Jaksat kyllä edelleen väittää, että kypsennetty jauheliha sisältäisi riittävästi c-vitamiinia, vaikka kaikki ravintotietokannat sanovat, että sitä ei siinä ole. Tuossa esimerkiksi Iso-Britannian vastaava ruokatietokanta lisälähteeksi:
McCance and Widdowson’s 'composition of foods integrated dataset' on the nutrient content of the UK food supply.
www.gov.uk
Eli joko useamman maan ravintotietokanta on väärässä, tai sitten sinä olet väärässä. Jokainen voi päätellä, kumpi on todennäkoisempää.
Se, että Sheffieldin tutkimuksessa ei testattu jokaista mahdollista arvoa 0–3,2 mg välillä, ei tarkoita että 0,1 mg olisi yhtä uskottava kuin 3 mg.
Tutkimuksessa havaittiin, että pienemmillä tasoilla puutosta ilmeni ja 3,2 mg oli alin testattu taso ilman kliinisiä oireita. Se kertoo, että raja on todennäköisesti lähellä tuota aluetta, ei jossain mielivaltaisesti lähes nollassa. Jos 0,1 mg riittäisi, se olisi tullut ilmi pienempien saantitasojen ryhmissä.
Tieteessä ei päätellä niin, että koska tarkkaa biologista minimiä ei tiedetä milligramman kymmenyksen tarkkuudella, kaikki pienemmät arvot ovat yhtä todennäköisiä. Data rajaa mahdollisen alueen.
Lisäksi biologisesti tiedetään, että ihmisen C-vitamiinivarastot kuluvat viikkojen aikana ilman saantia. Täydellinen tai lähes täydellinen nollasaanti johtaa keripukkiin muutamassa kuukaudessa. Se sulkee pois ajatuksen, että 0,1 mg olisi fysiologisesti riittävä pitkällä aikavälillä.
Esim:
Vitamin C pharmacokinetics in healthy volunteers: evidence for a recommended dietary allowance - PubMed
JA:
https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.171318198
sekä:
https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.93.8.3704
Niin — Sheffield osoitti, että 3,2 mg tasolla kyseisessä koeasetelmassa ei ilmennyt keripukkia. Se ei kuitenkaan osoittanut, että 3,2 mg olisi riittävä taso elimistön normaaleille C-vitamiinipitoisuuksille tai pitkän aikavälin fysiologiselle tasapainolle.
Keripukin puuttuminen tarkoittaa, ettei vakava puutostauti ole kehittynyt. Se ei tarkoita, että plasman ja kudosten askorbaattipitoisuudet olisivat optimaalisella tasolla tai että varastot olisivat kunnossa.
Jos keskustelun standardi on “kunhan ei tule keripukkia”, silloin 3,2 mg voi riittää. Jos standardi on ravitsemuksellinen riittävyys ja normaalit kudospitoisuudet, silloin tarvitaan enemmän. Nämä ovat kaksi eri kriteeriä.
Keskustelu alkoi siitä lauseesta, että kypsennetystä lihasta ei saa käytännössä lainkaan C-vitamiinia. Tämä tarkoittanut, että siinä olisi absoluuttisesti nolla molekyyliä, vaan että määrä on ravitsemuksellisesti hyvin pieni suhteessa ihmisen tarpeeseen.
Laskelmissa päästiin optimistisilla oletuksilla noin 5–10 mg tasolle 400 grammasta lihaa (ravintotietotaulukot ilmoittavat vähemmän kuin minä oletin). Se on moninkertaisesti alle nykyisten 75–90 mg suositusten ja juuri ja juuri keripukin kynnyksen yläpuolella. Ravintotieteessä lähdettä ei pidetä merkittävänä, jos sillä voidaan kattaa vain pieni murto-osa tarpeesta.
Eli maalitolppia ei ole siirretty. Sinun näkemyksesi on ilmeisesti se, että saanti on riittävä, kunhan ei tule keripukkia. Tieteeseen perustuvat suositukset ovat ihan jotain muuta.
