Insuliini edistää aminohappojen siirtymistä lihassoluihin ja osallistuu proteiinisynteesin säätelyyn, mutta tämä vaikutus on melko rajallinen kunhan aminohappoja ja riittävästi energiaa on saatavilla. Proteiinisynteesi toimii ilman erityisen korkeita insuliinipiikkejä. Lihaskasvun tärkein hormonivälitteinen ajuri on mTOR-signaloniti. Tähän insuliini kyllä osallistuu, mutta paljon voimakkaammin sitä stimuloi esimerkiksi leusiini unihtamatta itse harjoittelua.
Näitähän pystyy testaamaan ihmisillä erilaisilla koejärjestelyillä. Tässä esim yksi. Kyseessä on satunnaistettu, kontrolloitu ristikkäiskoe. Ristikkäiskokeen etu on se, että jokainen tutkimukseen osallistuja toimii omana kontrollinaan. Tässä ei siis vertailla omenoita appelsiineihin, vaan samaa ihmistä samaan ihmiseen eri vaikutuksella.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko hiilihydraattien ja rasvojen hapettumisaste yhteydessä ja millä tavalla juoksusuoritukseen. Tulokset osoittivat, että hapettumisaste ei merkittävästi vaikuttanut juoksusuoritukseen. Tämä taas viittaa siihen, että energianlähteiden käyttö ei ole ratkaiseva tekijä keskipitkien matkojen juoksun suorituskyvyssä hyvin harjoitelleilla urheilijoilla. Esim. 5km kisat vedetään huipputasolla yli anaerobisen kynnyksen.
Samanlaisen kokeen voisi tehdä vaikka punttitreenistä. Ensin kaksi viikkoa salitreeniä putkeen hiilaripainotteisesti. Kirjataan ylös kaikki sarjat ja niissä käytetyt painot. Otetaan verinäytteet yms. Tämän jälkeen kuuden viikon aikana lasketaan hallitusti hiilarit nolliin, jonka jälkeen pidetään noin 2kk:n rasva-adaptaatiojakso. Sen jälkeen kehden viikon treenijakso toistetaan. Otetaan verikokeet yms. Tämän jälkeen meillä on kaksi erilaista treenitulossarjaa, joita voidaan vertailla keskenään sekä verikokeet. Näiden veiheiden jälkeen voidaan thedä erinnäköisiä johtopäätöksia perustuen kahteen erilaiseen dataan. Edelleenkään, tämänkään tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää. Itse olen tälläisen kokeen omatoimisesti tehnyt. Verikokeita en tosin ottanut. Omakohtaisen kokemuksen perusteella ja katsomalla omia muistiinpanoja en huomannut eroja sarjapainoissa tai toistoissa. Placebo-vaikutusta, ehkä, en osaa sanoa.
Toinen vaihtoehto on uskoa lihastohtoria kun se sanoo, että hiilihydraatteja pitää syödä, Suora lainaus: "
Esimerkiksi tyypillisessä yhden 12 toiston uupumukseen asti suoritetun keskimäärin 37 sekunnin hauiskääntösarjan aikana käytetyt lihasten energialähteet yksittäisessä sarjassa ovat välittömät energialähteet n. 20 % (ATP ja KP) ja lihasglykogeenista eli lihasten hiilareista saatu glykolyysi loput n. 80 %". Kun itse tutkimuksessa sanotaan: In this review we present information
suggesting that phosphocreatine depletion, intramuscular acidosis and carbohydrate depletion are all
potential causes of the fatigue during resistance exercise. In addition, recommendations are provided for nutritional interventions, which
might delay muscle fatigue during this type of activity. Eli tämä on luokkaa trust me bro. Harmi vain kun tuo "tutkimus" on kokonaisuudessaan maksumuurin takana, niin sitä ei pääse ilmaiseksi lukemaan.
Kävin kaverin kanssa höntsäilemässä pari viikkoa sitten reippaan 60km maastossa. Kaverilla oli geelit ja vauhtikarkit sekä urheilujuomat mukana. Minulla pelkkää vettä. Hyvin meni reissu, mutta se täytyy myöntää, että loppumatkasta alkoi jo painamaan jaloissa, kun on kesän aikana jäänyt juoksentelu vähemmälle helteiden ja sen takia että on tullut heiluttua salilla enemmän. Kroppa tottuu käyttämään sitä energiaa tehokkaasti hyödykseen mitä sille syöteään. Tuo kokemasi 1-2h:n kohdalla tuleva raja on se kuuluisa juoksijan seinä, kun kehosta alkaa loppumaan hiilihydraatit ja keho alkaa käyttämään rasvavarastojaan tehokkaammin enegian tuotantoon. Tähän voi kehon totuttaa.
.
