Linux distrokeskustelu

[Puhelinkoppi]

Havahduin siihen ettei Macbook Airini saa enää päivitystä Montereyihin tämän vuoden jälkeen, eikä se jaksa pyörittää sitä uudempia macOS-versioita sulavasti.

Ratkaisin ongelman asentamalla juurikin tuon Linux Mintin siihen. Muistelen että joskus aikojen alussa minulla oli käytössä tuo Linux Mint Cassandra (versio 3.0) KDE-työpöydällä.

En tiedä onko joillain ollut ongelmia läppäreiden kanssa, mutta jossain vaiheessa ainakin Samsungin ja Lenovon jotkut mallit sai brikattua millä tahansa Linux asennuksella. Syynä oli buginen bios, joka salli oletettavasti Grubin tai asennusohjelman kirjoittaa biosin flash piirin alueille, joihin ei saisi kirjoittaa. Seurauksena oli, ettei seuraavassa bootissa kone ei enää osannut hakea boottilaitteita, ja konetta ei enää saanut käyntiin. Tuhosin yhden Samsungin läppärin tällä tavalla. Pöytäkoneissa tuo ei ole ongelma.

Että jos asentelee Linuxeja vanhempiin läppäreihin, kannattaa tarkistaa ensin onko koneessa Linux yhteensopiva bios. Yleensä niihin on päivitys saatavana.

 

[jkaart]

En tiedä onko joillain ollut ongelmia läppäreiden kanssa, mutta jossain vaiheessa ainakin Samsungin ja Lenovon jotkut mallit sai brikattua millä tahansa Linux asennuksella. Syynä oli buginen bios, joka salli oletettavasti Grubin tai asennusohjelman kirjoittaa biosin flash piirin alueille, joihin ei saisi kirjoittaa. Seurauksena oli, ettei seuraavassa bootissa kone ei enää osannut hakea boottilaitteita, ja konetta ei enää saanut käyntiin. Tuhosin yhden Samsungin läppärin tällä tavalla. Pöytäkoneissa tuo ei ole ongelma.

Että jos asentelee Linuxeja vanhempiin läppäreihin, kannattaa tarkistaa ensin onko koneessa Linux yhteensopiva bios. Yleensä niihin on päivitys saatavana.

Eikö tuonkin ois saanu kuntoon, jos ois vaan flashannu BIOS piirin uudelleen?
Ois vaan tarvinnu jonkuin flashaus laitten tai raspberry pi:n, koneen kuorien avaamista sen verran että ois bios piiriin käsiksi ja riippuen käyttikö raspberry pitä toisen koneen.

 

[Puhelinkoppi]

Eikö tuonkin ois saanu kuntoon, jos ois vaan flashannu BIOS piirin uudelleen?
Ois vaan tarvinnu jonkuin flashaus laitten tai raspberry pi:n, koneen kuorien avaamista sen verran että ois bios piiriin käsiksi ja riippuen käyttikö raspberry pitä toisen koneen.

Eipä sellaisia ollut käsillä, eikä kone ollut niin arvokas, että olisin yhtä kertaa varten hankkinut. Se nyt on vanha juttu jo, mutta tällaistakin voi sattua. Kyllähän se vähän harmitti, koska kyseessä oli toimiva kone.

 

[supermurs]

En tiedä onko joillain ollut ongelmia läppäreiden kanssa, mutta jossain vaiheessa ainakin Samsungin ja Lenovon jotkut mallit sai brikattua millä tahansa Linux asennuksella. Syynä oli buginen bios, joka salli oletettavasti Grubin tai asennusohjelman kirjoittaa biosin flash piirin alueille, joihin ei saisi kirjoittaa. Seurauksena oli, ettei seuraavassa bootissa kone ei enää osannut hakea boottilaitteita, ja konetta ei enää saanut käyntiin. Tuhosin yhden Samsungin läppärin tällä tavalla. Pöytäkoneissa tuo ei ole ongelma.

Että jos asentelee Linuxeja vanhempiin läppäreihin, kannattaa tarkistaa ensin onko koneessa Linux yhteensopiva bios. Yleensä niihin on päivitys saatavana.

Oho, enpä tullut tuollaista ajatelleeksi. Onneksi ei ole itselle käynyt noin, mutta hyvä pitää toki mielessä.

 

[pertsavk]

Kaikki distrot ei toimi Secure Bootin kanssa, se vois olla yksi.

EDIT. Osa toimii, mutta esim. Nvidia binääriajurin kanssa ei sitten toimi jos Secure Boot on päällä.

Jos se tuosta olisi kiinni niin ei taitaisi onnistua edes live-ISOlta boottaaminen.

 

[lors lara]

Jos se tuosta olisi kiinni niin ei taitaisi onnistua edes live-ISOlta boottaaminen.

en oo varma tosta, luulen että live ISO DVD levyltä tai USB tikulta onnistuu sen takia kun se käyttää vieläkin joitakin vanhemman sukupolven boot loadereita sen takia että live dvd saadaisiin käyntiin hyvinkin vanhoissa tietokoneissa eikä pelkästään vuodesta 2014 eteenpäin julkaistuissa

 

[Spartacus]

Tekisi mieli jossakin välissä repäistä ja asentaa ensimmäistä kertaa linux ja kokeilla miten hommat hoituvat sen kanssa. Mietin jos ostaisin uuden käyttislevyn johon asentaisin linuxin ja tuon nykyisen jossa Win10 heittäisin kaappiin odottamaan mahdollista paluuta windowssiin.
Pelit nyt tietysti eniten mietityttävät niin mikähän olisi käyttäjäystävällisin versio uudelle tulokkaalle jossa myös pelit toimivat (niin hyvin kuin toimivat)? Vai onko noissa käytännössä mitään eroja edes mitä tulen huomaamaan?
Ja varmaan olisi kiva olla distro jolla luvassa pitkäaikaista tukea sillä en usko sitä jaksavani alkaa vaihtamaan toiseen distroon. Noita on nyt jo naurettavan paljon erilaisia.

Dualboot ei jostain syystä houkuta yhtään, siinä tapauksessa pysyn ennemmin sitten windowssissa.

 

[Mukava]

Itse susoittelisin esim Bazzitea (Bazzite - The next generation of Linux gaming) jossa on pitkälti kaikki valmiina esim Steamia varten.

Päovityksistä ei pahemmin tarvitse huolehtia kun asentuvat aina taustalla ja tulevat käyttöön seuraavassa bootissa. Pohjautuu Fedora Atomic pohjalle eli jos joku päivityksessä hajoaa voit suoraan boottivalikosta valita edellisen imagen ja bootata siihen.

 

[vaalea limppu]

Mietin jos ostaisin uuden käyttislevyn johon asentaisin linuxin ja tuon nykyisen jossa Win10 heittäisin kaappiin odottamaan mahdollista paluuta windowssiin.

Itse tein noin, tai no sain koneenraadon työkaverilta ja hankin ssd:n testileikkeihin. Suosittelisinkin juuri tätä testaustapaa. On leppoisaa, kun ei voi rikkoa Windowsia sen ollessa irti koneesta… tosin en ole varma että miten käy jos säätää Secure Bootia.

Omalta osalta jäi toistaiseksi desktopin testailuun, mutta vaikka olin vakaasti Fedoran ajatellut asentaa niin Mint oli kyllä nyypälle helpompi saada toimimaan raatokoneen vanhan nvidia-näyttiksen kanssa.

 

[Ezzy]

Nobarassa on myös kaikki tarvittavat pelejä varten ja muutamia viilauksia. Ja sen devaaja vääntää myös omaa Proton-versiotaan, joka on hieman Experimental-versiota edellä.
Itsellä ei ole hirveästi valitettavaa tähän mennessä Nobara 38 GNOMElla ja 39 KDE:llä toimi molemmat mainiosti. En mitään kovin isoa peliläjää koneen hitaudesta johtuen ole testannut, mutta Balatro, EVE Online, Deep Rock Galactic: Survivor, Last Epoch jne on toimineet moitteetta Steamista.
Jos haluaa vielä enemmän suorituskykyä, niin CachyOS:stä saa kernelin tohon. Ero tuskin on kovin iso. Ja tietty CachyOS on käyttis itsessäänkin.

 

[Spartacus]

Äh, aloin miettimään mitä kaikkea ohjelmistoja tarvitsen ja katsoa niiden Linux tukea niin Surfshark VPN:n on vielä pitkä lisenssi voimassa ja nähtävästi löytyy ainoastaan Ubuntuun ohjelmisto. En itse noista oikein mitään ymmärrä mutta käsittäkseni Ubuntulle tehdyt softat eivät toimi Fedorassa joita nuo yllämainitut ovat.

 

[SamCer]

Äh, aloin miettimään mitä kaikkea ohjelmistoja tarvitsen ja katsoa niiden Linux tukea niin Surfshark VPN:n on vielä pitkä lisenssi voimassa ja nähtävästi löytyy ainoastaan Ubuntuun ohjelmisto. En itse noista oikein mitään ymmärrä mutta käsittäkseni Ubuntulle tehdyt softat eivät toimi Fedorassa joita nuo yllämainitut ovat.

Näyttäis pikaisesti googlaamalla löytyvän Snap-pakettina, jota kautta sen saa moneen muuhunkin Linuxiin, esim. juuri Fedoraankin: Install Surfshark VPN — safe & private online on Fedora using the Snap Store | Snapcraft

[edit] Ja jos käytät OpenVPN-yhteystapaa Surfsharkissa, niin sitten onnistuu myös ilman Surfsharkin omaa softaakin: https://support.surfshark.com/hc/en...anual-OpenVPN-connection-using-Linux-Terminal

 

[Spartacus]

Näyttäis pikaisesti googlaamalla löytyvän Snap-pakettina, jota kautta sen saa moneen muuhunkin Linuxiin, esim. juuri Fedoraankin: Install Surfshark VPN — safe & private online on Fedora using the Snap Store | Snapcraft

[edit] Ja jos käytät OpenVPN-yhteystapaa Surfsharkissa, niin sitten onnistuu myös ilman Surfsharkin omaa softaakin: https://support.surfshark.com/hc/en...anual-OpenVPN-connection-using-Linux-Terminal

Toimiiko nuo Snap paketit ihan yhtä hyvin kuin natiivistikkin?

Tuo OpenVPN terminaalin kautta ei vaikuta kauhean kätevältä tavalta GUI:hin verrattuna jos vaihtelee sijainteja yms.

 

[Hyrava]

Toimiiko nuo Snap paketit ihan yhtä hyvin kuin natiivistikkin?

Tuo OpenVPN terminaalin kautta ei vaikuta kauhean kätevältä tavalta GUI:hin verrattuna jos vaihtelee sijainteja yms.

Nuo OpenVPN:n .ovpn -konfiguraatiot saa suoraan importattua NetworkManagerin pikavalintalistaan. Toki ei kannata kaikkia laittaa mutta jos vain muutaman sijainnin välillä vaihtelee niin onnistuu kyllä helposti. Itselläni on 3 työ-VPN:ää tuolla tavalla työkoneessa ja taitaa olla liki kaikissa omissa laitteissa olla koti-VPN. Senkun klikkaa listalta halutun VPN:n päälle tai pois.

 

[Spartacus]

Nuo OpenVPN:n .ovpn -konfiguraatiot saa suoraan importattua NetworkManagerin pikavalintalistaan. Toki ei kannata kaikkia laittaa mutta jos vain muutaman sijainnin välillä vaihtelee niin onnistuu kyllä helposti. Itselläni on 3 työ-VPN:ää tuolla tavalla työkoneessa ja taitaa olla liki kaikissa omissa laitteissa olla koti-VPN. Senkun klikkaa listalta halutun VPN:n päälle tai pois.

Tuohan kuulostaa kätevältä. Saa ylimääräisen tauhkan taustalta pois samalla. Täytyy kokeilla tuota ensin mikäli nyt saan tuon linuxin joskus asennettua.

 

[SamCer]

Toimiiko nuo Snap paketit ihan yhtä hyvin kuin natiivistikkin?

Tuo OpenVPN terminaalin kautta ei vaikuta kauhean kätevältä tavalta GUI:hin verrattuna jos vaihtelee sijainteja yms.

Niissä ja flatpakeissa se toiminta on taattu kun kaikki riippuvuudet tulee paketin mukana ja päivittyy vasta kun itse snap-pakettikin, joten sen suhteen ei ole ongelmia.

 

[lors lara]

Ja mihin tarvitaan distroja, jotka eivät ole Debianin kanssa yhteensopivia?

Samaa voisi tietysti kysyä Red Hatista jne koska ne oli enempi yrityspuolen linuxeja? Debian sopii kaikille jotka ei halua maksaa mistään mitään.
Mutta Red Hat oli enempi se standardi ainakin joskus.
Ubuntu oli (onko vieläkin?) ainakin joskus Debiania tärkeempi kotikäytössä.

 

[lors lara]

No siis joo, tavallaan voidaan sanoa, että on olemassa kaksi vakiodistroa: Debian (community) ja RHEL (enterprise). Ubuntu ja Fedora ovat sitten näiden "erikoisversioita", vaikka toisaalta Ubuntu ei ole Debian-johdannainen. Debian:n Matrix-kanavan mukaan Ubuntu on nykyään hyvin erillinen distro kuin Debian, eikä Ubuntu tavoittele yhteensopivuutta Debian:n kanssa, vaan se ainoastaan lainaa Debian:sta joitain ominaisuuksia. Erityisesti, Debian ei ole Ubuntu:n aito alijoukko.

Kysymys koskee pikemminkin niche-Linuxeja, kuten Arch, Mint, Puppy, Void, ..., mutta myös Ubuntu ja Fedora.

Itse en nimittäin ajatellut käyttää muuta kuin Debian:ia, koska minua ei kiinnosta säätää jonkin hypoteettisen yhteensopivuuden kanssa, vaan haluan, että asiat toimivat.

jännänä yksityiskohtana, tosi niche distro Slackware sisältää ohjelman joka kääntää Debian paketit Slackware paketeiksi
toimivuudesta silti hankala sanoa että onnistuuko kovinkaan usein

 

[Royalhowl]

Kysymys koskee pikemminkin niche-Linuxeja, kuten Arch, Mint, Puppy, Void, ...

kaipa tuohon pätee sama kuin moniin muihinkin avoimiin projekteihin. Jokainen halukas voi näpertää oman version jos kokee sen itselleen mieluisaksi ajankuluksi. Osalla noista pienemmistä jakeluista lienee toki muitakin funktioita,
Arch = optimointisäätäjille suunnattu
Puppy = todella kevyt todella vanhoille laitteille suunnattu, ainakin oman muistin mukaan
Mint = valmiiksi säädetty paketti, joka näyttää ja tuntuu vähän sinnepäin Windowsilta
Nobara = Fedoran päälle kasailtu pelaamiseen suunnattu pakettikokoelma

Useissa noissa lienee ajatus, että joku on säätänyt pakettivalikoiman ja asetukset mieleisekseen ja laittanut myös muille jakoon, jotta jokaisen ei tarvitse alusta saakka noita kasata.
Noin ainakin omalla jonkinaikaisella kokemuksella noiden välillä vaihdelleena.

 

[lors lara]

Joo no nämä on näitä hypoteettisiä yhteensopivuuslayereita, mutta minua ei kiinnosta se, että se toimii teoriassa, vaan haluan 100% takuun.

jep, tuota ei voi mitenkään sanoa varmaksi toimivuudeksi eli Slackwarea ei voi suositella jos etsi Debian yhteensopivaa

 

[lors lara]

ellei tiedä todella hyvin, miksi kustomoi ja mitä etuja käytetylle ajalle saa.

hypoteettinen tilanne: rauta ei ole kokonaan linux yhteensopivaa mutta asian voisi kiertää ottamalla joku komponentti pois käytöstä kernel tasolla ja mahdollisesti kääntämällä kaiken uudestaan lähdekoodista jotta kaikki toimisi kunnolla

tällöin ainoa vaihtoehto olisi käyttää Gentoo linuxia
se on kyllä sitten se vaihtoehto johon uppoaa tuhottomasti aikaa ja mahdollisesti hyöty oli lähes yhtä tyhjän kanssa

 

[Royalhowl]

Enemmän väliä on, että asian saa toimimaan lyhyessä ajassa ja/tai että asia ylipäänsä toimii. Aika on rahaa.

vaikken tätä yleisesti harrastusten osalta allekirjoitakaan, niin juuri tästä syystä omassa koneessa on Fedora eikä Debian.
Tilanne saattaisi olla toisinpäin jos koneen käyttötarkoitus olisi 24/7 palvelin eikä pelikone.
Mutta omalla koneella Fedora pyörähti paremmin käyntiin pelikäyttöön vähemmällä säätämisellä, joten sillä mennään tällä hetkellä ainakin arkikäytön suhteen.

 

[lors lara]

Mutta omalla koneella Fedora pyörähti paremmin käyntiin pelikäyttöön vähemmällä säätämisellä, joten sillä mennään tällä hetkellä ainakin arkikäytön suhteen.

toisaalta arch linux voisi toimia vielä paremmin pelikäytössä, kuin nuo kaksi vaihtoehtoa, monet pelaajat käyttää sitä
mutta ei sitä vakaaksi voi kehua eli kaatuilua ehkä tapahtuu

 

[Royalhowl]

Juu, archia tuli myös joskus kokeiltua mutta koin omaan vaihtelevaan kiinnostuksen määrään Fedoran helpommaksi ylläpitää. Oli valmiiksi tarpeeksi lähellä toimivaa vaikka pikkusäätöjä noihin aina joutunee tekemään

 

[Royalhowl]

Mutta taas olisi virhe yrittää käyttää sitä oletuksella, että voi saada saman kuin Debian:ssa vain asioita lisäämällä.

Totta, en tosin itse olettaisikaan että eri distrot toimisi täysin toisiaan vastaavasti. Useasti niitä on viilattu hieman eri käyttötarkoituksiin, joten sen mukaan voi valita pinkasta sopivan/sopivat.

Omassa käytössä en ole suoranaisesti suurempia yhteensopivuusongelmia huomannut distrosta toiseen vaihtaessa. Käytännössä kaikki softa mihin itsellä tarve, toimii kaikissa mitä tullut testattua.
Isoin vaihtelevuus yhteensopivuudessa oman koneen kanssa taisi olla juuri Debian stable vs Fedora ja OpenSuse. Debian herjasi useamman Windows pelin kanssa Winestä puuttuvia pikkupalikoita tai muuten syystä tai toisesesta performance ei ollut ihan kohdallaan.
Voi olla että tuon olisi saanut korjattua myös päivittämällä Debianin Unstableen, jolloin olisi ollut tuoreempi pakettivarasto käytössä.

 

[Mukava]

Arch:n tai Fedora:n pointti on, jos pakettia tai sen versiota ei ole saatavilla Debian:lle.

Täh?

Arch:lle ja Fedoralle on ihan täysin muut syyt. Monet haluaa että paketit ovat aina uusimpia (Arch) tai että suurin osa paketeista on lähellä uusimpia versioita. Lisäksi uudemmalla raudalla saa Debianin kanssa kyllä työstää ylimääräistä jos vertaa esim Fedoraan.

 

[Mukava]

Miksi ne laittaa paukut Fedoraan sitten?

No esim uudemmat versiot kirjastoista jne.

Tietysti jotkut hullut ajaa jotain Debian unstablea työpöytäkäytössä mutta siinä mielestäni kerjää vain verta nenästään kun saman voisi saavuttaa Fedoralla jossa paketit/muutokset kuitenkin kulkevat jonkinlaisen testauksen läpi. Saa aina uusimman kernelin joka on kuitenkin testattu (fedoralla on aina esim uuden kernel-haaran julkaisun jälkeen testiviikko jossa kehittäjät ja käyttäjät ajavat läpi testipatterin yms).

 

[Mukava]

Oletin, että Debian Unstable yrittää kuitenkin samaa, joten ehkä se ei vaan ole vielä yhtä hyvä kuin Fedora? Fedora:ssahan menetetään Debian-yhteensopivuus eikö?

Riippuu varmaan mitä tarkoitat Debian-yhteensopivuudella, sekun ei tässä ole vielä selvinnyt. Joo et voi asentaa .deb paketteja mutta muuten siellä on GNU/Linux pohjalla.

Ehkä jotkut polut mihin asiat konffataan/tallennetaan saattaa hieman erota, mutta en sitten tiedä mikä tämä "debian yhteensopivuus" loppujenlopuksi on.

 

[Mukava]

Debian-yhteensopivuus:

Joko Debian:ille käännetty binääri toimii suoraan, jokin Debian:lla toimiva paketti toimii suoraan tai sitten Debian:lle kääntyvä lähdekoodi voidaan kääntää sellaisenaan suoraan ja korkeintaan pienillä muutoksilla kääntäjälle annettaviin komentoihin.

Tarkoittaa siis, että Debian:lle laadittua ohjelmaa ei tarvitse "portata".

Debian-yhteensopivuus halutaan, koska on yleistä valita targetiksi Debian, etenkin, jos kehittäjäresursseja on rajatusti.

En kyllä tiedä suoraan ohjelmaa joka olisi "vain Debianille". Tosin harvemmin tulee käännettyä mitään lähdekoodista. Asentelen pitkälti kaiken joko GUI-kaman flatpakista (jos löytyy) tai sitten distroboxin kautta halutulla järjestelmällä ja exportaan sen sitten host:lle. CLI-kamalle löytyy sitten vielä Homebrew.

Ei tarvitse hirväesti miettiä "yhteensopivuuksia". Yleisesti kuitenkin lähdekoodi kääntyy järjestelmälle kuin järjestelmälle.

 

[herra57]

Kolmannet osapuolet varsin usein haluavat tehdä softansa niin että ne toimivat monella eri unixilla eli myös muilla kuin Linuxilla ja minun ymmärtääkseni suosituin kolmansien osapuolten tukema linux on Ubuntu joten en oikein ymmärrä miksi Debian on nyt nostettu tikun nokkaan tässä yhteensopivuus benchmarkiksi.

Jotkut softat esim openlitespeed webbiserveri asennetaan eri versiona eri Ubuntun versioille.

Näin tämä maailma vaan makaa että Unix maailmassa on eri versioita käyttöjärjestelmistä ja tätä vastaan ei juurikaan kannata taistella.

 

[herra57]

Joo. Eli sinulla on oma henkilökohtainen perustelu suosia jotakin ylitse muiden. Tämä on täysin linux filosofiaan sopiva juttu. Se mikä ei sovi on sen kieltäminen etteikö tuhannella muulla ihmisellä ole ihan yhtä hyvät erilaiset henkilökohtaiset halut ja näitä palvelemaan tarvitaan eri versioita käyttiksistä ja softista ja yksi ei ole parempi kuin muut mitenkään objektiivisesti.

Debianissa voi olla enemmän joitakin niche paketteja mutta kaikki yleiset foss paketit toimii kaikilla ja jos joku ei toimi niin voi itse kääntää tai muuten hankkia. Ei ole mitenkään oleellinen pointti.

Se mikä minusta on tärkeää että kolmansien osapuolten tekemät linux softat toimii ja on tuettu ja tällöin vastaus on Ubuntu tai Ubuntu johdannaiset. Ihan vaan minun henk koht valintana.

 

[Mukava]

Why is the Linux community ambivalent about binary compatibility?

Reddit - The heart of the internet

www.reddit.com

Ja siis silloinkin vaikka kääntyisi, niin yksi kysymys on, että jaksaako joku ylläpitää pakettia distrolle.

9v vanha postaus ei ehkä ole enää nykyisin oikein ajantasalla.

Ja yleisestikin aika paljon paketteja ylläpidetään yhteisön toimesta.

Ja kyllähän se nykyisin alkaa olemaan niin että jos virallinen paketti löytyy niin se löytyy yleensä Ubuntulle ja Fedoralle (etenkin vähän isommat softat). Siihen kylkeen voi olla mukana sitten Archia (community paketti jne).

Ei se debian enää mikään defaultti ole. Enemmänkin voisi jo puhua, että Ubuntu on.

Koska Ubuntu hylkää Debian:n tiukan FOSS-paradigman ja siten se ei ole kaikille käypä.

Kai tuo on jo osittain tapahtunut Snap:n kanssa. Ja Debian taitaa nykyisin bundlata non-free reponkin asennuksessa.

Tästä nyt tulee kyllä aika vahvasti sellainen kuva, että mietit asiaa ihan liikaa ja pohjaat ne johonkin 10v vanhoihin "pointteihin".

 

[Kaalip]

Arch käyttäjänä monta vuotta jo eikä kyllä ole minkäänlaista kaatuilu eikä yhteensopivuusongelmaa, Arch Wikistä löytyy ohjeet kaikkiin yleisimpiin tilanteisiin, ja pakettitarjonta on erittäin laaja kun ottaa AUR paketit käyttöön myös. Plussana kaikki ohjelmat on aina uusimmassa versiossa ja kaikki on pacmanin hallinnassa eikä ole tarvinnut ladata paketteja mistään netistä tai repojen ulkopuolelta jos muutamaa AUR pakettia ei lasketa. Debianiin en edes koskenut ikinä ja ubuntun kanssa tuli aptin kanssa ongelmia niin olen kiertänyt kaukaa distrot jotka käyttää sitä. Kukin tyylillään ja distroja on montaa erilaista juuri siksi että jonkun käyttötarkoitukseen ja rautaan sopii varmasti joku muu paremmin. Itselle Arch on ollut "the One".
Edit: Archinstall on nykyään todella hyvä eikä asennusta ole tarvinnut juurikaan säätää itse, alun jälkeen kun saa systeemin haluamansalaisekseen ei oikeastaan ollenkaan.

 

[Barbarossa]

Debian-yhteensopivuus:

Joko Debian:ille käännetty binääri toimii suoraan, jokin Debian:lla toimiva paketti toimii suoraan tai sitten Debian:lle kääntyvä lähdekoodi voidaan kääntää sellaisenaan suoraan ja korkeintaan pienillä muutoksilla kääntäjälle annettaviin komentoihin.

Tarkoittaa siis, että Debian:lle laadittua ohjelmaa ei tarvitse "portata".

Debian-yhteensopivuus halutaan, koska on yleistä valita targetiksi Debian, etenkin, jos kehittäjäresursseja on rajatusti.

Yksikään täyspäisesti tehty softa ei ole mitenkään "Debian:lle" laadittu, kääntämisen ei pitäisi olla millään sidoksissa paketointiin. Samoista upstreamin paketeista mahdollisine patcheineen ne paketit tehdään Debianille, Suselle, Fedoralle kuin Gentoollekin.

Jos suljetusta kurasta puhutaan niin vaikka kuinka olisi Debianille kohistettu niin mitään binaariyhteensopivuuksia ei voida taata ellei se paketin sisältö ole täysin staattisesti linkitettyä tai bundlaa omia kirjastoversioitaan mukanaan. Tai täysin jäädytetty Debian mihin se voidaan asentaa eikä siitä ikinä päivitellä mitään.

 

[Royalhowl]

Archinstall on nykyään todella hyvä eikä asennusta ole tarvinnut juurikaan säätää itse, alun jälkeen kun saa systeemin haluamansalaisekseen ei oikeastaan ollenkaan

Tätä ei tosiaan ole tullut kokeiltua, manuaaliasennuksella meni edellisin kerta muutamia vuosia sitten. Pitänee seuraavan testailla kun tulee kohdalle.
Ja vaikkei Arch ole aktiivikäytössä itsellä niin Archwiki lienee hyödyllisin linux aiheinen infopaketti mihin olen törmännyt. Lähestulkoon soveltamatta saa ohjeita, vinkkejä ja kaikkea mahdollista jakelusta riippumatta.

 

[Mukava]

Kyllä ainakin tieteellisessä softassa löytyy softaa, joka ei ole edes välttämättä Ubuntu 20.04 yhteensopiva, vaan varmasti ainoastaan 18.04.

Tämän takia on minusta tärkeämpi käyttää täsmälleen samaa distroa kuin muut projektissa, koska muut versiot tai distrot eivät anna takuuta portabilitystä.

Jos on tuollaiselle softalle tarvetta ja tosiaan toimii vain noinkin vanhalla Ubuntulla niin voisi jo todeta että paöjon muitakin ongelmia jo ihan tietoturvan osalta.

Mutta miksi puhut debian yhteensopivuudesta ja annat esimerkin joka vaatii useamman vuoden vanhaa Ubuntua?

 

[Kaalip]

Debianiin en edes koskenut ikinä

Luin aloituspostauksen uudestaan ja voi olla että olinkin kokeillut Debiania jossain vaiheessa, ei kyllä minkäänlaista muistikuvaa enää siitä varmaan nopeesti vaan testannut ja todennut että ei jatkoon syystä taikka toisesta. Korjasin nyt kuitenkin itse ennenkuin joku muu huomaa

 

[Mukava]

Koska en muista vastaavaa Debian-casea.

Johtuisiko siitä ettei tuollainen ole mitenkään nykypäivää tässä hetkessä.

Kannattaa muuten ihan mielenkiinnosta vilkaista vaikka Fedoran ja Archin pakettirepoja, voi olla aika tllätys että sille "debian softalle" luultavasti löytyy paketti myös muistakin distroista.

 

[Obi-Lan]

Eikös Flatpak ole tulevaisuuden ratkaisu missä softa tulee distroriippumattomassa paketissa?

Yksi optio on OpenSUSE etenkin jos tykkää KDE:stä. Tumbleweed on rolling release, hyvin tuoretta pakettia mutta silti vaikuttaa kohtuu vakaalta. Yast2 on vähän ysärihenkinen ohjauspaneeli minkä funktiota en täysin ymmärrä, mutta toisaalta tuossa toimi kaikki KDE hallintapalikat ja zypper paketinhallinta vaikuttaa toimivalta.

 

[Royalhowl]

Joo Flatpak, mutta sepä ei ole distro-natiivi.

Voi olla vähän haastava yhdistelmä, että pitäisi olla "distro-natiivi" ja samaan aikaan yhteensopiva kaikkien eri distrojen kanssa.
Flatpack käytännössä tekee juuri sen mitä halutaan, käsittääkseni ainakin. Mitä tuolla distro-natiivilla saavutettaisiin mitä flatpack ei tee?
Edit: Toki sen verran ehkä, ettei tarvitse kuluttaa levytilaa usean eri kirjastoversioriippuvuuden tukemiseen, en tosin tiedä sen tarkemmin miten noita olisi kasattu flatpackin ulkopuolella

 

[Obi-Lan]

Flatpakit pyöri omissa konteissaan (?) mikä lisää omalta osalta tietoturvaa, mutta aiheuttaa säätöä jos sen softan pitäisi vaikka päästä sarjaporttiin tms.

 

[Royalhowl]

Distro-natiivi -ohjelma voi käyttää tietyssä distrossa olevia erikoisominaisuuksia.

Mitäs nämä voisi olla? Ei itselle tule suoraan mieleen mitään distrokohtaisia ominaisuuksia mitä ei muista löytyisi. Ehkä poikkeuksena nyt se sovellusten paketointiformaatti rpm vs deb vs joku muu. Nuokin lienee pääasiassa arkistotiedosto+metadata miten kyseistä pakettia kuuluu käsitellä.
Distrojen ominaisuudet kuitenkin suurimmaksi osaksi taitaa olla samat

Flatpakit pyöri omissa konteissaan (?) mikä lisää omalta osalta tietoturvaa, mutta aiheuttaa säätöä jos sen softan pitäisi vaikka päästä sarjaporttiin tms.

Näin mun käsittääkseni. Ei ole Fedoran ulkopuolella tosin itsellä kokemusta onko näissä jotain ylimääräistä säätöä mutta todella vähällä työllä Fedoran kanssa ainakin päässyt

 

[herra57]

Jos yhdessä distrossa on x11 ja toisessa wayland niin ehkä niissä on jotakin toiminnallisia eroja esim remote desktop joita tässä voi tarkoittaa.

 

[Ezzy]

Tää sopi varmaan paremmin tänne.
Nobara 40 pihalla pari kk Fedora 40:n julkaisusta:
Itse ajellut 38:a ja 39:ä nyt varmaan vuoden päivät ja hyvin tuntuu toimivan. Ei ole vielä pelikoneessa, mutta tollakin myllyllä testaillut kevyempiä pelejä ongelmitta (Balatro, Last Epoch, Skald).
Pitäisi vielä päästä eroon X11:sta, mutta Barrier KVM pitää vielä toistaiseksi kiinni siinä...pitäisi testata joku päivä miten Cursr toimii, se kun tukee Waylandia.

Changelog: July 17, 2024 – Nobara Linux | The Nobara Project

 

[Barbarossa]

No tämä on juuri se yhteensopivuus-ongelma.

Distro-natiivi -ohjelma voi käyttää tietyssä distrossa olevia erikoisominaisuuksia ja pyöriä natiivinopeudella eikä jossain tulkki-sandboxissa.

Nyt singahdettiin absurdilla nopeudella täysin tangentin suuntaan. Tulkki-sandbox? Flatpak on joku tulkki? Joko tässä ollaan kilpailemassa lintulaudan kanssa pihalla olemisessa tai trollaamassa ihan niillä töin.

Tämä koko keskustelu on tekemällä tehty ongelma ja kun katselee eräitä muita keskusteluja niin alkaa tuntua siltä että nyt vedetään kyllä jonkinlaista performanssia.

 

[Barbarossa]

No jos vaikka sama C ohjelma ei pyöri tai käänny eri distroilla, mutta sen saa pyörimään flatpakilla, niin miksi flatpak ei ole tulkki, joka tarjoaa yhtenevän API:n? Eli kuin JVM.

Siksi koska se ei ole tulkki. Hiekkalaatikko jossa pyörii ohjelma dependencyineen eräänlaisessa containerin kaltaisessa ympäristössä. Jos on vaikeuksia hahmottaa tätä niin ehkäpä ei kannata yrittää ratkaista ongelmaa ennenkuin ymmärtää sen.

 

[Kaalip]

Joko tässä ollaan kilpailemassa lintulaudan kanssa pihalla olemisessa tai trollaamassa ihan niillä töin.

Sanoitit sen täydellisesti mitä olen miettinyt jo hetken, siksi en jaksa nähdä vaivaa näihin vastaamiseen koska veikkaan jälkimmäistä tosiaan muunkin kirjoittelun perusteella.

 

[Mukava]

No flatpak ei tosiaan ratkaisekaan ongelmaa, että kirjastoa ei ole olemassa distrolle. Eli se ei laita yhteensopimatonta koodia toimimaan tulkkaamalla sen syscalleja tms. Perusongelma yhteensopivuuksista siis säilyy.

Introduction to Flatpak

Flatpak is a framework for distributing desktop applications across various Linux distributions. It was created by developers with a long history of working on the Linux desktop and is run as an in...

docs.flatpak.org

Niin eihän sen tarvitse kun ne tarvittavat tavarat ladataan sen flatpakin mukana.

Mitään perusongelmaa kun ei nykyisin ole (paitsi sun mielessä ehkä). Mutta voir ihan vapaasti ajaa vain sitä Debiania jos pidät sitä jonain defacto-standardina.

Suosittelen kuitenkin että kokeilet vaikka Fedoraa tai vaikka Archia. Voit mahdollisesti (epäilen vahvasti) yllättyä positiivisesti.

 

[Kaalip]

Mutta kysymys oli, että miksi pyörittää sitten 2-3 distroa, eikä yhtä? Yksi ei ehkä ole täydellien kaikkeen, mutta ainakin se on yhteensopiva ja sen osaa jo.

Minusta siis olisi myös parempi, jos Debian:sta olisi "Arch-versio" ja "Fedora-versio".

Eikai kovin moni pyöritäkään useampaa distroa, vaan sitä yhtä mikä heille sopii parhaiten. Virtualisoituna ajan KVM:llä Windows juttuja, auton diagnostiikkasoftaa tmv. jota ei todennäköisesti linuxilla saa toimimaan ainakaan ilman kohtuutonta tunkkaamista. En näy hyötyä pyörittää rinnakkaisia distroja kun kaiken saan toimimaan natiivisti Archilla, ei Flatpakkeja, ei snappeja, natiivikirjastoilla.
Edit: Enkä myöskään halua ajaa dualbootia koska en käytä bootloaderia joten pitäisi aina UEFI:sta vaihtaa boottaava distro, toki ei tämäkään paha ole kun sekin onnistuu linuxissa komentoriviltä tai bootissa kun näppää F12.

 

[Ezzy]

Mutta kysymys oli, että miksi pyörittää sitten 2-3 distroa, eikä yhtä? Yksi ei ehkä ole täydellinen kaikkeen, mutta ainakin se on yhteensopiva ja sen osaa jo.

Minusta siis olisi myös parempi, jos Debian:sta olisi "Arch-versio" ja "Fedora-versio".

Jos haluaa opetella käyttämään useampaa eikä erikoistua vain yhteen?