Lihavuusepidemia

Siis sinä väität tietäväsi että terveen ja glp-1 puutoksesta kärsivän nälkä on sama.
En! Vaan väitän, että kukaan ei voi edelleenkään tietää, että miltä nälkä toisesta ihmisestä tuntuu, se on tunne! Siihen ei vaikuta mikään hormonien määrä.

Otetaan vähän rautalankaa avuksi, ajat tiellä ja näät kuolleen kissan, väistät sen ja mietit että ikävää. Maija tulee perässäsi ja alkaa itkeä, kun hänestä tuntui niin pahalta nähdä kuollut kissa.

Ilmeisesti et ymmärrä, että jokainen ihminen kokee asiat omalla tavalla ja sitä ei voi Kirsi sanoa, että miltä se kuollut kissa vaikka Pekasta tuntuu, joka itki neljä päivää sen vuoksi.
 
En! Vaan väitän, että kukaan ei voi edelleenkään tietää, että miltä nälkä toisesta ihmisestä tuntuu, se on tunne! Siihen ei vaikuta mikään hormonien määrä.

Otetaan vähän rautalankaa avuksi, ajat tiellä ja näät kuolleen kissan, väistät sen ja mietit että ikävää. Maija tulee perässäsi ja alkaa itkeä, kun hänestä tuntui niin pahalta nähdä kuollut kissa.

Ilmeisesti et ymmärrä, että jokainen ihminen kokee asiat omalla tavalla ja sitä ei voi Kirsi sanoa, että miltä se kuollut kissa vaikka Pekasta tuntuu, joka itki neljä päivää sen vuoksi.

Voidaan ottaa tutkimukseen sata ihmistä , annetaan 50:lle lisää hormonia ja 50 saa lumelääkettä. Kuukausittain kysytään vaikuttiko nälän tunteeseen.

Eikös tällä saada tietää vaikuttaako tämä hormoni nälän tunteeseen?

Lisäksi tutkimuksissa on selvinnyt että useimmilla ylipainoisilla on aina kova nälkä sekä matalat glp-1 tasot, lääkkeellä nämä molemmat paranevat.
 
Mä en oikein ymmärrä minkä vuoksi ihmisten pitäisi kokea nälkää. Mulla ainakin elämä paljon mukavempaa kun lääkkeillä ei sitä tarvi kokea.
 
Voidaan ottaa tutkimukseen sata ihmistä , annetaan 50:lle lisää hormonia ja 50 saa lumelääkettä. Kuukausittain kysytään vaikuttiko nälän tunteeseen.

Eikös tällä saada tietää vaikuttaako tämä hormoni nälän tunteeseen?

Lisäksi tutkimuksissa on selvinnyt että useimmilla ylipainoisilla on aina ja kova nälkä sekä matalat glp-1 tasot, lääkkeellä nämä molemmat paranevat.
Tämä ei kerro yhtään mitään siitä, että miltä nälkä kenestäkin tuntuu.

Et ilmeisesti ymmärrä käsitettä "tunne"?
 
Mä en oikein ymmärrä minkä vuoksi ihmisten pitäisi kokea nälkää. Mulla ainakin elämä paljon mukavempaa kun lääkkeillä ei sitä tarvi kokea.
Nälän tunteen voi ajatella palkintona. Ei se ole ikävä asia vaan positiivinen asia. Siis nimenomaan nykyihmiselle.

Vähän sama kuin että käyhän ihmiset salillakin, vaikka sen jälkeen voi sattua lihaksiin. Harva ajattelee, että aijai ja voivoi, onpas ikävää, en enää ikinä käy!
 
Aivan, mutta edelleenkään tämä hormonien puute ei ole se syy miksi ihmiset syö nykyään itsensä lihaviksi. Se on seuraus siitä, että on syönyt itsensä lihavaksi ja itse uskon todellakin siihen, että tämän hormonin tuotanto on häiriintynyt lihavilla. Tämähän on selkeästi tutkittu asia ja fakta.

Toisaalta kukaan ei myöskään ole varmasti mennyt laihana nukkumaan ja herännyt lihavan, eli jotain pitää tapahtua siinä, että se normaalipainoinen muuttuu ylipainoiseksi ja siitä lihavaksi. Se taas ei liity mitenkään tämän hormonin puutteeseen, vaikka selkeästi moni yrittää täällä sillä ratsastaa. Siinä kohdassa sen yksilön pitäisi itse olla siellä oman elämänsä puikoissa ja painaa sitä jarrua.

Itse en ole myöskään mitenkään laihdutuslääkevastainen mistä varmaan kertoo jo se, että omistan näiden yritysten osakkeita ihan kohtuullisesti.

Joten jos vielä palataan sinne lihavan nälkä / laihan nälkä keskusteluun, niin silti kukaan tutkija ei voi sanoa, että miltä se nälkä kenestäkin tuntuu ja sitä olen tässä itse juuri "hämmästellyt", että täällä foorumilla se tiedetään varmaksi, että lihavan nälkä on aina kovempi kuin laihan nälkä!

Veikkaan, että se ammattiurheilija, joka kuluttaa päivässä tyypillisesti sen 5000-8000 kcal varmasti kokee joka päivä kovaakin nälkää. Josta toki osa kuittautuu pois sillä kovalla fyysisellä rasitukselle. Toisaalta samaan aikaan elimistö ei pysty ottamaan vastaan edes noin isoja määriä kaloreita tai vaihtoehtoisesti ei pystyisi treenata lisää, jos söisi kerralla nyt vaikka sen 3500 kcal. Eli itse tiedän esimerkiksi hyvin miltä se yhden päivän 5000-6000 kcal vaje tuntuu ja voin sanoa, että oli suolistohormonia tai ei niin ainakin itsellä tunne on jotain muuta, kuin pitäisi tässä nyt vähän syödä jotain.

Edellinen malliesimerkkinä siitä, että myös laiha voi kokea erittäinkin kovaa nälkää.

Ehkä pitäisi mennä johonkin kyselemään ja tutkimaan asiaa, missä ihmiset kuolee nälkään. Heillä voisi olla myös oma näkemys tähän nälkä asiaan. Toki tämänkin varmasti Kirsi voisi kumota kuntopyöränsä selästä, että ei tunnu niin pahalta, kun lihavasta.
Se onkin eri asia, kuin se mistä puhuttiin. Eli tässä aina maalitolpat siirtyilee kätevästi.

Ja en tiedä onko kukaan väittänytkään, että laihoilla nuo hormonit ois sekaisin. Minun mielestä puhuttu koko ajan lihavien osalta, että tuo on yksi niistä asioista, mikä vaikeuttaa laihduttamista. Sulla on selvästi kuitenkin fokus nimenomaan tässä lihomisen alkusyyssä, ja tarinat kiertyy aina sinne. Tietysti sekin on osa lihavuusongelmaa.

Tämä lihavan vs. laihan nälän tunne on kertausta. Voin vain toistaa oman mielipiteeni, uskon että sinulla on kova nälkä, koska olet kirjoittanut siitä täällä loputtomasti, mutta itse uskon ennemmin tutkijoita kuin yksittäistä foorumistia. Ja kyllä, ei ole mittaria tuolle, mutta se mitä ihmiset tekevät laihtuakseen, on tutkijoilla tiedossa. Ja käytännössä melkein jokainen lihava on ollut aiemmin normaalipainoinen, kyllähän ne osaa puhua miten on tuntemukset muuttuneet.

Eli siitä lihoneiden heikosta tahdonvoimasta jauhaminen on aivan paskapuhetta.

Ei väestötason ongelman puiminen ole millään tasolla järkevää, jos tukeutuu yksittäisen ihmisen anekdotaaliseen todisteluun.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä ei kerro yhtään mitään siitä, että miltä nälkä kenestäkin tuntuu.

Et ilmeisesti ymmärrä käsitettä "tunne"?
Kyllähän sitä nyt voidaan myös tunteita tutkia ja verrata, mitä ihmettä vänkäämistä tämä nyt taas on. Tämä on nyt muutenkin epärelevanttia, me tiedämme jo ettet pidä tutkimustuloksista missä vähätellään ylipainoisten vastuuta tilastaan.
 
Voidaan ottaa tutkimukseen sata ihmistä , annetaan 50:lle lisää hormonia ja 50 saa lumelääkettä. Kuukausittain kysytään vaikuttiko nälän tunteeseen.

Eikös tällä saada tietää vaikuttaako tämä hormoni nälän tunteeseen?

Lisäksi tutkimuksissa on selvinnyt että useimmilla ylipainoisilla on aina kova nälkä sekä matalat glp-1 tasot, lääkkeellä nämä molemmat paranevat.

Molemmille ryhmille voisi lisäksi kertoa hehkuttaen, että kyseessä on uusi ihmelääke, joka poistaa/pienentää näläntunteen 110%!

Ihmettelen, jos ei kummassakin ryhmässä nälän tunne pienenisi.

Kuten aina, vaikeus tuollaisessa tutkimuksessa olisi kontrolloida / poissulkea kaikki muut mahdollisesti nälän tunteeseen vaikuttavat tekijät.
 
Molemmille ryhmille voisi lisäksi kertoa hehkuttaen, että kyseessä on uusi ihmelääke, joka poistaa/pienentää näläntunteen 110%!

Ihmettelen, jos ei kummassakin ryhmässä nälän tunne pienenisi.

Kuten aina, vaikeus tuollaisessa tutkimuksessa olisi kontrolloida / poissulkea kaikki muut mahdollisesti nälän tunteeseen vaikuttavat tekijät.
Näillä lääkkeillä muutos on niin suuri että sitä on helppo tutkia.
Lisäksi voidaan antaa puutoksesta kärsiville "terveen" ihmisen tasoisesti hormonia ja taas verrataan lumeryhmään.
 
Sulla on selvästi kuitenkin fokus nimenomaan tässä lihomisen alkusyyssä, ja tarinat kiertyy aina sinne. Tietysti sekin on osa lihavuusongelmaa.

Se on aika iso osa ongelmaa. Koska jos sen saisi korjattua niin 100% faktana ne nyt lihavat enemmin tai myöhemmin ihan luonnollisen poistuman kautta katoaisivat ja jäljelle jäisi vain ne uudet myöhemmin syntyneet henkilöt jotka eivät lihoisi..

Eli ainakin minusta pitäisi pureutua ongelman juurisyyhyn ja pyrkiä kitkemään se. Miten lihavuus syntyy, mikä saa sen aikaan, mikä ylläpitää sitä. Miten sen saisi estettyä, käännettyä sen suunnan toiseen päin. Toki sen jälkeen olisi edelleen niitä läskejä jotka olisi hyvä saada laihtumaan mutta ainakaan lisää heitä ei olisi syntymässä.
 
No en tiedä onko kukaan väittänytkään, että laihoilla nuo hormonit ois sekaisin. Minun mielestä puhuttu koko ajan lihavien osalta, että tuo on yksi niistä asioista, mikä vaikeuttaa laihduttamista. Sulla on selvästi kuitenkin fokus nimenomaan tässä lihomisen alkusyyssä, ja tarinat kiertyy aina sinne. Tietysti sekin on osa lihavuusongelmaa.

Tämä lihavan vs. laihan nälän tunne on kertausta. Voin vain toistaa oman mielipiteeni, uskon että sinulla on kova nälkä, koska olet kirjoittanut siitä täällä loputtomasti, mutta itse uskon ennemmin tutkijoita kuin yksittäistä foorumistia. Ja kyllä, ei ole mittaria tuolle, mutta se mitä ihmiset tekevät laihtuakseen, on tutkijoilla tiedossa. Ja käytännössä melkein jokainen lihava on ollut aiemmin normaalipainoinen, kyllähän ne osaa puhua miten on tuntemukset muuttuneet.

Ei väestötason ongelman puiminen ole millään tasolla järkevää, jos tukeutuu yksittäisen ihmisen anekdotaaliseen todisteluun.
Niin siis se alkusyy on todella merkittävä osa lihavuusongelmaa. Jos uusia lihavia ei tulisi, niin ongelmahan poistuisi muutamassa vuosikymmenessä.

Itse olen silti sitä mieltä että on paljon järkevämpää hoitaa sitä ongelmaan johtavaa syytä, kuin pelkästään niitä lihavia, joiden määrä kasvaa todella hälyttävällä tahdilla.

Edit: Taneli ehti ensin.
 
Hetkonen, onko nykytutkimuksen valossa niin että kun lihoo, hormonintuotanto häiriintyy ja jopa lähes loppuu. Tämäkö ei enää ikinä palaudu vaikka laihtuu uudelleen. Kuulostaa erikoiselta tai sitten ymmärsin väärin.

Veikkaan että monilla lihavilla on aina ollut huonommin toimiva mekanismi kuin laihoilla jotta lihominen on edes mahdollista. Hoikkana tiedän että heti kun maha alkaa olla täynnä tulee ruuasta "pahaa" eli elimistön mekanismit toimivat tehokkaasti. Tunnen ihmisiä jotka voivat jatkaa syömistä pitkäänkin vaikka nälkä on jo lähtenyt.

Jotta elimistön kylläisyysmekanismi voi toimia, on ruuan oltava riittävän energiharvaa jotta se ehtii mukaan. Hiilarit on kaikkein pahin kun esim. pastalla saa muutamassa minuutissa isot setit energiaa puhumattakaan höttösokerikastikehamppareista sun muista pitsoista.
 
Niin siis se alkusyy on todella merkittävä osa lihavuusongelmaa. Jos uusia lihavia ei tulisi, niin ongelmahan poistuisi muutamassa vuosikymmenessä.

Itse olen silti sitä mieltä että on paljon järkevämpää hoitaa sitä ongelmaan johtavaa syytä, kuin pelkästään niitä lihavia, joiden määrä kasvaa todella hälyttävällä tahdilla.
Lääkkeet ei poissulje tätä muuta työtä, mutta kohta alkaa olla kiire tehdä jotain radikaalia kun lähestytään vuosi vuodelta sitä että 100% kansasta on ylipainoisia, nyt USA:ssa luku jotain 70%
 
Se on aika iso osa ongelmaa. Koska jos sen saisi korjattua niin 100% faktana ne nyt lihavat enemmin tai myöhemmin ihan luonnollisen poistuman kautta katoaisivat ja jäljelle jäisi vain ne uudet myöhemmin syntyneet henkilöt jotka eivät lihoisi..

Eli ainakin minusta pitäisi pureutua ongelman juurisyyhyn ja pyrkiä kitkemään se. Miten lihavuus syntyy, mikä saa sen aikaan, mikä ylläpitää sitä. Miten sen saisi estettyä, käännettyä sen suunnan toiseen päin. Toki sen jälkeen olisi edelleen niitä läskejä jotka olisi hyvä saada laihtumaan mutta ainakaan lisää heitä ei olisi syntymässä.
Tietysti voi laskeskella päässään, että jos on 1,2 miljoonaa ylipainoista Suomessakin, niin kauanko siinä kärsitään vielä näistä kustannuksista, jota ovat vuodessa 2-3 mrd. Osa lapsistakin on ylipainoisia. Onko meillä varaa odotella 70 vuotta ongelman poistumista?

Jos uusia lihavia ei tulisi, niin ongelmahan poistuisi muutamassa vuosikymmenessä.
Itse en tuollaista johtopäätöstä ainakaan laskemalla saa.
 
Hetkonen, onko nykytutkimuksen valossa niin että kun lihoo, hormonintuotanto häiriintyy ja jopa lähes loppuu. Tämäkö ei enää ikinä palaudu vaikka laihtuu uudelleen. Kuulostaa erikoiselta tai sitten ymmärsin väärin.

Veikkaan että monilla lihavilla on aina ollut huonommin toimiva mekanismi kuin laihoilla jotta lihominen on edes mahdollista. Hoikkana tiedän että heti kun maha alkaa olla täynnä tulee ruuasta "pahaa" eli elimistön mekanismit toimivat tehokkaasti. Tunnen ihmisiä jotka voivat jatkaa syömistä pitkäänkin vaikka nälkä on jo lähtenyt.

Jotta elimistön kylläisyysmekanismi voi toimia, on ruuan oltava riittävän energiharvaa jotta se ehtii mukaan. Hiilarit on kaikkein pahin kun esim. pastalla saa muutamassa minuutissa isot setit energiaa puhumattakaan höttösokerikastikehamppareista sun muista pitsoista.
Kyllä henkilöllä voi olla vaan huonot geenit jotka vaikuttavat alentavasti glp-1 tasoihin.
 
Tietysti voi laskeskella päässään, että jos on 1,2 miljoonaa ylipainoista Suomessakin, niin kauanko siinä kärsitään vielä näistä kustannuksista, jota ovat vuodessa 2-3 mrd. Osa lapsistakin on ylipainoisia. Onko meillä varaa odotella 70 vuotta ongelman poistumista?
Eli jos katto vuotaa, niin on järkevämpää ostaa ämpäreitä, kun korjata katto. Itse nään asian kyllä silti ihan toisin.
 
Eli jos katto vuotaa, niin on järkevämpää ostaa ämpäreitä, kun korjata katto. Itse nään asian kyllä silti ihan toisin.
Sinä haluat että joskus tulevaisuudessa aletaan suunnittelemaan katon korjausta ja valmista olisi vuosikymmenten kuluttua, lääkkeellä voidaan korjata vuosittain vuotoa vähemmäksi ja viiden vuoden päästä vuoto ei haittaa enään.
 
Eli jos katto vuotaa, niin on järkevämpää ostaa ämpäreitä, kun korjata katto. Itse nään asian kyllä silti ihan toisin.
Minusta analogia on ennemminkin niin, että katto vuotaa ja nykyiset reiät poistuu itsekseen 70 vuodessa. Sinä olisit keskittymässä uusien reikien ehkäisyyn, jolloin katto on kunnossa 70 vuodessa. Siinä ajassa lattialle ehtii tulla vettä paljon.
 
Niin siis se alkusyy on todella merkittävä osa lihavuusongelmaa. Jos uusia lihavia ei tulisi, niin ongelmahan poistuisi muutamassa vuosikymmenessä.

Itse olen silti sitä mieltä että on paljon järkevämpää hoitaa sitä ongelmaan johtavaa syytä, kuin pelkästään niitä lihavia, joiden määrä kasvaa todella hälyttävällä tahdilla.

Edit: Taneli ehti ensin.

Alkusyitä on kaksi ja nykytilanne on niiden yhdistelmä.

A) Ihmisen luontaisesti melko kova ruokahalu, historiassa kun on ollut hyödyllistä että ruoka maistuu. Tämä tosin ei ollut yksistään ongelma kun ruokaa oli tarjolla miten oli, ja herkkuja ei niinkään.
B) Nykyinen yltäkylläisyys ja myös liian hyvän makuinen perusruoka. Kun tämä komboaa kohdan A kanssa, tuloksena melko iso osa ihmisistä saa herkuttelusta suurta nautintoa ja "hyvänolontunne on vatsaa venyttäessä aika taivaallinen" kuten yksi kirjoittaja sanoi.

Toisin sanottuna pitäisi poistaa jompikumpi tai molemmat. Lääkkeet vaikuttaa kohtaan A, mutta miten kohdan B voisi poistaa? Liian hyvän makuisen ruuan kieltäminen ei kuulosta realistiselta.
 
Sinä haluat että joskus tulevaisuudessa aletaan suunnittelemaan katon korjausta ja valmista olisi vuosikymmenten kuluttua, lääkkeellä voidaan korjata vuosittain vuotoa vähemmäksi ja viiden vuoden päästä vuoto ei haittaa enään.

Minusta analogia on ennemminkin niin, että katto vuotaa ja nykyiset reiät poistuu itsekseen 70 vuodessa. Sinä olisit keskittymässä uusien reikien ehkäisyyn, jolloin katto on kunnossa 70 vuodessa. Siinä ajassa lattialle ehtii tulla vettä paljon.
Eli mielestänne ei ole validia keskustella siitä, että miten ongelma ratkaistaan vaan siitä miten sitä hoidetaan. Onneksi en ole lähdössä kanssanne veneilemään.

Nythän juuri te olette sivu tolkulla itse kertoneet puolestanne siitä, että lääkkeet on todistettu ratkaisu lihavuusongelmaan. Onko ongelma siis ratkaistu? Viimeksi, kun katsoin tutkimustuloksia, niin ongelma näyttää pahenevan jatkuvasti.

Mutta homma siis ratkaistaan sillä että odotetaan, että ihmisistä tulee lihavia ja annetaan heille lääkkeitä, joilla laihtuu. No hyvä, problem solved.
 
Eli mielestänne ei ole validia keskustella siitä, että miten ongelma ratkaistaan vaan siitä miten sitä hoidetaan. Onneksi en ole lähdössä kanssanne veneilemään.

Nythän juuri te olette sivu tolkulla itse kertoneet puolestanne siitä, että lääkkeet on todistettu ratkaisu lihavuusongelmaan. Onko ongelma siis ratkaistu? Viimeksi, kun katsoin tutkimustuloksia, niin ongelma näyttää pahenevan jatkuvasti.

Mutta homma siis ratkaistaan sillä että odotetaan, että ihmisistä tulee lihavia ja annetaan heille lääkkeitä, joilla laihtuu. No hyvä, problem solved.

Näyttäs siltä että ratkaisua ei ole eikä tule lähitulevaisuudessa, joten tarvis tehdä jotain muuta kuin epätoivoisesti hakea ratkaisua.
 
Eli mielestänne ei ole validia keskustella siitä, että miten ongelma ratkaistaan vaan siitä miten sitä hoidetaan. Onneksi en ole lähdössä kanssanne veneilemään.
Kuka niin on väittänyt, että ei ole validia keskustella?
Nythän juuri te olette sivu tolkulla itse kertoneet puolestanne siitä, että lääkkeet on todistettu ratkaisu lihavuusongelmaan. Onko ongelma siis ratkaistu? Viimeksi, kun katsoin tutkimustuloksia, niin ongelma näyttää pahenevan jatkuvasti.
Mutta homma siis ratkaistaan sillä että odotetaan, että ihmisistä tulee lihavia ja annetaan heille lääkkeitä, joilla laihtuu. No hyvä, problem solved.
Itse en ainakaan edusta millään tavalla tällaista kantaa. Päinvastoin, tuon koko ajan esille, että lihavuuslääke on vain yksi apukeino. Se ei edes toimi kaikille. Elämäntapamuutokset ovat ainoa pysyvä tie.

Kyllä minusta ongelmaa pitää hoitaa sekä estämällä lihomista, että poistamalla ylipainoa.
 
Näyttäs siltä että ratkaisua ei ole eikä tule lähitulevaisuudessa, joten tarvis tehdä jotain muuta kuin epätoivoisesti hakea ratkaisua.
Juuri näin. Jos joku lääkefirma nyt tienaa ison läjän rahaa, ei se estä lopullisen ratkaisun etsimistä.

Lisäisin vielä tahdonvoimaa korostaville mietteen, kuinka monta erilaista tahdonvoimaa ihmisellä keskimäärin on? Tätä mietin kun luin että viime vuonna 580 tuhatta suomalaista oli ulosotossa. Siinä joukossa on normaalipainoisiakin ihmisiä melko lailla. Tahdonvoima voi siis riittää hienosti säätelemään ravinnon kalorinsaantia, mutta ei riitä estämään liiallista velaksi ostamista.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
Juuri näin. Jos joku lääkefirma nyt tienaa ison läjän rahaa, ei se estä lopullisen ratkaisun etsimistä.

Lisäisin vielä tahdonvoimaa korostaville mietteen, kuinka monta erilaista tahdonvoimaa ihmisellä keskimäärin on? Tätä mietin kun luin että viime vuonna 580 tuhatta suomalaista oli ulosotossa. Siinä joukossa on normaalipainoisiakin ihmisiä melko lailla. Tahdonvoima voi siis riittää hienosti säätelemään ravinnon kalorinsaantia, mutta ei riitä estämään liiallista velaksi ostamista.

Ihmiset valitsevat omat kohteensa, johon/joihin (rajallisen) tahdonvoimansa haluavat kohdistaa.
 
Eli mielestänne ei ole validia keskustella siitä, että miten ongelma ratkaistaan vaan siitä miten sitä hoidetaan. Onneksi en ole lähdössä kanssanne veneilemään.

Nythän juuri te olette sivu tolkulla itse kertoneet puolestanne siitä, että lääkkeet on todistettu ratkaisu lihavuusongelmaan. Onko ongelma siis ratkaistu? Viimeksi, kun katsoin tutkimustuloksia, niin ongelma näyttää pahenevan jatkuvasti.

Mutta homma siis ratkaistaan sillä että odotetaan, että ihmisistä tulee lihavia ja annetaan heille lääkkeitä, joilla laihtuu. No hyvä, problem solved.
Lääkkeet ei ole vielä tarpeeksi laajassa käytössä, siksi lihavien määrä vielä lisääntyy.

Minusta pitäisi keskittyä nyt aluksi akuutissa vaiheessa lääkkeillä hoitamaan niitä työikäisiä ylipainoisia joilla on jo ylipainosta johtuavia muita sairauksia. Ne kellä on rahaa maksaa itse ja lopuille kela korvaa osan.

Lievä ylipaino ei vielä nuorilla henkilöillä(alle 25v?) vaikuta terveyteen niin vakavasti että heille varmaan oletuksena jotain muita keinoja ja samalla katsotaan miten lääkkeet kehittyy ja halpenee.

Lopuille ylipainoisille jotka ovat jo kokeilleet "kaikkea" suositellaan lääkkeitä itse maksaen.
 
Jos miettii omaa eloa, niin taisin olla ykkösluokkalaiseksi asti normaalipainoinen, mutta toisesta luokasta eteenpäin tähän päivään asti olen yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ollut enemmän tai vähemmän ylipainoinen. En osaa itse tyhjentävästi sanoa, miksi syöminen ja/tai lähti tuossa kohtaa lapasesta, mutta yksi mahdollisuus kohdallani on kokemani koulukiusaaminen, joka alkoi nimenomaan heti ala-asteen alussa. Puhuttaisiin siis tunnesyömisen aiheuttamasta lihavuudesta, ja kun se lihavuus on kerran saavutettu, niin edellä kirjoitetun perusteella laihaksi palaaminen ei enää olekaan niin helppoa.

Voisiko siis olla, että tunnepuolen (oli mieltä järkyttävä asia mikä hyvänsä) ongelmat altistavat ainakin jonkinmoisen osan ihmisistä lihomaan sen mysteerisen ensimmäisen kerran?

Toinen mieleen tuleva asia on lapsena opitut liikunta- ja syömistottumukset. Hyvää, monipuolista ja ravitsevaa kotiruokaa kotona läpi lapsuuden nauttivilla lapsilla lienee ihan erilaiset lähtökohdat elämän mittaiseen painonhallintaan verrattuna heihin, jotka ovat tottuneet lapioimaan sitä kuuluisaa eines- ja roskaruokaa sekä liiassa määrin herkkuja ja lisättyä sokeria läpi lapsuutensa.
 
Alkusyitä on kaksi ja nykytilanne on niiden yhdistelmä.

A) Ihmisen luontaisesti melko kova ruokahalu, historiassa kun on ollut hyödyllistä että ruoka maistuu. Tämä tosin ei ollut yksistään ongelma kun ruokaa oli tarjolla miten oli, ja herkkuja ei niinkään.
B) Nykyinen yltäkylläisyys ja myös liian hyvän makuinen perusruoka. Kun tämä komboaa kohdan A kanssa, tuloksena melko iso osa ihmisistä saa herkuttelusta suurta nautintoa ja "hyvänolontunne on vatsaa venyttäessä aika taivaallinen" kuten yksi kirjoittaja sanoi.

Toisin sanottuna pitäisi poistaa jompikumpi tai molemmat. Lääkkeet vaikuttaa kohtaan A, mutta miten kohdan B voisi poistaa? Liian hyvän makuisen ruuan kieltäminen ei kuulosta realistiselta.
Kyllä tässä varmaan vaan ikävä kyllä hyppää se tahdonvoima kehiin, siis niillä ihmisillä, jotka on laihoja / normaalipainoisia ja saa nautintoa siitä ruoasta. Tunnistan myös sen ihmistyypin mitä sanoit itsestäsi, että ruoka on vaan ravintoa, eikä siitä saa mitään ihmeellistä fiilistä.

Toisaalta muutokset kehossa on niin hitaita, että niihin ei ehkä siksi reagoida, silmä tottuu peilikuvaan ja kuvitellaan, että ei tää "kymppi" oo edes vielä paha. Todellisuudessa jo se 70 000 kcal karsiminen elämästä jälkikäteen on ihan *elvetillinen homma ja siihen ei kukaan terveesti pysty sillä 10 viikon ihmedieetillä. Etenkin jos siihen loikataan asenteella, että kärsin tän 10 viikkoa ja sitten homma on tehty.

Mutta @JRan haluaa käyttää sisustuksen remonttiin ennemmin 2.5 miljardia vuosittain kuin ostaa pienemmällä summalla ämpäreitä.
Niinkuin @oltsandeeri jo sanoikin, niin Ei.

Lääkkeet ei ole vielä tarpeeksi laajassa käytössä, siksi lihavien määrä vielä lisääntyy.

Minusta pitäisi keskittyä nyt aluksi akuutissa vaiheessa lääkkeillä hoitamaan niitä työikäisiä ylipainoisia joilla on jo ylipainosta johtuavia muita sairauksia. Ne kellä on rahaa maksaa itse ja lopuille kela korvaa osan.

Lievä ylipaino ei vielä nuorilla henkilöillä(alle 25v?) vaikuta terveyteen niin vakavasti että heille varmaan oletuksena jotain muita keinoja ja samalla katsotaan miten lääkkeet kehittyy ja halpenee.

Lopuille ylipainoisille jotka ovat jo kokeilleet "kaikkea" suositellaan lääkkeitä itse maksaen.
Kyllä olen täysin samaa mieltä, että tottakai niitä akuutissa vaiheessa olevia pitää auttaa ja useimmille ne lääkkeet on varmasti hyvä ratkaisu.

Vaikka oma kommentointi esimerkiksi urheilusta tai siitä, miten elän elämääni selkeästi ärsyttää, niin en edes pientä hetkeä kuvittele, että ultra-matkojen juoksu liittyisi tähän asiaan. Eli en ole tuputtumassa kenelläkään sitä mitä minä teen, vaan keskustelen asiasta (ikävä kyllä) siitä näkökulmasta, mistä itse pystyn. Olen erittäin kiinnostunut aidoista tarinoista mikä on kenenkin "matka", oli se lääkkeet, carnivore, vhh, tai mikä vaan. Toisaalta haluan silti, että ihmiset ymmärtää paremmin myös laihoja/normaalipainoisia, ei se paino tarkoita, elämä on yhtä juhlaa ja että voi syödä mitä huvittaa. Ikävä kyllä ne kalorit "saa kiinni meistä ihan jokaisen".

Esimerkiksi tämä nälkä asia ei ole koskaan niin mustavalkoinen, eli että lihava on lihonnut vain ison nälän vuoksi ja laiha ei voi edes tietää miltä se tuntuu.

Itse välillä kuulen kommentteja, että helppohan se sun on sanoa, kun... Aina mietin mielessäni, että juu sullakin varmasti tilanne olisi ihan eri jos viikottain käyttäisit 10-20 tuntia urheillen. Sitten taas toisaalta ajattelen, että mikä kenellekin on helppoa, itselle se tavallaan on helppoa, kun teen sitä ihan vapaasta tahdosta, tykkään siitä ja saan siitä hyvän fiiliksen.
 
Itse välillä kuulen kommentteja, että helppohan se sun on sanoa, kun... Aina mietin mielessäni, että juu sullakin varmasti tilanne olisi ihan eri jos viikottain käyttäisit 10-20 tuntia urheillen. Sitten taas toisaalta ajattelen, että mikä kenellekin on helppoa, itselle se tavallaan on helppoa, kun teen sitä ihan vapaasta tahdosta, tykkään siitä ja saan siitä hyvän fiiliksen.
Liikunta on kaikille ihmisille hyväksi, laihduttamiseen se ei tutkimusten mukaan ole paras keino, ruokavaliolla on huomattavasti tärkeämpi rooli. On helpompaa jättää syömättä kaloreita joko lääkkeillä tai ilman kuin lisätä vastaava määrä liikuntaa.
 
Eli en ole tuputtumassa kenelläkään sitä mitä minä teen, vaan keskustelen asiasta (ikävä kyllä) siitä näkökulmasta, mistä itse pystyn. Olen erittäin kiinnostunut aidoista tarinoista mikä on kenenkin "matka", oli se lääkkeet, carnivore, vhh, tai mikä vaan. Toisaalta haluan silti, että ihmiset ymmärtää paremmin myös laihoja/normaalipainoisia, ei se paino tarkoita, elämä on yhtä juhlaa ja että voi syödä mitä huvittaa. Ikävä kyllä ne kalorit "saa kiinni meistä ihan jokaisen".

Nämä tarinat on ihan kivoja, mutta tässä langassa keskustellaan lihavuusepidemiasta, tämä koskettaa maailman laajuisesti satoja miljoonia ihmisiä. Tälläiselle joukolle ei ole helppo keksiä keinoja millä varmasti laihtuisi pysyvästi, sillä ei edelläkään tätä kriisiä pelasta että kerrotaan kuinka laiskoja lihavat ovat ja heidän pitäisi syödä vähemmän, pitäisi keksiä niitä aitoja toteuttamiskelpoisia keinoja.
 
Ilmeinen ratkaisu on pitää ämpärit (lääkkeet) ensiapuna paikallaan kunnes katto (elintavat) on korjattu.

Ämpärit kannattaa säilyttää tulevaa silmälläpitäen.

Ja koska eletään kapitalismissa ja halutaan turvata kaikkien työpaikat sekä polvistua bisneksen edessä, ei sovi puhua siitä että mikä edesauttaa sitä sateen syntymistä ylipäätään.

Metritolkulla paisuneet karkki- ja valmisruoka sekä limpparihyllyt on jo moneen kertaan keskustelussa mainittu, nämä ovat vain yksi ilmentymä tuosta "sateesta" :)
 
Ja koska eletään kapitalismissa ja halutaan turvata kaikkien työpaikat sekä polvistua bisneksen edessä, ei sovi puhua siitä että mikä edesauttaa sitä sateen syntymistä ylipäätään.

Metritolkulla paisuneet karkki- ja valmisruoka sekä limpparihyllyt on jo moneen kertaan keskustelussa mainittu, nämä ovat vain yksi ilmentymä tuosta "sateesta" :)
Jep. 80-luvulla jollain ilveellä pärjättiin, kun kaupassa oli hyllyn päädyssä kolmea eri Fazerin suklaalevyä.

Nyt löytyy onneksi n. 50 erilaista, mistä valita.
 
Otetaan vähän rautalankaa avuksi, ajat tiellä ja näät kuolleen kissan, väistät sen ja mietit että ikävää. Maija tulee perässäsi ja alkaa itkeä, kun hänestä tuntui niin pahalta nähdä kuollut kissa.
Tästä päästään pidemmälle ongelman alkusyihin. Kuvailet terveen aikuisen ihmisen reaktion ja lapsen tasolle taantuneen, nykyään normaalina pidettävän sairaan reaktion. Jälkimmäisellä potilaalla ei saisi olla mitään asiaa moottoriajoneuvon rattiin.

Nykyään "aikuiset" ihmiset eivät osaa tai halua käyttäytyä kunnolla, koska sitä ei heiltä ole koskaan oletettu tai vaadittu(ruma sana). Sen takia he vitut välittävät terveydestään sen enempää kuin siitä, miten kohtelevat muita ihmisiä. Aiemmin narsistiseen persoonallisuushäiriöön ja/tai kehitysvammaisuuteen liitetty käytös on jo hyvän aikaa ollut hyssyteltyä, suvaittua ja lopulta normi. Nykyään siitä ei juurikaan välitetä. Pian se alkaa pian olla laajalti ihailtua, somesyövässä se on jo vuosia ollut jopa sitä kohderyhmälleen. Oma terveys paskotaan ihan surutta samoin kuin toisia ihmisiä ajatellaan käyttötavarana. Koetaan, että aina ongelman tullessa vastaan sen voi ratkaista huutamalla kovaa ja joku aikuinen mies tulee, auttaa vastikkeetta, kuuntelee nöyrästi vittuilut päälle, pyytää anteeksi ja kannustaa jatkamaan. Näinhän se usein oikeasti tapahtuu, niin surullista kuin se onkin. Tätä eivät viirapäät ole itse keksineet vaan se on heille kovalla työllä opetettu. Paskavammaista sukupolvea seuraa toinen vielä kipeämpi. Mädätys alkaa toimia, ja nykyään ei enää ajatella ettei hullujen houreisiin saa lähteä mukaan vaan pidetään velvollisuutena tehdä niin.
Mä en oikein ymmärrä minkä vuoksi ihmisten pitäisi kokea nälkää. Mulla ainakin elämä paljon mukavempaa kun lääkkeillä ei sitä tarvi kokea.
Olen ollut laiha, normaalipainoinen ja hieman läski. Olen melko hyvin painoa vastaten kokenut sen, että läskille tulee nälkä helpommin. Tämä vaihtelu hormonitoiminnassa on helppo havaita vaikka ei olisi diabeetikko tai varsinaisesti obeesi. Ainakin jos syö normaalia ruokaa eikä pelkästään sokeria ja rasvatonta maitoa ym, jolloin moni laihakin saadaan tuntemaan läskin ruokahalu.
Veikkaan että monilla lihavilla on aina ollut huonommin toimiva mekanismi kuin laihoilla jotta lihominen on edes mahdollista. Hoikkana tiedän että heti kun maha alkaa olla täynnä tulee ruuasta "pahaa" eli elimistön mekanismit toimivat tehokkaasti. Tunnen ihmisiä jotka voivat jatkaa syömistä pitkäänkin vaikka nälkä on jo lähtenyt.
Varmaan monilla lihavilla on ollut "aina". Tosin osa aikuisista läskeistä on ollut laihoja peräti yli 20 ensimmäistä vuotta. Samoin hieman pullukka saattaa päästä ravintoaan korjaamalla aika äkkiä siihen tilaan että pystyy halutessaan esimerkiksi syömään kerran päivässä, jollei nyt ole ihan pakettiautoksi vielä muuttunut. Itse olen tämän kokenut pariinkin kertaan.
Eli mielestänne ei ole validia keskustella siitä, että miten ongelma ratkaistaan vaan siitä miten sitä hoidetaan. Onneksi en ole lähdössä kanssanne veneilemään.
Ylityksen puolivälissä skorpioni pisti sammakkoa selkään ja pyysi anteeksi. Hän ei vaan voinut itselleen mitään mutta oli kovin pahoillaan. Itsehän en lähde skorpionin kanssa vesille. Olen kyllä ollut sammakko, enkä tarkoita vartalon koostumusta vaan lapsenuskoista rehellisyyttä ja sen odottamista toisilta.
Lievä ylipaino ei vielä nuorilla henkilöillä(alle 25v?) vaikuta terveyteen niin vakavasti että heille varmaan oletuksena jotain muita keinoja ja samalla katsotaan miten lääkkeet kehittyy ja halpenee.
"Lievä ylipaino" joka on takavuosista määritelty uudelleen kaikessa hiljaisuudessa, ei tosiaan nykykriteerein itsessään ole mikään ongelma missään ikäluokassa. Liikkumattomilla istumatyöläisillä kyllä, haalarimiehellä vastaa hyvinkin hoikkaa kuntoa jos asioita tapahtuu ja elämäntapa on terve, eikä kroppa näytä tulitikulta ja jalkapallolta kuin olisi paino etuakselin päällä.

Esimerkiksi BMI 29 oli joskus lievä ylipaino. Nykyään se on ylipainoa ja lievää lihavuutta. Samaan aikaan vaatekoot muuttuvat siten että aika iso pullukka voi käyttää M- tai L- kokoisia vaatteita siinä missä ennen normaalipainoinen aikuinen mies käytti L- tai XL-kokoisia vaatteita. Varsin jakomielitautinen maailma.
Jep. 80-luvulla jollain ilveellä pärjättiin, kun kaupassa oli hyllyn päädyssä kolmea eri Fazerin suklaalevyä.
Oli se kamalaa vielä muutama vuosi sitten kun normaali suklaalevy maksoi pari euroa. En juurikaan osta, mutta meinasin paskoa pienen määrän savea kalsareihin kun tajusin että nykyään tavalliset läskifatserit(joita ehkä on vielä shrinkflaatioitu) maksavat about vitosen. Jeesus. Ei ne nyt mitään savukeaskeja sentään ole. Onneksi nykyään kun limutkin ovat pääosin bensan makuisia keinomakeutettuja ei läskejä enää näy missään. Toista se oli 20 tai 30 vuotta sitten kun kolassa oli sokeria kymmenisen painoprosenttia ja lyllertäjiä vielä oli. Ei se karppausbuumi täysin väärässä ollut, koska ihmiset ihan oikeasti osaavat vetää itsensä läskeiksi vaikka pastalla joka ei kyllä maistu juuri miltään. Silloin oli hetken aikaa esillä ymmärrys siitä, että ihmiset lihovat myös ilman limua ja sipsiä ja viinaa, koska vetävät älyttömiä sokerikoomia "terveellisellä kotiruoalla". Nyt se on unohdettu mutta on niitä vieläkin. Eivät kaikki pallot syö kiloa irtokarkkia päivässä.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä päästään pidemmälle ongelman alkusyihin. Kuvailet terveen aikuisen ihmisen reaktion ja lapsen tasolle taantuneen, nykyään normaalina pidettävän sairaan reaktion. Jälkimmäisellä potilaalla ei saisi olla mitään asiaa moottoriajoneuvon rattiin.

Nykyään "aikuiset" ihmiset eivät osaa tai halua käyttäytyä kunnolla, koska sitä ei heiltä ole koskaan oletettu tai vaadittu(ruma sana). Sen takia he vitut välittävät terveydestään sen enempää kuin siitä, miten kohtelevat muita ihmisiä. Aiemmin narsistiseen persoonallisuushäiriöön ja/tai kehitysvammaisuuteen liitetty käytös on jo hyvän aikaa ollut hyssyteltyä, suvaittua ja lopulta normi. Nykyään siitä ei juurikaan välitetä. Pian se alkaa pian olla laajalti ihailtua, somesyövässä se on jo vuosia ollut jopa sitä kohderyhmälleen. Oma terveys paskotaan ihan surutta samoin kuin toisia ihmisiä ajatellaan käyttötavarana. Koetaan, että aina ongelman tullessa vastaan sen voi ratkaista huutamalla kovaa ja joku aikuinen mies tulee, auttaa vastikkeetta, kuuntelee nöyrästi vittuilut päälle, pyytää anteeksi ja kannustaa jatkamaan. Näinhän se usein oikeasti tapahtuu, niin surullista kuin se onkin. Tätä eivät viirapäät ole itse keksineet vaan se on heille kovalla työllä opetettu. Paskavammaista sukupolvea seuraa toinen vielä kipeämpi. Mädätys alkaa toimia, ja nykyään ei enää ajatella ettei hullujen houreisiin saa lähteä mukaan vaan pidetään velvollisuutena tehdä niin.
Mahtavasti sanottu. Tästähän tässä juuri on kyse.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 724
Viestejä
4 904 768
Jäsenet
79 048
Uusin jäsen
Builder

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom