Masennus

Päivää, se on sitten vuoden 2022:n viimeiset masikset :)
olen diagnisoinut itteeni, aina aamulla 09-10:n maissa herättyäni olen kuin perseeseen ammuttu karhu, tosi kiukkunen.
jos vaikka vahingossa hipasen kädellä ohi mennessäni veskin oveen niin viittä vaille melkein lyön nyrkin siitä läpitte :(
ei yhtään kivaa olla kiukkuperse.
le...puoskarit vaan toteaa "jooh, aikaa myöten viekkarit helpottaa" huoh..
nyt onneksi menee opaa 15mg aamulla yksi päivällä yksi ja illalla kaksi nukkumaan mennessä, ihan hyvä satsi, ei sentään mene sallittua 6:tta.
sitten iltapäivällä taas olen relax eikä mitään suututa, päinvastoin, naurattaa tollase tapaukset jotka aamulla filliksellä vituttaa sikana.

Hyvää vuoden viimeistä Keskiviikkoa <3
 
Nyt pari viikkoa nettiterapiaa alla ja ei ainakaan tällä hetkellä vaikuta mitenkään mun jutulta.
Sopii varmaan sellaselle joka ei ole lukenu masennuksesta mitään, tai ole jo käynyt jonkun psykiatrin tms luona juttelemassa.
Sellaselle suht selkeästi kerrotaan ja annetaan pieniä tehtäviä joilla pitäs sit saada arjesta kiinni tms.

Kaiken huippuna sieltä tuli viestiä että mulla vaihtuu se nettiterapian psykiatri tms.
Joka vitun kerta vaihtuu henkilö kesken hoidon. Oli kyse mistä tahansa. Yritä tässä sit jotain hoitosuhdetta tai vastaavaa.
Eipä siinä, vitustako noista tietää lukeeko noita nettiterapian paskoja kukaan kun ei sieltä tule mitään vastetta mitä tekee.
Tuntuu taas niin helvetin turhalta paskalta.
 
Kaiken huippuna sieltä tuli viestiä että mulla vaihtuu se nettiterapian psykiatri tms.
Joka vitun kerta vaihtuu henkilö kesken hoidon. Oli kyse mistä tahansa. Yritä tässä sit jotain hoitosuhdetta tai vastaavaa.
Eipä siinä, vitustako noista tietää lukeeko noita nettiterapian paskoja kukaan kun ei sieltä tule mitään vastetta mitä tekee.
Tuntuu taas niin helvetin turhalta paskalta.

Tiedän, sitä itsekin kiroilen kun on hoitoon pääsy nykyään takaisin kiven alla
"on niin paljon potilaita" huoh.
sitten puoskarit muuttaa psykan ylilääkärin määräämiä lääkkeitä
"lopetetaan sitten joskus kokonaan lääkkeet, paniikkikohtauksia voi hoitaa psyykkaamalla" huokaus.
 
Aki Kaurismäki paaluttaa masennuksesta

Sikäli jännä että Sir Ohjaaja sanoi masennuksesta noin, koska samassa pöydässä istui Maustetyttöjen Kaisa (jonka hän oli ottanut elokuvaansakin), joka on haastatteluissa paljastanut masennuksestaan ja mielialaläkkeiden käytöstään.

Minulle ei myöskään ole käynyt selväksi mikä on älypuhelimen käytön ja "feikkimasennuksen" yhteys. Vaikuttaa että Kaurismäen motiivi tuntui olevan dissata insta-sukupolvea, joka minkä vaan tuoreen mielipahan tunkee heti someen.

Mutta vaikea arvioida lukematta koko haastattelua. Tulevalle elokuvalle kuitenkin hyvää markkinointia nostattaa laineita lööpeissä...
 
Päivää, uusi päivä uudet kujeet.
mietin tuossa että onkohan jotain vikaa vaiko vain lääkitys muuttunut.
välillä tuntuu "oudolta" kuin olisi psykoosi, miltähän sekin oikein tuntuu?
Vähäsen epätodelta, sitä varten on kylläkin supriumia 2*200mg (muistaakseni 200mg) päivässä.

tai sitten tuntuu vaan koska olen jo ikäloppu, 55veetä, isobroidi delasi 55veenä sydäriin yöllä..
välillä, taikka melkein usein, (kait kaikkikin) kelaa että mitäköhän vikaa mussakin nyt on..

tuossa viikolla kävin nukkumaan niin taas tuli kunnon paniikit päällensä, en saanut henkeä ja pelkäsin että kuolen, oli aivan pakko nousta ylös vähäksi aikaa vaikka väsytti aivan sikana, mutta peti tuntui todella ahdistavalta paikasta, mynthon suuhun ja koisimaan, sain heti unen päästä kiinni kun käväsin ylhäällä...

kuis muut jakselee näitten oireiden kanssa, vielä kun rivatrilkin lääke on loppu ja opamoxia tungetaan sen sijaan?

<3
 
Jännittää vieläkin.
onneksi 2-3*15mg opamoxia auttaa paremmin relaa mitä rivatril.
tosin myöskin väsyttää, nykyään tullut mentyä koisimaan jo 21-23 yleensä, ennen valvottiin 01:een saakka.
lekurilta haettu c-ajokortin 5vuoden tokari jeppelaitokselle.
kyseli kaikkea ihmeellistä "onko ollut itsetuhoisia ajatuksia" ...
nooh lukenut epikriisit ja hokassut X44-koodin sieltä.

olen sitä mieltä nykyään omassa tilanteessani että tuntuu "normaalilta" että jokainen vähintään kerran elämässä ajattelee omaa kuolemaansa.
Löysin lehdestä hyvän jutun missä on diagnisoitu että miettii liikaa asioita, siinä oli hyvä juttu juuri tästä.
ja siitä että on karmean pessimistinen ihminen, miten päästä siitä ylitte, aivan samat keinot mitä itse olen tajunnut kokeilla.
 
Mitähän tarkoittaa nettiterapian loppuyhteenvedossa oleva " Suositellaan hoidontarpeen uudelleenarviota. " ?
Pitääkö mun olla johonkin yhteydessä vai ottaako joku muhun yhteyttä?
 
Mitähän tarkoittaa nettiterapian loppuyhteenvedossa oleva " Suositellaan hoidontarpeen uudelleenarviota. " ?
Pitääkö mun olla johonkin yhteydessä vai ottaako joku muhun yhteyttä?

Musta tuntuu ettei mikään ole enää normaalia, eli automaattista.
itse tuon joutuu hoitamaan ja varailemaan aikoja.
 
Musta tuntuu ettei mikään ole enää normaalia, eli automaattista.
itse tuon joutuu hoitamaan ja varailemaan aikoja.
Jees. näin vähän käsitinkin kun siellä oli kuitenkin mainintaa että pitää ottaa yhteyttä siihen mikä mulla oli se lähettävä setti.
Ainut vaan että sen mukaan toi psykiatrinen arviointi oli kertaluonteinen setti. Eli ei ole sitä hoitotahoa tms.
Terveysasemalle siis otettava yhteyttä josta ei saa mitään terapiaa tai mitään muutakaan hoitoa.
Vituttais jos ei ois niin tyhjä olo muutenkin.
 
Jännityksestä migreeni, olen havainnut tuota kerholla.
pari tuntii siellä riittää niin jos tahtomattaan jännittää niin migreeni on illalla valmis, pakko mennä heti 21 koisimaan kun särkee niin eikä mikään auta :(
muuten ovh koisimaan 23-24 ...
 
Jännityksestä migreeni, olen havainnut tuota kerholla.
pari tuntii siellä riittää niin jos tahtomattaan jännittää niin migreeni on illalla valmis, pakko mennä heti 21 koisimaan kun särkee niin eikä mikään auta :(
muuten ovh koisimaan 23-24 ...

Oletko käynyt hierojalla ikinä? Voi olla että niskat ovat jumissa? Kannattaa muistaa että ihminen on psykofyysis-sosiaalinen kokonaisuus ja jos joku osa-alue on huonossa kunnossa niin se vaikuttaa myös muihin. Esim pitempään päällä ollut unettomuus alkaa aluksi pään säryllä ja vähitellen alkaa nuppi pettämään jos ja kun ei saa unta. Tsemppiä sinne, kannattaa pitää itsestään huolta.
 
@Tinke-80 kävin kerran ylävartalohieronnassa, oli vain 30e 50minsaa ja täysihieronta 80minsaa 50e.
ei paha, on ammattilainen oikein ja tässä kodin lähellä, sitten usein yritän tehdä selkä ja niskajumppaa.
 
Jännityksestä migreeni, olen havainnut tuota kerholla.
pari tuntii siellä riittää niin jos tahtomattaan jännittää niin migreeni on illalla valmis, pakko mennä heti 21 koisimaan kun särkee niin eikä mikään auta :(
muuten ovh koisimaan 23-24 ...
Seillä kerholla on varmaan paljon sosiaalista toimintaa ja jännitystä, sekä juttelua. Ja kai se pääkipu sitten laukeaa vasta illalla, kun on itse saanut rauhoituttua. Itse koitan ottaa jotain särkylääkettä, että migreeni ei ehtisi mennä pahaksi ja selviäisi ehkä lyhyemmällä kivulla.

Oletko käynyt hierojalla ikinä? Voi olla että niskat ovat jumissa? Kannattaa muistaa että ihminen on psykofyysis-sosiaalinen kokonaisuus ja jos joku osa-alue on huonossa kunnossa niin se vaikuttaa myös muihin. Esim pitempään päällä ollut unettomuus alkaa aluksi pään säryllä ja vähitellen alkaa nuppi pettämään jos ja kun ei saa unta. Tsemppiä sinne, kannattaa pitää itsestään huolta.
Jonkunlainen jumppaaminen, sekä niskan voimistelu tosiaan auttaisi jo ennakkoon.

Mulla jos nukkuu liian pitkään, niin sekin saattaa kostautua pääkipuna aamulla. Eli ajoissa nukkumaan ja sopivaan aikaan ylös tai herätys.
 
Tuli mieleen tuo ei minua mikään vaivaa ja masennus. Sekä se, että jos ei ole kuullut masennuksesta oikein mitään? Voi vaikka kuvitella, että ei ole masennusta ja huono olo johtuisi sitten vaikka jostain muusta fyysisestä ongelmasta.

Vaikkapa sitten tuo pääkipu, että kannattaisi altistaa siellä kerhossa olemiselle, mutta samalla jollain lailla rentoudellekin, josko vaikka sitten jossain vaiheessa pystyisi olla kerholla vähän kauemminkin.


”Ei minua mikään vaivaa
Lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa hoitohakuisuus on usein hyvä, mutta ei kuitenkaan aina.

– Sairaudentunnottomuus on yllättävän yleistä. Ensimmäistä kertaa sairastavat eivät välttämättä heti ymmärrä, mikä heitä vaivaa.

Masennus näyttäytyy ihmisestä riippuen niin eri tavalla, että Holman mukaan myös hoidon on oltava yksilöllistä.

Tutkimustulosten perusteella masennus voi ilmetä eri aivojen alueilla ja ilmetä erilaisina oireina eri ihmisillä."

Pätkä lainattu tuolta:
 
Mie kelaan ajan kanssa itsetuntojani hitosti, hyvä ettei pää sekoa.
auttaa kun nukkuu torkut niin nollaa aivot kivasti.
opamox rivojen sijaan vaan väsyttää koska sitä käytetään myöskin nukahtamiseen avuksi, ei kiva :(
 
Masentaa jotenkin elämän turhuus. Opiskellessa oli hauskaa. Oonkin miettinyt et opiskelis jotain lisää työn ohessa. En vaa oikein keksi, et mitä kantsis opiskella, ku on jo maisterin tutkinto. Masentelen nyt sit vaa duunissa, jossa en hirveesti kehity.
 
Masentaa jotenkin elämän turhuus. Opiskellessa oli hauskaa. Oonkin miettinyt et opiskelis jotain lisää työn ohessa. En vaa oikein keksi, et mitä kantsis opiskella, ku on jo maisterin tutkinto. Masentelen nyt sit vaa duunissa, jossa en hirveesti kehity.

Tiedän, minä kävin peruskoulun jälkeen amiksen 3vuotta, sitten duunia ja kurssia ja intti, siitä sitten 30veenä uudelle alalle, alkoi atk-duunit kyllästyttää, ei näkynyt missään käden jälki, oli jossain bitti-avaruudessa :(
kävin sitten auto-asentajan kurssin, ekasta amis-keikasta oli hyötyä, pääsin suoraan 2vuotis, erikoistumislinjalle koska eka pohjavuosi oli jo hyväksi luettu, sain jälleen aivoille tekemistä.

nykyään työkyvyttömyys-eläkkeellä, niin aivot meinaa olla tyhjäkäynnillä, teen vapaa-ehtoisduunia ja atk-auto hommia, niissä joutuu funtsaa oikein kunnolla, tekee aivoille hyvää välillä kunnon jumppa, muuten kaikki päivät ovat niin samanlaisia ...

Tsemppiä bro <3
 
Juuh, herälin etuajassa 05:40 kun kello soimassa 07, pitää lähteä 08:n bussilla junalle, sieltä 09:19 tikkurilaan tuttvalle laittaa ja kloonaamaan läppärin mekaaninen kiintari ssd:lle, tulee läppäristä nopsempi (ehkä).

junamatka on kiva, saa tuulettua vähäsen..

mietin että jos frendi olisi laittanut postin kautta sen , niin maksaa 11e per suunta ja lakon vuoksi kestää kuukauden tulla ja mennä.
niin soitin että tulen käymään viikonloppuna junalla, niin maksaa vain kympin, eläkeläislippu..

jännitä ei ollenkaan, kerholle meno esim. jännittää aina niin paljon että pitää ottaa ennen sitä 2*15mg opamoxia, rentouttaa kunnolla..

Eilen oli plussalla pahasti, vesilammikoita joka paikassa.
nyt 1.5c pakkasta ehkä jäätyneet lammikot niin pärjää talvikengillä eikä tartte ottaa pitkävartisia kumppareita, ne on ainoat kumpparit mitä mulla on.
karmea myrskytuulonen.

Hyvää lauantaita kaikille <3
 
Masentaa jotenkin elämän turhuus. Opiskellessa oli hauskaa. Oonkin miettinyt et opiskelis jotain lisää työn ohessa. En vaa oikein keksi, et mitä kantsis opiskella, ku on jo maisterin tutkinto. Masentelen nyt sit vaa duunissa, jossa en hirveesti kehity.

Teet niin kuin minä, eli teet lisätutkinnon maisterisi päälle. Esimerkiksi miten maistuisi valtiotieteellinen tutkinto? Lähes 70% VTK:sta tullut tehtyä Aallon DI-puolen ohella, joten ei olisi ihme, jos tulisi VTM tuon DI:n päälle.

Sinun kohdalla voisi olla kova sana osa-aikainen opiskelu yhdistettynä osa-aikatyöhön. Eli saat oppimisen maailman, mutta myös palkansaajamaailman ostovoimaa peliin.
 
@jeesboks päivää, kuten sanoin;
jos tahtoo jotain näkyvää saada aikaiseksi niin käsityöt sitten.
ite tein 30veetä mikrotukipersoonan hommia, ei näkynyt misssään työn jälki.
sitten auto-atk-obd asentajahemuliksi niin tyytyväinen olotila kun pääsee näkeemään kättensä jäljet.
tosin nytkin olin atk-hommissa tikkurilassa tuttavalla kotikäynnillä vapaaehtoisduunin lepopäivänä :)
on ilo auttaa ihmisiä jos on vähänkään älliä päässä, tiedän muutamia jotka jo skolessa olivat tyyliin:
"laske itse, minä en sinua auta. minä olen fiksu sinä olet tyhmä" :(

kivat sullensa, sitä elämä sitten opettaa että saa mitä tilaa...
toiset ovat niin pissapäähän nousseita että "minä olen lukenut itseni inssiksi enkä kerro mitään mitä olen oppinut, paitsi rahasta"
valitettavasti näitäkin löytyy, he tosin eivät voikaan ajatella tekevänsä mitään ilman korvausta :(
 
Tää on pelottavinta ja rohkeinta mitä oon koko elämäni aikana tehnyt.

Nyt oli se hetki ku mun oli tehtävä tää oman itseni takia. Mä en enää jaksa elää sitä elämää miten sitä elin. Nyt on uusi aika missä minä olen hyvä sellaisena kuin olen.

Toivottavasti jokainen tukee jokaista ihmistä joka painii näiden ongelmien kanssa. Me kaikki ollaan hyviä juuri sellaisina kuin ollaan.

 
Huomenna viimeinen psykan hoitaja soittelee, ehkä pääsen sutskaa
koska olen aivan hermona ja jännittän suotta aivan kaikkea :(
sitten jos ja kun tulee vastaan jotain odottamatonta, tulee paniikit melkein shokkitilaa että mitä helvettiä.
medit auttaa mutta jos ottaa tarpeeksi niin alkaa väsyttää, joka ei ole päivän tarkoitus että nukkuu koko ajan :(
 
Erilaiset pelot ja pakko-ajatukset kyllästyttää. Käytössä on 2 erilaista ahdistuslääkettä ja ne auttaa vähän mutta eivät vie noita pelkoja kokonaan pois.
Viikonloppuisin on lievä masennus enkä edes tiedä mistä se johtuu. Siihen ei lääkkeet auta yhtään. Viikonloppuisin vain odotan että tulisi maanantai ja masennus häviäisi.
 
Erilaiset pelot ja pakko-ajatukset kyllästyttää. Käytössä on 2 erilaista ahdistuslääkettä ja ne auttaa vähän mutta eivät vie noita pelkoja kokonaan pois.
Viikonloppuisin on lievä masennus enkä edes tiedä mistä se johtuu. Siihen ei lääkkeet auta yhtään. Viikonloppuisin vain odotan että tulisi maanantai ja masennus häviäisi.
Onko sulla viikonloppusin mitään tekemistä?
 
Ottaa taas vaihteeksi päähän kun kaikki soittavat vain kun tahtovat jotain, yleensä apuja ilmaiseksi atk:n kanssa.
laitoin puhelimen jälleen katki, mahdollisille soittajille tulee viesti "numero ei ole käytössä"
ei jaksa kun itse tahtoisi jutella tuttujen kanssa mutta ne eivät halua sitä, mutta kun 200e:n duuni pitää saada tehtyä kympillä niin kyllä soitetaan :(
toiset ja melkein kaikki käyttävät hyväksi kuin huoraa...

olen monien ns. tuttujen nimet ja numerot ottanut veke puhelimestani, monet oi monet tahtovat että laitan atk:n kuntoon ilmaiseksi ja tietysti itse ostan varaosatkin omalla kustannuksella, nyt saa luvan riittää, olen monelle sanonut ja vielä näemmä pitää sanoa etten ole mikään ilmainen huora :(
menkööt atk-firmaan duunaa 120e/h taksalla, jollei ole varaa niin menkööt helvetti sossuun...

kun ei aina vaan jaksa.

hyväkkeenä on ettei viikonloppuna stressaa/jännitä yhtään, eikä tarvitse ottaa ½ päiviltä 2*15mg opamoxia kuten arkena kun menen kerholle, jänskättää niin että..
lepäilen viikonloppuna ja latailen akkuja.
Koiron kanssa lepäillään ja katsellaan telkkaa välillä leikkien ja ulkona käyden.
tulee koiron kanssa käveltyä (15vee vanha mutta pirteä) 2-3km/vrk.
viikossa min. 2km/arkipäivä, 40km per kk. on siinä jalat vähäsen pipi :)

mutta kun koiro itse tahtoo kävellä, kertaakaan ei ole tarvinnut itse vetää perässään...
 
Iltaa kerholla 15-19 väsynyt olotila.
huokaus, 15 kävijää, ennätykset 18 per päivä tuossa ajassa.
Juttelin henkeviä päivystävän pastorin kanssa tovin, omasta tunteista sekä itsetutkistelusta.
Juteltiin mm. että mitä mieltä itse on todellisuudessa ja mitä muiden mielestä, miten suhtautua elämään sekä menneeseen että tulevaan ja kuinka tärkeä on elää hetkessä eikä määkiä menneitä taikka 10vuoden päästä tapahtuvia asioita joka ikinen päivä.
Oli rakentavaa , sain jälleen mietittävää, kaikki tämä ei sovi.

Tunnen pahempia psykoosi-ihmisiä joille ei tod. suositella tätä, toisille se on terapeuttista toisille ei.
toiset eivät sitä tarvi/halua toiset eivät edes välitä eikä tarvitse välittää.

Jokaiselle omalle ihmiselle on tärkeintä elää niin, että on tasapainossa sekä sinut itsensä kanssa, silloin ei edes tarvitse kelata näitä asioita.

Ja kuten täälläkin todettu, jos tulee tilanne että saa paniikit taikka velloo itsesäälissä pitkiä aikoja niin tekee jotain rakentavaa että ajatukset pysyvät kasassa.
on niin intresanttia duunia kautta tekemistä ettei edes aikaa ole miettiä mitään muuta...

mitenkäs muut jakselee?

btw, perjantaina piti psykan hoitajan soittaa, ehkä soitti... mahdollisesti Turun Tuomiokirkon kelloja hah...
Ei sinänsä mitään, ei olekaan enää mitään asiaa, sain asiani keskuteltua päivystävän pastorin kera.

On se vaan fitun upeeta että mielenterveyskuntoutujat joutuvat hakemaan tukea päivystävältä pastorilta, kun kerran hoitoketju ei muuten futaa.

Sitten kun menee lujasti päin persettä niin hoitsut vaan kehoittaa menemään viikoksi relaamaan osastolle muiden sekopäiden kanssa, ei helevetti...
:D
 
Nyt eilen vasta soitti psykan hoitaja, aika tuli 29.03 09:30 jutskaa.
kyselee aina kaikilta masis-ihmisiltä vakkarit "onko ollut itsetuhoisia ajatuksia"...

Nooh, hyvä että kyselee, tilanne on markkinoilla aikas paha.
masentuneita on niin sikana koronan ja muutenkin takia.
parempi myöhään kuin ei milloinkaan...
 
Itse monta masennusta sairastaneena voisin sanoa että kannattaa koettaa pitää huolta omasta henkisestä jaksamisesta. Erityisesti silloin kun menee hyvin. Oman sairauteni kanssa taistelin pitkään kunnes tajusin että tuo taistelu on yksi iso ongelmaani, minun piti hyväksyä tämä sairaus ennenkuin pystyin toipumaan siitä.

Monta vuotta kuvailin sairausjaksojani lumipallona joka vyöryy alas mäkeä, kasvaen aina isommaksi ja isommaksi. Vasta viime aikoina olen huomannut että tämä mäki ei ole ns totta. Tämä "lumipallo" kasvaa isommaksi ja isommaksi koska itse sitä työnnän eteenpäin vaikkaa vaihtoehtona olisi vain jättää menneet taakseen ja jättää "lumipallo" sulamaan kevät aurinkoon.
 
Kerholla käväsin maanantaina, tiistaina lepoa, seuraava tänään keskiviikkona ja sitten perjantaina. eli joka toinen päivä, hyvin kasetti kestää.
yhtään ei jännitä tänään kerholle meno kuten viime viikolla, ei tarvitse napsia keskellä päivää 2*15mg opamoxia, hyvä se..

Kirjoittelen tietokoneella ylös tapahtumia sekä tuntemuksia, koska on psykan aika ekaa kertaa 29.03 09:30 ja aamulla ei tule mitään mieleen asioita pää aivan jumissa.
Eilen sain hyvin nukuttua, 22 koisimaan ja 08 ylös, lepäillyt tuossa sängyssä kuunnellen radiota, relannut..
15:05 taas kerholle päin sitten, pitää ottaa kumisaappaat, patiollakin on 5cm vettä, ilma ollut n.+5/+6c lämmintä niin lumet saavat kyytiä.
Hyvää jatkoa ketjulaisille <3
 
Päivää, olen tehnyt yhden kaksipuolisen A4:n psykan hoitajalle huomenna, aamulla kun herää niin ei puussa liikahda lehtikään.
siksi hyvä että on kaikki tuntemukset ja itse-tutkiskelut paperilla, ehkä tämä rouva sitten vaivautuu lukemaan koska itse luen niin nopeasti ettei siitä ota hullukaan selvää, ½vuotta sitten fiksu puoskari totesi ettei lue mitään, kerro itte koko elämäntarinasi, nooh, tämän paperin luen 5sekunnissa kiittäkööt sitten tämäkin rouva itseään jos hokasee "en saanut sitten mitään selvää mitä sanoit" :)

huomenna sen näkee minkälainen tapaus tämäkin on.
kellojen kääntely auttoi että nukun 09-10:een ja päivä menee äkkiä, 13:n maissa ruokaa uuniin ja ½h:n päästä ulos, siitä sitten 15.05 kerholle 15vee diegon kanssa kävelee, eilen tuli kaatamalla lunta 30senttii, diego narun päässä pyöri lumessa kun 23:n maissa tein kolalla lumityöt :)

huomenna kait jää haukkumaan yksin peräti 12minsaa kuukaudessa, saa nähdä tuleeko sika-naapurilta taas sadannen kerran "heippa"-lappua postilaatikkoon!!!

Kerron sitten miten meillä meni siellä.
 
Psykalla meni hyvin eka 45minsaa, pääsin jopa 15minsaa etu-ajassa :o
Nuori tyttönen oli, pääosin kuunteli, onneksi oli 2*A4 mukana jotta muistin kaikki.
Totesi pikaisesti että ainainen asioiden kelaaminen on pakko-oireista ja siihen auttaa muun tekeminen sekä oikeaa aikaan tehtävä altistuminen.
Kerroin siskopuolen ½vuoden porttarista kun heitti kaikki mun kamat roskiin ja jouduin sieltä hakee takaisin pesukoneen kautta petivaatteetkin jne...

Seuraava aika toukokuun 10:s 09:30 taas aamuherääminen...

Kirjoitin jo yhden A4:n kun pyysi miettimään etukäteen tuntemuksia, ja onneksi antoi puhelinnumeron johon voin tarvittaessa soittaa...

Lääkkeet vievät tunteet, se on paska.
Rakastan 15vee terapiakoiraani, mutta silittäminen on vain silittämistä, en saa siitä mitään nautintoa.
sama on muidenkin tunteiden kanssa, ehkä olen suojakeinona torpannut kaikki tunteet, ei ole yhtään kivaa olla tunteeton ihminen huokaus...

Onko kellään muulla samaa probleemaa?
 
Psykalla meni hyvin eka 45minsaa, pääsin jopa 15minsaa etu-ajassa :o
Nuori tyttönen oli, pääosin kuunteli, onneksi oli 2*A4 mukana jotta muistin kaikki.
Totesi pikaisesti että ainainen asioiden kelaaminen on pakko-oireista ja siihen auttaa muun tekeminen sekä oikeaa aikaan tehtävä altistuminen.
Kerroin siskopuolen ½vuoden porttarista kun heitti kaikki mun kamat roskiin ja jouduin sieltä hakee takaisin pesukoneen kautta petivaatteetkin jne...

Seuraava aika toukokuun 10:s 09:30 taas aamuherääminen...

Kirjoitin jo yhden A4:n kun pyysi miettimään etukäteen tuntemuksia, ja onneksi antoi puhelinnumeron johon voin tarvittaessa soittaa...

Lääkkeet vievät tunteet, se on paska.
Rakastan 15vee terapiakoiraani, mutta silittäminen on vain silittämistä, en saa siitä mitään nautintoa.
sama on muidenkin tunteiden kanssa, ehkä olen suojakeinona torpannut kaikki tunteet, ei ole yhtään kivaa olla tunteeton ihminen huokaus...

Onko kellään muulla samaa probleemaa?
Toi tunteiden patoaminen, sivuuttaminen tai tappaminen ei pidemmän päälle tee pääkopalle hyvää. Monta vuotta tein sitä muutama vuos sitten ja se ainakin omalla kohdalla meni sitten vaan siihen että meni vaan täysin zombina päivästä toiseen, ja sitten jossain vaiheessa sitä vaan räjähti. Sen asian ei tarvinnu todellakaan olla iso asia(tyyliin aamukahvi maistu paskalle), niin sitä vaan purskahti itkuun tai raivos ihan järjettömiä tms.
Nykyään ajattelee hieman eritavalla noista tunteista. Jos vituttaa niin sitten vituttaa. Helpompi käsitellä niitä tunteita siinä suht samantien jos vaan kykenee.
Itellä toi vaan vaati pari itsemurhayritystä että rupes ajattelemaan eri tavalla.(en suosittele kenellekkään.)

Otan muuten pienen vinkin tekstistäs itelleni. Kirjotan ens kerraks psyk. hoitsun tapaamiseen paperille mitä haluun käydä läpi.
Jotenkin sitä ei saa sanottua lähes mitään silleen perinpohjasesti kun menee. Sit se menee siihen että hoitaja neuvoo hengitysharjotuksia ja vastaavaa kakkendaalenia ahdistukseen yms.
 
Toi tunteiden patoaminen, sivuuttaminen tai tappaminen ei pidemmän päälle tee pääkopalle hyvää. Monta vuotta tein sitä muutama vuos sitten ja se ainakin omalla kohdalla meni sitten vaan siihen että meni vaan täysin zombina päivästä toiseen, ja sitten jossain vaiheessa sitä vaan räjähti. Sen asian ei tarvinnu todellakaan olla iso asia(tyyliin aamukahvi maistu paskalle), niin sitä vaan purskahti itkuun tai raivos ihan järjettömiä tms.

Tämä , välillä pelottaa mennä ihmisten ilmoille, suuttuu ja polttaa päreet heti, on karmea vitutus päällä koko ajan, tekisi mieli ärjyä kaikille ja vetää turpiin.

Mulla jo 2*A4:sia, kuten se että 55veenä juttelen koiralleni ulkonakin ja sitten isoille linnulle "mitäs varis siinä jaksaa" jne..
Mulla aika aina 09:30 ja pää tyhjä kun jeesuksen hauta pääsiäisaamuna, niin pitää väkisin luntata öiset fiilikset.

Toi tuntuu sika pahalta, jos pitää olevinaan miettiä että "ai, on mahdollista että koiran tassu jääkin kaverin auton alle, pitääpä olla varovainen" ja näkee sielun silmin että miten se kivusta ulvoo, ottaa tosi pahasti vatsanpohjasta :(

Mun fiiliksiä helpottaa lähinnä musiikin kuuntelu=relaa ja nukkuminen, ennen alkoi alkokin kiinnostaa, viikonloppuna meni vrk:ssa 12:00 lähtien ½litraa vodkaa ja 5h:n päästä koisimaan, saihan silläkin nollattua aivot :( Se alkoi että lonkero ruokajuomaksi ja siitä sitten että otanpa toisenkin, lopptulos että vrk:ssta meni 7 lonkeroo ja sitten koisii.
onneksi tuli opamoxit ja lopetin alkon, en ole ollut koskaan sekakäyttäjä..

aiemmin sain lyricaa, hokasin että 2*lyrica tekee rennon olon, ilmaisen kännin, sitten aikoinaan hokasin kun sairaanhoitaja tarkisti lääkelistaa kun mainitsi lyrican niin sanoin että otetaan se poies, on ollut vaan "viihdekäytösssä" katto hieman hitaasti :)

ei maksa kestä liikoja medejä.
 
Lääkeyhtiö Cheplapharm Arzneimittel GmbH on viestittänyt Dystonia-yhdistykselle, että 23.3.2023 on lähetetty ensimmäinen erä 0,5mg Rivatrilia suomalaisiin lääketukkuihin ja viikolla 13 on vuorossa erä Rivatril 2mg lääkettä. Eli nyt on saapunut apteekkeihin 0.5mg.n tabut. Tulisivat nuo 2mg sitten nopeasti, koska itselläni resepti niihin ja määrätty yli 3kk.tta sitten. Käsittämätöntä, että eivät voi apteekissa antaa miedompaa lääkettä, jos kerta sama lääke on, sen ymmärtäisi, jos vahvempaa pyytäisi
 
Viimeksi muokattu:
Itse monta masennusta sairastaneena voisin sanoa että kannattaa koettaa pitää huolta omasta henkisestä jaksamisesta. Erityisesti silloin kun menee hyvin. Oman sairauteni kanssa taistelin pitkään kunnes tajusin että tuo taistelu on yksi iso ongelmaani, minun piti hyväksyä tämä sairaus ennenkuin pystyin toipumaan siitä.

Monta vuotta kuvailin sairausjaksojani lumipallona joka vyöryy alas mäkeä, kasvaen aina isommaksi ja isommaksi. Vasta viime aikoina olen huomannut että tämä mäki ei ole ns totta. Tämä "lumipallo" kasvaa isommaksi ja isommaksi koska itse sitä työnnän eteenpäin vaikkaa vaihtoehtona olisi vain jättää menneet taakseen ja jättää "lumipallo" sulamaan kevät aurinkoon.

Erittäin hyvin sanottu.

Itse kamppailin paniikkihäiriön kanssa monia vuosia, kunnes päätin, että nyt on kohdattava itse sairaus ja oppia käsittelemään tunteet, joten menin juuri sellaisiin paikkohin missä paniikkikohtaukset tulivat ja aluksi tuntui, että ei tästä mitään tule, koska tuntui, että saan jonkun kohtauksen kohta, mutta psyykkasin ja psyykkasin itseäni, että ei minulle mitään tapahdu, niin sitten jossaikvaiheessa huomasin, että ei niitä enään tulekkaan, tai tuli jotain pieniä poissaolokohtauksia, sanoin itselleni, että tulkoot ja nyt ei ole ollut mitään kohtauksia yli 5 vuoteen. Sairauden kanssa pitää oppia elämään, varsinkin jos se on mielensairaus
 
Kuulin eilen samaa apteekkari fiksuna soitti himaan että nyt on rivaa saatavilla, laitetaanko.
kerroin että lekuri oli sitä mieltä ettei tehoa paniikkiin enää, niin olkoot sitten opamoxia.
ennen rivaa 4*0.5mg /vrk. nytten opaa max. 6/vrk.
 
Kuulin eilen samaa apteekkari fiksuna soitti himaan että nyt on rivaa saatavilla, laitetaanko.
kerroin että lekuri oli sitä mieltä ettei tehoa paniikkiin enää, niin olkoot sitten opamoxia.
ennen rivaa 4*0.5mg /vrk. nytten opaa max. 6/vrk.
Miten mä muistelisin että noissa napeissa on ihan erilainen vaikutus?
Toinen piristää(riva) ja toinen laittaa väsyneeks(opa).
Miten niitä nyt tolleen annetaan korvaavaks lääkitykseks, kun ne nyt ei täysin samalla tavalla tehoa?
 
Miten mä muistelisin että noissa napeissa on ihan erilainen vaikutus?
Toinen piristää(riva) ja toinen laittaa väsyneeks(opa).
Miten niitä nyt tolleen annetaan korvaavaks lääkitykseks, kun ne nyt ei täysin samalla tavalla tehoa?

Ja mitenkä ne lopetti noi syksyllä, kertalaakista :(
monet sai sikamaiset viekkarit tärisi sängyssä ja lekurit vaan "ota opaa ja kyllä se ajan kanssa helpottaa" :(
sanoin tänään psykahoitajalle että puoskari uhkasi että jossain vaiheessa voidaan myöskin ajaa opat alas, kuulemma paniikit voi itse psyykata veke ..
sanoin psykalle ettei varmana ajeta tolleen alan, ikänsä syönyt rivaa ja laitettu avolle koska lääkitys kunnossa, nyt ei ole ja meinataa kaikki lopettaa!

Jopa psykan polikin sanoi että tavis arvauskeskus puoskari voi alkaa lopettaa psyykelääkitystä ilman psykan polin konsultointia.
 
Ja mitenkä ne lopetti noi syksyllä, kertalaakista :(
monet sai sikamaiset viekkarit tärisi sängyssä ja lekurit vaan "ota opaa ja kyllä se ajan kanssa helpottaa" :(
sanoin tänään psykahoitajalle että puoskari uhkasi että jossain vaiheessa voidaan myöskin ajaa opat alas, kuulemma paniikit voi itse psyykata veke ..
sanoin psykalle ettei varmana ajeta tolleen alan, ikänsä syönyt rivaa ja laitettu avolle koska lääkitys kunnossa, nyt ei ole ja meinataa kaikki lopettaa!

Jopa psykan polikin sanoi että tavis arvauskeskus puoskari voi alkaa lopettaa psyykelääkitystä ilman psykan polin konsultointia.
Juu eipä noita seinään kannata lopettaa. Flippaa pää ihan "terveelläkin" ihmisellä.
Nykyäänhän ei enää bentsoja taideta määrätä oikeastaan ollenkaan vaikka joillekkin se lähes ainut lääke mikä toimii jos ei terapiassa päätä saada kuntoon, tai yleensäkään jos edes pääsee terapiaan.
Vittumainen koukkuhan kaikkiin bentsoihin kyl tulee. "muutamia" purkkeja ja levyjä tuli nuorempana syötyä.
 
Vittumainen koukkuhan kaikkiin bentsoihin kyl tulee. "muutamia" purkkeja ja levyjä tuli nuorempana syötyä.

mulla 90-luvun alussa psykan lekuri kokeili xanonia, nyt kaikki sanoo että tappolääke.
otin tabun, läksin kaupunkiin bussilla, enkä ottanut nappeja mukaan, kun tuli takaisin bussilla
niin melkein konttasin, vatsakrampit karmeat, ei kun himaan, nappi suuhun ja tärisee kylmästä hiestä pari tuntia, oli elämäni kivemmat fiilikset ..

kauhistelen että jotkut popsii sitä vieläkin :(
 
mulla 90-luvun alussa psykan lekuri kokeili xanonia, nyt kaikki sanoo että tappolääke.
otin tabun, läksin kaupunkiin bussilla, enkä ottanut nappeja mukaan, kun tuli takaisin bussilla
niin melkein konttasin, vatsakrampit karmeat, ei kun himaan, nappi suuhun ja tärisee kylmästä hiestä pari tuntia, oli elämäni kivemmat fiilikset ..

kauhistelen että jotkut popsii sitä vieläkin :(
Onhan noita xanoreitakin kokeiltu. Noissa paha että nopeevaikutteinen. Ja toisaalta myös hyvä. Toimii ahdistukseen nopeasti, mutta jos annostus kusee niin tulee se "bentsokänni" myös nopeasti. Ja omalla kohdalla myös vahvasti. Muisti menee jne.
Rivat siitä hyvä bentso että kunhan annostus on ok, niin niillä on niiden pitkävaikutteisuuden ja piristävän vaikutuksen kautta mahdollista pitää sohvan pohjalla makoileva ahdistunut ihminen kunnossa, mutta mutta.... Niissä on niin paha toi myös toi pitkävaikutteisuus ja piristävä vaikutus.
Mulla meni niillä monta päivää pimeäks. Ja varsinkin kunnolla ahdistuneen ihmisen on helppo niitä napsia liikaa kun tuntuu ettei se ensimmäinen 2mg sano mitään.
Nää niin yksilökohtaisia juttuja mikä on omalle kohdalle hyvä.
Ite en meinaa enää syödä yhtäkään bentsoa jos ei nyt aivan pakko ole. Näin oon jo monesti terveyskeskuksessakin sanonut, mutta silti sieltä on saanu kommenttia että oonko porkkanaa tullut hakemaan kepin sijaan ja muuta mieltä ylentävää settiä.
 
Itse kamppailin paniikkihäiriön kanssa monia vuosia, kunnes päätin, että nyt on kohdattava itse sairaus ja oppia käsittelemään tunteet, joten menin juuri sellaisiin paikkohin missä paniikkikohtaukset tulivat ja aluksi tuntui, että ei tästä mitään tule, koska tuntui, että saan jonkun kohtauksen kohta, mutta psyykkasin ja psyykkasin itseäni, että ei minulle mitään tapahdu, niin sitten jossaikvaiheessa huomasin, että ei niitä enään tulekkaan, tai tuli jotain pieniä poissaolokohtauksia, sanoin itselleni, että tulkoot ja nyt ei ole ollut mitään kohtauksia yli 5 vuoteen. Sairauden kanssa pitää oppia elämään, varsinkin jos se on mielensairaus
Mulla tuo kirous iski ekaa kertaa joskus 1997 kun olin urakkatöissä.
Oli pahojakin jaksoja välissä ja kokeiltiin lääkitystä ja psykoterapiaakin, apua ei minusta juuri ollut kuin rauhoittavista.
Vuosia sitä kesti ja osittain vaivaa edelleenkin.
Parturissa käynnin lopetin tän takia, koska mulla pahimmat paikat on missä pitää olla paikallaan ja joku koskee päähän.
Hyvin on mennyt omalla hiusleikkurilla jo muutaman vuoden ;)

Alkoholin lopetus 10 vuotta sitten ja stressittömämpi ajattelutapa on auttanut niin ettei kohtauksia juuri tule enää kuin em tilanteissa.
Tänään olin hammaslääkärissä ja otin sitä varten pari 15mg Opamoxia tuntia ennen...pientä epämiellyttävää fiilistä tuli, mutta ei varsinaista kohtausta.
Hammashoitohenkilökunta osaa käyttäytyä mahtavasti kun heille vaan asiasta kertoo.
Tuntui että lääke vaikutti vasta kotona, ens kerralla pitää ottaa pari tuntia ennen.
Syksyllä olin kaihileikkauksessa joka pelotti kyllä etukäteen, mutta sain sieltä jonkinlaisen diapamcocktailin ja hyvin meni :)

Omalla kohdalla se psyykkaus ei tunnu auttavan näihin pahimpiin tilanteisiin, päinvastoin voi pahentaa kun sitä kelaa mielessään.
Hyväksyn että tän kanssa pitää elää, eikä lääkäreillä ole ollut ongelmaa antaa rauhoittavia erittäin satunnaista käyttöä varten.
Olen ollut asiasta täysin avoin niin kaikille tutuille kuin hoitohenkilökunnallekin, sekin auttaa ettei tarvitse peitellä ja hävetä.
 
Kerholla oli kivaa, kaunis ilma sekä pakkasta -14c.
kerholla vähäsen porukkaa vain 4 mun lisäksi.
saatiin jutella henkeviä, kaverillakin pakko-oire syndrooma.

Funtsasin että tahdon varmistaa että kaikki tulevat asiat/tapahtumat menevät mieleni mukaan=olen varautunut siihen kaikin voimin, ajattelen kaikki vaihto-ehdot myöskin epäonnistumiset, sitten jos kaikesta huolimatta tuleekin käsittämätön vastine niin tulee shokkia vastaava tila, pelkään että menetän hallinnan ja tulen kahjoksi=menee todellisuus sekä unelmat sekaisin...

Kaverilla samaa kanssa.
kannattaa funtsailla aina ajatuksiaan, koko ajan löytyy uusia juttuja <3
 
Taas käyty psyk. hoitajan juttusilla. Uus lääke kokeiltavaks. Brintellix. Moneskohan nappi tääkin on jota kokeillaan.
 
Taas käyty psyk. hoitajan juttusilla. Uus lääke kokeiltavaks. Brintellix. Moneskohan nappi tääkin on jota kokeillaan.

Mulla rumba kesti, xanor, rivatril, seronil, suprium, imovane, tenox, mirtzapin, opamox
ja 30vuoden jälkeen menee seronil, suprium, opamox, mirtza, aikas kivuttomasti.
 
Mulla Brintellix toimi, maksimiannostuksella. Ainoa miinus, että on kallis lääke.
Brintellixistä meni itellä yöunet ja vatsasekasin koko ajan. Ja tosiaan tais maksaa reilun euron per pilleri.

Nyt olen jättänyt bentsot joita tullut natusteltua 3 vuotta melkolailla putkeen. Eka viikko menossa ilman ja ensimmäinen päivä että tuntuu elämä vähän hymyilevän ilmankin. Nyt jopa aistii miten tuo Essitalopram vaikuttaa, aiemmin peittynyt bentsojen alle. Syy tosin lopettamiseen oli alunperin siinä että liian vaikeaksi tehty lääkkeiden hakeminen kun pitäisi parin kuukauden välein ravata lääkärillä. Nyt alkanut ymmärtää että ehkä se on ihan hyväkin ettei niitä napostele joka päivä. Vieroitusoireita ei ole ollut mitään mainittavia ekojen päivien hikoilua ja satunnaisia sydämentykytyksiä lukuunottamatta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 410
Viestejä
4 490 278
Jäsenet
74 155
Uusin jäsen
Multitronic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom