Itellä peruskoulu ja amis meni kiusattavana niin kyllähän tosta ihan kohtalaiset arvet jäi. Toisella opiskelureissulla oli paljon mukavempaa, mutta olin edelleen erittäin varautunu muita kohtaan.
Samaa mun koulussa, jännitin niin että vatsa oli hirveän kipeä, isäpuoli sanoi "lintsaat vaan" mentiin sitten koululle, oikein rehtorin kansliaan kyseli 3. asteen kuulustelussa miksi et tykkää käydä koulua, sanoin että minua kiusataan molemmat sekä isäpuoli että rehtori nauroivat vaan että älä nyt viitsi, sitten kun kyllästyin kiusaamiseen ja kerroin opettajalle niin rehtori otti meidät molemmat puhutteluun sekä kiusaajan että minut, se selitti että plääh plääh, sitten olevinaan "et sitten enää kiusaa, ok ok.." ja taas sama vaan jatkui en jaksanut enää turhaan opettajalle sanoa mitään
Ennen mun lääkkeitä ei kukaan katsonut, 15vuotta oli samat vanhat annostukset jne. ihan ok. nyt katsonut ulkomaalaiset lääkärit 4 kertaa peräkkäin "sinä otta vähempi rivatril 0.5, sinä lopettaa se käyttö" minä että luoja mitä soopaa, jos joku vetää huumeena rivaa niin se ei tarkoita että minunkin pitäisi se lopettaa, nyt on sitten uutena Lyrica 75mg*2 vrk:ssa, helpottaa hyvin, tulee vähän "känninen" olo eikä väsytä liikaa, monet ajattelee heti "väärinkäyttäjä, hakee hyvää oloa"!
Onko se niin väärin että pahaan oloonsa ja zombiuteen hakee joskus hyvempää oloa.
Kaikki tunteet ovat poissa, seronilin vika, sen ½ aika on 3kk sitten alkaa itkettää ihan tuosta vaan uutisia katsoessa, ei sitäkään uskalla enää kokea, sen verran oli kamala kokemus vaikka aikaa n. 5vuotta mennyt, sähköshokkeja ympäri hermoratoja, huimausta tasapaino ongelmia, sitten kun otti 2*200mg seronilia niin tunti ja kaikki ongelmat hävisi.
Nyt tullut vasempaan käteen ihottumaa ja näppyjä, ainakin iho on kuiva, isompi 1x2cm:n alue ei ole vyöruusu koska se ei ole kipeä, jotkut sanoi että jos olisi vyöruusu niin siihen olisi jo kuollut, ihme että joku ihottuma ja heti tulee viikatemies ovelle
Onneksi on verikokeet 05.01 sitten hematologille syöpä kontrolli 11.01, oikea jalka temppuilee, varmasti johtuu liian vähäisestä jumpasta, pohjelihas on ihan jumissa, pitäisi jaksaa maata lattialla ja leikkiä koiran kanssa ja venytellä sitä koko ajan mutta kun on niin kipeä, tietysti olisi voltarenia, se imeytyy hyvin. en tiedä.
uusi vuosi, tulee kohta kamalat paukkeet ja koirani pelkää niitä, silloin pitää olla sen seurana, se tulee väkisin mukaan jopa vessaan ja suihkuun, kumma kyllä, filosofiset eläinlääkäri spesialistit sanoivat "älä helli koiraa ja sano hyvä hauva, rauhoitu nyt" sillä siitä tulee joku pelko-kompleksi ja koira alkaa yhdistää normaalin "hyvä koira" ja koskettelun ilotulituksen kauhuihin, ihan ihme juttua.....
Ihanaa Joulu sekä talvi, olen syntynyt Lucian päivänä ja talvi on minun aikaani ihanan viileää, mutta sitten tulee kevät ja kaikki kivat nousee vihreinä uudelleen eloon, kauneinta on hiirenkorvalla olevat puiden silmut.
btw. olenko muuten ainoa kuka on joskus ottanut itsetuhoisesti yliannostuksen lääkkeitä?
en tarkoittanut sillä itsetuhoisuutta, mutta oli niin paha olla että otin "tarpeeksi" n.20*2mg rivatrilia, tuli vähäsen pöhnä olo ei muuta, mutta psyka sanoi että kohta maksa sanoo poks että älä leiki, itsetuhoisena ottaisi ämpärillisen eli kaikki lääkkeet mitä kaapeista löytyy, mutta sitä on niin vihainen itselleen ja maailmalle että ajattelee "perkele, kun ei yksi tehoa niin otan kourallisen"
tämä on se yleisin resepti, jollei terva ja sauna auta niin sitten se on kuolemaksi...
Sydämessä paha olla, kun ei tunne mistään mitään, ei enää ikävää, surua, ei myötätuntoa jne. vain karmean härskiä kielenkäyttöä
"Ai sinulla on paha olla? masentaa? odotas katson netistä...juuh kerkiät 20minuutin päästä menevän pikajunan alle niin ongelmat ratkeaa ja ratakin putsaantuu" :o
Minusta on tullut omastakin mielestä ongelma elämälle sekä yhteiskunnalle, ensin romahti elämä kun äiti nukkui poies sydäriin 10vuotta sitten, nyt odottelen että tämä 10v koira delaa, nooh, kannan sen sitten lääkärille, 100e tiskiin ja tuhkaukseen sitten 100-150e:lla toinen hauva ja taas alusta, sitten kun viimeiset veljet ja sisko kuolee niin sitten on SORONOO, sitten ollaan koko maailmassa helvetin YKSIN! ja tosiaan yksin...
Äidin puolelta oli 3 kivaa naista, kaikki laittanut välit poikki minuun äitin kuoleman jälkeen, joulukortit lähettää koska minäkin lähetän, tekisi mieli hyvälle äidin ystävälle kirjoittaa kirje ja kertoa omasta syövästä jne.mutta
a) ei jaksa AINA jankata samaa mennyttä sairautta, joka ei olekaan mennyt, vaan tulee joskus (ehkä) takaisin
b) hällä ja muilla on paljon omiakin ongelmia eikä he halua kuulla lisää eivätkä jaksa esim. vastailla mihinkään kirjeisiin.
Itse uskon kirjeisiin, ne ovat tunnekkaita sekä laadukkaita, iki-aikaisia, ei mitään tyhmää epostia tms. kun he eivät ole edes koskaan käyttäneet tietokonetta eikä tarvitsekaan, itse atk-ihmisenä vihaan jo tietokoneita!
Kukaan zimbavelainenkaan lääkäri ei osaa auttaa kun sanon että tahdon tunteeni takaisin, se vaatisi seronilin alas ajon, mutta sitä ollaan jo kokeiltu ja seuraukset ovat että tunteet tulevat takaisin, mutta sivuoireet ovat todella pahat.
Kiitos että sain taas purkaa kerran raamatullisen asiaa, ei näitä jaksa kukaan lukea.
Itse mitä katson niin jos on kovin pitkä kertomus niin on raskasta lukea sitä näytöltä.
