu anomaan uuden luvan jos haluaa eri toimintaperiaatteen aseelle? Oma mokahan tuo tietysti on.
Yleensä luvan myöntäjään kun ottaa yhteyttä onnistuu vaihto (ainakin alaspäin). Jos päällekkäis piippuista tekee mieli niin oikea toimintatapa on kertatuli.

Tuo lippaallinen kertatuli on käytännössä aina pumppu (no on niitä lippaallisia pulttilukko haulikkojakin olemassa muttei mitään sellaista jota metsästyskäyttöön kannattaisi edes ajatella).
 
How a Kar98k Works - YouTube

Kuinka muuten onko ampuradoilla sallittua ulkoistaa jotkin ampumiset erikoisempiin aseisiin vaikka ihminen ei omistaisi mitään lupia? Näillähän ei voisi ammuntaa suorittaa halleissa.

Eli jos sinulla ei ole lupaa aseeseen, mutta kaverillasi on, ja menette yhdessä ampumaradalle, saatko sinä ampua kaverin aseella?

Laki sallii tämän ns. Valvotun käytön kautta.

Ampumaradoilla voi olla muita sääntöjä ja käytäntöjä.
 
  • Tykkää
Reactions: Rxd
Onkohan tuolla luodin painolla ja lähtönopeudella väliä lintuhommissa? Kivääriksi tuli ostettua käytettynä valmis paketti, Remington 700 .222 REM, nokalla äänenvaimennin ja päällä kohtalainen 3-9x kiikari. Radalla olen käynyt ampumassa ja en osaa oikein päättää että mitä patruunaa tullen jatkossa käyttämään. Testissä ollut nyt Sakoa ja Lapuaa, molemmat ajavat asiansa. Sako 3.2g luoti ja 970m/s lähdöt vs Lapua 3.6g luoti ja 880m/s lähdöt. Teoriassa Sako tarkempi mutta onko miten paljon tuuliherkempi kuin painavampi Lapua?
 
Viimeksi muokattu:
En ole ihan varma pitävätkö legendat paikkaansa, mutta ainakin jonkinlaista kansantarua on liikkeellä, että kevyt ja nopea luoti saattaa repiä kohdetta pahemmin jos se esim. kolahtaa luuhun ja pyörähtää linnun sisällä tai kolahtaa oksaan juuri ennen osumaa ja kääntyy sivuttain, tai sitten sujona läpi mennessään ei aiheuttaisi tarpeeksi vahinkoa ja lintu saattaa vielä lentää jonkin matkaa ennen kuin kuolee, ja se taas haittaa saaliin löytymistä. Lisäksi toki ihan yleisenä faktana että nopeampi luoti lentää pidemmälle, eli takavaara-alue on isompi. Itse ehkä ottaisin raskaamman luodin pienemmällä lähtönopeudella. Itsellä on nyt lintukivääreissä tuo 6,5mm 8-grammaisella luodilla ja 780m/s lähtönopeudella tai sitten .22 WMR 2,6-grammaisena ja 580m/s lähtönopeudella.
 
Mikä olisi oikea lähestymistapa metsäkanalinnustukseen kiväärin kanssa ilman koiraa? Nevan tai hakkuuaukean reunaan passiin ja odottelee kaikessa rauhassa vai metsään samoilemaan ja karkuun lähteviä lintuja etsimään lähipuista? Aamulla ennen auringonnousua asemiin vain päivällä tai iltaa kohti liikkeelle? Eräluvat maksaa sen verran ettei niitä viitsisi ostella ihan vaan luontokokemusta varten ilman mahdollisuuttakaan saada saalista. Vai kannattaako jäädä suosilla kotiin, kunnes löytyy koira avuksi ja haulikko aseeksi? Lähimetsissä ei kanalintuja ole tai jos löytyy niin puihin ei uskalla ampua.
 
Jos ei koiraa ole, niin eipä siinä muita vaihtoehtoja ole, kuin lähteä kävelemään tai sitten kyttäämään aukon reunaan. Kyttäyshommiin kannattaa valmistautua sillä tavalla, että jo etukäteen käy kiertelemässä paikkoja aamuisin ja seurailee missä linnut tykkäävät istua ja lennellä. Niillä on yleensä ne vakioreitit mitä ne kiertävät. Ainakin meillä päin teeriparvet lentelevät auringonnousun aikoihin (eli kyttäyspaikalla pitää olla asemissa jo hämärissä) ja istahtavat sitten noin tunnin ajaksi puuhun. Sitten ne laskeutuvat lepäilemään hetkeksi ja iltapäivällä uusi lentely ja syöntihetki.
 
Mikä olisi oikea lähestymistapa metsäkanalinnustukseen kiväärin kanssa ilman koiraa? Nevan tai hakkuuaukean reunaan passiin ja odottelee kaikessa rauhassa vai metsään samoilemaan ja karkuun lähteviä lintuja etsimään lähipuista? Aamulla ennen auringonnousua asemiin vain päivällä tai iltaa kohti liikkeelle? Eräluvat maksaa sen verran ettei niitä viitsisi ostella ihan vaan luontokokemusta varten ilman mahdollisuuttakaan saada saalista. Vai kannattaako jäädä suosilla kotiin, kunnes löytyy koira avuksi ja haulikko aseeksi? Lähimetsissä ei kanalintuja ole tai jos löytyy niin puihin ei uskalla ampua.

Kaikkoon lähtevä lintu ei anna sinulle toista mahdollisuutta, pois lukien pyy joka saattaa tulla lähellekin livertämään. Pimeässä hakkuun laitaan (tai johonki säästöpuu laikkuun) odottamaan, suosittelen että tutkit etukäteen missä linnut tykkää istua. Haulikon jos saat jostakin niin pomppuun voit koittaa ampua, ihan hauskaa sekin. Jos on iso hakkuu niin voit koittaa ryömiä lintuja kohti, mutta on yleensä aika paskasta hommaa. Muista harkita ampumasuunta ja etäisyys tarkkaan, joku 300m melko turha ampua jos ei ole peilityyni ja joku .17 magnumi.
 
... pyy joka saattaa tulla lähellekin livertämään.

Pillin kanssa pyiden jahtaaminen on aika mielenkiintoista hommaa. Itse en pilliä omista, mutta olen ollut mukana seuraamassa miten se tapahtuu. Lähinnä istuskellaan kannon nokassa ja puhallellaan pilliin sitä tiettyä sävelmää, joka ärsyttää pyykoiraita. Ne tulevat sitten puolustamaan reviiriään ja tutkimaan että kuka se siellä älisee ja istuvat puuhun 10-20 metrin päähän, josta ne on helppo pudottaa. Vaatii vaan kärsivällisyyttä ja "sävelkorvaa".
 
Kaikkoon lähtevä lintu ei anna sinulle toista mahdollisuutta, pois lukien pyy joka saattaa tulla lähellekin livertämään. Pimeässä hakkuun laitaan (tai johonki säästöpuu laikkuun) odottamaan, suosittelen että tutkit etukäteen missä linnut tykkää istua. Haulikon jos saat jostakin niin pomppuun voit koittaa ampua, ihan hauskaa sekin. Jos on iso hakkuu niin voit koittaa ryömiä lintuja kohti, mutta on yleensä aika paskasta hommaa. Muista harkita ampumasuunta ja etäisyys tarkkaan, joku 300m melko turha ampua jos ei ole peilityyni ja joku .17 magnumi.
Kiitos, otetaan tuo suunnitelmaksi. Nevoja ja aukeita on jo tutkittu, mutta niissä ei lintuja näkynyt. Lähellä metsistä liikkuessa pyrähti muutama liikkeelle, eli lintuja alueella kyllä on. Ehkä tässä ehtii vielä kiikareiden kanssa katsomaan uudemman kerran miltä siellä näyttää aamun tai illan hämärtyessä.
 
Kiitos, otetaan tuo suunnitelmaksi. Nevoja ja aukeita on jo tutkittu, mutta niissä ei lintuja näkynyt. Lähellä metsistä liikkuessa pyrähti muutama liikkeelle, eli lintuja alueella kyllä on. Ehkä tässä ehtii vielä kiikareiden kanssa katsomaan uudemman kerran miltä siellä näyttää aamun tai illan hämärtyessä.
Paikalle mennään silloin kun on vielä sysipimeää. Hämärällä oot ehkä jo vähän myöhässä. Jos ei tuule tai sada, kuulet kyllä linnut aivan selvästi. Muista pitää korvat kuivana, suosittelen stetsonia ;)
 
Pillin kanssa pyiden jahtaaminen on aika mielenkiintoista hommaa. Itse en pilliä omista, mutta olen ollut mukana seuraamassa miten se tapahtuu. Lähinnä istuskellaan kannon nokassa ja puhallellaan pilliin sitä tiettyä sävelmää, joka ärsyttää pyykoiraita. Ne tulevat sitten puolustamaan reviiriään ja tutkimaan että kuka se siellä älisee ja istuvat puuhun 10-20 metrin päähän, josta ne on helppo pudottaa. Vaatii vaan kärsivällisyyttä ja "sävelkorvaa".

Jos se mielenkiintoista on niin käy ihmeessä pilli hakemassa, 12e motonetissä.

Onkohan tuolla luodin painolla ja lähtönopeudella väliä lintuhommissa? Kivääriksi tuli ostettua käytettynä valmis paketti, Remington 700 .222 REM, nokalla äänenvaimennin ja päällä kohtalainen 3-9x kiikari. Radalla olen käynyt ampumassa ja en osaa oikein päättää että mitä patruunaa tullen jatkossa käyttämään. Testissä ollut nyt Sakoa ja Lapuaa, molemmat ajavat asiansa. Sako 3.2g luoti ja 970m/s lähdöt vs Lapua 3.6g luoti ja 880m/s lähdöt. Teoriassa Sako tarkempi mutta onko miten paljon tuuliherkempi kuin painavampi Lapua?

Ite käyttäsin sitä kumpiko on paremmin käyvä omassa pyssyssä. Ite oon ladannu 3,2g sakon luotia, kun toimii paremmin kuin 3,6g luoti omassa tikassa. Jäi tosin 3,6g latauskokeilut vielä kesken, mutten ole nyt viitsinyt vaivautua kun nuo 3,2g paukut käy yhteen reikään.
 
Ite käyttäsin sitä kumpiko on paremmin käyvä omassa pyssyssä. Ite oon ladannu 3,2g sakon luotia, kun toimii paremmin kuin 3,6g luoti omassa tikassa. Jäi tosin 3,6g latauskokeilut vielä kesken, mutten ole nyt viitsinyt vaivautua kun nuo 3,2g paukut käy yhteen reikään.
Oma viisseiska ampuu 3,2g luodit pyörimällä kun taas 3,6g lentää täydellisesti. On ne osa ranttuja.
 
Riippuu paljon rihlanoususta, mutta kokeilemallahan se aina paras löytyy!
 
Kiitos, otetaan tuo suunnitelmaksi. Nevoja ja aukeita on jo tutkittu, mutta niissä ei lintuja näkynyt. Lähellä metsistä liikkuessa pyrähti muutama liikkeelle, eli lintuja alueella kyllä on. Ehkä tässä ehtii vielä kiikareiden kanssa katsomaan uudemman kerran miltä siellä näyttää aamun tai illan hämärtyessä.
Loppukaudesta aukkojen laitoja kiertelemää ja kiikaroimaan.
Alkukaudesta tahtoo poikueet olla kasassa ja linnut ryteiköissä. Toki poikalinnut on monesti sen verran tyhmempiä, että voivat nousta pompusta puuhun ihmettelemään ja siihen voi kiväärilläkin yrittää. Kunhan et vaan ammu sitä ensimmäiseksi puuhun noussutta naarasta, hyvin todennäköisesti on emolintu. Ja vaikka poikaset jo tuossa vaiheessa pärjää ilmankin, niin selviytymismahdollisuudet ilman emoa ovat kuitenkin aina huonommat.
Metson syyssoidin on tietysti vielä yksi vaihtoehto, se vaan vaatii paikkatuntemusta, että todennäköisemmin ostat niillä lupamaksuilla vaan niitä luontokokemuksia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 704
Viestejä
4 544 732
Jäsenet
74 833
Uusin jäsen
Kanadanhanhi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom