Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Marquette]

ison (200 gigaa) tiedoston kopioiminen ulkoiselta USB-SSD:ltä kannettavan omalle SSD:lle takkuaa siten, että kaikki muukin hidastuu?

Onko sulla btrfs ja siinä kompressointi päällä, joku sellainen voisi selittää asian ..

 

[Lammas]

Onko sulla btrfs ja siinä kompressointi päällä, joku sellainen voisi selittää asian ..

Läppärissä on ext4 ja full disk encryption. Ihan Kubuntun installerilla tehty eli ei mitään kummallisempia virityksiä. Vapaata tilaa osiolla on puoli teraa tiedoston kopioimisen jälkeenkin.

 

[JRan]

Läppärissä on ext4 ja full disk encryption. Ihan Kubuntun installerilla tehty eli ei mitään kummallisempia virityksiä. Vapaata tilaa osiolla on puoli teraa tiedoston kopioimisen jälkeenkin.

Todennäköisesti toi kryptays aiheuttaa ton (eli vie kaiken cpu:n tehon), toki helppo testata, että tapahtuuko sama levylle, mitä ei ole kryptattu. Loadit nousee siksi, kun muut operaatiot jumittaa jonossa. Mitä jos suoritat kopioinnin, komentorivillä ja laitat sille vaikka nice arvoksi 19, eli:

nice -n 19 cp tiedosto /johonkin

Edit: ei kyllä varmaan muuta tilannetta, koska se cp komento ei jumita konetta, vaan se prosessi, joka kryptaa, eli sille renice -n 19 voisi auttaa paremmin.

 

[Lammas]

Todennäköisesti toi kryptays aiheuttaa ton (eli vie kaiken cpu:n tehon), toki helppo testata, että tapahtuuko sama levylle, mitä ei ole kryptattu. Loadit nousee siksi, kun muut operaatiot jumittaa jonossa. Mitä jos suoritat kopioinnin, komentorivillä ja laitat sille vaikka nice arvoksi 19, eli:

nice -n 19 cp tiedosto /johonkin

Niin siis CPU:n käyttö oli topin mukaan (ja myös tuulettimien äänen perusteella) hyvin pientä silloin, kun hidastelu oli päällä. Alussa (about ensimmäisen 50 gigan aikana), kun tiedostokoko kasvoi kovaa vauhtia, topissa taisi näkyä jotain kryptaamiseen liittyvää, ja tuulettimienkin perusteella CPU:n käyttö oli hieman lisääntynyt, mutta mitään dramaattisia sivuvaikutuksia tällä ei ollut. Vasta siinä vaiheessa kun kirjoitusnopeus hidastui ja CPU:n käyttö pieneni, alkoi muu hidastelu ilmetä. Ja load average vaikuttaa siis tässä tapauksessa olevan käänteisesti verrannollinen CPU:n käyttöön.

 

[Barbarossa]

Jos katson topilla, niin muistia on vaikka kuinka paljon vapaana, swappia ei ole käytössä, mikään prosessi ei käytä merkittävästi CPU:ta, mutta "load average" on jossain 40:n paikkeilla (normaalikäytössä alle 1).

Jos loadit huitelee taivaissa mutta CPU käyttö on suht matalalla tarkoittaa sitä että taskeja/threadeja on odottelemassa suoritusta muista syistä kuin prossuajan puuttumisen vuoksi. Koska levykopioinnista kyse niin voisin lyödä vetoa että IOWaitista kyse, eli jostakin syystä tuo kopiointi tukkii I/O puolen siinä määrin että muut ajossa olevat taskit joutuvat odottelemaan sen vuoksi ja tämä aiheuttaa takkuamista.

Top ei ole paras työkalu I/O kuorman seurantaan. Onnistuu paremmin iotopilla (uudempi ja parempi C toteutus löytynee nimellä iotop-c tai vastaava), myös btop(++) pystyy paremmin näyttämään tämän vieläpä käppyröillä. Siihen saa myös CPU käppyrän yhteyteen vastaavasti iowaitin näkyville.

 

[Hyrava]

Jos loadit huitelee taivaissa mutta CPU käyttö on suht matalalla tarkoittaa sitä että taskeja/threadeja on odottelemassa suoritusta muista syistä kuin prossuajan puuttumisen vuoksi. Koska levykopioinnista kyse niin voisin lyödä vetoa että IOWaitista kyse, eli jostakin syystä tuo kopiointi tukkii I/O puolen siinä määrin että muut ajossa olevat taskit joutuvat odottelemaan sen vuoksi ja tämä aiheuttaa takkuamista.

Top ei ole paras työkalu I/O kuorman seurantaan. Onnistuu paremmin iotopilla (uudempi ja parempi C toteutus löytynee nimellä iotop-c tai vastaava), myös btop(++) pystyy paremmin näyttämään tämän vieläpä käppyröillä. Siihen saa myös CPU käppyrän yhteyteen vastaavasti iowaitin näkyville.

Juu, samaa itse veikkaan eli iowait siellä on syyllisenä. Töissäkin jokunen vuosi sitten ihmeteltiin miksi yksi virtuaalikone tuntui hidastelevan välillä ja selvisi että se oli vanhalla pyörivällä levyllä joten levy-io tahmasi. Se kun siirrettiin SSD:lle niin johan alkoi puhtia piisaamaan.

Itselläni on kotona omassa virtuaalialustassa vähän samaa ongelmaa, pari palvelua alkaa pikkuhiljaa välillä hyytyä iowaittiin, pitäisi saada pari SSD-levyä lisättyä siihen niin saisi IO-intensiivisiä palveluita siirrettyä nopeammalle levypinnalle.

 

[Karonkka]

Ehkä distrokeskustelun puolelle tämä aihe?

Joo kyllä Debian johdannaisineen on yleisin. Jos Androidia ei oteta lukuun.
En oikein tiedä mitä tarkoitat noilla kustomoiduilla, Debianista on eri versioita kylläkin, on 32- ja 64-bittistä, vakaata ja testiversiota ja monenlaista työpöytäympäristöä.

Johdannaisia on sitten pilvin pimein, Ubuntu johtuu Debianista ja Ubuntusta on johdettu Mint, jossa on edelleen ylläpitäjiensä makujen mukaan hiottu käyttäjäkokemus. Samaa sukuhaaraa siis.
Ja Mint tarjoaa tasan samat vakiintuneempien distrojen edut, samat .debit ja flatpakit siihen istuu kuin Ubuntuunkin. Sekoittanet Debianpohjaiset jakelut johonkin toiseen, esimerkiksi Fedoraan joka on RPM-pohjainen jakelu. Jakelu, joka on yhteensopiva Debianin kanssa, on Debianpohjainen jakelu. Lähdekoodin avullahan ohjelmistoja voi asennella mihin Linuxjakeluun hyvänsä.

Tuohon alkuperäiseen kysymykseen itse vastaan että valinnanvapaus. Ainakin 99% kaikista Linuxjakeluista on omalta kannaltani turhia. Paitsi etteivät ole. Vaikka en suurinta osaa jakeluista ja softista tule ikinä käyttämään, niin hyödyn kaikesta kehitystyöstä joka Linuxin ympärillä tehdään.
Kuka tahansa voi ottaa Debianin tai pelkän Linux-ytimen ja polkaista oman distronsa pystyyn. Jos se on hyvä niin se jää eloon, jos ei niin kuolee pois. Kukaan ei ylhäältäpäin määrää mikä menee jatkoon ja mikä ei.
Jos jokin on mielestäsi turhaa, ei sitä tarvitse käyttää.

Tehokäyttäjistä viis, mutta Mint ja Pop_OS! on kyllä ensikokeilijoiden kannalta kivuttomimmat vaihtoehdot. Flatpakista saa tehokäyttäjät olla mitä mieltä haluaa, mutta uusille käyttäjille se on erittäin tervetullut. Tosin mielestäni siinä on liikaa paketteja ja sen pitäisi ehdottomasti kertoa, mitä frameworkia kyseinen ohjelma käyttää. Näin uudet käyttäjät ymmrtäisivät, miksi toiset ohjelmat näyttävät "Gnomelta" ja toiset "KDE:ltä".

Kokeilin FreeBSD 14.1:stä julkaisusta eiliseen, mutta Waylandiin, Pipewireen ja Bluetoothiin tottuneena jouduin vaihtamaan Alpineen. Samalla Thinkad X270-läppärin akun kesto muuttui 1-2:sta tunnista noin kahdeksaan tuntiin.

Onkin surullista, että FreeBSD:n vuosibudjetti on vain 2,2-2,7 miljoonaa, vaikka niin moni teknologiajätti on tehnyt siitä softansa kivijalan.

Kokeilin myös Devuania ennen Alpinea, mutten saanut sen minimiasennusta boottaamaan asennuksen jälkeen.

 

[Barbarossa]

Onkin surullista, että FreeBSD:n vuosibudjetti on vain 2,2-2,7 miljoonaa, vaikka niin moni teknologiajätti on tehnyt siitä softansa kivijalan.

BSD lisenssi tällaisen mahdollistaa, jos ei ole velvoitteita niin kaikki on firman hyväntahtoisuuden varassa. Ja pukumiehet ei sellaista tue ellei siitä jää viivan alle jotakin.

GPL ja vastaavat ovat yrityksille myrkkyä, pitäisi käyttää rahaa jonkin paranteluun niin että muutkin siitä hyötyisivät maksamatta latiakaan.

 

[Karonkka]

Mutta miksi GNU/Linuxia rahoitetaan enemmän? Vai riittääkö library exception pukumiehille?

Sitä paitsi GNU/Linuxin päätyminen Androidiin osoittaa, että GPL:n ohi pääsee ainakin teoriassa.

Ehkä nämä antavat hieman osviittaa kysymykseesi:

Linux Foundation Annual Report 2023

Tap into the latest open source publications. Discover insights from our projects and open technology thought leaders.

www.linuxfoundation.org

https://lunduke.locals.com/post/5049241/linux-foundation-now-spends-only-2-of-their-revenue-on-linux

Torvaldsin ajoitus oli niinsanotusti täydellinen. Jo vuonna 2000 autojen (ainakin) abs-järjestelmät käyttivät Linuxia. Facebook maksoi myös muhkean summan Linux Foundationille, jotta he ottivat Metaversen sekä myöhemmin AI:n kehityksen kontollensa Facebookin epäonnistuttua molemmissa hankkeissa.

 

[Samat]

Niin siis CPU:n käyttö oli topin mukaan (ja myös tuulettimien äänen perusteella) hyvin pientä silloin, kun hidastelu oli päällä. Alussa (about ensimmäisen 50 gigan aikana), kun tiedostokoko kasvoi kovaa vauhtia, topissa taisi näkyä jotain kryptaamiseen liittyvää, ja tuulettimienkin perusteella CPU:n käyttö oli hieman lisääntynyt, mutta mitään dramaattisia sivuvaikutuksia tällä ei ollut. Vasta siinä vaiheessa kun kirjoitusnopeus hidastui ja CPU:n käyttö pieneni, alkoi muu hidastelu ilmetä. Ja load average vaikuttaa siis tässä tapauksessa olevan käänteisesti verrannollinen CPU:n käyttöön.

Jos loadit huitelee taivaissa mutta CPU käyttö on suht matalalla tarkoittaa sitä että taskeja/threadeja on odottelemassa suoritusta muista syistä kuin prossuajan puuttumisen vuoksi. Koska levykopioinnista kyse niin voisin lyödä vetoa että IOWaitista kyse, eli jostakin syystä tuo kopiointi tukkii I/O puolen siinä määrin että muut ajossa olevat taskit joutuvat odottelemaan sen vuoksi ja tämä aiheuttaa takkuamista.

Top ei ole paras työkalu I/O kuorman seurantaan. Onnistuu paremmin iotopilla (uudempi ja parempi C toteutus löytynee nimellä iotop-c tai vastaava), myös btop(++) pystyy paremmin näyttämään tämän vieläpä käppyröillä. Siihen saa myös CPU käppyrän yhteyteen vastaavasti iowaitin näkyville.

Johtuisiko vaan SSD levystä. Cache täyttyy ja levyn kirjoitusnopeus putoaa, vaikuttaa sitten negatiivisesti sen toimintaan muutenkin.

 

[JiiPee]

Johtuisiko vaan SSD levystä. Cache täyttyy ja levyn kirjoitusnopeus putoaa, vaikuttaa sitten negatiivisesti sen toimintaan muutenkin.

Väittäisin että tämä juurikin on syy. Itte joskus ihmettelin samankaltaista ja silloin päädyin tuohon SSD:n cachen kyykkäämiseen.

 

[Barbarossa]

Sitä paitsi GNU/Linuxin päätyminen Androidiin osoittaa, että GPL:n ohi pääsee ainakin teoriassa.

GNU/Linuxista puhuminen Androidin yhteydessä kertoo lähinnä ymmärryksen puutteesta. Androidissa on kyllä kernelinä Linux mutta jonka Google on pyrkinyt aitaamaan mahdollisimman minimaaliseen GPL nurkkaukseen, eikä siinä ole GNU userlandiakaan mistä se GNU tulee kun GNU/Linuxista puhutaan.

Jääkööt kotitehtäväksi selvittää minkä päälle se sen sijaan rakentuu. Ei tarvitse palauttaa.

 

[Vaateri]

"Android is a Linux distribution according to the Linux Foundation,[205]" Android (operating system) - Wikipedia

"A typical Linux distribution comprises a Linux kernel, an init system (such as systemd, OpenRC, or runit), GNU tools and libraries," Linux distribution - Wikipedia

Sieltä samasta lähteestä löytyy se oikeakin vastaus:

”Android is a Linux distribution according to the Linux Foundation,[205] Google's open-source chief Chris DiBona,[206] and several journalists.[207][208]Others, such as Google engineer Patrick Brady, say that Android is not Linux in the traditional Unix-likeLinux distribution sense; Android does not include the GNU C Library (it uses Bionic as an alternative C library) and some other components typically found in Linux distributions.”

 

[Vaateri]

Joo, mutta kysymys oli, että pohjautuuko se GNU/Linuxiin. Ei että onko se GNU/Linux.

Paitsi että kirjoitit kylläkin näin:

Sitä paitsi GNU/Linuxin päätyminen Androidiin osoittaa, että GPL:n ohi pääsee ainakin teoriassa.

Ja GNU ei ole päätynyt Androidiin.

 

[keskiverto]

Joo, mutta kysymys oli, että pohjautuuko se GNU/Linuxiin. Ei että onko se GNU/Linux.

GNU/Linux:n kernel on Linux. Androidin kernel on Linux.
Hieromasauvassa on sähkömoottori. Teslassa on sähkömoottori.
Tesla ei kai pohjaudu hieromasauvaan, eikä hieromasauva päätynyt Teslaan?

 

[Barbarossa]

Tesla ei kai pohjaudu hieromasauvaan, eikä hieromasauva päätynyt Teslaan?

Tämä toisaalta selittäisi joitakin asioita..

 

[SamCer]

Onko jollain kokemusta, että miten Keycloakin high availability toteutetaan ilman Kubernetesiä?

Keycloakin omilla sivuilla ei oo mitään muutakuin viittauksia Kubernetesiin, vaikka se HA pitäisi onnistua myös ilman sitä. Netistä ei tuu vastaan muuta kuin viittauksia johonkin aikaisempaan versioon, jotka ei toimi nykyisen version kanssa, tai sitten samaa Kubernets skeidaa.

 

[telcoM]

Onko jollain kokemusta, että miten Keycloakin high availability toteutetaan ilman Kubernetesiä?

Kokemusta ei ole, mutta pikaisen dokumentaation lukemisen perusteella ei näytä ihmeelliseltä. Katsopas tuolta:

Configuring Keycloak for production

Prepare Keycloak for use in production.

www.keycloak.org

Aluksi tarvitaan Keycloak-instansseille yhteinen tietokanta, jonka HA järjestetään sitten kukkaron ja valitun tietokantatyypin (MariaDB, MySQL, Postgres, MS-SQL, Oracle) määräämällä tavalla.
Jos tavoitteena on kokonaisen konesalin menetyksen kestävä ratkaisu, sitten pitää valita sellainen tietokantaratkaisu joka itsessään täyttää tämän vaatimuksen myös.

Sitä käyttämään haluttu määrä (kaksi tai enemmän) Keycloak-instansseja, jotka vaihtavat tilatietoja keskenään käyttäen haluttua transport-stackia (oletus UDP + IP-multicast) ja haluttua hajautettua cacheteknologiaa (oletus on Infinispan).
Näiden eteen tarvitaan vielä joku reverse-proxy/kuormantasausratkaisu, mieluiten sellainen joka osaa ohjata samalta asiakkaalta tulevat pyynnöt samalle instanssille sikäli kun se on pystyssä, jolloin tilatiedon siirtelyn tarve instanssien välillä minimoituu.
Reverse-proxy/kuormantasaaja on parempi määrittää niin, että asiakaskoneilta sen kautta pääsee läpi vain varsinaiseen autentikointipalveluun liittyvät pyynnöt, ja Keycloakin admin REST-APIa tai hallintakonsolia tavoittelevat pyynnöt estetään jo tällä tasolla. Hallintayhteydet sitten erikseen.

Sitten pitää vielä päättää viedäänkö aktiivisten istuntojen tilatieto kantaan asti vai ei. Jos viedään, se hidastaa toimintaa hiukan, mutta toisaalta istunnot eivät huku vaikka kaikki Keycloak-instanssit kaatuisivat ja käynnistettäisiin uusiksi yhtä aikaa. Jos aktiiviset istunnot jätetään pelkän hajautetun cachen varaan, toiminta on vähän nopeampaa mutta silloin pitää joko olla riittävän varma että ainakin yksi Keycloak-instansseista jää henkiin missä tahansa odotettavissa olevassa vikatilanteessa, tai sitten istunnon hukkumisesta syntyvän aikaviiveen tai muun haitan pitää olla tarpeeksi vähäinen, ettei käyttäjien hihat pala istuntojen katkeamisen takia silloin kun Keycloak-ympäristössä tehdään isompaa versiopäivitystä tai muuta täyskatkoa vaativaa huoltoa, tai se Iso Vika iskee.

On sitten ihan oma asia miten nuo Keycloak-instanssit haluaa järjestää: tekeekö niistä oldskool-klusteripaketteja, tekeekö jokaisesta oman pienen virtuaalikoneen isolle virtualisointialustalle (tai pilveen), vai miten. Toki kannattaa laittaa joku valvontaratkaisu, joka alkaa varoittaa jos joku instansseista kyykkää, jottei vikatilannetta huomata vasta sitten kun se viimeinenkin jäljellä oleva instanssi oikaisee koipensa...

 

[sername]

.

 

[TemeV]

Varmaan tyhmä kysymys, mutta voisin asentaa telegramin tumbleweedin omasta reposta, flatpakina tai sitten ladata telegramin omilta sivuilta Telegram Desktop .tar.xz. Joka on uusin ja kai yleisesti toimivin versio? Tuon .tar.xz sisällä on kaksi tiedostoa 'telegram' ja 'updater', mutta tuo ei kai varsinaisesti asennu koneelle, enkä oikein ymmärrä miten se toimii ja mitä hyviä ja huonoja puolia tuommoisessa versiossa on?
Ja miksi flatpakista on tullu niin suosittu jos ohjelmat voi vaan pakata tuon telegramin tapaan kaikilla distroilla toimiviksi paketeiksi?
Entä minne tuo .tar.xz kannattaa purkaa vai onko sillä merkitystä? Jotain omia kansioita se taitaa tehdä vaikka ei kai "asennu" (oisko ollu ~/.local/share )

Sen nettisivuilta ladattava tiedoston voit purkaa mihin vaan, ja tuplaklikkaamalla sitä telegram-tiedostoa pitäisi lähteä käyntiin. Tässä tosin eroja työpöytäympäristöissä. Tuo ei kuitenkaan ole Linux-maailmassa suositeltava tapa ladata softia.

Itse suosittelen käyttämään Flatpakkia, mutta tämä on vähän makuasia. Flathubiin softa päivittyy melkolailla samaa tahtia kuin sinne webbisivuillekin ja kaupan päälle tulee hieman lisää tietoturvaa, kun flatpakit on jossain määrin eristetty muusta käyttöjärjestelmästä. Tällä hetkellä on jaossa sama versio sekä nettisivuilla että Flathubissa.

Tumbleweed on myös leading edge distro, joten sieltäkin reposta tulee aika tuoretta. Tällä hetkellä jaossa oleva versio näyttää olevan n. kuukauden takaa. openSUSE Software

 

[Ravishing_Grimness]

Moro!
Asentelin tossa uuden Linux mint 22-version. Ongelma on se et millä saan pc:n näkyviin telkkarissa (hdmi-piuhalla liitetty!)
Vanhalla versiolla näky mut nyt tässä uudessa en saa näkyviin, oisko vinkkejä?

 

[Grizzle]

Moro!
Asentelin tossa uuden Linux mint 22-version. Ongelma on se et millä saan pc:n näkyviin telkkarissa (hdmi-piuhalla liitetty!)
Vanhalla versiolla näky mut nyt tässä uudessa en saa näkyviin, oisko vinkkejä?

Mikä näyttis koneessa on? Tai jos kannettava niin merkki ja malli?

 

[Ravishing_Grimness]

msi 1050ti..
Jotenkin hämärä..mikähän tuo punainen ylimääräinen näyttö on , kyllähän sen raahaamalla saa kuvan telkkariin siirrettyä muttakun toimi ennen..
Olikohan joku screen mirroring tai joku mitä asetusta tässä uudessa 22:ssa ei ole..
Tuo 3 on pc:n näyttö..

 

[keskiverto]

Asentelin tossa uuden Linux mint 22-version. Ongelma on ...
Vanhalla versiolla näky ...

Mitä kaikkea muuttui? Xorg vai Wayland? DE:n versio?

Eli tuo "asetukset" näkee kolme näyttölaitetta, jotka ovat? (Kuvan mukaan "2" on 55" Sony.)

 

[TemeV]

Mitä kaikkea muuttui? Xorg vai Wayland? DE:n versio?

Mintin Wayland-tuki on "experimental" joten tuskin se on vaivihkaa mennyt päälle.

msi 1050ti..
Jotenkin hämärä..mikähän tuo punainen ylimääräinen näyttö on , kyllähän sen raahaamalla saa kuvan telkkariin siirrettyä muttakun toimi ennen..
Olikohan joku screen mirroring tai joku mitä asetusta tässä uudessa 22:ssa ei ole..
Tuo 3 on pc:n näyttö..

En nyt ihan ymmärtänyt boldattua lausetta, että saitko jollain tavalla kuvan telkkariin vai et? Jos laittaa kakkosnäytön pois päältä ja ykkösen päälle, niin mitä tapahtuu?

 

[Obi-Lan]

msi 1050ti..
Jotenkin hämärä..mikähän tuo punainen ylimääräinen näyttö on , kyllähän sen raahaamalla saa kuvan telkkariin siirrettyä muttakun toimi ennen..
Olikohan joku screen mirroring tai joku mitä asetusta tässä uudessa 22:ssa ei ole..
Tuo 3 on pc:n näyttö..

Eli kuva tulee telkkariin, mutta työpöydät on laajennettu eikä peilattu?

 

[SamCer]

msi 1050ti..
Jotenkin hämärä..mikähän tuo punainen ylimääräinen näyttö on , kyllähän sen raahaamalla saa kuvan telkkariin siirrettyä muttakun toimi ennen..
Olikohan joku screen mirroring tai joku mitä asetusta tässä uudessa 22:ssa ei ole..
Tuo 3 on pc:n näyttö..

Itellä Ubuntu 24.04:ssa näkyi kans ylimääräinen haamunäyttö, jonka takia näytön peilaus ei toiminu kunnolla. Ongelman sain korjattua noilla ohjeilla: Ubuntu Detects 2 monitors when I only have one

Eli, ensin komenolla xrandr, että mihin "liittimeen" se ylimääräinen näyttö on liitetty. Itellä tulosti seuraavanlaista:

Screen 0: minimum 8 x 8, current 3584 x 2880, maximum 32767 x 32767
DVI-D-0 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
HDMI-0 connected 2560x1440+1024+1440 (normal left inverted right x axis y axis) 598mm x 336mm
   2560x1440     59.95*+
   1920x1080     59.94    50.00
   1280x720      59.94    50.00
   1024x768      60.00
   800x600       60.32
   720x576       50.00
   720x480       59.94
   640x480       59.94    59.93
HDMI-1 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
DP-0 connected primary 2560x1440+0+0 (normal left inverted right x axis y axis) 697mm x 392mm
   2560x1440     59.95*+ 144.00   120.00    99.95    84.98
   1024x768      60.00
   800x600       60.32
   640x480       59.94
DP-1 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
DP-2 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
DP-3 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
None-1-1 connected (normal left inverted right x axis y axis)
   1024x768      60.00 +

Joista tuo alimmainen "None-1-1" on itellä se ylimääräinen kun sille on listattu resoluutio 1024x768, joten se pitää saada pois.

Seuraavaksi komennolla ll /sys/class/drm listaus, josta hakea jotain tuohon aikaisempaan listaukseen sopivaa, tai jotain silmäänpistävää. Itellä listaa seuraavanlaista:

lrwxrwxrwx     - root  6 elo    21:12  card0 -> ../../devices/platform/simple-framebuffer.0/drm/card0/
lrwxrwxrwx     - root  6 elo    21:12  card0-Unknown-1 -> ../../devices/platform/simple-framebuffer.0/drm/card0/card0-Unknown-1/
lrwxrwxrwx     - root  6 elo    21:12  card1 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/
lrwxrwxrwx     - root  6 elo    21:12  card1-DP-1 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/card1-DP-1/
lrwxrwxrwx     - root  6 elo    21:12  card1-DP-2 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/card1-DP-2/
lrwxrwxrwx     - root  6 elo    21:12  card1-DVI-D-1 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/card1-DVI-D-1/
lrwxrwxrwx     - root  6 elo    21:12  card1-HDMI-A-1 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/card1-HDMI-A-1/
lrwxrwxrwx     - root  6 elo    21:12  card1-HDMI-A-2 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/card1/card1-HDMI-A-2/
lrwxrwxrwx     - root  6 elo    21:12  renderD128 -> ../../devices/pci0000:00/0000:00:03.1/0000:2d:00.0/drm/renderD128/
.r--r--r-- 4,0Ki root  6 elo    21:12  version

Ja silmiin pistää tuo rivi lrwxrwxrwx - root 6 elo 21:12  card0-Unknown-1 -> ../../devices/platform/simple-framebuffer.0/drm/card0/card0-Unknown-1/, eli se pitäis saada pois. Tuosta rivistä talteen loppuosa miinus "card0-", eli vain pelkkä "Unknown-1".

Ja kun toi on selvitetty, niin sitten pitää muokata (oletan, että) GRUB:ia ja lisätä GRUB:in (sudo nano /etc/default/grub) GRUB_CMDLINE_LINUX riviin teksti video=Unknown-1:d kuten omassa tapauksessa. Huomaa tuo loppuun lisäys ":d".

Muokkauksen jälkeen vielä komento sudo update-grub ja koneen uudelleenkäynnistys, niin se ylimääräinen haamunäyttö pitäis olla poissa.

 

[Ravishing_Grimness]

Ja homma saatiin maaliin SamCer:in opastuksella!! (pientä säätöö oli mut kaikki nyt hyvin!)

 

[TripBlast]

Miks mun hieno scripti etäsammutukseen ei toimi

"ssh username@xxx.xxx.x.xx sudo shutdown -P 0"

valittaa sudo passwordia ja se ymmärrän, tuota -S optiota en halua käyttää.

"sudo: a terminal is required to read the password; either use the -S option to read from standard input or configure an askpass helper
sudo: a password is required"

Olen laittanut etäkoneelle visudolla:

"username ALL = NOPASSWD: /sbin/shutdown"

ssh authentikointi etäkoneelle toimii ihan SSH keyllä ilman passua normaalisti, johtuuko se siitä että laittanut /etc/ssh/sshd_config etäkoneelta tuon password authentikoinnin pois:

PubkeyAuthentication yes
PasswordAuthentication no

jos pystyy joku jeesaa

 

[Viilee]

Tässä joutuu nyt hieman arvailemaan mikä onkaan ongelma, mutta koetan vastata mahdollisimman hyvin:

valittaa sudo passwordia ja se ymmärrän, tuota -S optiota en halua käyttää.

"sudo: a terminal is required to read the password; either use the -S option to read from standard input or configure an askpass helper
sudo: a password is required"

Tässä näyttää että kaikkihan toimii kuten pitääkin. Miksi et halua käyttää `-S` -optiota? Miksi et halua ajaa ssh:ta tty:llä? (näihin voi olla syynsä mutta et ole kertonut, mitä yrität tehdä).

"username ALL = NOPASSWD: /sbin/shutdown"

Tällä rivillä voit ajaa vain /sbin/shutdown, et voi antaa optioita. Koeta lisätä perään * (siis välilyönti ja tähti), silloin ko. rivi koskee kaikkia optioita (sudoers tulee *:eä korvausmerkkinä, kts. "Wildcards" -osio sudoers:in man-sivusta).

ssh authentikointi etäkoneelle toimii ihan SSH keyllä ilman passua normaalisti, johtuuko se siitä että laittanut /etc/ssh/sshd_config etäkoneelta tuon password authentikoinnin pois:

PubkeyAuthentication yes
PasswordAuthentication no

Päinvastoin, PasswordAuthentication ei toimi koska olet oittanut sen pois päältä, mutta (PubkeyAuthentication toimii koska olet laittanut sen päälle). Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia eivätkä mitenkään vaikuta toisiinsa, vaan ovat vain eräitä tapoja joilla ssh-autentikoinnin voi tehdä.

Oletan nyt siis että haluat ottaa etäkoneelle yhteyden ssh:lla pubkeyautentikaatiolla. Tämä osio toimii jo.

Sudo kysyy nyt salasanaa, koska sudoersissa ei ole oikeanlaista riviä. Laita * ko. rivin perään.

Suosittelen sudoers:iin rajaamaan nämä komennot vain käyttäjälle, jonka pitää päästä niitä ajamaan. Erityisesti, koska on käytössä vielä NOPASSWD. Eli tyyliin:

user    localhost = (root) NOPASSWD: /sbin/shutdown *

Jos järjestelmä käyttää systemd:tä (melkein kaikki käyttää, paitsi ehkä jotkin sulautetut tms.) niin kannattaa kyllä käyttää systemcdl shutdown:ia

 

[TripBlast]

Sori jos en kysynyt tarpeeksi selkeästi kiitos.

Yritän sammuttaa samasta verkossa olevaa konetta että voin ajaa sudon sille ilman että se kysyy salasanaa. Lisäsin merkin * perään mutta edelleen kysyy sudo passwordia. Kokeilin systemlctl shutdown mutta sekin vaatii sudo salasanan. Toimii siis ssh yhteys mut tuo hiton sudo salasana jota se kysyy noihin shutdown -P 0 ja systemlctl shutdowniin pitäisi saada pois.

Ei toimi sudoers tiedostossa
user localhost = (root) NOPASSWD: /sbin/shutdown *
X-tunnus ALL = NOPASSWD: /sbin/shutdown *

Sudo salasanaa kysyy. luulin että tuon -S option käyttö ei ole suositeltavaa tietoturvan takia, ei minulla tästä tietoa haju vain.

 

[TripBlast]

Se taitaa olla tuossa tiedostossa mitä käynnistän ./Shutdown vai miten se ajetaan

 

[TripBlast]

Shutdown on tiedoston nimi ja merkkasin sen executableksi.

 

[TripBlast]

otan ssh yhteyden ja ajan vaan sudo shutdown -P 0 niin sammuu ilman salasanaa

tiedostossa on vaan ssh username@xxx.xxx.x.xx sudo shutdown -P 0

e: sain sen nyt kierrettyä "echo password | ssh -tt username@xxx.xxx.x.xx sudo shutdown -P 0" joka printtaa koneelle josta sammutan salasanan. En kyllä tajua miksi se ei ota sudoers tiedoston NOPASSWD:tä tuolle käyttäjälle jolla otan yhteyden. Aika purkkapatentti.

e: oliko jotain asiaan liittyvää?

 

[=JP=]

Käytä foorumin "Muokkaa" toimintoa, eikä useita lyhyisiä viestejä peräkkäin. Tämä ei ole chat...

 

[Kaalip]

Onko KDE:ssä mahdollista saada touchpadin kolmen sormen pyyhkäisy vaihtamaan ikkunoiden välillä kuten windowsissa oletus workspacen vaihtamisen sijaan?
Edit: Avaan sen sijaan joka ikkunan omalle desktopille tällähetkellä jotta tavallaan toimii haluamallani tavalla.

 

[Grizzle]

Onko KDE:ssä mahdollista saada touchpadin kolmen sormen pyyhkäisy vaihtamaan ikkunoiden välillä kuten windowsissa oletus workspacen vaihtamisen sijaan?
Edit: Avaan sen sijaan joka ikkunan omalle desktopille tällähetkellä jotta tavallaan toimii haluamallani tavalla.

Jos haluaa konffata toimimaan just niin kuin haluaa, Touchegg toimi ainakin pari vuotta sitten kun testasin Kubuntulla. Jos ei halua käpistellä tekstitiedostosta asetuksia niin Touche auttaa (en ole testannut kun sain jostain valmiin konffiksen.)

 

[Kaalip]

Jos haluaa konffata toimimaan just niin kuin haluaa, Touchegg toimi ainakin pari vuotta sitten kun testasin Kubuntulla. Jos ei halua käpistellä tekstitiedostosta asetuksia niin Touche auttaa (en ole testannut kun sain jostain valmiin konffiksen.)

Nuo ei taida toimia Waylandilla, tarkoitin kysyä muutenkin jotain natiivia tapaa ilman kolmannen osapuolen virityksiä mutta löysinkin jostain foorumilta jonku kehittäjän vastauksen jotta ei ole ainakaan suunnitteilla. Menen jatkossakin tuolla että avaan vain ohjlemat eri virtuaalityöpöydille.

 

[Barbarossa]

Nuo ei taida toimia Waylandilla, tarkoitin kysyä muutenkin jotain natiivia tapaa ilman kolmannen osapuolen virityksiä mutta löysinkin jostain foorumilta jonku kehittäjän vastauksen jotta ei ole ainakaan suunnitteilla. Menen jatkossakin tuolla että avaan vain ohjlemat eri virtuaalityöpöydille.

Kuulostaa tyypilliseltä KDEltä. Joskus menneillä vuosikymmenillä kun vielä työpöytäympäristöihin päätäni hakkasin käytin pitkään KDE:tä, koko sinä vuosien aikana jotakin perustavanlaatuista toimintoa (jota en enää edes muista) ei saatu siihen aikaiseksi toteuttaa vaikka monet sitä kyseli ja kaipaili.

Lopulta käpy hiiltyi siihen saamattomuuteen samaan aikaan kun jo olemassa olevaa toiminnallisuutta rukattiin uusiksi ja rikottiin, ja inspiroiduin rikkomaan kahleet ja siirryin paljaaseen ikkunanhallintaan. Ei ole ollut ikävä.

 

[jak_pdgm]

Onko joku yrittänyt saada tappihiiren toimimaan kunnolla ryzen thinkpadilla linuxissa ilman psmouse.proto=jotain kernel argumenttia? Jotain kernel patcheja on ilmeisesti olemassa, mutta ei kunnollista ratkaisua. Ongelma on ilmeisesti se, että smbus, mikä se sitten onkaan, ei toimi amd:llä ja trackpoint+touchpad vaatii sen toimiakseen järkevällä polling ratella. Harkitsen myös vaihtoa intel thinkpadiin, jos muu ei auta.

 

[Barbarossa]

Onko joku yrittänyt saada tappihiiren toimimaan kunnolla ryzen thinkpadilla linuxissa ilman psmouse.proto=jotain kernel argumenttia? Jotain kernel patcheja on ilmeisesti olemassa, mutta ei kunnollista ratkaisua. Ongelma on ilmeisesti se, että smbus, mikä se sitten onkaan, ei toimi amd:llä ja trackpoint+touchpad vaatii sen toimiakseen järkevällä polling ratella. Harkitsen myös vaihtoa intel thinkpadiin, jos muu ei auta.

Thinkpadit eivät ole vuosikausiin olleet entisen maineensa veroisia, työpaikallakin on Lenovolla konserninlaajuinen panna koska sieltä tuli niin paljon sontaa että IT vihelsi pelin poikki. Mutta toisaalta Lenovolla on myös historiaa paskotuista Ryzen-versioista koneillaan joten en yllättyisi siitä tässäkään tapauksessa...

 

[JokuHullu]

Thinkpadit eivät ole vuosikausiin olleet entisen maineensa veroisia, työpaikallakin on Lenovolla konserninlaajuinen panna koska sieltä tuli niin paljon sontaa että IT vihelsi pelin poikki. Mutta toisaalta Lenovolla on myös historiaa paskotuista Ryzen-versioista koneillaan joten en yllättyisi siitä tässäkään tapauksessa...

Hyvä tietää. Mikä on tullut Thinkpadin taikka ylipäätään Lenovon tilalle? Jokin Dellin malli?

 

[Barbarossa]

Hyvä tietää. Mikä on tullut Thinkpadin taikka ylipäätään Lenovon tilalle? Jokin Dellin malli?

Taitaa olla niin että ei sille oikein ole edes vastaavaa korvaajaa olemassa enää. Joku Dellin Latitude-mallistosta voisi jonkinlaisena korvikkeena menetellä. Tosin jos nyt itse olisin ostohousut jalassa uutta läppäriä etsimässä niin 99% todennäköisyydellä valinta olisi Tuxedo Pulse 14.

Trackpointia kyllä tulisi ikävä, mutta sekin on liian kova hinta uusiin Thinkpadeihin sotkeentumisesta.

 

[jak_pdgm]

Thinkpadit eivät ole vuosikausiin olleet entisen maineensa veroisia, työpaikallakin on Lenovolla konserninlaajuinen panna koska sieltä tuli niin paljon sontaa että IT vihelsi pelin poikki. Mutta toisaalta Lenovolla on myös historiaa paskotuista Ryzen-versioista koneillaan joten en yllättyisi siitä tässäkään tapauksessa...

Olen ymmärtänyt, että vika on puutteellinen softatuki linuxissa, eikä sitä ilmeisesti ole helppo korjata koska valmistajia (elantech) ei kiinnosta. Kyllä se trackpoint melko hyvin toimii, ei tosin yhtä sulavasti kuin windowsissa, kunhan lisää tuon em. kernel-argumentin, mutta touchpadista tulee samalla käyttökelvoton, mutta sen olen muutenkin disabloinut myös windowsissa.

Tosin ongelma on ilmeisesti myös joissain linux-sertifioiduissa ryzen thinkpadeissa ja onhan se aika lol, jos linux-yhteensopivan koneen osoitinlaite toimii ilman säätöä 40hz polling ratella ja on siten käytännössä käyttökelvoton. Mutta ei se mitään, windowsissa ei taas toimi trackpointilla skrollaus kunnolla ja tilanne on vielä huonompi.

"Trackpoint on AMD models has terrible in linux support. Sample rate of trackpoint is max 40Hz, because it's in fallback mode (PS/2 protocol). Touchpad can't be disabled in BIOS and low rate is because is muxed with trackpoint to single PS/2 interface."

 

[Barbarossa]

Olen ymmärtänyt, että vika on puutteellinen softatuki linuxissa, eikä sitä ilmeisesti ole helppo korjata koska valmistajia (elantech) ei kiinnosta. Kyllä se trackpoint melko hyvin toimii, ei tosin yhtä sulavasti kuin windowsissa, kunhan lisää tuon em. kernel-argumentin, mutta touchpadista tulee samalla käyttökelvoton, mutta sen olen muutenkin disabloinut myös windowsissa.

Tosin ongelma on ilmeisesti myös joissain linux-sertifioiduissa ryzen thinkpadeissa ja onhan se aika lol, jos linux-yhteensopivan koneen osoitinlaite toimii ilman säätöä 40hz polling ratella ja on siten käytännössä käyttökelvoton. Mutta ei se mitään, windowsissa ei taas toimi trackpointilla skrollaus kunnolla ja tilanne on vielä huonompi.

"Trackpoint on AMD models has terrible in linux support. Sample rate of trackpoint is max 40Hz, because it's in fallback mode (PS/2 protocol). Touchpad can't be disabled in BIOS and low rate is because is muxed with trackpoint to single PS/2 interface."

Lievästi kiinnostaisi että onkohan tämä tulosta Lenovon yleisestä laadun sakkaamisesta vai pelkästään erityisesti Ryzen-mallien paskomista, ja Intel-versiot käyttävät edelleen Synapticsia.

Ennenvanhaan™ Thinkpadeissa käytettiin poikkeuksetta Synapticsin osoitinlaitteita. Muiden valmistajien sötöstykset eivät ole koskaan kummoisia olleet, työn johdosta saanut nauttia muiden merkkien trackpointillisista läppäreistä ja ovat olleet windowsissakin parhaimmillaankin huonoja, useammin käyttökelvottomia. Olen tiennyt että Lenovollakin ollut halpismalleissa Alpsia, ym. kuraa mutta se että näitä päätyy Thinkpadeihinkin on melkolailla viimeinen naula arkkuun. IBM:n ajoista Thinkpadeja käyttäneenä tuntuu että loiva alamäki alkoi välittömästi vetovastuun siirryttyä Lenovolle, ja tähän on tultu.

Toimiva trackpoint ollut yksi suurimmista tekijöistä miksi niinkin kauan näitä suosinut. Jos siihenkään ei voi luottaa niin poistuu se viimeinen oljenkorsi. RIP Thinkpad.

 

[Grizzle]

Hyvä tietää. Mikä on tullut Thinkpadin taikka ylipäätään Lenovon tilalle? Jokin Dellin malli?

Olen käytellyt joitakin vanhempia Latitude 7000 -sarjan koneita Linuxilla ja ovat toimineet hyvin. Olen säätänyt lähinnä virransäästöä, muuta ei ole tarvinnut. Kaikki laitteet toimineet säätämättä heti asennuksesta. BIOS päivittyy muiden päivitysten mukana. Distrosta riippuen sen voi ehkä joutua päivittämään fwupdmgr:n avulla komentoriviltä jos distron päivitysohjelma ei osaa.

Dell on keskimääräistä Linux-ystävällisempi valmistaja. Myyvät koneita Linux valmiiksi asennettuna.

 

[Viilee]

Pakko sanoa tähän väliin että kaikissa AMD-Thinkpadeissä ei ole samalla tavalla paskottu Trackpoint. Mitä itse testasin niin taisin saada polling rateksi 100Hz (ok, karvan alle sen mutta extrapoloin että todellinen Polling Rate on 100Hz). Ja siis tämä tosiaan Linuxissa.

Hämärästi muistelen lukeneeni jostain (reddit / Lenovon oma foorumi?) että lopputulos riippuu tosiaan siitä, minkä laitteen ovat päättäneet Lenovolla laittamaan juuri johonkin tiettyyn malliin (ks. lsusb/lspci). Oma Thinkpad siis P14s, G2 AMD.

EDIT: Ei poista sinänsä ongelmaa, eikä voi Thinkpadien laatuun enää luottaa. En tosin tiedä onko muilla valmistajilla korvaajaa, varsinkaan Linux-käyttäjille. Ainoa "ongelma" omassa laitteessa on se, että kortinlukija ei toimi oikein (rautatasolla suunnitteluvika!), mutta onneksi sitä tarvitsee harvoin ja löytyy USB-lukija joka toimii oikein. EDIT2: Ok, toinen ongelma on se, että ottasin mieluummin vähän paksumman Thinkpadin - tässäkin painaa näppäimistö jäljet näyttöön aivan liian herkästi. Mikrokuituliinaa pidetään näppäimistön päällä koneen ollessa suljettuna... mutta kokonaisuutena, jonkinlainen tuuri on käynyt tätä hankkiessa, koska jollain malleilla on enemmälti ongelmia.

 

[jak_pdgm]

Joo ainakin tässä E595:ssä trackpoint toimii jotenkin touchpadin "alaisuudessa" ja touchpadin fyysinen irroittaminen lopettaa myös trackpointin toiminnan. Ilmeisesti ryzen thinkpadeilla ei joku smbus toimi ja kaista ei riitä sekä touchpadille että trackpointille..? Hyvä jos joillain malleilla toimii kunnolla ilman sitä kernel arggia, joka käytännössä disabloi touchpadin samalla ja saa trackpointin näkymään geneerisenä ohjainlaitteena mitä ei voi samalla tavalla konffata ja osoittimen kiihtyvyyskäyrätkin lienee erilaiset kuin pitäisi.

 

[jak_pdgm]

Hiiren ja muiden osoitinlaitteiden kiihtyvyyskäyrä ei omasta mielestäni ole linuxissa (libinput) "oikein" windowsiin verrattuna, vaan nopeat liikkeet eivät joko lisää kiihtyvyyttä tarpeeksi tai sitten hitaissa liikkeissä hiiri on liian herkkä ja "leijuvan" tuntuinen.

Libinputilla saa säätää oman käppyrän juuri sellaiseksi kuin haluaa ja tämän avulla sain kiihtyvyyden huomattavasti paremmaksi, kun vähän säätelin python-skriptiä joka tulostaa parametrit xinputille. Hiirelle käytin tuota mukana tulevaa käyrää, mikä ilmeisesti on jotain vastaava kuin windows seiskassa. Trackpointeille (läppärin ja näppiksen) pienensin niitä hitaamman pään herkkyyksiä hieman käsin muokkaamalla.

Nyt pitäisi vain keksiä miten tuo tehdään waylandilla. Archwiki sanoo että se vähän riippuu, muttei kerro yhtäkään esimerkkiä. Harkitsen myös editorin koodaamista jolla noita käyriä saisi piirrellä ja asettaa haluamilleen laitteille ja tallentaa/ladata fileestä. Tuollaista ei tietääkseni ole kukaan ehtinyt tekemään, mutta kertokaa jos on etten tee turhaa työtä.

 

[Barbarossa]

Nyt pitäisi vain keksiä miten tuo tehdään waylandilla. Archwiki sanoo että se vähän riippuu, muttei kerro yhtäkään esimerkkiä.

Johtunee siitä että Wayland-maailmassa ei ole oikein mitään "wayland.conf":ia mihin se laitettaisi, vaan se riippuu hyvin pitkälle käytetystä kompostorista. Ehkä näiden konffeista löytyisi esimerkkejä.

Ainakin Swaylla libinputille on tarjolla jokunen nuppi konffitiedostossa asetettavaksi: sway/sway/sway-input.5.scd at master · swaywm/sway

Harkitsen myös editorin koodaamista jolla noita käyriä saisi piirrellä ja asettaa haluamilleen laitteille ja tallentaa/ladata fileestä. Tuollaista ei tietääkseni ole kukaan ehtinyt tekemään, mutta kertokaa jos on etten tee turhaa työtä.

Mainitulle Swaylle löytyy jonkinlainen GUI-editori ainakin: GitHub - Sunderland93/sway-input-config: Input device configurator for Sway

En ole käyttänyt niin en osaa sanoa tekeekö sillä mitään, tai onko tuo sellaista mitä itse mietiskelit.