Vaan odotahan sitä hetkeä, kun et enää pärjää nuoremman polven refleksihirmuilleHarmittaa vaan kun pelit ovat niin pitkiä ja itsellä tosiaan peliaikaa lähinnä vklöisin niin venyy aina läpipeluut. Mutta näillä mennään. Odotan jo innolla että muksut olisi senikäisiä että voisi niitä vastaan ottaa matsia.
Mutta ei pidä unohtaa sellaisia pelejä, joissa ollaan yhteistoiminnassa: Lego-pelien ohella lämmin suositus kahdelle ensimmäiselle Trinelle, meille kaikille löytyi persoonaan sopiva hahmo: minä olin velho, tyttäreni rogue ja vaimo täysillä päälle käyvä ritari 
Trine 3 ei sitten ole jostakin syystä meille iskenyt.
Pelien keston suhteen olen itse eri linjoilla, etenkin roolipelien kuuluu venyä sinne sadan tunnin toiselle puolelle. Jos peli on sellainen 10-20 tunnin rypäisy, niin jää minulla hyllyyn. Mutta tietysti on kiva välistä löytyä jotain, minkä parissa voi ottaa pikaisen session.
Mutta tosiaan, vuosi on 2019, mikä tarkoittaa sitä, että mittariin tulee 50 vuotta ja pelihistoriaakin 40 vuotta. Jälkimmäinen saattoi tulla täyteen viime vuonnakin, ala-astekaverilla kun oli hyvin varhaisessa vaiheessa Atari. Vähän ovat nuo muutaman kympin retrokonsolit kutkutelleet, sen verran alkuperäisen näköisiäkin ovat.
Sitähän piti sitten pelata kuukausia aina joku tunti päivässä. Lisäksi sattui vielä se ettei peli ole liian vaikea. 
Ja viimeisen 3 vuoden aikana pikaisesti laskettuna 26 kpl.
Muistoissa nuo pahvilaatikkoboksit, CRT ruudut, Tomb Raiderit ja Street Fighterit ovat edelleen tuoreita mutta ajallisesti niin kaukana historiassa. Ilmeisesti näistä ajoista ei koskaan pääse eroon koska Red Alert pyörii koneella lähes päivittäin vaikka yli 20v on sitä jo pelannut 
