Jyväskylän historian professori kertoo näkemyksiään ja antaa pikaisen historian kertauskurssin ajalta juuri ennen toista maailmansotaa (WWII), jonka tapahtumien pyörteissä siis myös Suomi, vedettiin mukaan taistelemaan itsenäisyydestänsä ja oikeudesta olla valtio valtoiden joukossa. Jo ennen sotaa oli monia asioita jotka toisin mennessään, olisi tarkoittanut pahimmillaan Suomen loppumista. Ja tietenkin etenkin mikäli puolustustaistelu olisi epäonnistunut, me puhuttaisiin nyt mitä todennäköisimmin venäjää ja meitä lähetettäsiin sankoin joukoin sotimaan ukrainalaisia vastaan. Kunnia heille jotka onnistuivat puolustustaistelussa, ja kiitos. Oli aika tiukat ajat silloin.
Ilma on nyt sakeana rinnastuksista toisen maailmansodan aikaan, kun Trump ja Putin keskustelevat rauhasta ja suunnittelevat tapaavansa.
yle.fi
"Trumpin ja Putinin diilintekoa on rinnastettu Hitlerin ja Stalinin etupiirijakoon ennen toista maailmansotaa. Jos vertailuja pitää osuvina, edessä voi nähdä myös kolmannen maailmansodan."
Artikkelissa tuodaan hienosti esille se kuinka suurvaltojen väliset sopimukset vaikuttivat koko itäisen euroopan valtioiden tulevaisuuteen kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Ensiksi muiden valtioiden kohtaloista sopivat Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto, ja myöhemmin USA ja Neuvostoliitto. Pienimmiltä valtioilta ei kysytty yhtään mitään. Mitä tulee Itä-Euroopan valtioiden tilanteeseen, Yhdysvallat ei varsinaisesti "antanut" Itä-Euroopan valtioita Neuvostoliitolle kuten usein on kuultu väitettävän, mutta Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto otti hallintaansa useita Itä-Euroopan maita ja perusti niihin kommunistihallinnot. Tämä tapahtui osana Neuvostoliiton pyrkimystä luoda puskurivyöhyke lännen ja Neuvostoliiton välille. Yhdysvallat ja muut länsivallat hyväksyivät tämän tilanteen osittain Jaltan sopimuksessa vuonna 1945, mutta se ei ollut suora luovutus, vaan oikeastaan seuraus. Maailma oli tuolloin käynyt läpi erittäin raskaan ja julman sodan, joten ehkä edes USA:lla ei ollut mielenkiintoa alkaa taistelemaan vielä itäeurooppalaisten ihmisten vapauden puolesta. Mutta se että Neuvostoliitto alisti useita valtioita tuolloin valtansa alle, ei tietenkään palvellut USA:n etua euroopassa.
Historioitsijan näkemyksen mukaan, verrattuna nykyistä tilannetta WWII edeltävään aikaan samankaltaiselta näyttää siis suurvaltojen pyrkimys sopia asioita ylitse euroopan sekä pienempien valtioiden. Toinen samankaltainen tekijä on heikko eurooppa, jolla nytkään ei ole tarpeeksi muskeleita asettamaan suurvalloille rajoja.
Toisaalta nykyisyys näyttää erilaiselta verrattuna aikaan ennen WWII:n puhkeamista siinä, ettei eurooppa ole yhtä heikko kuin oli vuosina 1938 tai 1945. Toinen erottava tekijä on se, ettei eurooppaa olla nyt halkaisemassa kahtia. Vaakalaudalla on tällä hetkellä Ukrainan kohtalo .
Itse lisäisin listaan myös sen, että Venäjä itseasiassa on tällä hetkellä heikompi kuin oli juuri ennen WWII:n alkua. Ukrainan sitkeä puolustautuminen + lukuisat sanktiot ovat heikentäneet nykyvenäjää huomattavasti. Toisaalta täytyy muistaa, että Venäjällä eletään nyt sotataloutta, jolloin kaikki sotimiseen liittyvä on ykkössijalla. Pätee myös aseiden ja ammusten valmistamiseen.