• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:05 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Masennus

Nyt on vuosi vaihtunut, joten kannattaa jättää se masennus edelliseen vuoteen.

Ottakaa itseänne niskasta kiinni, laittakaa ATK kiinni ja menkää ulos vaikka lenkille. Ajatelkaa mukavia, älkääkä synkistelkö! Ulkoilma ja pieni sporttailu kyllä auttaa. Kyllä se siitä. :tup:
Ok. Eli ensin menet kannabiskeskusteluun heittämään porttiteoriaa ja sitten tulet masennuskeskusteluun heittämään tätä "ota itsees niskasta kii"-paskaa.
Jos on pakko troolata, niin vähän edes jotain luovuutta toivoisin. Masennusketjuun nyt ei välttämättä muutenkaan tartte tulla laukomaan ihan kaikkea.
 
Perinteinen asetelma, että "mun masennus on aidompaa kuin sun masennus". :facepalm:
Eikö täällä keskustella masennuksesta? Eikä väitellä turhia.

Nyt olen tainnut sitten skipata välistä muutaman oleellisen.

Katsoin että tällä sivulla ensimmäinen kirjoituksesi oli tämä:

Nyt on vuosi vaihtunut, joten kannattaa jättää se masennus edelliseen vuoteen.

Ottakaa itseänne niskasta kiinni, laittakaa ATK kiinni ja menkää ulos vaikka lenkille. Ajatelkaa mukavia, älkääkä synkistelkö! Ulkoilma ja pieni sporttailu kyllä auttaa. Kyllä se siitä. :tup:

ja koska sivun ensimmäinen vieti oli 17.12, oletko nyt aivan varma ettet ole eksynyt räbästä väärälle sivulle?
Toivon ettei sellaista käy itselleni, kun siellä on välissä huojentavaa. Sotkisi tosiaan pakat, jos tulisin tänne räbässä erehtyneenä raapustamaan. Asialle asiapaikkansa ja paskanjauhannalle omansa. nautin toisinaan molemmista.
 
Olen nyt vähän itse varmaan liian "höpelikössä", etten ole saanut rakentavaa kuvaa siitä, kerroitko jo viestissäsi että tämä olisikin pitkäaikaista. Kausimasennukset tai ahdistukset varmaan pimeänä vuoden aikana ovat ja niihin ne vitamiinit toimivat.

Thanks. Tosiaan tämä alkoi tuossa heti kun alkoi vähän hämärtyä enemmän. Rupesin funtsimaan, että tässä voisi taustalla olla myös kokonaisvaltainen stressikin joltain osin? Voiko stressi aiheuttaa masennusta? Vitamiineja varmaan pitäisi kokeilla, joku multivitamiinisekoite kaikkineensa. Tosin tässäkin taustalla se, et syön kyllä hedelmiä ym. joten ei pitäisi nyt olla ihan siitäkään. Tämä mitäänsanomaton fiilis on vaan ihana kamala.
 
Mä olen kyllä vähän samaa mieltä kuin @LJ123 , mutta se varmaan johtuu siitä ettei mulla ole koskaan ollut masennusta enkä usko että tällä elämänkokemuksella mitään masennusta ikinä saan aikaseksi. Sitä on vaikea ymmärtää asiaa mitä ei ole itse kokenut ja varsinkin asiaa mikä ei ole fyysistä.

Tavallaan ymmärrän masentuneita, tavallaan en, tai sanotaan näin että ymmärrän että voi vituttaa ja ahdistaa ja ei tee mieli tehdä mitään, mutta siitä pois pääsemisen vaikeutta en ymmärrä, haluaisin ymmärtää, mutta vaikeaa se on kun itsellä ei sellaista ole.

Mä koittaisin masennukseen jotain mitä ei ole itse ennen koittanut, mitä se sit lieneekään?
 
Terve toverit. Nyt täytyy ensimmäistä kertaa myöntää, että tää kausimasennus on iskenyt aika pahasti. Tunteet on vuoristorataa ja välillä tuntuu että missään ei ole mitään järkeä eikä päätä. Päivät ovat harmaita ja mitäänsanomattomia, valoa ei ole, yleisesti ei kiinnosta tehdä mitään. En nyt rupea avaamaan koko kirjoa tähän, mutta välillä ahdistaa tosi paljon, välillä ei yhtään. Toisinaan vituttaa kun on pimeä ja siitä seuraa alakulo. Olen nyt elämässäni pysynyt järjissäni liikuntaa harrastamalla, eli kevyttä aerobista (lenkki, uinti, pyöräily, juoksu) ja saliharjoitukset siihen päälle. Nykyään huomaan että em. harjoitukset eivät auta kuin pariksi tunniksi kerrallaan ja sitten alkaa ahdistus tulemaan takaisin.

Mikä pahinta: alkoholi. Se tuli ikään kuin huomaamatta kuvioihin. Se parantaa olon. Toki nyt menee ehkä sen 3-4 olutta viikossa eli mistään pahasta ei ole kyse, mutta tämä ei ole *minua*. Huomasin "vahingossa" et saattoi olla että join kolme päivää putkeen sen 1-2 kaljaa illassa ja tykkäsin siitä. Tietty pistin hommalle stopin.

Noin muuten kaikki on elämässä kunnossa, mutta on niin helvetin harmaata ja mitäänsanomatonta kaikki. Onko tää masennusta?

Moro, en pidä tuota alkoholin käyttöä pahana, itse olen ottanut kerran illassa 3dl väkevää, mm. brandy, rommi ja siihen ½l limsaa, jos katson että tulee alkoholisti niin osaan kyllä lopettaa, mutta parempi relax se kun rauhoittavat lisäksi.

Mää kävin aikoinaan salilla, olin kuin uudesti syntynyt ja innokas kunnes sain sieltä hiivarin perseeseen jonka jälkeen otin loparit. pärjään hyvin ilmankin, mutta päivärytmiä se kivasti toi.

En ole mikään psykiatri, mutta masennuskin voi olla lievempänä ilmenevä, siitä ei kannata ottaa paineita koska elämään kuuluu normaaliin menoon ylä ja alamäet, yleensä tulee pahasti lumipallo-efekti, kun jotain asiaa alkaa miettimään niin se ruokkii itseään ja paineet nousevat itseään suuremmaksi :tup:
 
Siinä on vain se pieni mutta, että ei kaikki pidä pakollisesta liikunnasta, joillekkin se ei tuota mielihyvää. Hyötyliikunta kiinnostaa enemmän, koska siinä tulee samalla liikuttua, ku tekee jotain hommaa. Sali toki olisi vaihtoehto, siellä olisi juttuseuraa ja uuia tuttavuuksia, mutta se maksaa.

Toikin kannattaa käyttää järkevästi, toiset käyvät salilla ja maksaa n.60e/kk. mä kävin aikoinaan fitness24seven:ssä vain 9.90e/kk ja sain olla 06-16 ihan reilusti, kunnon hien sain siellä. Katson että pääasia on et saa jotain muuta tekemistä ja ajattelemista elämäänsä. :tup:
 
Mä olen kyllä vähän samaa mieltä kuin @LJ123 , mutta se varmaan johtuu siitä ettei mulla ole koskaan ollut masennusta enkä usko että tällä elämänkokemuksella mitään masennusta ikinä saan aikaseksi. Sitä on vaikea ymmärtää asiaa mitä ei ole itse kokenut ja varsinkin asiaa mikä ei ole fyysistä.

Tavallaan ymmärrän masentuneita, tavallaan en.
Joo se on joskus masentuneenkin aika vaikea selittää sitä fiilistä kun siitä tulee. Ehkä itsellä oli vähän samat ajatukset masennuksesta aiemmin. Periaatteessa masennukseen liittyy jotain aivokemioiden häiriöitä, joten kai sekin tavallaan on fyysistä.
 
Kyllä jotkut käykin töissä ja se pitää mielen kunnossa päivällä siellä töissä, mut kotona sit töiden jälkeen mieliala muuttuu. Se onkin vähän eri homma sit.

Mä kävin aikoinaan "lemppari duunissani" atk-hommissa, siellä tuli paskis, eli burnout. eli melkein parrain duuni on normi mitä ei "rakasta" mutta kun kahjona rakastan melkein kaikkia duuneja ja teen aika ne täpöllä :(
 
Tuossa välissä kun oli sellainen episodi (kasvatti äiti kuollut, luettu Freudin psykoanalyyttinen teoria, menneisyyden "vaakaa mieli" joka olikin vain osoittautunut "varastoksi" )

Kuulin silloin niitä kuuluisia ääniä. Itsemurhaan painostavia, pikakelauksena...

Ne hävisivät, kun otin päämäärän joka niitä miellytti. Itse käsittelemään taas niitä aloin vasta, koska pää joka oli räjähtämässä, hyväksyin sen mutten tiennyt miten sitä julkisella haetaan. Bio äitini kun skitsofreninen, niin sille on oma kokemuksensa ja kokemuksella pelkoa luova varaus. En siis uskaltanut mennä sinne.

Ja paineiden purkaminen tosiaan tekstinkäsittely tiedostolle oli gutaa... Uskaltaa mennä taas muutaman askeleen eteenpääin myös ihnottavia asioita kohti, mutta ymmärtää varoa niissä askeleissa, kun tietää jonkinasteisen näkemyksen, miten se mieli sairastutetaan. Burn outiin, siis.
 
En ole mikään psykiatri, mutta masennuskin voi olla lievempänä ilmenevä, siitä ei kannata ottaa paineita koska elämään kuuluu normaaliin menoon ylä ja alamäet, yleensä tulee pahasti lumipallo-efekti, kun jotain asiaa alkaa miettimään niin se ruokkii itseään ja paineet nousevat itseään suuremmaksi :tup:

Kiitti tästäkin. Tässä kun puhuu muiden kanssa, niin saa perspektiiviin näitä asioita kohtaan. Se vaan, kun ei ole ennen tällaista ikinä ollut, niin jotenkin yhtäkkiä tuntee olevansa hukassa.
 
Ei masennukseen tarvitse uskoa, mutta siitä on paljon enemmän näyttöä kuin vaikkapa Jeesuksesta.
Mitä olen ymmärtänyt niin tyypillisintä siinä on se, ettei se mene ohi sillä, että vähän huilaa ja "ottaa itseään niskasta kiinni".
Huomaa että sellaiset asiat joista on ennen nauttinut on ihan samantekeviä. Ihmisten näkeminen, jopa tietokoneella pelaaminen tai jopa TV:n katselu.
Kuulostaa varmaan aika hullulta, ettei jaksa pelata?

Toki joillakin se saattaa olla helposti ohimenevää, jos muut asiat kuten terveys ja talous ovat kunnossa. Yleensä nämä on aika lieviä tapauksia.
Ja useasti pelkän masennuksen lisäksi on joku lisävivahde mukana. Se ahdistuskin voi olla sellaista, ettei yksinkertaisesti pysty avaamaan ulko-ovea.
Saattaa olla kohtuutonta itsensä syyllistämistä. Koet syyllisyyttä siitä, että voit huonosti.

On yksi päivä, että jaksaa käydä kaupassa, etsiä jopa niitä töitä (jos ei ole). Harrastella ja puuhastella, mitä ihmiset yleensä tekevät. Joskus se olo voi muuttua ihan päivänkin aikana.
Toisilla saattaa mennä taas pidemmän aikaa. (Bipolaaritapaukset ihan erikseen)
Sitten seuraavana päivänä voikin olla ihan jumissa. Aika vaikea sitä olotilaa on kenenkään kuvailla toisille, ja olotilatkin ovat yksilöllisiä.
Jos ruuanlaittamisesta ei tule mitään, niin terveellisesti eläminen voi olla aika hankalaa.

Toki aika monelle mielenterveyshuolelle on jokin syy, mistä ne oireet kumpuavat.

Masennus voi olla peräisin ihan siitäkin, että on jo vaan ottanut itseään liian monta kertaa niskasta kiinni.
 
Itse yritin jaksaa töissä, mutta ei siitä vain mitään tullut. Yli 10 vuotta sitten kaaduin ja nilkka siinä meni. Nyt sitten on kipua nilkassa ja jalkapohjassa ja joskus myös polvessa. Työnteko tuntui vuosien varrella liian raskaalta kun jalka oli kipeä. Mitään apua en saanut työterveydestä. 2014 laittoivat minut vuoden vuorotteluvapaalle. 2015 alkoi työt uudelleen ja samalla huomasin jalkojen ja käsien kivut jotka johtui masennuksesta. Myöhemmin 2016 huomattiin myös paniikkihäiriö joka oli ollut jo 2014.

Työ ei siis oikein sovi, liian raskasta ja vaatii liikaa aikaa. Ei vaan sovi, koska tulisin enemmän kipeäksi. Eli ei se työ ole aina ratkaisu? Lisäksi masennus on fyysistä, on ainakin minulla.
 
Thanks. Tosiaan tämä alkoi tuossa heti kun alkoi vähän hämärtyä enemmän. Rupesin funtsimaan, että tässä voisi taustalla olla myös kokonaisvaltainen stressikin joltain osin? Voiko stressi aiheuttaa masennusta? Vitamiineja varmaan pitäisi kokeilla, joku multivitamiinisekoite kaikkineensa. Tosin tässäkin taustalla se, et syön kyllä hedelmiä ym. joten ei pitäisi nyt olla ihan siitäkään. Tämä mitäänsanomaton fiilis on vaan ihana kamala.
Voi kai se olla stressiä eli loppuun palamista, joka taas on lähes kuin masennusta. Voisiko sitä stressiä jollain tapaa vähän vähentää?

Mulla varmaan alkoi stressistä ja siitä että ei enää töissä jaksanut mitään. Tästä seurasi työpisteen vaihto ja viimeisetkin (työ) voimat meni.

Niin ja jossain vaiheessa en saanut nukuttua. Lisäksi ruokahalu meni. Ja näkö jollain lailla sumeni.
 
Pitäisi aloittaa masennuslääke(venlafaxin), mutta kynnys siihen tuntuu korkealta. Aiemmin on tullut testattua muutamaa masennuslääkettä(triptyl, noritren, cymbalta) toiseen vaivaan ja sivuvaikutukset oli pahoja. Huolestuttaa myös vieroitusoireet kun joskus se lääke pitää lopettaakin.
Aiemmat huonot kokemukset masennuslääkkeistä plus ennakkoluulot sivuvaikutuksista, vaikea tuota on aloittaa vaikka itse hyvin tietää että pitäisi.
 
Itsellä oli tuo venlafaxin jonka vaihdoin 10-15mg escitalopramiin, jota pitäisi ottaa 20mg. On kyllä lisäksi ollut ketipinor ja 7.5mg mirtasapin.

Venlafaxin on luultavasti ihan hyvä. Kannattaa vain aloittaa pienellä annoksella? Itse muistaakseni avasin kapselin ja puolitin, kun 75mg oli 6 pientä tablettia sisällä ja 150mg 12 kpl. Kokeilin myös omin päin max annosta 375mg ja silloin oli kyllä tosi tehokas mielestäni. Oikea annos taisi olla 150 tai 225.

Noista muista en itse tiedä mitään. Paitsi cymbaltasta tuli laukeamis ongelma. Lisäksi jotain sähköiskuja joita ei tullut venlafaxinista tai escitalopramista. Muutenkin cymbalta tuntui jotenkin liian vahvalta. Venlafaxin pitäisi olla käytössä aika huomaamaton.
 
Venlafaxin on aika vittumainen lääke. Tekee onnelliseksi, mutta vie yöunet ja aiheuttaa pahoja sivuvaikutuksia etenkin aloittaessa ja lopettaessa. Mulla ne on hikoilu, etenkin öisin. Korvien soiminen myös ärsyttää. Vaikuttaa myös ruokahaluun.

Nyt lopetin taasen Venlan hyvin, hyvin varovaisesti ja pitkällä ajalla. Nyt viikon olen ollut ilman Venlaa; korvat soi ja hikoilua on enemmän kuin käyttäessäni lääkettä. Myös unen saaminen ilman iltalääkettä on vaikeaa edelleen. En sentään nuku enää iltapäivään asti, kun sain Venlan lopetettua.

Voxra on mulla myös ma-lääkkeenä, ollut vuosia ja kokeilin ottaa Venlan tähän rinnalle, kun tiedän suunnilleen sen vaikutukset. Vuorokausirytmi on parantunut. En vain huomaa kauheasti vaikutuksia Voxrassa, ennen kuin jättää sen ottamatta.

Millaisella annoksella Murhh sulle on Venlaa määrätty? Mun "pieni annos" oli aloitus 75mg ja muutaman viikon päästä nosto 150mg. Jotenkin tuntuu, että tuo 75mg:kin riittäisi käyttöannokseksi.

Toivottavasti et nyt pelästynyt. Lääkkeiden vaikutukset ovat tosi henkilökohtaisia. Vain kokeilemalla selviää. Usein ma-lääkkeiden valinta on vain tehtävä siedettävien haittavaikutusten ja vaikuttavuuden välillä.
 
Venlafaxin on aika vittumainen lääke. Tekee onnelliseksi, mutta vie yöunet ja aiheuttaa pahoja sivuvaikutuksia etenkin aloittaessa ja lopettaessa. Mulla ne on hikoilu, etenkin öisin. Korvien soiminen myös ärsyttää. Vaikuttaa myös ruokahaluun.

Nyt lopetin taasen Venlan hyvin, hyvin varovaisesti ja pitkällä ajalla. Nyt viikon olen ollut ilman Venlaa; korvat soi ja hikoilua on enemmän kuin käyttäessäni lääkettä. Myös unen saaminen ilman iltalääkettä on vaikeaa edelleen. En sentään nuku enää iltapäivään asti, kun sain Venlan lopetettua.

Voxra on mulla myös ma-lääkkeenä, ollut vuosia ja kokeilin ottaa Venlan tähän rinnalle, kun tiedän suunnilleen sen vaikutukset. Vuorokausirytmi on parantunut. En vain huomaa kauheasti vaikutuksia Voxrassa, ennen kuin jättää sen ottamatta.

Millaisella annoksella Murhh sulle on Venlaa määrätty? Mun "pieni annos" oli aloitus 75mg ja muutaman viikon päästä nosto 150mg. Jotenkin tuntuu, että tuo 75mg:kin riittäisi käyttöannokseksi.

Toivottavasti et nyt pelästynyt. Lääkkeiden vaikutukset ovat tosi henkilökohtaisia. Vain kokeilemalla selviää. Usein ma-lääkkeiden valinta on vain tehtävä siedettävien haittavaikutusten ja vaikuttavuuden välillä.

Aloitusannos 75mg ja viikon päästä pitäisi nostaa 150mg. Luultavasti pidän annoksen 75:na ainakin 3 viikkoa jos nyt saan aikaiseksi aloittaa ton, viimeistään silloin jos olo tästä vielä huononee. Aika paljon tuon tyyppisiä kokemuksia olen lukenut ja kyllähän ne vaikuttaa kynnykseen aloittaa lääke.
 
Karmea yö taas, nukkumaan 01, unen päästä kiinni sain n.03, tein unissani wanhan duunipaikan hommia :(
dogi halusi ulos, parasta mennä uudestaan nukkumaan, tosi karmea masis ...
Jaksamista kaikille uuteen viikkoon...
 
Karmea yö taas, nukkumaan 01, unen päästä kiinni sain n.03, tein unissani wanhan duunipaikan hommia :(
dogi halusi ulos, parasta mennä uudestaan nukkumaan, tosi karmea masis ...
Jaksamista kaikille uuteen viikkoon...
Itsekin heräsin vähän normaalia aiemmin jotain 8 aikaan, mutta se ei onneksi mitään haittaa ja olen lepäillyt tässä sängyssä. Ehkä itsekin näin jotain unta, mutta unohdin sen jo. Taas vaihteeksi luin wikipediasta masennuksesta. Kerrottiin että jos on vaikka masennus ja ahdistus, niin paraneminen on paljon hitaampaa, jos olisi vain toinen niistä. Lisäksi masennus voisi aiheuttaa paniikkikohtauksia ja se on kyllä totta. Onneksi sentään lääkkeet auttaa jollain lailla.

Huomasin että Risperidon lääke saattaisi aiheuttaa pääkipua tai migreeniä. Ennen ilman lääkkeitä mulla olikin aina työviikon jälkeen viikonloppuna migreeni. Kolmivuorotyö ei auttanyt yhtään asiaa.

Itse olen ottanut illalla 100mg ketipinoria ja 7.5mg mirtazapinia, nukuttaa hyvin. Aamulla tai päivällä 25mg ketipinoria ja 10mg escitalopramia. "Pakko" syödä psykoosilääkettä, kun se auttaa niin hyvin.

Wikipediasta luin että ehkä tuo masennus sopisi itseeni kaikkein parhaiten:
Niin ja itsellä ehkä pientä hikoilua jossain tilanteissa, mutta voi olla että sama on ollut aivan lapsesta asti jo. Esim sormet ja varpaat voi hiota.

Pitää itsekin käyttää koiraa pihalla ja kolata vähän lumia. Hyvä kun tyttökaveri on töissä, niin saa sen aikaa levätä.

Melankolinen masennusMuokkaa
Pääartikkeli: Melankolinen masennus
Melankolinen masennus tai ”masennus melankolisilla piirteillä” ilmenee kyvyttömyytenä tuntea mielihyvää positiivisista asioista yhdistettynä fyysiseen levottomuuteen, unettomuuteen, tai vähentyneeseen ruokahaluun. Noin 10 %:lla masennuksesta kärsivillä on melankolinen masennus.

Melankolian tunnuspiirteitä ovat

  • Mielihyvän tunteen puuttuminen (anhedonia) suurimmassa osassa toiminnasta
  • Osittain tai kokonaan puuttuvat mielihyväreaktiot
  • Masentuneen mielialan laatu on jyrkempi kuin esimerkiksi menetyksessä tai surussa
  • Oireiden pahentuminen aamutunteina
  • Herääminen aikaisin aamulla
  • Psykomotorinen uupuminen
  • Anoreksia (ruokahaluttomuudesta johtuva voimakas painonlasku, ei saa sekoittaa lääketieteellisen syömishäiriön anoreksia nervosan kanssa)
 
Nyt ollut vielä kontrollin joulukuussa jälkeen paikat vähän kipeät niin karmea pelko että uusiiko tuo syöpä, nyt väsyttää niin paljon univelkaa että ajattelee ettei jaksaisi enää mennä uudestaan 7kk:n sytostaatti kierteeseen, eli jos nyt tulisi tieto niin näillä näkymin sanoin että kiitos ei , mennään tässä iässä jo hautaan :(
 
Nyt ollut vielä kontrollin joulukuussa jälkeen paikat vähän kipeät niin karmea pelko että uusiiko tuo syöpä, nyt väsyttää niin paljon univelkaa että ajattelee ettei jaksaisi enää mennä uudestaan 7kk:n sytostaatti kierteeseen, eli jos nyt tulisi tieto niin näillä näkymin sanoin että kiitos ei , mennään tässä iässä jo hautaan :(

Milloin sinulla on seuraava tarkastus?
 
Nyt ollut vielä kontrollin joulukuussa jälkeen paikat vähän kipeät niin karmea pelko että uusiiko tuo syöpä, nyt väsyttää niin paljon univelkaa että ajattelee ettei jaksaisi enää mennä uudestaan 7kk:n sytostaatti kierteeseen, eli jos nyt tulisi tieto niin näillä näkymin sanoin että kiitos ei , mennään tässä iässä jo hautaan :(
Täytyy vain asennoitua että masennuksesta / ahdistuksesta / paniikkihäiriöstä se (kivut) vain johtuu, eikä syövästä.

Mulla auttoi kun vuosi sitten tammikuussa lääkäri antoi risperidon (psykoosi) lääkkeen. Viimeksi hoitaja soitti, että lääkärin mukaan kuuluisi vieläkin syödä sitä. En ole kumminkaan syönyt, vaan nostin ketipinorin 50mg -> 125-250mg.

Tuota ketipinoriahan saa todella helposti psykiatrilta. Ainakin unettomuuteen pitäisi saada sen perus 25-200mg, eli 1-8 tablettia. Ei ainakaan tarvitse kärsiä unettomuudesta sen jälkeen? Lisäksi on 1/4 tablettia mirtazapinia eli 7.5mg myös unettomuuteen. Mulla ei pahemmin nuo lääkkeet vaikuta mitään, koska on jo ehtinyt tottua niihin. Joskus olen ottanut myös 50mg pregabalinia, mutta ei se juuri vaikuta mitään.

Edit:
Ketipinoria saa unettomuuden lisäksi myös ahdistukseen. Esim illalla 1x200mg unettomuuteen ja hereillä ollessa 3x25mg päivän aikana ahdistukseen. Luultavasti auttaa myös masennukseen?
Alkuun voi tuntua vahvalta, mutta siihen kyllä tottuu joskus? Esim pystyssä pysyminen voi olla vaikeaa (ainakin aluksi)?
 
Viimeksi muokattu:
Piti tänään aloittaa skarppaaminen, mutta jotenkin vaan helvetin vaikea lähteä aamulla koululle. Venyi homma taas iltapäivälle, mutta kai tämäkin on jo jotain edistystä.
Päätin tuossa vuoden vaihteessa yrittää nyt saada jonkinlaisen rutiinin viikkoon.

Tarkoitus olisi käydä MA KE PE salilla ja TI TO lenkillä. Perjantaina aina joku siivous.
Sängystä pitää nousta viimeistään klo 10. Tämän jälkeen koulun kirjastolle tekemään hommia.
Normaalistihan nämä on aika perusjuttuja, mutta tuossa pahimman vaiheen aikana pääsivät rutiinit katoamaan lähes täysin.

Tällaista turhaa ruutuaikaa pitäisi myös pyrkiä vähentämään. Tuntuu vaikuttavan aika paljon unirytmiin.

Jostain syystä fiilis on kovin optimistinen, vaikka heti ensimmäisenä päivänä pääsi lipsumaan tavoitteista.
 
Ruutuajan käyttäminen johonkin opiskeluun kuulostaisi minusta kivalta jutulta. Jotain kiinnostavaa jaksan lukea, mutta enpä kovin paljon mitään muuta. Työn tekeminen ei oikein kunnolla sovi koska olen uupunut ja joku pieni "työ" tuntuu sekin ihan riittävältä. Kaksi kertaa päivässä lenkitän koiraa pihalla.

Mulla siis oli 6 kk saikku putki töissä jonka jälkeen 1kk saikkua ja laittoivat 12kk vuorotteluvapaalle. Vapaan jälkeen 6 viikkoa kesälomaa. Ennen kesälomalle pääsyä olin aivan paskassa kunnossa ja valitin lääkärille että tarvitsen astmapiipun. Lääkäri ei antanut. Hoitaja taisikin sanoa myöhemmin, että paniikkihäiriö ja astmapiippu eivät sovi yhteen. Eikä mitään astaakaan ole. Masennuslääke paransi sen paniikkikohtauksen, jonka luulin astmaksi.
Kesäloman jälkeen olin 2kk töissä mutta saikuttelemassa. Pomo määräsikin mut johonkin arvioon, mutta en mennyt koska jäin saikulle ja eläkkeelle. Samaan aikaan sain sitten onneksi jo jotain lääkitystäkin.

Lääkkeet siis sain, koska menin työnjohtajalle juttelemaan, että miksi työpiste on siirretty. Työnjohtaja sitten puhui että tehdään työkykyarvio nykyiseen työpisteeseen. Vanhaan työhön en enää päässyt koska olin liian hidas hänen sanoman mukaan.
No, menin lääkärille, mutta lääkäri sanoi että ei sinne työkyarvioon vielä pääse vaan vasta syksyllä. No menin syksyllä ja hoitaja oli vastassa. Hoitaja sitten pyysi lääkärin ja se kirjoittikin helpotukseksi 1 kk saikkua. Oli "ihme" koska työterveydessä sain aina 2-3 päivää saikkua kerralla.

Niin siis opiskelu kuulostaisi kivalta, mutta toisaalta miksi opiskella, kun masennus vain jatkuu ja en pystyisi kumminkaan töihin? 40 tuntia viikossa töitä olisi katastrofi, tekisin itsarin ennen sitä? Eli täytyy minusta vain asennoitua siihen lepäilemiseen ja lomailuun ja odottaa josko keksisivät vaikka uuden lääkkeen.

Mulla siis masennus alkoi heti ensimmäisen kuntoutusjakson jälkeen tammikuussa 2014. En meinannut päästä kuntoutukseen, kun olin liian hyvässä kunnossa, mutta vapaita paikkoja oli. Olin kai suurin piirtein parhaassa kunnossa niistä työkavereista. En harrasta liikuntaa, mutta fyysinen työ kai auttaa ja "kova" työn tekeminen.
Oli siis yksi päivä töitä ja 4 päivää kuntoutusta. Otin kaikki kuntotestit ja liikunnat tosissaan ja lihakset meni aika pahasti jumiin. Siitä se masennus sitten alkoi kun pääsin kotiin. Heti kuntoutuksen jälkeen olisikin pitänyt hakea vähintään 1kk saikkua lepäämiseen ja toki lääkkeet. Työterveys ei vaan yhtään mitään lääkkeitä määrännyt koskaan. Lääkkeet sain siis vasta 2015 syksyllä, eli lähes 2 vuoden päästä.
 
Huhtikuussa, pahimmat uusinta tapaukset tulleet 3kk:n päästä jo, vieläkin tunne että jos tulisi takas niin sanoisi sille syto rumballe että no thanx

Minun yöt menee liian usein wanhoja ihania asioita muistellessa ja miettiessä kaikkea turhaa, sitten siinä sitä ollaankin :(
 
Lisäksi sanoin harkinneeni ostavani juoksumaton kun pari olisi myynnissä tuossa melko lähellä Ylöjärvellä.
Ite suosittelen juoksumaton oston sijaan kunnon juoksukenkiä. Ainakin mulla tekee hyvää päästä pois kämpästä välillä.
Tässä talvella tosin toi juokseminen on kyllä aika perseestä välillä.
 
Tärkeintä olisi saada painoa alas ja pidättäytyä alkoholista.

Oletko perehtynyt tuohon väähähiilihydraattiseen ruokavalioon (johon hyvä sitten sitä liikuntaa), jossa nälkä tyydyttyy nopeasti ja pienemmällä määrällä. Pystyy siten myös pitempään kylläisenä.

Juoksumatto kuulostaa hyvältä. Hanki lisäksi myös aktiivisuusranneke. Mikään ei ole niin inspiroiva luomaan "turhaa lisäliikuntaa", kuin noin lukemat. Jos nyt esimerksi olet saanut kuluvana päivänä 4000, sen haluaisikin olevan vähintään 5000. tuhat askelta on kumminkin aika vähäinen matka ja hahmottuu nopeasti.
Tai sitten vaikka 8779 askelta. Muutama kierros vaikka sisällä ja se onkin jo 9000. Inspiroivaa...

EDIT:Ulkoilma on kumminkin todella virkistävää ja erillaista. Huonoja ilmoja varten sen juoksumaton voi kumminkin hankkia.

Perjantai päivä voisi olla herkkupäivä, vaikka se pizzaperjantai. Tekee myös psyykkeelle hyvää.

Pelkän vaaan lisäksi kannattaa käyttää taulukkolaskennan diagrammeja seurantaan...

Alkoholista en osaa yleispätevää neuvoa antaa, mutta pidätkö konjakista tai vaikkapa punaviinistä? Jos et, niin sitten ostat sellaisen kotia ja päätät kaupassa asioidessa, että enhän minä nyt olueen kannata rahoja laittaa, sillä minullahan on jo aineet kotona.


Itse päätin kokeilla 2015, minkälaisia ne kuuluisat vierotusoireet ovat. Oli työterveystarkastuksessa ollut joku maksa-arvoista hivenen koholla.

Luin jostain, että kaksi viikkoa kestää liikamäärän puolittuminen. Siinäpä sitten muodostui mielessä visio, jossa ylisuuri "pahasolu", joka kahden viikon tipattoman jälkeen on kaksi pienenpää jne...
Se oli inspiroivaa, että solujakoa tapahtui kahden sijasta kolme, eli kuusi kuukautta. Olin päättänyt, että nyt se on niin pieni, että tullut kusen mukana ulos. Tämä siis selvä.

Vaatii kyllä tosin mielikuvitusta ja "Visualisoivaa näkemistä". Itse "seuranta" tapahtui tosiaan mielikuvituksella, ilman mitään materiaalisia apuvälineitä ja oli kutkuttavaa. Unohtui välistä täysin, että alkuperäinen suunnitelmana sen oli olla haaste ja mielenkiinto niistä vierotuksista. Eipä näkynnyt.
 
Konjakista en oikein pidä. Punaviini menee kyllä liiankin hyvin. Olen yrittänyt nyt pidättäytyä oluessa.

Olisiko vielä pahempaa, kuin konjakki joka ei mene mielellään alas? Sellaista sitten varastoon ja vasta kun pullo tyhjä niin kaljaa tilalle.

Muussa tapauksessa palkitset sitten jostain painosaavutuksesta sen pahan varaston kaatamisella viemäriin.
 
Sairaanhoitaja piti mulle tänään pienen puhuttelun taas

Myönsin heti, että olin ratkennut juomaan alkoholia uutenavuotena ja sen jälkeen olutta pari kertaa.

Mitattiin ensin paino. Paino oli noussu yli 2 kg viime mittauksen. :itku:

Verenpaine oli pysynyt samoissa lukemissa, vaikka verenpainelääkitys. :beye:

No jotain positiivistakin oli esittää, kun luin viime viikolla lähes 500 sivusen kirjan ja tein siitä esseen. Lisäksi sanoin harkinneeni ostavani juoksumaton kun pari olisi myynnissä tuossa melko lähellä Ylöjärvellä. :) Ja koulu jatkuu nyt.
Tuo painon nouseminen on aika jännä juttu. Itsellä nousi paino melkein 10 kg kun yksi lääke aloitettiin. Ei ole kyllä koskaan mitattu mitään arvoja tai puhuttu mitään painosta. Mutta kumminkin jos syö tai juo vähän enemmän, niin aika lyhyessäkin ajassa nousee paino. En ole sitten laihduttanut ja painokin on siis pysynyt aika samassa. Ei ole puntariakaan itsellä, mutta aika hyvin sen painon tiedostaa, eli jos syö/juo liikaa, niin paino nousee.

Edit:
Itse olen lopettanut kokonaan juomisen. Joskus aiemmin on saattanut mennä yksi kalja. Eikä ole tullut poltettuakaan koskaan.

E2:
Masennus kun iski, niin olin yövuoron töissä ja söin vasta illalla ennen uutta vuoroa. Ihmettelin sitä, että miksi ei tule enää nälkä ollenkaan? Sitten meni niin, että ei enää uni tullut ollenkaan?
Tai siis masennusta oli kestänyt jo, mutta ei sitä ollut kukaan huomannut?

B12 vitamiinin kannattaa ehkä mittauttaa? Sitä ei kai normaalisti mitata.
 
Viimeksi muokattu:
Karmea yö taas, nukkumaan 01, unen päästä kiinni sain n.03, tein unissani wanhan duunipaikan hommia :(
dogi halusi ulos, parasta mennä uudestaan nukkumaan, tosi karmea masis ...
Jaksamista kaikille uuteen viikkoon...
Tässä ketjussa ei kuulemma saa tsempata toisia. Ainoastaan keskustella masennuksesta.
 
Minulla oli tuossa duuniaikoina sika karmea burnis, kun silloin tein 18h:sia päiviä 8h:n palkalla ja nyt vieläkin näkee painajaisia noista ajoista ja ajatukset kiertää kehää :(
Eikä edes auta mt-lääkkeet :facepalm:
 
Jotenkin sieltä työpaikalta saattaa itselläkin tulla jotain niitä mietteitä. Pitäisikin irtisanoutua töistä tai sitten ovat jo antaneet mulle potkut. Melko kauan olen jo ollut saikulla/kuntoutustuella/eläkkeellä.

Se siinä vaan on että en ole ollut missään muualla töissä. Työt alkoi alkuvuodesta 2003 armeijan jälkeen. Eihän niissä töissä oikein mitään vikaa ollut, ei vaan itse jaksanut. Pomojakin vaihtui monet kerrat.
Koulussa olin työharjoittelussa kunnalla ATK puolella ja erilaiset hommat luonnistui siellä ihan hyvin, opettaja siis jaksoi opettaa mulle kaikki jutut mitä itselläänkin oli. Toki jutut on varmaan muuttuneet noin 2000 -> 2018. Omat työt työpaikalla olikin sitten ihan eriä, eikä pysty käyttämään opittua mitenkään itse hyödyksi. Lisäksi ongelmana oli että työjutut pyöri vapaalla mielessä, vaikka olisi pitänyt tietysti rentoutua kotona.
 
Minulla oli tuossa duuniaikoina sika karmea burnis, kun silloin tein 18h:sia päiviä 8h:n palkalla ja nyt vieläkin näkee painajaisia noista ajoista ja ajatukset kiertää kehää :(
Eikä edes auta mt-lääkkeet :facepalm:

Kerro tuosta entisestä työstäsi ja mikä siinä ajoi tekemään 18h 8h:n ansiolla?
 
Kerro tuosta entisestä työstäsi ja mikä siinä ajoi tekemään 18h 8h:n ansiolla?

Painajaisia, painajaisia, painajaisia :( Aina kun yrittää/yritti tehdä vain parhaansa niin turpiin tuli. oli haastattelussa puhetta että tarpeen mukaan tehdään ylitöitä, sitten kun tuli loparit utuesta sekä porttarit koko sydeemiiin koska joku hippi sai päähänsä että vedän herneen nenääni potkuista ja tyhjään serverin niin korvattiin sitten 1h-1h:sta, ei silloin työllistämispolitiikassa kukaan välittänyt mistään +lisistä vaikka teki hommia illalla ja yölläkin.

Samaa oli viimeinen varastomiehen homma, pakko oli laittaa laitos pimeäksi kun kaikki muut hävisivät kuin kuppa töölöstä, kerrankin asetyleenit vuosi pitkin hallia ja pitihän se sitten tuulettaa, kerran olin viikonloppuna käymässä niin oli ulko-ovi sepposellaan, laitteet päällä jne. eivät tykänneet että joku voisi tehdä ilmasex ylitöitä jne... pääasiassa ihan paperiportaan palkanlaskija eukot :facepalm:
 
Painajaisia, painajaisia, painajaisia :( Aina kun yrittää/yritti tehdä vain parhaansa niin turpiin tuli. oli haastattelussa puhetta että tarpeen mukaan tehdään ylitöitä, sitten kun tuli loparit utuesta sekä porttarit koko sydeemiiin koska joku hippi sai päähänsä että vedän herneen nenääni potkuista ja tyhjään serverin niin korvattiin sitten 1h-1h:sta, ei silloin työllistämispolitiikassa kukaan välittänyt mistään +lisistä vaikka teki hommia illalla ja yölläkin.

Samaa oli viimeinen varastomiehen homma, pakko oli laittaa laitos pimeäksi kun kaikki muut hävisivät kuin kuppa töölöstä, kerrankin asetyleenit vuosi pitkin hallia ja pitihän se sitten tuulettaa, kerran olin viikonloppuna käymässä niin oli ulko-ovi sepposellaan, laitteet päällä jne. eivät tykänneet että joku voisi tehdä ilmasex ylitöitä jne... pääasiassa ihan paperiportaan palkanlaskija eukot :facepalm:

Yleensä en paina tykkäyksiä haikeanpuoleiseen, koska se saa minut kokemaan "luulekohan joku vielä, että olen joku sadisti?" ajatuksen.

Tässä on oleellinen kumminkin, nimittäin tuo ajatuksella vääryyden kokeman käsittely itselleen. Yritä napata nuo "ajatukset lennosta" alkaen ja koita sitten syventyä niihin yksitellen.

Vaikuttaa, että siellä on jonkinlainen varauma paskaa tulossa ulos, mutta olettaisin sen vaiheittaisen purkaminen laannuttavan sitä pyörrytystä. Olet päässyt jo alkuun... ja lopputulos voi olla sitten aikanaan tyyliin "noh, oliko tässä vielä muuta... Olipas siellä kumminkin painetta. Ei ihme että kuummotti".
 
Taas meni yö raskaasti, mirtzan puolikkaan takia kirjoitus virhe % on 55 :(
joutuu joka sekunti korjaamaan virheitään, huoh.. taas ajoin rekkaa kuten skolessa aikoinaan, sitten mulle unessa raskaan kaluston firma tarjosi duunia mutta wanha paikka tahtoi pitää minut sitten oli jotkut päättäjäiset joissa olivat tutut luokkakaverit oikein silinterihatuissa ja tein kuten tavallisesti työtä ja työtä, kele kun en saa unta niin mietin kamalasti sitten nukkuessa teen kanssa stressaavia töitä, ei yhtään kivaa ...

opamoxit loppu ja pitää ottaa mirtzaa, joka sekottaa nupin :(
 
Mulla 7.5mg mirtazapin on ollut oikeastaan tosi hyvä. Lääkärin mukaan ei auta masennukseen tai ahdistukseen, mutta minusta auttaa. Sitten lisäksi pyysin 100mg ketipinoria, että nukuttaisi paremmin.

Sain lääkäriltä yhden purkin opamoxia ahdistukseen, mutta se lääke loppui, eikä lääkäri suostunut antamaan lisää.
Muistan jostain lukeneeni että bentso lääke voisi aiheuttaa masennusta? Voi olla että muistan vain väärin. Toisaalta opamoxin loppuminen voisi aiheuttaa pieniä vierotusoireita?
 
Painajaisia, painajaisia, painajaisia :( Aina kun yrittää/yritti tehdä vain parhaansa niin turpiin tuli. oli haastattelussa puhetta että tarpeen mukaan tehdään ylitöitä, sitten kun tuli loparit utuesta sekä porttarit koko sydeemiiin koska joku hippi sai päähänsä että vedän herneen nenääni potkuista ja tyhjään serverin niin korvattiin sitten 1h-1h:sta, ei silloin työllistämispolitiikassa kukaan välittänyt mistään +lisistä vaikka teki hommia illalla ja yölläkin.

Samaa oli viimeinen varastomiehen homma, pakko oli laittaa laitos pimeäksi kun kaikki muut hävisivät kuin kuppa töölöstä, kerrankin asetyleenit vuosi pitkin hallia ja pitihän se sitten tuulettaa, kerran olin viikonloppuna käymässä niin oli ulko-ovi sepposellaan, laitteet päällä jne. eivät tykänneet että joku voisi tehdä ilmasex ylitöitä jne... pääasiassa ihan paperiportaan palkanlaskija eukot :facepalm:
Tuli mieleen tuosta, että olitko fyysisesti hyvässä kunnossa siellä töissä ja vaikka myöhemminkin?

Minulla jossain vaiheessa alkoi tulla vasempaan jalkaan jalkakipuja. Esim autolla töihin ajaessa vasen jalka oli tosi kipea.
Sitten toinen juttu oli, kun pomo tuli joskus hoputtamaan, että eilen olet tehnyt liian hitaasti ja pitää parantaa. Tästä aivan hiillyin ja kun pomo meni seuraavan työtekijän luokse tai syömään, niin menin pihalle ottamaan vähäksi aikaa happea. Jo pienenä on tullut joskus tuollaisia vihan tunteita jotka olen vain pitänyt sisälläni.

Viimeksi sitten masennus meni niin pahaksi, että minun työnteko oli niin hidasta, että vaihdettiin jo vähemmän tärkeälle työpisteelle. Mutta ei työt sujuneet sielläkään riittävän nopeasti ja koska tuli erilaisia fyysisiä kipuja, niin olin 2-3 päivää viikossa saikulla. Lääkäri vain sanoi että onko huono kunto? Ja koita nyt vain jaksaa ja raapi päätään? Toisaalta sanoi nyt edes jotain :) Lisäksi lääkäri ja työnjohtopäällikkö halusivat aina laittaa työkykyarvioon, koska olisi ollut syy potkuille. Toisaalta ei kai niillä koskaan ole muutakaan vaihtoehtoa? Terveitähän aina löytyy tilalle. Joillekin ovat kyllä antaneet jotain muuta työtä, mutta ilmeisesti arvioivat, että tällä kertaa ei onnistu.
 
Olin toki hyvässä kunnossa töissä, eikä sitä pahemmin tuntunut pienet vaivat kun innolla teki lempiduuniaan. Panikset olivat tosi tosi pahat, pariin otteeseen olen sikanälkäisenä mennyt syömään hyvää ruokaa, sitten tulee panikset ja kylmä hiki eikä saa yhtään palaa safkaa alas, pitää vaan pidättäytyä omassa oloissaan; viedä ruuat roskiin ja paetan "luonnollisesti" mahd.nop. paikalta jossa on paljon ihmisiä ja hälinää.

Minä peittosin masiksen karmealla duunaamisella, se sitten kostautui burnoutilla, ei yhtään kivaa...

Mulla ei uusita opaa, en tiedä syytä? nyt popsin sitten rivaa sen sijaan tuplat :(
 
Olin toki hyvässä kunnossa töissä, eikä sitä pahemmin tuntunut pienet vaivat kun innolla teki lempiduuniaan. Panikset olivat tosi tosi pahat, pariin otteeseen olen sikanälkäisenä mennyt syömään hyvää ruokaa, sitten tulee panikset ja kylmä hiki eikä saa yhtään palaa safkaa alas, pitää vaan pidättäytyä omassa oloissaan; viedä ruuat roskiin ja paetan "luonnollisesti" mahd.nop. paikalta jossa on paljon ihmisiä ja hälinää.

Minä peittosin masiksen karmealla duunaamisella, se sitten kostautui burnoutilla, ei yhtään kivaa...

Mulla ei uusita opaa, en tiedä syytä? nyt popsin sitten rivaa sen sijaan tuplat :(
Pienenä kanssa itsellä on ollut joskus kylmää hikeä. Sitä ei ehkä sitten ihan kaikilla ole.
2014 oli kerran tilanne jossa aivan yllättävästi rupesin itkemään. Siinä samalla sitten joku ohjasi minut pois paikalta. Sitten joskus oli toinenkin vähän samanlainen tilanne mummun hautajaisissa. En pystynyt olemaan aivan loppuun asti muistotilaisuudessa, kun tuntui että ilma on huonoa ja en pysty hengittämään kunnolla siellä sisätiloissa. Lähdin sitten pihalle ja siitä sitten lähdin autolla pois paikalta.

Tuohon jonkunlaiseen ahdistukseen ja paniikkihäiriöön määräsivät jotain lääkettä ja enimmäkseen kai auttaa. Silti jos jotenkin ahdistuisin, niin jalat ja kädet voi tulla kipeäksi. Kun ei ne lääkärit ole mitään rauhoittavaa lääkettäkään koskaan antaneet. Mummun synttäreillä olin ja pystyin siellä aika hyvin olla ja syödä, kun ei oikein mitään ahdistavaa juttua ole. Mutta jo työmatka töihin autolla ahdistaisi aivan liikaa. Ja sitten täytyisi olla ahdistuneena vielä töissäkin 8 tuntia, tuskaa.

Mulle lääkäri määräsi opamoxin tilalle pregabalin/lyricaa. Vertasin että Opamox oli halvempaa.
 
Mulle lääkäri määräsi opamoxin tilalle pregabalin/lyricaa. Vertasin että Opamox oli halvempaa.

  • Kannattaa käyttää. Luin sun juttuja ainoastaan yhden sivun verran. Omalla kohdallani, masennus ja paniikki häiriöt jäivät kun sain tuon Lyrican. 300 mg * 2, pari vuotta niin ei ollut mitään ongelmia enään. Tehon huomasi "samana päivänä"// viikossa.

  • Viinaa ei kannattaisi juoda kovinkaan paljon. Paranee nopeammin kun ei juo ja harrastais jotain mikä tuo hyvän kunnon.

  • Hupi käytössä 2-3 kpl 300/225 nappeja maksimi viinan kanssa.. Sen jälkeen ei enään toimi. Silloin käytin kun sain noi napit, nykyään en saa enään kiksejä semmoisesta ja juominen on likipitäen nollassa.
 
  • Kannattaa käyttää. Luin sun juttuja ainoastaan yhden sivun verran. Omalla kohdallani, masennus ja paniikki häiriöt jäivät kun sain tuon Lyrican. 300 mg * 2, pari vuotta niin ei ollut mitään ongelmia enään. Tehon huomasi "samana päivänä"// viikossa.
  • Viinaa ei kannattaisi juoda kovinkaan paljon. Paranee nopeammin kun ei juo ja harrastais jotain mikä tuo hyvän kunnon.

  • Hupi käytössä 2-3 kpl 300/225 nappeja maksimi viinan kanssa.. Sen jälkeen ei enään toimi. Silloin käytin kun sain noi napit, nykyään en saa enään kiksejä semmoisesta ja juominen on likipitäen nollassa.
Kiitoksia ohjeista.
Lääkäri on masennuksen löytänyt, mutta ahdistuksesta olen myös valittanut ja paniikkihäiriötä oli myös ainakin ennen masennuslääkettä. Eli rupesin vaikka yskimään, jos tuntui jostain syystä ahdistavalta.

Pregabalinia olen käyttänyt 50mg silloin tällöin. Mutta edellinen lääkäri määräsi sitä 2*75mg. Jäi vaan 75 hakematta apteekista ja tuo resepti pääsi vanhenemaan. Ensi viikolla on käynti lääkärillä, niin koitan pyytää tuota isompaa 75mg pakettia. Toivotaan että auttaa, taisi joku muukin kertoa, että Pregabalinista on ollut oikeasti selvä apu.
 
Mulla ei uusita opaa, en tiedä syytä? nyt popsin sitten rivaa sen sijaan tuplat :(
Tuli mieleen jos kysyisit Pregabalinia (Lyrica) opan tilalle, jos opaa ei millään vaan uusita.

Opamox tuntui kyllä tehokaalta, mutta sitä olisi ottanut sitten enemmän. Siitä taas ei ainakaan sairaanhoitaja tykännyt.

Ahdistus lääkkeenä oikein käytettynä lyrica monien arvostettujen tohtorien mukaan on todella potentiaalinen monessakin mielessä sellaiselle ihmiselle jolle se sopii. Se ei latista tunne-elämää, niinkuin bentsot tai mielialalääkkeet ja neuroleptit. bentsojen käyttö on yleensä nopeita nousuja ja laskuja ja sitten ahdistaa ja taas joutuu ottamaan lisää.

Lyrican vaikutus on pitkä ja tasainen. Se on miellyttävä. Jotenkin luonnollinen. Se antaa myös energiaa kun tekee jotain, tai rentouttaa, jos haluaa vaan olla. Tärkeintä on että ahdistus ei ilmaannu ainakaan niin voimakkaana ja sitäkin on jotenkin helpompi ottaa vastaan ja käsitellä sitä.
Päihdelinkin keskustelualue • katso viestiketjua - Lyrica - Ystävä vai vihollinen
 
Meillä on täällä kunnassa menossa potilas-softien uusiminen, ensin syötiin opan sijaan rivaa nyt rivat loppuu ja ei uusita lääkkeitä koska potilastietojärjis on asentumassa :facepalm:

Nyt nukuin kauniisti kun otin mirtzaa 1/4 osan pikkusen hipun, eikä ole pää sekaisin loppuaikaa ...
 
Minulle määrättiin essitalopraami kuuri (100 tablettia), ensimmäinen viikko takana ja täytyy sanoa, että ei helvetti kun on ollut kovia ahdistustiloja. Sain myös diazepamia 30 kpl. Ei noita pameja joka päivä viitsi syödä... Eihän se tervellistä pitemmän päälle ole. Ahdistaa kyllä aika kovasti aina välillä. Pakko kehitellä kokoajan jotain harhautuksia aivoille. Taidanpa mennä suihkuun tästä. Töistäkin sain jopa 2 päivää saikkua...
 
Minulle määrättiin essitalopraami kuuri (100 tablettia), ensimmäinen viikko takana ja täytyy sanoa, että ei helvetti kun on ollut kovia ahdistustiloja. Sain myös diazepamia 30 kpl. Ei noita pameja joka päivä viitsi syödä... Eihän se tervellistä pitemmän päälle ole. Ahdistaa kyllä aika kovasti aina välillä. Pakko kehitellä kokoajan jotain harhautuksia aivoille. Taidanpa mennä suihkuun tästä. Töistäkin sain jopa 2 päivää saikkua...
Mulla on tuo sama lääke. Itse huomasin että ahdistus vähän väheni ja näkö kirkastui ja näin kauemmaksi.

Saitko nuo jutut työterveydestä vai psykiatriselta vastaanotolta? Myös siellä psykiatrisella on lääkäri ja voivat määrätä joskus pitemmästikin saikkua kuin 2 päivää. Itse sain sieltä eka käynnillä reilun kuukauden saikkua. Toisaalta olinkin aika huonossa kunnossa.
 
Mulla on toiminu Mirtatsapiini sopivasti annosteltuna masennukseen ja unettomuuteen tai nukahtamisvaikeuksiin. Jos ottaa puolikkaan, nukahtaa hyvillä mielin, kokonainen tiputtaa aika hyvin ja nopeasti. Puolitoista kun ottaa illalla, niin ei vituta enää seuraavana päivänä niin paljoa. Vaikutus on ainakin itsellä riippuvainen määrästä.

Vedän noita nyt siis lähinnä vitutukseen ja nukahtamisvaikeuksiin. Ilman nappeja vituttaa 24/7, joten on tuosta hyötyä.
 
Mulla on tuo sama lääke. Itse huomasin että ahdistus vähän väheni ja näkö kirkastui ja näin kauemmaksi.

Saitko nuo jutut työterveydestä vai psykiatriselta vastaanotolta? Myös siellä psykiatrisella on lääkäri ja voivat määrätä joskus pitemmästikin saikkua kuin 2 päivää. Itse sain sieltä eka käynnillä reilun kuukauden saikkua. Toisaalta olinkin aika huonossa kunnossa.

Työterveyslääkäriltä kyllä. Passitti hän minut ensi kuussa psykologille vai mille lie psykiatrille. Tänäänkin on ollut kovat ahdistustilat. Yhden diapamin olen joutunut ottamaan. Nukahtamisvaikeuksia viimeaikoina ja heräämisen jälkeen mahdotonta saada unta. Melatoniinia ajattelin kysyä huomenna lääkäriltä.
 
Työterveyslääkäriltä kyllä. Passitti hän minut ensi kuussa psykologille vai mille lie psykiatrille. Tänäänkin on ollut kovat ahdistustilat. Yhden diapamin olen joutunut ottamaan. Nukahtamisvaikeuksia viimeaikoina ja heräämisen jälkeen mahdotonta saada unta. Melatoniinia ajattelin kysyä huomenna lääkäriltä.
Mulla oli silloin jotain yöllä heräämistä ja yöllä tulevaa paniikkia. Aika huonosti sai nukuttua ilman mitään lääkkeitä.

7.5 mg mirtatsapiinia auttaa nukkumiseen ja jollain se saattaa lievittää vähän ahdistusta. Lääkkeessä pienin annos väsyttää eniten, siksi 7.5 mg voi olla aika hyvä. Eli 15 mg puoliska tai 30 mg neljäsosa. Tuota siis voi ottaa samaan aikaan essitalopramin kanssa. Voi kokeilla, jos ei mitään muuta keksi.

Wikipedia
Mirtatsapiinia käytetään miedosta vaikeisiin luokiteltavien masennustilojen hoitoon sekä pieninä annoksina pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon.[3] On myös viitteitä, joiden mukaan lääkettä voidaan käyttää paniikkihäiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, pakko-oireisen häiriönja traumaperäisen stressihäiriön hoitoon.

Jos ei kovin pahasti ahdista, niin saattaisi pärjätä kahdella masennuslääkkeellä, eli escitalopram ja mirtazapin.
 
Itsellä on "vain" masennus, mutta jotain juttua oli myös mahdollisesta psykoottisesta masennuksesta. Satuin lukemaan tuon terveyskirjaston jutun ja on siis olemassa positiiviset tai negatiiviset oireet.
Toisilla oireita hallitsevat positiiviset oireet (harhaluulot, merkityselämykset, aistiharhat, kiihtyneisyys) ja toisilla negatiiviset oireet (eristäytyminen, passiivisuus, apaattisuus, tunneköyhyys). Akuutissa vaiheessa positiiviset oireet ovat negatiivisia ongelmallisempia.
Akuutti psykoosi ilmenee kiihtyneisyytenä tai outona käytöksenä, johon liittyvät erilaiset harhaluulot, aistiharhat tai ajatus- ja puhehäiriöt. Näihin psykoottisiin oireisiin voi liittyä myös unettomuutta, kiihtyneisyyttä, aggressiivisuutta tai masentuneisuutta.
Psykoosien lääkehoidon käytäntöä

Lääkäri siis määräsi aiemmin Risperidonia (josta oli luultavasti apua), jonka kumminkin lopetin ja olen ottanut vain 100mg Ketipinoria + 25mg päivällä. Lisäksi 7.5mg Mirtasapinia. Nyt nuo saisi lopettaa ja tilalle 5mg Olantsapinia. Saa nähdä millaista myrkkyä tuo sitten on. Ilmeisesti nukuttaa, mutta ei luultavasti yhtään haittaisi. Ja ilmeisesti painon kanssa pitää olla tarkkana, että ei lihoisi. En ole vielä lääkettä hakenut. Risperidon ihan meni, mutta jossain vaiheessa satuin huomaamaan, että aiheutti pääkipua, ehkä johtui niskan jäykkyydestä tai jostain.

Noista kohdista saattaisi sopia luultavasti kiihtyneisyys, aggressiivisuus, unettomuus ja masennus. Jotka siis voi "parantua" esim risperidonilla? Ja joltain ahdistukseltahan nuo oireet voi myös näyttää?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 212
Viestejä
4 486 019
Jäsenet
74 182
Uusin jäsen
jampp-77-

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom