Metsästys- ja ampumisharrastus

En kyllä kaipaa mitään jenkkilän taskuase/concealed/open carry mahdollisuuksia pistooleille Suomeen, vaikka en uskokaan että täällä tarvitsisi hirveästi pelätä noiden sallimisen jälkeenkään luotia naamaan jos kysyy ohikulkijalta ohjeita hotellille, mutta jokin känninen välienselvittely paikallisen räkälän nurkassa kait harvemmin tehdään pikaistuksissaan muuten vaan mukana kannetulla hirvikiväärillä. Sitten jos tositarkoituksella ollaan liikenteessä niin kyllä se toinen henkilö kuolee vaikka hirvikiväärillä, oli itselataava tai ei.

En myöskään, enkä usko että kovin moni muukaan innostuisi open carry-jutuista vaikka olisi aseen omistaja. Ei vaan oikein istu suomalaiseen kulttuuriin. Concealed carry voisi mennä sikäli, että aselupa itsepuolustustarkoituksessa olisi joissain tapauksissa ihan perusteltua. Siitä oli kansalaisaloitekin tässä vähän aikaa sitten (minkä muuten laittoi tulille poliisimies), mutta vähemmän yllättäen se ei hirveästi herättänyt kiinnostusta. Mutta se mitä haluaisin muuttaa nykyisissä aselupakäytännöissä on se puolarien ja pistoolien lupien määräaikasuus, mikä pakottaa vähän väliä raportoimaan ja todistelemaan omaa harrastuneisuutta minkä virkamies sitten arvioi riittäväksi tai ei-riittäväksi. Mielestäni se on turhaa kiusantekoa...
 
En myöskään, enkä usko että kovin moni muukaan innostuisi open carry-jutuista vaikka olisi aseen omistaja. Ei vaan oikein istu suomalaiseen kulttuuriin. Concealed carry voisi mennä sikäli, että aselupa itsepuolustustarkoituksessa olisi joissain tapauksissa ihan perusteltua.
Sama. Eikä se suojeluasemahdollisuus olisi tämän päivän Euroopan mittakaavassa täysin tavatonta. Olihan se Suomessakin kolme vuosikymmentä sitten ihan normaalia kunnes yhtäkkiä tuli täyskielto. Eikä silloinkaan lojunut ruumiita joka puolella vaan yhteiskunta sen kuin sivistyi ja rauhallistui entisestään, toisin kuin nyt vain virkamiesten ja rikollisten saadessa de facto vapaasti kantaa asetta.
Siitä oli kansalaisaloitekin tässä vähän aikaa sitten (minkä muuten laittoi tulille poliisimies), mutta vähemmän yllättäen se ei hirveästi herättänyt kiinnostusta.
Joo, se on niin pitkälle sosiaalisesti sanktioitu ajatus ja aihe, ettei tavallinen morhokorva tässä maassa edes tajua tai halua tajuta mistä puhutaan. Poliisikin varmuuden vuoksi öyhötti sen jutun roskistasolle, ettei kukaan uskaltaisi ottaa kantaa.

Tietyt asiat ovat lujasti tabuja. NATO-myönteisyyskin jossain määrin oli ja kuinkas kävikään. Onhan näitä vaikka kuinka monta joille on tulenarkojen aiheiden alueella oma ketjunsa. Kannabiksen dekriminalisointi on aika ilmeinen ja vaarallinen ottaa esille juuri missään. Vähemmän ilmeinen esimerkki on TO-trollaus tai pysäköintikusetus, kyllähän niistäkin puhumalla saa vastuuttoman kakaran leiman, täytyyhän hei sääntöjä noudattaa niinq. Suojeluaseet olisi aika HC, ja on tullut kokeiltua. Asehullua huudetaan. Turvenuijat eivät kykene tai suostu edes keskustelemaan aiheesta eivätkä aiheen olemassaolon tunnustaneen kanssa kissanruoasta, niin kova tabu se on. Tämä tietysti siitä huolimatta että esimerkiksi Latviassa yli prosentilla väestöstä on suojeluaselupa. Tämä myös siitä huolimatta että varmaan aika monen vanhempi tai isovanhempi on Suomessa kantanut asetta eikä sitä pidetty ihmeellisenä.
 
Sen puoleen asekontrollin kannattajien hysteria AR-15:n osalta onkin vähän hassua, koska valtaosa ampumatapauksista tehdään pistooleilla. Mutta siinä on todennäköisesti takana muita motiiveja, maassahan on saanut aikaisemmin jopa sotilasaseita (ylijäämänä myytiin halvalla ja paljon M1-karbiinia, Garandia jne, sekä jonkin verran M16:a) eikä siihen sanottavammin kiinnitetty huomiota (ennen kun sarjatuliaseiden myyntiä rajoitettiin) mutta AR-15 on ymmärtääkseni nostanut suosiotaan merkittävästi vasta tällä vuosituhannella. Ja se on nostanut asevalmistajia talousvaikeuksista, jolloin niillä on mahdollisuuksia tukea poliitikkoja rahallisesti, mikä taas nostaa niiden vaikutusvaltaa. Ja se lienee se syy miksi nimenomaan AR-15 on asekontrollilobbyn hampaissa niin voimakkaasti. Maassa on kuitenkin esimerkkejä ihan toimivista interventioista aseväkivallan vähentämiseen ilman aseenkanto-oikeuteen puuttumista, mutta jostain syystä ne saavat aika vähän huomiota. Ei niissä nyt mitään kovin erikoista sinänsä ole, sosiaalisia ohjelmia missä yhteisöjen sisällä yritetään vaikuttaa sosiaalisiin ongelmiin, väkivaltataipumukseen ja ongelmanratkaisuun. Mutta ovat olleet kyllä ihan toimivia.
On ylipäätään pohjimmiltaan naurettava kuvitelma että jos esim. AR-15 tai ampuma-aseet kokonaan kielletään, joukkosurmat jotenkin pysähtyisivät kuin seinään. Henkilöt jotka vihaavat vaikkapa ihmiskuntaa, muslimeja, kristittyjä, juutalaisia tai yleisesti amerikkalaisia yhtäkkiä vain toteavat että "Aa...enpä tapakaan ketään kun AR-15 tai muihin puoliautomaattikivääreihin ei enää saa lupaa. Jatkankin elämääni mallikansalaisena. Kiitos demokraatit!".

Käytännössä kielto vie aseet lakia noudattavilta kansalaisilta ja tapot tehdään jatkossa naula/sirpalepommeilla, 3D-tulostetuilla aseilla, polttoaineella, kuorma-autoilla jne.

En näe tässä mitään apua kaipaavaa ongelmaa, vaan lähinnä yksityisomaisuuden suoja on raiskattu. Kyllä ihmisen kuuluu saada omistaa ase vaikka ei harrasta aktiivisesti. Turvallisuusperusteella kannattaa sitten keskittyä sen luvanhaltijan sopivuuteen eikö johonkin lappujen kanssa pelaamiseen. Tämä lisäbyrokratia on vain korviketta täyskiellolle kontrollifetisistejä varten.

Onneksi omat lupani ovat sen verran vanhoja että niissä ei ole eikä tule lisäehtoja. Ennen kuin taas seuraavalla kieltofantasiakierroksella. Kyllä täyskieltoakin koko ajan vasemmisto haaveilee.
Samaa mieltä. Asianmukainen lupaprosessi jossa hakijan mielenterveys tutkitaan ja osoitus siitä että osaa vastuullisesti käsitellä asetta tulisi riittää puoliautomaattiaseisiin.

Jos katsoo listaa maista missä aseet on täyskiellossa tai lähes täyskiellossa siviileille niin muutamaa ylihysteeristä länsimaata lukuunottamatta kyseessä on aikamoinen 3rd world olympics kokoonpano. Aseiden kieltoa yleensä ajetaan maissa missä päättäjät pelkäävät kansaa ja jos päättäjät pelkää kansaa niin silloin kannattaa katsoa peiliin.
 
Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto ovat laatinee ohjeen aseluvan hakemista varten. Liitän se kokonaisuudessaan tänne, niin siitä pääsee lukemaan, jos on kiinnostunut hankkimaan asetta metsästystä- tai ampumaurheilua varten.
Reserviläisliitto OHJE

Suomen Reserviupseeriliitto

5.6.2023

Lähde: Hae aselupaa - Poliisi palvelee sinua erilaisissa aselupiin ja aseisiin liittyvissä asioissa - Poliisi

Ampuma-aselaki 45§, 5–7 mom

ASELUPIEN HAKEMINEN

Tämän ohjeen tarkoituksena on tuoda esille keskeisiä aselupien hakemiseen liittyviä asioita ja prosessia sekä yhteisön että henkilökohtaisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Lähteinä on käytetty viitteenä olevaa ohjeistusta, joista saa tarvittaessa lisätietoja.

1. Yhteisöjen aseluvat ja asevastaava

Suomeen rekisteröidyt yhteisöt (ry), jotka ovat toimintansa tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteella sopivia pitämään hallussaan ampuma-aseita, voivat saada aseluvan ja ampumatarvikeluvan.

Reserviläisyhdistykset, joiden säännöissä ammunta on mainittu toimintamuotona, hakevat aselupia urheiluammunta-perusteisesti. Yhdistysten ja yhteisöjen aseluvat, myös erityisen vaarallisille aseille (pistooli, jossa yli 20 patruunan lipas ja puoliautomaattikivääri (itselataava kertatuli), jossa yli 10 patruunan lipas) myönnetään urheiluammuntakoulutusta varten.

Yhteisölle ei voida antaa rinnakkaislupaa eikä yksityistä tuontilupaa, mutta yhteisön aseisiin voidaan antaa rinnakkaislupia. Luvat myöntää poliisilaitos ja aseiden säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos hyväksyy säilytystilat. Yhteisöllä on oltava poliisilaitoksen hyväksymä asevastaava, jonka vastuulla aseet ovat. Asevastaavaksi hyväksymistä haetaan poliisilaitokselta. Hyväksymistä haettaessa on oltava mukana yhteisön päätös asevastaavaksi asettamisesta. Vastaavalla tavalla toimitaan, kun asevastaava ei jatka tehtävässään.

Asevastaava edustaa yhteisöä sen hankkiessa ampuma-aseita. Asevastaavalle annettu hyväksyntä oikeuttaa asevastaavan hankkimaan, pitämään hallussa ja luovuttamaan yhteisön lupaan merkittyjä esineitä. Koska hankinnat saattavat olla yhteisölle merkittäviä taloudellisesti, yhteisön on taloudellisen vastuun osalta tärkeää valtuuttaa asevastaava hankintojen tekemiseen.

Muu henkilö kuin asevastaava saa pitää yhteisön ampuma-asetta hallussaan vain, jos hänellä on aseeseen rinnakkaislupa tai jos hän ampuma-aselain lainaamista koskevien säännösten mukaan on oikeutettu lainaamaan kyseisen aseen tai jos hän käyttää asetta ampuma-aselain valvottua käyttöä koskevien säännösten mukaisesti.

Jos henkilö hakee asevastaavan ominaisuudessa aselupia yhteisölle, mukana on oltava

• passi tai henkilökortti

• yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisteriote

• yhtiöjärjestys tai säännöt, joista selviää, että yhdistys on ampumaseura

• yhteisön toimivaltaisen elimen päätös aseen tai aseen osan hankkimisesta



Reserviläisliitto OHJE

Suomen Reserviupseeriliitto

5.6.2023

Mikäli on tarvetta hankkia todistus Patentti- ja rekisterihallitukselta (perustamiskirja), niin sen tekee ja kustantaa Reserviupseeriliitto tai Reserviläisliitto. Liittojen mallisäännöissä asia on jo huomioitu.

Hyvänä käytänteenä voidaan pitää yhdistyksen koosta ja toimintavolyymista riippuen 2–4 asevastaavaa, jotka ovat antaneet hyväksyntänsä ja yhdistys on hyväksynyt heidät asevastaaviksi.

2. Hakemus ja luvan myöntämisen edellytykset

Poliisi myöntää ampuma-aseiden ja aseen osien hankkimiseen ja hallussapitoon oikeuttavia lupia. Aselupahakemukset toimitetaan poliisilaitokselle. Ampuma-aseen hankintaan ja hallussapitoon oikeuttava lupa voidaan antaa myös Suomessa rekisteröidylle yhteisölle, jonka edustajana yhdistyksen asevastaava toimii.

Aseluvan aseen hankkimiseen voi saada, jos on täyttänyt 18 vuotta ja on terveydentilan ja käyttäytymisen puolesta sopiva pitämään hallussa ampuma-asetta ja aseen osaa. Aseluvan pistoolin, pienoispistoolin, revolverin tai pienoisrevolverin tai niiden osan hankkimista varten voi saada vasta, kun on täyttänyt 20 vuotta. Samat ikärajat ja ohjeet koskevat myös yhteisöjen asevastaavia.

Ampuma-aseen ja aseen osan hankkimiseen ja hallussapitoon on oltava hyväksyttävä käyttötarkoitus. Hakijan pitää myös täyttää luvan saajaa koskevat edellytykset. Hakemukset jätetään pääsääntöisesti suullisesti. Poliisivirkailija kirjaa hakemuksen asetietojärjestelmään. Hakemuksen perustelut on esitettävä kirjallisesti.

Aselupaa haettaessa on oltava mukana

• passi tai henkilökortti

• hakemuksen perustelut kirjallisina ja muut hakemuksen perustelemiseen tarvittavat

asiakirjat

• sotilaspassi, siviilipalvelustodistus, kutsuntatodistus tai todistus palvelusta

vapauttamisesta

• ampuma-aseen käyttötarkoituksen mukaiset todistukset sekä

• asevastaavana toimittaessa kohdan 1 mukaiset yhdistyksen asiakirjat.

3. Käyttötarkoitus ja sen osoittaminen

Aseluvan saamiseksi on oltava hankittavalle aseelle hyväksyttävä käyttötarkoitus ja harrastuksesta on esitettävä luotettava selvitys.

Hyväksyttäviä käyttötarkoituksia ovat muun muassa:

• metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen (metsästysperuste)

• ampumaurheilu ja -harrastus

• vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain mukainen sotilaallisia

valmiuksia palveleva koulutus (koulutukseen osallistuminen tai koulutuksen

järjestäminen)

Luvan voi saada vain sellaiselle aseelle tai aseen osalle, joka soveltuu hyvin ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Hankittava ase ei saa olla tarpeettoman tulivoimainen tai tehokas.



Reserviläisliitto OHJE

Suomen Reserviupseeriliitto

5.6.2023

Metsästysperusteella hankittavan aseen täytyy soveltua hyvin aiottuun käyttötarkoitukseen. Perusteluissa on ilmettävä, mitä riistaa aiotaan metsästää, millä alueilla ja mihin metsästämisen oikeus perustuu. Metsästyskortti tai ampumaseuran jäsenkortti on hyvä ottaa mukaan lupahakemuksen jättöön.

Ampumaurheiluperusteella ns. käsiaseelle haettavan luvan osalta harrastuksen katsotaan olevan aktiivista, jos harrastuskertoja on ollut vähintään 10 hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuoden aikana. Todistuksen saa poliisin hyväksymältä ampumaseuran ampuma-asekouluttajalta. Ampumaseuraksi lasketaan reserviläisyhdistys, jonka säännöissä ammunta on mainittu toimintamuotona.

Erityisen vaarallisen (ERVA) ampuma-aseen lupaan tarvitaan lisäksi todistus voimassa olevasta ampumaseuran jäsenyydestä. Jäsenyyden on täytynyt olla voimassa vähintään luvan hakemista edeltäneet 12 kuukautta. ERVA - ampuma-aseen ollessa kyseessä on ns. pitkän aseen osalta esitettävä ampuma-asekouluttajan antama todistus siitä, että aktiivinen ampumaurheilu tai -harrastus on jatkunut vähintään luvan hakemista edeltävän 12 kuukauden ajan. Ampumaurheilua ja harrastusta pidetään aktiivisena, jos luvanhakijalla on luvan hakemista edeltäneen vuoden aikana ollut vähintään viisi harrastuskertaa sillä ampuma-asetyypillä, johon lupaa haetaan.

Niin sanotun lyhyen aseen (pistooli, revolveri, pienoispistooli ja pienoisrevolveri) osalta ampumaurheilun tai -harrastuksen on pitänyt jatkua vähintään kaksi vuotta. Lisäksi on aina esitettävä luotettava selvitys siitä, että harjoittelu on aktiivista tai osallistutaan ampumakilpailuihin ampuma-asetyypillä, johon lupaa haetaan.

Sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen (SOTVA) osallistuminen voi olla perusteena silloin, kun haetaan lupaa erityisen vaaralliselle ns. pitkälle ampuma-aseelle tai aseen osalle. Silloin hakemuksen liitteeksi tarvitaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) antama todistus siitä, että henkilö on osallistunut sotva-ammuntoihin vähintään kaksi kertaa edeltävän 12 kuukauden aikana ja on suorittanut ampumakokeen hyväksytysti.

Aktiivista reserviläisen ampumaharjoittelua edellytetään yhteensä vähintään viisi kertaa 12 kuukauden aikana, joista ainakin kaksi on täytynyt tapahtua MPK:n järjestämänä SOTVAkoulutuksena. Muu kuin reserviläisen ampumaharjoittelu ei kelpaa harrastuksen todistamiseen tässä tarkoituksessa. Lisäksi harrastamisen on täytynyt tapahtua sillä asetyypillä, jolle lupaa haetaan.

4. Haastattelu

Aselupa-asiassa haastatellaan aina

• ensimmäistä ampuma-aselupaa hakevat

• ne, joiden edellisen luvan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin kymmenen vuotta

• 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen rinnakkaisluvan hakijan huoltaja, joka hakee lupaa

aseen säilyttämistä ja kuljettamista varten

• alaikäiset hakijat

Haastatteluun kutsutaan myös, mikäli lupavalmistelussa ilmenee jotain sellaista, minkä perusteella henkilö voidaan katsoa olevan mahdollisesti sopimaton pitämään hallussa



Reserviläisliitto OHJE

Suomen Reserviupseeriliitto

5.6.2023

ampuma-aseita. Ensimmäistä ns. käsiaselupaa (pistooli, revolveri, pienoispistooli ja pienoisrevolveri) hakevat haastatellaan pääsääntöisesti.

Aseen hankkimisoikeus on voimassa pääsääntöisesti vuoden. Erityisin syin perusteltuna lupa voi olla voimassa enintään kaksi vuotta. Hankittu ampuma-ase tai aseen osa on esitettävä poliisilaitoksella 30 päivän kuluessa sen hankkimisesta. Jos aseluvalla on hankkimisoikeutta jäljellä vähemmän kuin 30 päivää hankkimisesta lukien, pitää esine esittää luvan voimassaoloaikana.

5. Erityisen vaaralliset ampuma-aseet ja luvanvaraisen osan hankinta

ERVA-aseiden ja aseen osien hankkiminen on pääsääntöisesti kiellettyä. Henkilö voi poikkeustapauksissa saada hankkimis-, valmistamis- tai rinnakkaisluvan ERVA-aseeseen reserviläistoiminnassa sotilaallisia valmiuksia palvelevaan ampumakoulutukseen osallistumiseen tai koulutuksen järjestämiseen.

Laissa on määritelty myös erityisen vaaralliset patruunat ja ammukset. Ampuma-aseen hallussapitolupa tai aselupa ei oikeuta erityisen vaarallisten patruunoiden ja ammusten hankkimiseen, mutta henkilö voi erityisestä syystä saada poliisilaitokselta erillisen ampumatarvikeluvan, joka oikeuttaa niiden hankintaan ja hallussapitoon.

Hankittaessa aseen luvanvaraisia osia ja henkilöllä on oikeus näitä aseen osia vastaavista aseen osista kootun ampuma-aseen hallussapitoon, henkilön ei tarvitse hankkia erillistä lupaa aseen osien hankintaan. Aseen osan hankkimisesta on tehtävä ilmoitus poliisille 30 päivän kuluessa hankinnasta ja aseen osa on esitettävä.

Äänenvaimentimen hankinnasta ei tarvitse ilmoittaa, jos henkilöllä on oikeus jonkin ampuma-aseen hallussapitoon. Latauslaitteen (lipas) hankkiminen ei ole luvanvaraista eikä sen hankkimisesta tarvitse ilmoittaa, jos henkilöllä on ERVA-aseen hallussapitoon oikeuttava aselupa siihen aseeseen, johon latauslaite (lipas) hankitaan.

6. Ampumaharrastuksen jatkumisen osoittaminen

Velvollisuus osoittaa ampumaharrastuksen jatkuminen ei koske kaikkia aseluvanhaltijoita. Harrastuksen jatkuminen osoitetaan viiden vuoden välein aseen hankkimisesta lukien. Luvanhaltijan velvollisuutena on huolehtia harrastuksen jatkumista osoittavan todistuksen toimittamisesta poliisille.

Ampumaharrastuksen jatkuminen on osoitettava, jos lupa on voimassa toistaiseksi ja aseen käyttötarkoitus on metsästys, ampumaurheilu, ampumaharrastus, reserviläistoiminta (sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus) tai näytös, kuvaus tai muu vastaava esitys sekä aseena on pistooli, pienoispistooli, revolveri, pienoisrevolveri, erityisen vaarallinen ampuma-ase tai toimintatavaltaan itselataava kertatuli.

Velvollisuus koskee luonnollista henkilöä, jonka hallussapitolupa on saatu ns. lyhyeen aseeseen 12.6.2011 jälkeen tai erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen taikka itselataavaan kertatuliaseeseen 14.7.2019 jälkeen.



Reserviläisliitto OHJE

Suomen Reserviupseeriliitto

5.6.2023

Määräaikaisiin hallussapitolupiin ja aselupiin liittyen harrastuneisuuden osoittaminen esitetään todistuksella uusittaessa lupaa. Jos lupaa ei uusita, se lakkaa olemasta voimassa.

Harrastuksen jatkuminen voidaan osoittaa toimittamalla poliisille

• ampuma-asekouluttajan antaman todistuksen ampumaurheilun ja -harrastuksen

aktiivisesta harrastamisesta

• riistanhoitoyhdistyksen antaman todistuksen loukku- tai luolapyynnin aktiivisesta

harjoittamisesta

• luotettavan selvityksen ampuma-aseen käytöstä näytökseen, kuvaukseen tai

muuhun vastaavaan esitykseen

• Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antaman todistuksen aktiivisesta

osallistumisesta sotilaallisia valmiuksia palvelevaan ampumakoulutukseen

Harrastuksesta voidaan tarvittaessa vaatia muitakin selvityksiä.

Ampuma-aselain 45 §:n 5 momentissa tarkoitettua ampumaurheilua ja -harrastusta pidetään aktiivisena, jos luvanhakijalla on luvan hakemista edeltäneiden kahden (2) vuoden aikana ollut vähintään kymmenen (109 harrastuskertaa pistoolilla, pienoispistoolilla, revolverilla, pienoisrevolverilla, ilmapistoolilla tai mainitun lain 9 §:n 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla ampuma-aseella (ERVA-pistooli).

Ampuma-aselain 45 §:n 6 momentissa tarkoitettua ampumaurheilua ja harrastusta (ERVAkivääri) pidetään aktiivisena, jos luvanhakijalla on luvan hakemista edeltäneen vuoden (1) aikana ollut vähintään viisi (5) harrastuskertaa sillä ampuma-asetyypillä, johon lupaa haetaan.

Ampuma-aselain 45 §:n 7 momentissa tarkoitettua ampumaharjoittelua (ns. reserviläispoikkeus ERVA-kiväärille) pidetään aktiivisena, jos luvanhakijalla on luvan hakemista edeltäneen vuoden (1) aikana ollut vähintään viisi (5) harjoittelukertaa sillä ampuma-asetyypillä, johon aselupaa haetaan. Näistä viidestä (5) harjoittelukerrasta vähintään kahden (2) on tullut tapahtua VAPE-lain (556/2007) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa MPK:n järjestämässä sotilaallisia valmiuksia palvelevassa ampumakoulutuksessa.

Aktiivista urheilua, harrastamista tai harjoittelua ei edellytetä sellaisena aikana, jolloin se ei sääolosuhteiden tai muun vastaavan esteen vuoksi ole mahdollista. Asevelvollisuuden suorittaminen, sairaus, raskaus, työstä johtuva este tai muu näihin rinnastettava syy keskeyttää kahden vuoden tai vuoden määräajan kulumisen, jos luvanhakija tällaiseen syyhyn vetoaa ja osoittaa sen olemassaolon.

Uutta aselupaa haettaessa tai uusittaessa määräaikaista hallussapito- tai aselupaa, hakemisen yhteydessä osoitettu harrastaminen otetaan huomioon myös aikaisemman luvan kohdalla. Hyväksi lukeminen koskee vain niitä asetyyppejä, joiden lupa vastaa uuden luvan hakemukseen liitettyä harrastustodistusta; esimerkiksi revolverin hankkimislupaa varten toimitettua harrastustodistusta ei lueta hyväksi kivääriluvan kohdalla. Harrastuksen jatkumista ei tarvitse osoittaa jokaisen aseen osalta erikseen.



Reserviläisliitto OHJE

Suomen Reserviupseeriliitto

5.6.2023

7. Aseluvan peruuttaminen

Jos ampuma-asetta ei tarvita, niin poliisilta pyydetään luvan peruuttamista.

Poliisi voi peruuttaa luvan, jos

• ampumaharrastus on päättynyt

• lupa ei ole enää työn vuoksi välttämätön

• ase on kadonnut tai anastettu

• terveydentila, käyttäytyminen ja elämäntapa osoittavat, että henkilö on sopimaton

pitämään hallussaan aseita

• syyllistyminen rikoksiin

• käyttäytyminen väkivaltaisesti

• syyllistyminen ampuma-aserikkomukseen tai -rikokseen tai lupaehtojen rikkominen.

Poliisi voi peruuttaa yhteisön hallussapitoluvan, jos aseluvan haltija ei enää täytä luvan saamisen edellytyksiä. Poliisi peruuttaa rinnakkaisluvan, jos suostumuksen antanut pääluvan haltija, valtio tai alaikäisen huoltaja peruuttaa suostumuksensa.

Jos aselupa (ns. päälupa) peruutetaan, se raukeaa tai sen voimassaolo muuten lakkaa, sen perusteella annetut rinnakkaisluvat lakkaavat olemasta voimassa välittömästi.

8. Yhteenveto

Tiivistettynä aseluvan hankinta toimii seuraavasti:

Kivääriin oikeuttavan luvan hakeminen urheiluammuntaan

• yksi (1) vuosi harrastuneisuutta kyseiseen lajiin

• vaadittavat ampumakerrat

• jäsenyyden alkaminen ampumaseurassa, esim. reserviläisyhdistyksessä

• ampumakouluttajan lausunto

• mihin aikoo käyttää asetta

• missä aikoo toteuttaa harrastustaan

• missä asetta säilytetään

Pistooliin oikeuttavan luvan hakeminen urheiluammuntaan

• kaksi (2) vuotta harrastuneisuutta kyseiseen lajiin

• vaadittavat ampumakerrat

• jäsenyyden alkaminen ampumaseurassa, esim. reserviläisyhdistyksessä

jäsenyhdistyksessä tai muussa ampumaseurassa

• ampumakouluttajan lausunto

• mihin aikoo käyttää asetta

• missä aikoo toteuttaa harrastustaan

• missä asetta säilytetään.
 
Vaikuttaako liikkuvaan maaliin ampuessa ennakon määrään ampuuko silloin kun kohde tulee sopivalle kohdalle vai seuraako kohdetta tasaisesti ja ampuu kääntöliikkeessä olevalla aseella?
 
Vaikuttaako liikkuvaan maaliin ampuessa ennakon määrään ampuuko silloin kun kohde tulee sopivalle kohdalle vai seuraako kohdetta tasaisesti ja ampuu kääntöliikkeessä olevalla aseella?

Ne haulit/luoti on piipussa niin lyhyen aikaa että sillä aseen liikkeellä ei ole käytännön merkitystä. Pappa joskus aikoinaan väitti että haulikkoa liikuttamalla saa haulikuviosta enempi "soikean" jolloin on suurempi todennäköisyys osua sorsaan, mutta arvelin että eipä taida pitää paikkaansa. Tärkeintä on että nallipiikki liikahtaa sillä hetkellä kun ennakko on tähdätty kohdalleen. Joillakin se ennakon pitäminen kohdallaan onnistuu paremmin seuraamalla kohdetta ja toisilla onnistuu paremmin hakemalla kiinteä tähtäyspiste eläimen arvioidulla kulkuradalla ja painamalla sitten liipasinta kun elukka saapuu haluttuun kohtaan.
 
Vaikuttaako liikkuvaan maaliin ampuessa ennakon määrään ampuuko silloin kun kohde tulee sopivalle kohdalle vai seuraako kohdetta tasaisesti ja ampuu kääntöliikkeessä olevalla aseella?
Tästä saisi aikaan jonkin lentokone liukuhihnalla -tyyppisen filosofisen pohdinnan mutta skipataan se ja vastataan "ei".

Käytännössä oleellisempaa on, että ensinmainittu on ns. väärä tapa ja jälkimmäinen oikea. Ampumateknisistä syistä seurataan maalia. Toki tähän voi olla poikkeuksia, mutta noin pääsääntöisesti esimerkiksi metsästystilanteessa ei ole muuta käytännöllistä vaihtoehtoa.

Suurin syy yksinkertaistaen on, ettei laukaisuhetki vaikuta heti suurella poikkeamalla maalin kulkusuuntaan.
 
Seuraaminen on tosiaan parempi vaihtoehto, paristakin syystä. Puristava rauhallinen laukaisu on vaikea tehdä jos odottaa nopeasti liikkuvan kohteen olevan oikeassa kohdassa, koska laukaus pitää pystyä silloin ajoittamaan tarkkaan, jolloin tulee helposti nykäistyä ja se pilaa laukauksen. Seuraamalla laukaus on helpompi tehdä oikein ja monella on vähän sellainen kokemus, että jos piippu pysähtyy kesken swingin niin laukaus jää taakse.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 703
Viestejä
4 544 651
Jäsenet
74 832
Uusin jäsen
Make1234

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom