Normaalilla tahdonvoimalla ja itsehillinnällä operoiva ihminen pystyy päättämään, että mitä kaupasta ostaa ja kuinka paljon ostoksista kerralla syö tai käykö ravintolassa syömässä ja jos käy niin mitä tilaa ja kuinka paljon.
Juurikin näin, eli kyllä se tahdonvoimalla operoiva on monessakin mielessä paremmassa asemassa, kuin lääkkeillä operoiva.
Sitä on varmaan edelleen niiden lihavien vaikea ymmärtää, että se laihakin joutuu ihan joka päivä päättää tehdä niitä oikeita/vaikeita valintoja, eikä se ole yhtään sen helpompaa.
Kyllä itsekin tulee välillä lasten kanssa käytyä Mäkissä ja ainakin itse pystyn ymmärtämään, miksi joku himoaa niitä ruokia. Itse himoitsen enemmän sitä sisäfilettä mediumina jossain hyvässä pihviravintolassa tai hyvää sushipöytää. Silti pystyn hyvinkin helposti sen 1200 kcal mäkkärin aterian syödä ja jonkun jälkkärin, vaikka arjessa omat ateriat on käytännössä aina alle sen 500 kcal. Siinä sen oikeasti huomaa miten mitätön määrä volyymillisesti se 1200 kcal tai 2000 kcal voikaan olla, siihen vähän jos mixaa sokerilimua, pirtelöä, dippiä, ketsuppia, jne. Jos yrittäisin syödä jotain terveellistä sen 2000 kcal edestä, niin en pystyisi.
Toisaalta itse tiedän myös oikein hyvin mitä vaatii, kun lähtee lenkille ja kuluttaa 1200 kcal tai 2000 kcal. Eilen vedin juoksu + lihaskunto, ajallisesti yhteensä 2h 47min ja kulutus oli 1480 kcal. Tiedän myös mitä seuraa, jos menisin mäkkiin kerran tai pari viikossa, enkä kerran kahdessa kuukaudessa ja tätä yritän omille teini-ikäisille lapsillekin opettaa, koska he valitsisivat kyllä sen mäkin tai minkä tahansa muun vastaavan mieluummin, kuin kanakeiton tai kaalilaatikon.
Eli tämä on juuri se mikä erottaa sen tahdonvoimalla operoivan normaalipainoisen/laihan siitä lihavasta.
Uskaltaisin sanoa, että väestötasolla normaalipainoiset ihmiset eivät joudu jokaisen aterian kohdalla taistelemaan halujaan tai houkutuksia vastaan. Yksilötasolla tilanne on kuitenkin toinen, on varmasti myös sellaisia normaalipainoisia ihmisiä, joilla jokaista suupalaa edeltää jonkinmoinen henkinen kamppailu. Se, miksi kasvavalla väestömassalla syöminen on sitten mennyt tällaiseksi alituiseksi kamppailuksi, onkin taas aivan oma keskustelunsa
Tässä olet silti niin väärässä, kuvittelet oikeasti, että normaalipainoiset pysyy normaalipainoisina ihan itsestään, näin se ei toimi ikävä kyllä silti sillä väestötasollakaan. Kannattaa mennä oikeasti kyselemään ihan kadulle, ottaa sieltä laihoja ja normaalipainoisia, kysyä heiltä, että tekeekö he päivittäin jotain sen eteen, että pysyy normaalipainoisena. Syö järkevästi, kokkailee kotona, vaikka ei huvittaisi, ottaa eväät töihin, vaikka lounaspaikan/lounaspaikkojen buffa-mätöt olisi helpompia ja parempia, kuntoilee, lenkkeilee, liikkuu, urheilee jne. Tottakai on varmasti ihmisiä, jotka on oppinut elämään niin, että ei tiedosta sitä, mutta uskon silti, että on todella suuri joukko, jotka oikeasti "kamppailevat" asian kanssa päivittäin, etenkin nykymaailmassa, missä ovista ja ikkunoista tungetaan sisään ja silmille mitä paremman näköistä, mitä maistuvampaa ja helpompaa ruokaa.
Kyllä se ainakin itselle on "kamppailua", ihan jokainen päivä. Vetää vaikka joku työreissu ja syödä reissunpäällä vain terveellistä ruokaa. Tai jos on herännyt aamulla hotellilla viideltä, käynyt hotellin aamiaisella syömässä puuroa, marjoja, rahkaa, hedelmää ja pari kuppia kahvia. Siitä työpäivän jälkeen illalla kotona esimerkiksi 9 aikaan, niin kyllä ainakin omaan mieleen tulee muitakin ajatuksia, kuin ottaa hernekeittopurkki kaapista ja lämmittää siitä puolet ja nautiskella se ruisleivän kanssa. Voisi esimerkiksi 6h ajomatkalla helposti pysähtyä syömään jotain helvetin epäterveellistä, etenkin kun ilta 7 aikaan alkaa olla niin kova nälkä, että voisi syödä ihan mitä vaan. Se on kuitenkin päätös, joka vaatii tahdonvoimaa mennä kotiin syödä jotain terveellistä, mitä vaimo ja/tai lapset on kokannut, tai syödä jotain kasvissosekeittoa pakastimesta. Elämä on valintoja ja itse ainakin ymmärrän miksi monet valitsevat "väärin".
Itse tiedän oikeastaan aina etukäteen ruokakauppaan mennessä, että mitä sieltä aion ostaa, mutta meitä on moneen junaan.
En haluaisi kuitenkaan uskoa siihen, että valtaosa ihmisistä menee ruokakauppaan ja noukkii ostoskoriin tuotteet vailla vapaata tahtoa markkinavoimien ohjaamana. Jos näin on, niin ihmiskunta joutaakin syödä itsensä ennenaikaisesti hengiltä.
Sama juttu ja täysin samaa mieltä, että kenenkään ei todellakaan pitäisi mennä sinne kauppaan ilman "suunnitelmaa"! Itse kierrän kaupan hyvin tarkan ostoslistan kanssa ja tiedän tarkalleen, että mitä tarvitsen seuraavaan 2 tai 3 terveelliseen ruokaan kotona. Hyvin harvoin tulee ostettua mitään listan ulkopuolelta, ehkä joku rahka, hevi tms. tarjous tulee hyödynnettyä, vaikka harvoin sellaisia on, useammin ne tarjoukset on irttareiden kilohinnoissa tai sipsipusseissa.
Nälkä on varmasti tuttu tunne 99+%:lle väestöstä. Itselläkin on juuri nyt nälkä, mutta tiedän jo mitä ja mihin aikaan tulen tänään syömään, joten sivuutan se tunteena, johon ei tarvi tällä hetkellä reagoida.
Kuulun samaan porukkaan, itsellä on myös juuri tällä hetkellä erittäin kova nälkä. Söin viimeksi eilen illalla noin klo 20 ja ajattelin syödä tänään ensimmäisen kerran joskus 16-17 välillä. Sekin on päätös, jonka olen ihan itse tehnyt ja jossa pysyn. Henkilökohtainen syy on se, että olen päättänyt jo ennakkoon, että en treenaa tänään ja syön 500-700 kcal alle kulutuksen.
En osaa sanoa, että eroaako normaalipainoisen ja ylipainoisen nälkätuntemuksen voimakkuus jotenkin toisistaan vai onko kyse vain kyvystä hallita kyseistä tunnetta. Onko nälkätuntemuksen voimakkuus ylipäätään edes mitattavissa objektiivisesti?
On selkeästi, minulle on tässäkin ketjussa kerrottu, kuinka lihavan nälkä on eri asia, kuin laihan nälkä. Eli ei ole, mutta lihavat perustelee itselleen mitä vaan ja millä vaan.
www.kaleva.fi
yle.fi
