Mulla tuo Venlafaxin lääke paransi oloa varsinkin juuri illalla. 150 mg olo oli jo aika hyvä. Nyt sitten tuo max määrä 375 mg on vähän tujumpi, mutta ei siitäkään mitään häröjä tai huonoa oloa tullut ollenkaan. Toki tuo iso annos vaikuttaa jo haluihin, kun taas 75 mg ei vaikuta oikeastaan ollenkaan ja silti olo on parempi.Minulla oli ensin essitalopraami masennukseen, en nyt muista mikä oli aloitusannos. Se alkoi vaikuttamaan 1,5 kk kuluttua, olo helpottui selvästi ja olin erittäin toiveikas että kyllä tämä tästä. Sitten vaikutus lakkasi ja annosta nostettiin. Ei muutosta, muuta kuin että "halut" katosivat kokonaan. Sitten vaihdettiin sertraliini, ei silläkään vaikutusta. Nyt on venlafaksiini ja jostain syystä - onko se sitten lääkkeen vaikutus vai ei - niin olen alkanut nukahtamaan paremmin. Olen havainnut, että yöllinen, ennen nukahtamista tapahtuva "automaattinen" murehtiminen on vaihtunut haaveiluun.
Mitä uskotte, onko tuo lääkkeen vaikutusta? Ainakin motivoisi jatkamaan lääkkeen käyttöä jos näin on, koska noin viikko-pari sitten ajattelin että lopetan kokonaan masennuslääkityksen. Lisäksi iltaisin minulla menee zyprexa 15mg, se on pakko ottaa tai muuten en ainakaan nuku.
-----
Itsellä on jotain kipuja ja voimattomuutta, joille ei ole vielä löytynyt mitään erityistä syytä. Tuossa voisi olla yksi epäilys. Äidillä ilmeisesti joku KEO juttu, tai joku muu josta ei vielä tiedä mikä se on.
MS-tauti – WikipediaLiitännäissairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
On viitteitä siitä, että masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä paniikki- ja ahdistuneisuushäiriö ovat huomattavasti tavallista yleisempiä MS-potilailla. Myös lapsuuden aikaiset oppimishäiriöt ovat huomattavasti tavallista yleisempiä lapsilla, jotka sairastuvat aikusena MS-tautiin. [78]
edit:
Tuossa oli mielenkiintoinen juttu siitä että masennuslääke voi "tehota" jopa tuntien kuluessa? Itsekin olen tuon kyllä huomannut.
Masennus sairautena › Masennus vaikuttaa aivojen toimintaan ja rakenteeseen | MasennusinfoMyös pelon kannalta keskeisen aivoalueen, mantelitumakkeen (amygdala) reagointiherkkyys on usein lisääntynyt. Ajatellaan, että osa depressioalttiudesta välittyy tämän reagointiherkkyyden pohjalta eli taipumuksena reagoida herkemmin negatiivisin tuntein erilaisiin asioihin. Erityisen mielenkiintoisia ovat tutkimuslöydökset, joissa on todettu masennuslääkityksen normalisoivan hyvin nopeasti, jopa tuntien kuluessa tätä reagointiherkkyyttä.
Viimeksi muokattu: