Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Barbarossa]

Mitäs haasteita tässä on? Updaten kautta päivitys pyöriin. Ei sillä että Linuxissa sen vaikeempaa nykyään olisi

Parempi kysymys olisi että ketä kiinnostaa? Ainakin tässä ketjussa aiheena on Linux, Windowsien päivittelystä voi rupatella noissa ko. aiheen ketjuissa.

 

[Emeron]

Parempi kysymys olisi että ketä kiinnostaa? Ainakin tässä ketjussa aiheena on Linux, Windowsien päivittelystä voi rupatella noissa ko. aiheen ketjuissa.

näyttää monia kiinnostavan, onhan noita päivityseroja jauhettu jo monta viestiä. En tiedä onko topikki oikea mutta vääriä väitteitä pitää oikoa tai ainakin vähän kysellä tarkennuksia

 

[Ezzy]

Mitäs haasteita tässä on? Updaten kautta päivitys pyöriin. Ei sillä että Linuxissa sen vaikeempaa nykyään olisi

Satoja miljoonia käyttäjiä, niin kyllä siinä aina menee jotain ketuilleen. Itsellänikään ei ole ollut ongelmia tossa. Rauta vaihtuu, käyttis pysyy samana jne.

 

[Ezzy]

näyttää monia kiinnostavan, onhan noita päivityseroja jauhettu jo monta viestiä. En tiedä onko topikki oikea mutta vääriä väitteitä pitää oikoa tai ainakin vähän kysellä tarkennuksia

Yksi mikä tässäkin keskustelussa käy selväksi, on se, että kaikille on oma distronsa ja tapansa tehdä asiat. Joko GUI:lla tai terminalissa. Kummassakin ja kaikissa distroissa hyvät ja huonot puolensa. Valinnanmahdollisuus on kiva asia. Windowsillakin mieluiten päivittelisin kaiken Wingetin kautta (yleensä WingetUI:lla).

 

[ississ]

Kumpaakin käyttäneenä (win + linux) on kyllä pakko kommentoida että kummassakin osa päivityksistä on mennyt "nappia painamalla" ja kummankin kanssa on myös jouduttu tappelemaan.

Distro/käyttöjärjestelmä pitäisi omasta mielestäni valita käyttötarpeen mukaan eikä sen perusteella päivittyykö se helposti vai vaikeasti. Tai saako softan yhdellä napilla tms.
Ja ehkä järjestää niin että tarpeelliset tiedostot yms on jossain muualla kuin käyttislevyllä niin uuden asennuksenkin voisi tehdä helpo(hko)sti jos päivitys ei menekään putkeen.

 

[Ezzy]

Kumpaakin käyttäneenä (win + linux) on kyllä pakko kommentoida että kummassakin osa päivityksistä on mennyt "nappia painamalla" ja kummankin kanssa on myös jouduttu tappelemaan.

Distro/käyttöjärjestelmä pitäisi omasta mielestäni valita käyttötarpeen mukaan eikä sen perusteella päivittyykö se helposti vai vaikeasti. Tai saako softan yhdellä napilla tms.
Ja ehkä järjestää niin että tarpeelliset tiedostot yms on jossain muualla kuin käyttislevyllä niin uuden asennuksenkin voisi tehdä helpo(hko)sti jos päivitys ei menekään putkeen.

Ja sit joku tyylin TimeShift/Rsync pitämään rojut tallessa muutenkin.

 

[Zetteri]

Taas sellainen mielessä, että kokeilisi Linuxia normikäytössä kotona. Kaivaako verta nenästänsä, jos tarkoitus pelaillakin jonkun verran ja näyttiksenä rtx 4070? Fedoran ajattelin asennella, mutta muistaakseni viimeksi oli jotain ongelmia 165Hz näytön kanssa useammalla distrolla (tai oikeastaan ongelmaksi se muodostui sen takia kun toinen näyttö oli 60Hz ja toinen 165Hz).
Vaihtoehtona olisi tietty joku passthrough viritys näyttikselle ja virtualisoida winukka. Siihen pitäisi kyllä hommata toinen näyttis ilmeisesti, kun 5600x ei integroitua ole.

RTX ja GTX 16xx korttejen kohdalla Nvidia on saanut kesällä hommat aika hyvin kuntoon (keväällä wayland aiheutti vielä isoja ongelmia), mutta GTX 10xx korteilla suorituskyky sitten on taas jotain aivan järkyttävää kuraa.
Joten tuolla RTX 4070 ei pitäisi tulla ongelmia vastaan.
Fedorassa vaan Nvidialla pitää aktivoida Nvidia ajuri repo paketinhallinnasta kuten KDE Plasmalla discoverystä ja sitten asentaa ajurit terminaalista: sudo dnf install nvidia-drivers.
Ja jos haluat videoille rauta kiihdytykset niin sen sitten saa näillä ohjeilla käyttöön: Enable Hardware Acceleration for Video Playback in Fedora 39 - FOSTips (tämä koskee myös Intel ja AMD näytönohjaimia).
Tuo kun ei ole Fedorassa ja OpenSusessa oletuksena käytössä kun eivät halua käyttää mitään suljettua koodia.

Itse tässä mennyt nyt Fedoran KDE:llä tammikuusta lähtien eli lähdin 39 -> 40 -> 41.
Hemmetin tyytyväinen olen tähän ollut. Pelaamiset, video editoinnit ym. touhut mitä koneellani teen hoituu tällä hemmetin hyvin.
Ja mitä muita distroja olen kokeillut niin Fedora vaan toimii niin hienosti. Toinen lempparini on OpenSuse Tumbleweed myös KDE Plasmalla tietenkin.

Näytönohjaimista että aluksi oli Intel Arc A750 koneessa ja se vaan toimi Fedorassa todella hienosti vs mitä aikasemmin Windows 10/11 se oli aivan järkyttävän paska. Mutta vasta siirryin kk kaksi sitten RX 7900 GRE ja sekin toimii komeasti. Mutta se ei ollut yllätys kun AMD kortit vaan toimii linuxissa hienosti.

Kakkos koneessani minulla onkin tuo OpenSuse Tumbleweed ja siinä on korttina RX 5600 XT (kun RX 5700 XT ei mahtunut koppaan).
Mutta Nvidia kortteja tullut testailtua eri rakentamissani koneissa jotka tässä olen aina myynyt pois.

Laitetaan lista mitä kortteja olen testaillut ja mitä ongelmia tullut vastaan jos on tullut:
AMD:
R9 Fury X
RX 480 4GB
RX Vega 64
RX 5500 XT
RX 5600 XT
RX 5700
RX 5700 XT
RX 6600
RX 7900 GRE
Ryzen 5 5600G:n pikku Vega iGPU

Intel:
Arc A750 - joissain peleissä ihme sekoiluja (CoD Black Ops 2:ssa välianimaatiot olivat sika hitaat) mutta ei mitään pelaamista häiritsevää.

Nvidia:
GTX 1050 Ti - suorituskyky todella huono
GTX 1060 - suorituskyky todella huono
GTX 1070 - suorituskyky todella huono ja häviää jopa RX 480 4GB:lle
GTX 1650
GTX 1660 Ti
GTX 1660 Super
RTX 2060

 

[Bigfoot007]

Mikä Linux jakelu olisi sopivan siisti ja helppokäyttöinen peli ja mediatoistin käyttöön? Linux asennetaan normi ATX pöytätietokoneeseen, joka on kytketty HDMI-piuhalla alakerran telkkariin ja optisella johdolla stereoihin. Hallinnointi hoituisi langattoman rotan ja peliohjaimen kautta, näppäimistö ainoastaan virtuaalisena ruudulle. Mitään kovin raskasta valikkohelvettiä tai vaikeakäyttöisyyttä ei mielellään. Haussa vähän niinkuin pelikioski tyyppinen käyttöliittymä televisioruudusta josta valitaan sitten halutut pelit (emulaattorit, steamit ym) tai toistetaan mediaa. Pääasiallinen käyttäjä en ole minä itse, joten siksi käyttäjä saisi hyvin matalalla kynnyksellä tehtyä kaikki toiminnot.

Linux jakeluista lähinnä UBUNTU pohjaiset ovat ennestään tuttuja mutta juuri ne eivät sovi tähän käyttötarkoitukseen.

 

[TemeV]

Mikä Linux jakelu olisi sopivan siisti ja helppokäyttöinen peli ja mediatoistin käyttöön? Linux asennetaan normi ATX pöytätietokoneeseen, joka on kytketty HDMI-piuhalla alakerran telkkariin ja optisella johdolla stereoihin. Hallinnointi hoituisi langattoman rotan ja peliohjaimen kautta, näppäimistö ainoastaan virtuaalisena ruudulle. Mitään kovin raskasta valikkohelvettiä tai vaikeakäyttöisyyttä ei mielellään. Haussa vähän niinkuin pelikioski tyyppinen käyttöliittymä televisioruudusta josta valitaan sitten halutut pelit (emulaattorit, steamit ym) tai toistetaan mediaa. Pääasiallinen käyttäjä en ole minä itse, joten siksi käyttäjä saisi hyvin matalalla kynnyksellä tehtyä kaikki toiminnot.

Linux jakeluista lähinnä UBUNTU pohjaiset ovat ennestään tuttuja mutta juuri ne eivät sovi tähän käyttötarkoitukseen.

Jos rauta on uudehkoa, niin kannattaa ottaa joku nopeasti päivittyvä jakelu. Esimerksiksi Tumbleweed, Fedora tai jotain niihin perustuvaa. Ensin mainittu on rolling release, niin eipähän tarvi versiopäivityksiä tehdä ikinä. Työpöytäympäristö sitten maun mukaan. Taitaa aikalailla kaikissa saada usein käytetyt softat jonkinlaiseen "pikavalintaan" ettei niitä tarvi valikoista etsiskellä.

Mistä on tarkoitus toistella mediaa? Jos näitä yleisiä suoratoistoja, niin monen kanssa on käsittääkseni vaikeuksia saada parempaa laatua kuin 720p. Jotain DRM-vaikeuksia kaiketi.

Päivitykset tarvii varmaan laittaa automaatille tuollaisessa, muuten jää asentelematta.

 

[Bigfoot007]

Jos rauta on uudehkoa, niin kannattaa ottaa joku nopeasti päivittyvä jakelu. Esimerksiksi Tumbleweed, Fedora tai jotain niihin perustuvaa. Ensin mainittu on rolling release, niin eipähän tarvi versiopäivityksiä tehdä ikinä. Työpöytäympäristö sitten maun mukaan. Taitaa aikalailla kaikissa saada usein käytetyt softat jonkinlaiseen "pikavalintaan" ettei niitä tarvi valikoista etsiskellä.

Mistä on tarkoitus toistella mediaa? Jos näitä yleisiä suoratoistoja, niin monen kanssa on käsittääkseni vaikeuksia saada parempaa laatua kuin 720p. Jotain DRM-vaikeuksia kaiketi.

Päivitykset tarvii varmaan laittaa automaatille tuollaisessa, muuten jää asentelematta.

Rauta on romurautaa = Uusimmat komponentit vuosimallia 2016 mutta edelleen toimintakykyisiä.
Pelitarjonta on vanhaa ja retrohtavaa esim. Schmuppeja ja Shovel Knight ja PSX1 ajan Final Fantasyt.
Multimediat pyörii suoraan kiintolevyltä mm. Jukebox, kotivideoita ja vanhoja TV-sarjoja joten ei tarvita maksullisia striimauspalveluita softineen.

 

[TemeV]

Rauta on romurautaa = Uusimmat komponentit vuosimallia 2016 mutta edelleen toimintakykyisiä.
Pelitarjonta on vanhaa ja retrohtavaa esim. Schmuppeja ja Shovel Knight ja PSX1 ajan Final Fantasyt.
Multimediat pyörii suoraan kiintolevyltä mm. Jukebox, kotivideoita ja vanhoja TV-sarjoja joten ei tarvita maksullisia striimauspalveluita softineen.

No sitten en näe miksei ne Ubuntu-pohjaisetkin toimisi. Vanhalla raudalla voi ajella vaikka Debiania, kun ajurit on kunnossa antiikki-kernelissäkin.

 

[Barbarossa]

Mikä Linux jakelu olisi sopivan siisti ja helppokäyttöinen peli ja mediatoistin käyttöön? Linux asennetaan normi ATX pöytätietokoneeseen, joka on kytketty HDMI-piuhalla alakerran telkkariin ja optisella johdolla stereoihin. Hallinnointi hoituisi langattoman rotan ja peliohjaimen kautta, näppäimistö ainoastaan virtuaalisena ruudulle. Mitään kovin raskasta valikkohelvettiä tai vaikeakäyttöisyyttä ei mielellään. Haussa vähän niinkuin pelikioski tyyppinen käyttöliittymä televisioruudusta josta valitaan sitten halutut pelit (emulaattorit, steamit ym) tai toistetaan mediaa. Pääasiallinen käyttäjä en ole minä itse, joten siksi käyttäjä saisi hyvin matalalla kynnyksellä tehtyä kaikki toiminnot.

Linux jakeluista lähinnä UBUNTU pohjaiset ovat ennestään tuttuja mutta juuri ne eivät sovi tähän käyttötarkoitukseen.

Melkein kuulostaisi joltakin joka käynnistyy suoraan Kodiin, jolloin pohjalla olevalla distrolla ei niin suurta merkitystä ole. Aiemmin tukivat itse suoraan Ubuntua mutta nyttemmin virallinen tarjotaan Flatpakina, joten useimmille distroille kelvannee. Ainakin kunhan eivät ole kovin omaan ratkaisuunsa fiksoituneita.

Varsinaisesti mediakeskukseksi tarkoitettu, mutta sisältää RetroPlayerin jonka kautta voi käytellä libretron tukemia emulaattoreita. Käsittääkseni myös Steamin saa, joskaan en ole itse kokeillut.. vielä. Mediatoistimena ollut itsellä käytössä toista kymmentä vuotta telkkarin alla dedikoidussa mediakoneessa, nyt muutama päivä sitten pistin tilaukseen padin ajatuksena viritellä ainakin jokunen emulaattori tikkiin masiinaan.

 

[Mukava]

Mikä Linux jakelu olisi sopivan siisti ja helppokäyttöinen peli ja mediatoistin käyttöön? Linux asennetaan normi ATX pöytätietokoneeseen, joka on kytketty HDMI-piuhalla alakerran telkkariin ja optisella johdolla stereoihin. Hallinnointi hoituisi langattoman rotan ja peliohjaimen kautta, näppäimistö ainoastaan virtuaalisena ruudulle. Mitään kovin raskasta valikkohelvettiä tai vaikeakäyttöisyyttä ei mielellään. Haussa vähän niinkuin pelikioski tyyppinen käyttöliittymä televisioruudusta josta valitaan sitten halutut pelit (emulaattorit, steamit ym) tai toistetaan mediaa. Pääasiallinen käyttäjä en ole minä itse, joten siksi käyttäjä saisi hyvin matalalla kynnyksellä tehtyä kaikki toiminnot.

Linux jakeluista lähinnä UBUNTU pohjaiset ovat ennestään tuttuja mutta juuri ne eivät sovi tähän käyttötarkoitukseen.

Kolleega asenteli omaan peli/mediatoistimeensa juuri viime viikonloppuna Bazziten (www.bazzite.gg). Sillä tosin käyttö on enemmänkin pelailua joten Steamin Big Picture mode on enemmänkin käytössä.

 

[Zetteri]

Kolleega asenteli omaan peli/mediatoistimeensa juuri viime viikonloppuna Bazziten (www.bazzite.gg). Sillä tosin käyttö on enemmänkin pelailua joten Steamin Big Picture mode on enemmänkin käytössä.

Tuohan on Fedora johon lisätty kaikkea mahdollista. Ja mitä itse sitä testasin HTPC:ssäni niin tuo käyttää jotain muuta bluetooth hommaa kuin puhdas Fedora ja se aiheutti ikävän ongelman.
Joka oli että xbox series ohjain toimi aina vaan jokusen sekunnin ennen kuin menetti yhteyden. Steam, PS2 ja OG Xbox ohjain kyllä toimivat yhtähyvin kuin puhtaassa Fedorassa. Tosin nuo eivät olekkaan bluetooth ohjaimia.

Mitä tuon ja toisen peli distron eli Nobaran (perustuu myös Fedoraan) kanssa "leikkinyt" niin otan milloin vain mielummin puhtaan perus Fedoran kuin nuo hirvitykset.
Tässä pelikäytössäni onkin kolme konetta eli:
Pääkoneeni Ryzen 7 5700X + RX 7900 GRE ja tässä Fedora 41 KDE
Kakkos koneena Ryzen 5 3500X + RX 5600 XT jossa OpenSuse Tumbleweed ja KDE plasmalla
HTPC jonka juuri eilen muutin ihan "konsoliksi" vaihtamalla siihen Fractalin itx kopan johon sain nyt järeämmän powerin ja näytönohjaimen.
Nyt koneen speksit ovat Ryzen 5 5600G + Arc A750 ja tämä myös Fedora 41 KDE:llä.

7200U Asuksen läppärissä pörrää myös Fedora 41 KDE ja kotiserverissä Fedora 40 Server (en ole jaksanut vielä päivittää 41:ksi).

 

[Mukava]

Tuohan on Fedora johon lisätty kaikkea mahdollista. Ja mitä itse sitä testasin HTPC:ssäni niin tuo käyttää jotain muuta bluetooth hommaa kuin puhdas Fedora ja se aiheutti ikävän ongelman.
Joka oli että xbox series ohjain toimi aina vaan jokusen sekunnin ennen kuin menetti yhteyden. Steam, PS2 ja OG Xbox ohjain kyllä toimivat yhtähyvin kuin puhtaassa Fedorassa. Tosin nuo eivät olekkaan bluetooth ohjaimia.

Mitä tuon ja toisen peli distron eli Nobaran (perustuu myös Fedoraan) kanssa "leikkinyt" niin otan milloin vain mielummin puhtaan perus Fedoran kuin nuo hirvitykset.
Tässä pelikäytössäni onkin kolme konetta eli:
Pääkoneeni Ryzen 7 5700X + RX 7900 GRE ja tässä Fedora 41 KDE
Kakkos koneena Ryzen 5 3500X + RX 5600 XT jossa OpenSuse Tumbleweed ja KDE plasmalla
HTPC jonka juuri eilen muutin ihan "konsoliksi" vaihtamalla siihen Fractalin itx kopan johon sain nyt järeämmän powerin ja näytönohjaimen.
Nyt koneen speksit ovat Ryzen 5 5600G + Arc A750 ja tämä myös Fedora 41 KDE:llä.

7200U Asuksen läppärissä pörrää myös Fedora 41 KDE ja kotiserverissä Fedora 40 Server (en ole jaksanut vielä päivittää 41:ksi).

Pohjautuu Fedoran Atomic versioihin (silverblue ja Kinoite). Imaget koostetaan githubissa josta sitten muodostuu se asennettava image. Noihin kun ei ole tarkoitus ns itse asennella paketteja suoraan (sen voi kyllä tehdä usealla eri tavalla).

Ja eivät tosiaan koske siihen ns fedoran perusversioon mutta siellä on erinäisiä moduuleja (xone/xpad jne) mukana. Niissä on tietysti välillä jotain bugeja uusissa versioissa.

Mutta ei se tietysti kaikille sovi. Läppärissä olen ajellut saman tiimin (Universal Blue) Aurora versiota, joka Kinoite pohjainen mutta lisäilty tarvittavat jutut (rpmfusion ja codecit jne).

Erittäin kätevä kun ei tarvitse juuri itse huolehtia käyttiksen ylläpidosta. Itsellä kun on välillä tarve ajaa esim duunin palikota niin ajelen niitä Ubuntu distroboxista johon voin asennella tarvittavat dotnet sdk eikä tarvitse "saastuttaa" hostia.

 

[TemeV]

Pohjautuu Fedoran Atomic versioihin (silverblue ja Kinoite). Imaget koostetaan githubissa josta sitten muodostuu se asennettava image. Noihin kun ei ole tarkoitus ns itse asennella paketteja suoraan (sen voi kyllä tehdä usealla eri tavalla).

Ja eivät tosiaan koske siihen ns fedoran perusversioon mutta siellä on erinäisiä moduuleja (xone/xpad jne) mukana. Niissä on tietysti välillä jotain bugeja uusissa versioissa.

Mutta ei se tietysti kaikille sovi. Läppärissä olen ajellut saman tiimin (Universal Blue) Aurora versiota, joka Kinoite pohjainen mutta lisäilty tarvittavat jutut (rpmfusion ja codecit jne).

Erittäin kätevä kun ei tarvitse juuri itse huolehtia käyttiksen ylläpidosta. Itsellä kun on välillä tarve ajaa esim duunin palikota niin ajelen niitä Ubuntu distroboxista johon voin asennella tarvittavat dotnet sdk eikä tarvitse "saastuttaa" hostia.

Bazzitehan on vähän mitä Linux Mint oli alkuaikoina Ubuntulle, eli tarjoaa vähän enemmän tavaraa esiasennettuna ja asetuksia säädettynä sellaiseksi mihin monet käyttäjät ne jokatapauksessa säätää.

Nobara onkin sitten isommin modattu pelisuorituskyky edellä.

niin otan milloin vain mielummin puhtaan perus Fedoran kuin nuo hirvitykset.

Tästä kyllä samaa mieltä. Luotan enemmän siihen "alkuperäiseen" käyttöjärjestelmään. Nobarassa esimerkiksi on jännä valinta vaihtaa SELinux Apparmoriin, vaikka suurin osa muista liikkuu toiseen suuntaan.

 

[Juzzi77]

Keskustelua sivusta seuraneena alkoi linux mint kiinnostamaan. Tulisi vanhaan hp zbook g4 studioon.
Oikeastaan vaatimuksena olisi se että selaimen välilehdet säilyy avoinna ja palautuisi vaikka selaimen sulkisi, seuraava vaatimus olisi että tuo thunderbolt g2 telakka toimisi. Schiit modi+ D/A muunnin pitäisi saada tomimaan ja tulostus kotiverkon kautta myös.
Siinäpä ne tärkeimmät taisi tulla. Tällä hetkellä pyörii windows 10 ja arvostan helppokäyttöisyyttä. Mietityttää vaan että joudunkohan ihan loputtomaan säätöön linuxin kanssa?

 

[Barbarossa]

Keskustelua sivusta seuraneena alkoi linux mint kiinnostamaan. Tulisi vanhaan hp zbook g4 studioon.
Oikeastaan vaatimuksena olisi se että selaimen välilehdet säilyy avoinna ja palautuisi vaikka selaimen sulkisi, seuraava vaatimus olisi että tuo thunderbolt g2 telakka toimisi. Schiit modi+ D/A muunnin pitäisi saada tomimaan ja tulostus kotiverkon kautta myös.
Siinäpä ne tärkeimmät taisi tulla. Tällä hetkellä pyörii windows 10 ja arvostan helppokäyttöisyyttä. Mietityttää vaan että joudunkohan ihan loputtomaan säätöön linuxin kanssa?

Selaimen välilehdet ja niiden käytös ei juurikaan liity käyttöjärjestelmään, joten riippuu täysin käytetystä selaimesta. Ainakin Firefox noin toimii omassa käytössä.

Samaten tulostus on enemmän tai vähemmän tulostimesta riippuvainen. Täältä löytyvät IPP/AirPrint tulostimet käsittääkseni toimivat, ja täältä voi koittaa etsiä omaa tulostintaan myös.

USB Audio Class speksin mukaiset USB-DACit puolestaan pääsääntöisesti toimivat ns. heittämällä, ellei valmistaja ole lähtenyt perseilemään kotipolttoisia USBiprotokollia nysväämällä. Schiitistä ei ole kokemusta joten mene ja tiedä.


Muutoin ehkä kehoittaisin harkitsemaan jotakin näistä suurimmista distroista ja unohtamaan johdannaiset. Helpommin löytyy ohjeistusta jos (=kun) sitä tarvitsee. Minttikin on Ubuntu jossa on tehty joitakin asioita eri tavalla (ei välttämättä paremmin), ei sille ole erityistä taikapölyä ripoteltu. Jos Mintin työpöytäympäristöön on mieltynyt niin myös Fedoraa saa Cinnamon spinillä.

Mutta tämä on näitä ikuisia vääntöjen aiheita.

 

[Zetteri]

Mietityttää vaan että joudunkohan ihan loputtomaan säätöön linuxin kanssa?

Tähän on pakko tarttua kun itse käytin Windowsia sieltä 3.11 ihan 11:sta. Eli on nähty Windowsin nousu ja no... tuho.
Myöskin vuosia aina kokeillut eri linux distroja ja nähnyt kuinka ne ovat tässä kehittyneet (ja vasta tammikuussa Windows 11 vittuuntuneena vaihdoin täysin linuxiin).
Niin pitää todeta että enemmän Windowsilla nykyään niitä säätöjä joutuu tekemään kuin linuxilla. Kiitos kaiken paskan mitä MS noihin nykyään työntää.

Ja vaikka vaihtasit nyt Linuxiin niin kannattaa laittaa Windows 10 VM:llä pyörimään niitä hetkiä varten kun Windows on pakko olla.
Itselleni tämmöisiä hetkiä oli tässä muutama kk sitten auton navigaattorin päivitys (Windows softa latasi sen SD-kortille joka syötettiin sitten autoon) ja og xboxin softa modaus.

Mutta tuo miettimäs Linux Mint on kyllä hyvä ja vähän liiankin helppo käyttää kaiken puolin. Nvidian ajuritkin asentuvat vaan ajuri valikosta klikkaamalla ja printterit järjestelmä tunnistaa verkosta suoraan ja asentaa ne automaattisesti.
Myöskin video codecit asentuvat vain laittamalla asennuksessa ruksin ruutuun että haluaa ne.

Ja semmoisen neuvon annan että älä kuvittele tai no luule että linux on nykyään kuin windows. Se ei sitä ole eikä siksi muutu.
Joten ihan kiltisti vaan opettelemaan uudet kuviot ja suosittelen unohtamaan WINEllä Windows ohjelmien ajon.

Mitä tulee nettiselaimiin niin kuten mainittiin niin Firefoxia vaan kehiin tai Floorp taikka LibreWolf jotka ovat terästetyt firefox forkit.

Tulostimista vielä että Epsonin tulostimet tarvitsevat ajurit ja ne löytyy Epsonin sivuilta... tosin hyvin piilotettuina ainakin viimetteiksi kun niitä etsiskelin. HP tulostimista osa toimii suoraan ja osaan tarvii asentaa paketinhallinnasta HP ohjelmisto.
Itselläni Lexmarkin värilaser joka on verkossa ja kaikki linux koneet ovat sen tunnistaneet ongelmitta ja se on myös toiminut kuten kuuluukin. Sen sijaan Windowsilla (10 ja 11) tuon kanssa ei ole ollut kuin ongelmia. Eli ajurit yks kaks aina hukkas tulostimet (eli mukamas on asennettu mutta mitään et voi tulostaa ennen kuin tulostimen poisti ja asensi uudestaan) ja tulosti yksipuoleisia kuin pyys kaksipuoleisia ja toistepäin.

 

[Karonkka]

Mikä Linux jakelu olisi sopivan siisti ja helppokäyttöinen peli ja mediatoistin käyttöön? Linux asennetaan normi ATX pöytätietokoneeseen, joka on kytketty HDMI-piuhalla alakerran telkkariin ja optisella johdolla stereoihin. Hallinnointi hoituisi langattoman rotan ja peliohjaimen kautta, näppäimistö ainoastaan virtuaalisena ruudulle. Mitään kovin raskasta valikkohelvettiä tai vaikeakäyttöisyyttä ei mielellään. Haussa vähän niinkuin pelikioski tyyppinen käyttöliittymä televisioruudusta josta valitaan sitten halutut pelit (emulaattorit, steamit ym) tai toistetaan mediaa. Pääasiallinen käyttäjä en ole minä itse, joten siksi käyttäjä saisi hyvin matalalla kynnyksellä tehtyä kaikki toiminnot.

Linux jakeluista lähinnä UBUNTU pohjaiset ovat ennestään tuttuja mutta juuri ne eivät sovi tähän käyttötarkoitukseen.

Jos sulla ei ole Nvidian näytönohjainta niin Linux Mint Debian Edition eli LMDE6.

Jos haluaa olla hieman uhkarohkea, niin System76:n julkaisema CosmicDE eli Pop_OS!:n 22.04. On vielä beta, mutta omassa käytössä epävakautta ei ole tullut vastaan ja kaikki toimii muutenkin kuten pitääkin. Ominaisuuksiltaan vain hieman vajaa vielä. Betan pitäisi tulla tammikuussa 2025.

 

[Karonkka]

Tähän on pakko tarttua kun itse käytin Windowsia sieltä 3.11 ihan 11:sta. Eli on nähty Windowsin nousu ja no... tuho.
Myöskin vuosia aina kokeillut eri linux distroja ja nähnyt kuinka ne ovat tässä kehittyneet (ja vasta tammikuussa Windows 11 vittuuntuneena vaihdoin täysin linuxiin).
Niin pitää todeta että enemmän Windowsilla nykyään niitä säätöjä joutuu tekemään kuin linuxilla. Kiitos kaiken paskan mitä MS noihin nykyään työntää.

Ja vaikka vaihtasit nyt Linuxiin niin kannattaa laittaa Windows 10 VM:llä pyörimään niitä hetkiä varten kun Windows on pakko olla.
Itselleni tämmöisiä hetkiä oli tässä muutama kk sitten auton navigaattorin päivitys (Windows softa latasi sen SD-kortille joka syötettiin sitten autoon) ja og xboxin softa modaus.

Mutta tuo miettimäs Linux Mint on kyllä hyvä ja vähän liiankin helppo käyttää kaiken puolin. Nvidian ajuritkin asentuvat vaan ajuri valikosta klikkaamalla ja printterit järjestelmä tunnistaa verkosta suoraan ja asentaa ne automaattisesti.
Myöskin video codecit asentuvat vain laittamalla asennuksessa ruksin ruutuun että haluaa ne.

Ja semmoisen neuvon annan että älä kuvittele tai no luule että linux on nykyään kuin windows. Se ei sitä ole eikä siksi muutu.
Joten ihan kiltisti vaan opettelemaan uudet kuviot ja suosittelen unohtamaan WINEllä Windows ohjelmien ajon.

Mitä tulee nettiselaimiin niin kuten mainittiin niin Firefoxia vaan kehiin tai Floorp taikka LibreWolf jotka ovat terästetyt firefox forkit.

Tulostimista vielä että Epsonin tulostimet tarvitsevat ajurit ja ne löytyy Epsonin sivuilta... tosin hyvin piilotettuina ainakin viimetteiksi kun niitä etsiskelin. HP tulostimista osa toimii suoraan ja osaan tarvii asentaa paketinhallinnasta HP ohjelmisto.
Itselläni Lexmarkin värilaser joka on verkossa ja kaikki linux koneet ovat sen tunnistaneet ongelmitta ja se on myös toiminut kuten kuuluukin. Sen sijaan Windowsilla (10 ja 11) tuon kanssa ei ole ollut kuin ongelmia. Eli ajurit yks kaks aina hukkas tulostimet (eli mukamas on asennettu mutta mitään et voi tulostaa ennen kuin tulostimen poisti ja asensi uudestaan) ja tulosti yksipuoleisia kuin pyys kaksipuoleisia ja toistepäin.

Mulla on Brotherin yrityslinjan dcp-9020cdw värilaser. Vaatii Brotherin sivuilta kans ajurit, jotka päivitetty viimeksi 2017 vai 2019. Muuten toiminut jo vuosia täysin ongelmitta, mutta on Linuxilla ihan saakelin hidas. Skannauksen ja tulostuksen aloittaminen kestää aina 20-30 sekuntia vaikka olisi hetki sitten tulostanut edellisen kerran.

Aiemmin oli jokin Canonin halpis-mustesuihku ja reagoi kernelin mukana tulevilla ajureilla samantien aina.

Koitin joskus viritellä tätä nykyistä Brotheria verkkotulostimeksi Cupsiin kun sitä suositeltiin, mutta en saanut toimimaan sitten millään ja uudemman kerran en ole jaksanut kokeilla.

 

[TemeV]

Tulostinajurit on kyllä yksi Linuxin kipupisteitä.

Juuri metsästelin omaan vanhaan Samsungin printteriin ajuria, kun Tumbleweed ei tunnistanut suoraan. Hetken yritin googlata, mutta ei tullut osumaa. Linux Mintissä tuo kuitenkin tunnistui suoraan, joten ei muuta kuin pikaisesti Mintin live image virtuaalikoneeseen, piuha kiinni ja katsomaan että mitä ajuria se käyttää. Ja sitten OBS:stä etsimään oikeaa pakettia. Toisella yrityksellä löytyi repo mistä sen sai asennettua ja nyt pystyy taas tulostella värityskuvia lapsille.

Muuten oikein mainio distro tämä tumbleweed, mutta muutama tällainen ärsyttävä puute pakettitarjonnassa, mitä joutuu sitten etsimään tuolta OBS:stä.

 

[Hyrava]

Mulla on Brotherin yrityslinjan dcp-9020cdw värilaser. Vaatii Brotherin sivuilta kans ajurit, jotka päivitetty viimeksi 2017 vai 2019. Muuten toiminut jo vuosia täysin ongelmitta, mutta on Linuxilla ihan saakelin hidas. Skannauksen ja tulostuksen aloittaminen kestää aina 20-30 sekuntia vaikka olisi hetki sitten tulostanut edellisen kerran.

Aiemmin oli jokin Canonin halpis-mustesuihku ja reagoi kernelin mukana tulevilla ajureilla samantien aina.

Koitin joskus viritellä tätä nykyistä Brotheria verkkotulostimeksi Cupsiin kun sitä suositeltiin, mutta en saanut toimimaan sitten millään ja uudemman kerran en ole jaksanut kokeilla.

Itselläni on joku Brotherin DCP-sarjan mustavalkolaser, ja sen asennus linuxiin (xubuntu) oli paljon helpompaa kuin emännän windows-koneelle. Ei tarvinnut kuin liittää se verkkoon niin linux-kone ilmoitteli löytyneestä tulostimesta ja kaikki on aikalailla toiminut kuin pitääkin. Joskus tuo kyllä tekee sitä, että löytyy uudestaan vaikka onkin kiinteällä IP:llä ja sitten näkyy koneella 2 samaa tulostinta. Windowsissa ei meinannut lähteä kunnolla toimimaan edes valmistajan sivuilta ladatuilla uusimmilla ajureilla.

 

[Juzzi77]

Tulipa nyt sitten koitettua ubuntua, mutta kokeilu jäi vähän lyhyeksi kun en saanut tuota hp dock g2 telakkaa toimimaan. Sen myötä sitten näppis ja hiirikään eivät toimineet. Schiit modi+ näkyi heti asetuksissa. Käyttis itsessään näytti kyllä hienolta, mutta toki itselle tuntemattomalta. En sitten osannut tuolle telakalle muuta tehdä kuin tarkastaa että olisiko Hp:n sivuilla ajureita saatavilla, mutta ei ollut.

 

[telcoM]

Tuo "hp dock g2" taitaa olla DisplayLink-tuote. Jos näin, tarvittava ajuri voisi olla tämä:

Ubuntu Driver for Downloads Section | Synaptics

WindowsmacOSAndroidChrome OSUbuntuCorpo

www.synaptics.com

Eli asennus lyhyesti: ensin lataa

https://www.synaptics.com/sites/default/files/Ubuntu/pool/stable/main/all/synaptics-repository-keyring.deb

Asenna se, esim. komennolla (korjaa polku sen mukaan mihin latasit tuon paketin)

sudo apt install ./Downloads/synaptics-repository-keyring.deb

Sitten aja:

sudo apt update
sudo apt install displaylink-driver

HUOMIO: Jos on käytössä UEFI ja Secure Boot, lue tämä:

https://support.displaylink.com/knowledgebase/articles/1181617-how-to-use-displaylink-ubuntu-driver-with-uefi-sec

Eli jos Secure Boot on päällä etkä ole aikaisemmin lisännyt jakelun ulkopuolisia kernel-moduuleita, täytyy luoda ja ottaa käyttöön Machine Owner Key eli MOK. Voi hyvinkin olla että tuo MOK:in luontiprosessi lähtee automaattisesti käyntiin displaylink-ajurin asennuksen yhteydessä: silloin kone pyytää sinua asettamaan MOKin asennussalasanan, jota kysytään sitten seuraavan bootin yhteydessä jo ennen GRUB-boottivalikkoa, jotta MOKin asennus voidaan viedä loppuun.

(MOKin käyttöönottoprosessi on tuollainen siksi, että halutaan varmistaa että MOKin asennusaloite tosiaan tulee käyttäjältä eikä miltään koneeseen ryömineeltä haittaohjelmalta.)

 

[Barbarossa]

Tulipa nyt sitten koitettua ubuntua, mutta kokeilu jäi vähän lyhyeksi kun en saanut tuota hp dock g2 telakkaa toimimaan. Sen myötä sitten näppis ja hiirikään eivät toimineet. Schiit modi+ näkyi heti asetuksissa. Käyttis itsessään näytti kyllä hienolta, mutta toki itselle tuntemattomalta. En sitten osannut tuolle telakalle muuta tehdä kuin tarkastaa että olisiko Hp:n sivuilla ajureita saatavilla, mutta ei ollut.

Pääsääntöisesti valmistajia ei joku ihme Linux kiinnosta pätkääkään ja jos niiden sivulta löytyy jotakin joka a) toimii ja b) ei ole valmiiksi vanhaa roskaa, niin saa piirtää rastin seinään.

En omista yhtään Thunderbolt-laitetta niin ei ole omakohtaista kokemusta, mutta työmaalla on parilla kaiffarilla ZBook Ubuntulla ja HP:n TB-telakka käytössä. Eli toimii se siinäkin, kunhan selvittää mitä toimenpiteitä se tarvitsee. Oletettavasti tarvitsee asentaa paketti tai pari, tuurilla löytyy suoraan Ubuntun omista repoista. Huonolla tuurilla tarvitaan lisäillä PPA repoja tms joista niitä saa asenneltua.

 

[Mukava]

Thunderbolt-dockein (ainakaan 3 ja 4 versioidien) kanssa ei kyllä pitäisi hirveästi ongelmia olla.

Vaatinee vaan bolt-paketin asentamisen (tuo taitaa olla aika vakiona asennettuna ainakin suuremmissa distroissa, jos Gnome tai KDE on käytössä.

Mutta ongelmana on nuo tietyt vehkeet jotka saattaa vaatia DisplayLink -ajureita että ne saa toimimaan.

 

[topiv]

Itsellä käytössä Lenovon Thunberbolt Gen3 telakka ja se toimii Ubuntussa ns. heittämällä, laittamalla kaapelin läppäriin.

 

[Juzzi77]

Kiitos vinkeistä!
Tein @telcoM ohjeiden mukaan.

sudo apt install ./Downloads/synaptics-repository-keyring.deb

Tuo komento jostain syystä herjasi "E: Unsupported file". Ymmärsin sen niin että tuo .deb aiheutti joitain onglemia.
Asentelin sen sitten sieltä kansiosta johon sen latasin. Sillä se lähti toimimaan.

Sitten ajoin:

sudo apt update
sudo apt install displaylink-driver

Tuolla sitten meni loppuun ja tein vielä tuo MOKin kun secure boot ja uefi on käytössä. Sen luontiprosessi käynnistyi automaattisesti asennuksen yhteydessä. Asetin siihen salasanan ja käynnistin uudelleen. Tein sitten vielä käynnistysen yhteydessä ja laitoin salasanan jonka valitsin sen luonnissa.
Luulen että kaikki meni niin kuin pitikin.

Kuitenkaan telakkaan ei tullut mitään muutoksia ja edelleen hiiri ja näppäimistä ei toimi. Päänäyttöön tulee kuva, mutta ei oikealla resoluutiolla.

Edit: Hiiri ja näppämistö lähti tomimaan! Asetukset/näyttö herjaa "muutoksia ei voitu toteuttaa, tämä saattaa johtua laitteiston rajoituksista".

 

[Ogeli]

Kuitenkaan telakkaan ei tullut mitään muutoksia ja edelleen hiiri ja näppäimistä ei toimi.

Kuulostaa oudolta tuo kai on pelkkä usb hubi. Mulla yleensä muut paitsi näyttö toimii (en ole tosissaan säätänyt)
Olemassa lenovo ja joku muu vastaava härpäke.
Mitä lsusb näyttää?

 

[Juzzi77]

Sain kuin sainkin telakan toimimaan, mutta välttävästi. Läppärissä ja näytössä on sama resoluutio vaikka näyttö on 4k. Tulostin tunnistautui heti automaattisesti ja on "valmis" tilassa. Hieno juttu. Vielä kun päänäytön resoluution saisi korkeammaksi. Olisi myös tosi hienoa jos kone pysyisi käynnissä kun läppärin näytön laskee kiinni. Gnome tweak tuli asennettua, mutta siitä ei ainakaan vielä apua ollut. F-securen VPN:nän kun saisi toimimaan, mutta siihen en vielä ehtinyt perehtyä.

Lsusb nyt vihdoin näyttää hiiren ja näppäimistön, jotain muitaki laitteita myös.

 

[Emeron]

F-securen VPN:nän kun saisi toimimaan, mutta siihen en vielä ehtinyt perehtyä.

Lsusb nyt vihdoin näyttää hiiren ja näppäimistön, jotain muitaki laitteita myös.

Ainakaan pari vuotta sitten F-Securen vpn ei saanut Linuxissa toimiin mitenkään, ei ollut mitään tukea. Sitä en tutkinut onko tuohon kiertoteitä. Itse vaihdoin vain toiseen VPN ohjelmistoon mistä tuki löytui. En sitten tiedä mikä tilanne on nykyään

 

[3me]

Ainakaan pari vuotta sitten F-Securen vpn ei saanut Linuxissa toimiin mitenkään, ei ollut mitään tukea. Sitä en tutkinut onko tuohon kiertoteitä. Itse vaihdoin vain toiseen VPN ohjelmistoon mistä tuki löytui. En sitten tiedä mikä tilanne on nykyään

Ei tue vieläkään, toissapäivänä yritin asentaa koneeseen jossa EndeavourOS.

 

[Mukava]

Helppoa vaihtaa vaikka Mullvadiin tai Protoniin joilla ainakin omat sovellukset myös Linuxille. Ja saahan noista wireguard conffit vaikka suoraan NetworkManageriin ympättyä jos niikseen haluaa.