Lihavuusepidemia

Pohjimmiltaanhan kyse on tosiaan edelleen siitä paljonko syö, kaloreissa, ja toissijaisesti siitä mitä syö. Jos elää pelkällä dr Ötkerillä, colalla ja sipseillä, niin ei se automaagisesti johda lihomiseen, mutta ei se takuulla edistä yleistä hyvinvointiakaan.

Sinällään keskustelu jostain pakastepizzojen pahuudesta on aika sivuraiteille kurvaamista, jos ne eivät muodosta merkittävää osaa yksilön ruokavaliosta.
 
Kyse ei kansanterveydellisesti ole nyt vehnästä, tai jos jossain ruoka-annoksessa on myös kovaa rasvaa, vaan siitä että kuinka paljon niitä syödään, ja meneekö jälkkäriksi chocolate chips cookie keksipaketti sokerilimun kera alas myös... Ja vehnä on käytetyin vilja globaalisti, eli samat tuotteet ne on joka maassa.

Siis ittellä on se, että vaikka harvoin syön mitään herkkuja, niin jos oon tehnyt jotain hyvää ruokaa kotona, niin päivän päätteeksi voin todeta, että tulipa syötyä taas ihan liikaa.. Kerran tein Lohta, oli kauhea morkkis päivänpääteeksi kun olin syönyt sitä yli puoli kiloa. Eli käytännössä söin terveellisesti, mutta söin ihan liikaa. Tuskin oli kauhean terveellistä...
No vehnä on vähän ongelmallinen, myös painonhallinnan kannalta ja itse luokittelisin vehnä(jauhoista valmistetut sapuskat) listalle jossa on "vältä jos mahdollista"- ruokia.

Syynä on se mitä moni ei edes tiedä, vehnä nostaa verensokeria nopeammin ja enemmän kuin vaikkapa sokeri, eli GI arvo on melkoinen. Ongelmaksi tämä muodostuu siksi että yleensä ne määrät jota vehnästä valmistettuja ruokia kuten leivät ja makaroni syödään huomattavasti enemmän grammoissa laskettuna kuin sokeria, ja yksi laihdutuksen kulmakivistä on myös se että verensokeri pitää saada tasoittumaan ja sitten laskemaan.

Toinen asia mikä tuossa on huomioitava, mitä enemmän ja kauemmin verensokeri on koholla sitä enemmän kroppa saa signaalia sille että nyt on energiaa siirrettävä varastoon --> ylimääräiseksi läskiksi, eli verensokerin hallinta ja ymmärrys siitä kuinka tuo homma toimii voisi jo yksistään auttaa monia laihtumaan.

Ja joo samaan hengenvetoon, väitän että kansanterveydellisesti kyse on myös näistä syistä vehnästä, eli hiilareilla on eroja. Tätähän ei kukaan ollut täällä kieltänytkään.
 
Kirjoitin energiankulutuksesta jo aiemminkin viestin, mutta kertaan hieman tähän.

Edelläoleva sydän.fi laskuri toimii melko hyvin suurinpiirtein normaalipainoiselle ihmiselle kulutuksen arviointiin. Ensimmäisen taulukon osalta laskukaava on saatu turhan kompleksiksi ja voidaan korvata laskukaavalla elopaino x 24 = perusmetaboliaan kulutettu energia. HUOM myös artikkelin tekstissä mainittu kulutuksen vaihtelevan +-20% henkilöiden välillä, joten miksi tehdä laskemisesta noin hankalaa.

Perusmetaboliassa laskuri (eikä myöskään esittämäni yksinkertainen kaava) huomioi ylipainoa tarpeeksi, jos lainkaan. Esimerkkinä 75kg painavan ihmisen peruskulutus laskurilla 1827kcal (riippuen ikäluokasta), kaavallani 1800kcal. Toisaalta 150kg ihmiselle lukemat olisivat 2974 ja 3600. Laskuri antaa siis maltillisemman arvon, mutta silti täysin liioitellun lukeman. Perusmetabolia, eli siis peruselintoimintoihin kuluva energiamäärä ei missään nimessä tuplaannu painon tuplaantuessa. Toki massan kasvaessa esimerkiksi veren kierrättämiseen kuluu jonkin verran enemmän energiaa, mutta lineaarisesta suhteesta ei voi olla kyse.

Sen sijaan liikkumiseen kulutettu energia on hyvinkin verrannollinen elopainoon, ainakin tietyissä liikuntamuodoissa. Kävelyyn tai uimiseen käytetyn energiamäärän voi helposti laskea MET-scoreja hyväksikäyttämällä omasta elopainosta huolimatta. Pyöräilyyn kulutettua energiaa MET-arvot jälleen yliarvioivat.

summa summarum: Energiankulutuksen arviointi on vaikeaa. Laihdutus/painonhallintamielessä kannattaa olettaa laskuihin normaalipaino, jolloin vaikutus on realistinen. Laihtuminen on kovin vaikeaa, jos olettaa peruskulutuksen olevan 3000kcal ja kotona istumisen kuluttavan vielä 500kcal päälle ja näitä lukemia käyttäen ohjaa ruokailuaan. Itselleen ei kannata valehdella.
 
Sinällään keskustelu jostain pakastepizzojen pahuudesta on aika sivuraiteille kurvaamista, jos ne eivät muodosta merkittävää osaa yksilön ruokavaliosta.
Niin tilastohan kertoo meille, että 2019 näitä myytiin 40 miljoonaa kappaletta, ja korona aiheutti 20 prosentin kasvun myynteihin seuraavana vuonna, nyt ollaan varmaan ihan uusissa lukemissa. Eli kyllä näitä taitaa aika moni kiskoa kurkusta alas ihan päivittäinkin. En edes uskalla lähteä arvailemaan, mitä samat henkilöt syö muina päivinä. Kuitenkin esimerkiksi Wolt kuljetusten määrä on kasvanut hurjaa vauhtia.

Kirjoitin energiankulutuksesta jo aiemminkin viestin, mutta kertaan hieman tähän.

Edelläoleva sydän.fi laskuri toimii melko hyvin suurinpiirtein normaalipainoiselle ihmiselle kulutuksen arviointiin. Ensimmäisen taulukon osalta laskukaava on saatu turhan kompleksiksi ja voidaan korvata laskukaavalla elopaino x 24 = perusmetaboliaan kulutettu energia. HUOM myös artikkelin tekstissä mainittu kulutuksen vaihtelevan +-20% henkilöiden välillä, joten miksi tehdä laskemisesta noin hankalaa.

Perusmetaboliassa laskuri (eikä myöskään esittämäni yksinkertainen kaava) huomioi ylipainoa tarpeeksi, jos lainkaan. Esimerkkinä 75kg painavan ihmisen peruskulutus laskurilla 1827kcal (riippuen ikäluokasta), kaavallani 1800kcal. Toisaalta 150kg ihmiselle lukemat olisivat 2974 ja 3600. Laskuri antaa siis maltillisemman arvon, mutta silti täysin liioitellun lukeman. Perusmetabolia, eli siis peruselintoimintoihin kuluva energiamäärä ei missään nimessä tuplaannu painon tuplaantuessa. Toki massan kasvaessa esimerkiksi veren kierrättämiseen kuluu jonkin verran enemmän energiaa, mutta lineaarisesta suhteesta ei voi olla kyse.

Sen sijaan liikkumiseen kulutettu energia on hyvinkin verrannollinen elopainoon, ainakin tietyissä liikuntamuodoissa. Kävelyyn tai uimiseen käytetyn energiamäärän voi helposti laskea MET-scoreja hyväksikäyttämällä omasta elopainosta huolimatta. Pyöräilyyn kulutettua energiaa MET-arvot jälleen yliarvioivat.

summa summarum: Energiankulutuksen arviointi on vaikeaa. Laihdutus/painonhallintamielessä kannattaa olettaa laskuihin normaalipaino, jolloin vaikutus on realistinen. Laihtuminen on kovin vaikeaa, jos olettaa peruskulutuksen olevan 3000kcal ja kotona istumisen kuluttavan vielä 500kcal päälle ja näitä lukemia käyttäen ohjaa ruokailuaan. Itselleen ei kannata valehdella.
Menee oikeasti hyvin lähelle toi 24xpaino ainakin omaa peruskulutusta.

Tässähän taas moni laihduttaja menee metsään, kun pahimmillaan sen 150 kiloisen kulutus on 3000kcal+ ja sitten "aletaan laihduttamaan". Ollaan kuultu hokema syö vähemmän, kuin kulutat. Homma lähtee siitä, että syödäänkin 2000kcal ja lähdetään vielä kävelylle, jolloin kulutus voisi helposti nousta 4000kcal lukemiin.

Tällä onkin ikävät seurauksensa, eli matemaattisestihan energiavaje on hurja, mutta todellisuudessa laihduttajan pitäisi syödä muutama viikko se 4000kcal, jonka jälkeen pudottaa muutaman sata kaloria pois. Näin saadaan se perusmetabolia kunnolla käyntiin ja välttyy siltä, että elimistö ei mene säästöliekille ja tilaan, jossa jokainen ruoan muru varastoidaan kroppaan. Tähän päälle vielä se, että 2000kcal vajeessa muutama viikko alkaakin olla jo niin raskasta elimistölle, että yleensä päädytään tilanteeseen, jossa seuraavaksi muutama viikko ahmitaan ja tankataan jotain Grandioosaa, jotta tilanne edes normalisoituisi.

Eli syö vähemmän kuin kulutat on totta, mutta jokaisen pitäisi ymmärtää, että 4000kcal kulutuksella 1500kcal syöminen ei ole järkevää, terveellistä, eikä missään nimessä kestävää. Eli muutaman sadan kalorin vajeessa voi vetää, vaikka vuosia, mutta tuhannen kalorin vajeessa ei kannata vetää ollenkaan.

Edit: pari typoa
 
Viimeksi muokattu:
No vehnä on vähän ongelmallinen, myös painonhallinnan kannalta ja itse luokittelisin vehnä(jauhoista valmistetut sapuskat) listalle jossa on "vältä jos mahdollista"- ruokia.

Syynä on se mitä moni ei edes tiedä, vehnä nostaa verensokeria nopeammin ja enemmän kuin vaikkapa sokeri, eli GI arvo on melkoinen. Ongelmaksi tämä muodostuu siksi että yleensä ne määrät jota vehnästä valmistettuja ruokia kuten leivät ja makaroni syödään huomattavasti enemmän grammoissa laskettuna kuin sokeria, ja yksi laihdutuksen kulmakivistä on myös se että verensokeri pitää saada tasoittumaan ja sitten laskemaan.

Toinen asia mikä tuossa on huomioitava, mitä enemmän ja kauemmin verensokeri on koholla sitä enemmän kroppa saa signaalia sille että nyt on energiaa siirrettävä varastoon --> ylimääräiseksi läskiksi, eli verensokerin hallinta ja ymmärrys siitä kuinka tuo homma toimii voisi jo yksistään auttaa monia laihtumaan.

Ja joo samaan hengenvetoon, väitän että kansanterveydellisesti kyse on myös näistä syistä vehnästä, eli hiilareilla on eroja. Tätähän ei kukaan ollut täällä kieltänytkään.
Tämän takia kannattaakin tehdä isompi satsi aina ruokaa ja uudelleen lämmittää se. Uudelleenlämmitys tekee niin palstasta, riisistä kuin perunastakin terveellisempää, lämmitettynä se ei enää nosta niin jyrkästi verensokeria.
 
Tämän takia kannattaakin tehdä isompi satsi aina ruokaa ja uudelleen lämmittää se. Uudelleenlämmitys tekee niin palstasta, riisistä kuin perunastakin terveellisempää, lämmitettynä se ei enää nosta niin jyrkästi verensokeria.
Viittaat ilmeisesti siihen "Trust Me, I'm a Doctor" tutkimukseen? No toki otanta on todella mitätön kertomaan oikein mitään.

Itse ainakin haluan, että pasta nostaa verensokeria jyrkästi, tulee myös monesti käytettyä samaan tarkoitukseen maltoa ja vitargoa, joten sitä ei voi missään nimessä yleistää, että se on terveellisempää, vaikka tämä pitäisi paikkansa. Ennen kovaa suoritusta ja suorituksen aikana ja sen jälkeen on tärkeää, että hiilari imeytyy välittömästi.
 
Tämän takia kannattaakin tehdä isompi satsi aina ruokaa ja uudelleen lämmittää se. Uudelleenlämmitys tekee niin palstasta, riisistä kuin perunastakin terveellisempää, lämmitettynä se ei enää nosta niin jyrkästi verensokeria.
Siis ruuan uudelleen lämmittäminen tekee ruuasta terveellisempää? Kuulostaa pseudoilulta. Voisi jotenkin ajatella, että tapahtuu juuri toisin, eli lämmitys voi pilkkoa pitkiä hiilihydraattiketjuja pienemmiksi ja ne sitten hajoavat nopeammin ja nostavat myös verensokeria nopeammin. Mutta veikkaan, että normi lämmitys ei riitä pahemmin niitä pilkkomaan.
 
Siis ruuan uudelleen lämmittäminen tekee ruuasta terveellisempää? Kuulostaa pseudoilulta. Voisi jotenkin ajatella, että tapahtuu juuri toisin, eli lämmitys voi pilkkoa pitkiä hiilihydraattiketjuja pienemmiksi ja ne sitten hajoavat nopeammin ja nostavat myös verensokeria nopeammin. Mutta veikkaan, että normi lämmitys ei riitä pahemmin niitä pilkkomaan.
Uskon, että tässä viitataan tähän:

Eli vähän sama, kuin itse väittäisi, työterveyslekuri sanoi, että lämmitettyyn kanaan tulee lisää proteiinia.
 
Uskon, että tässä viitataan tähän:

Eli vähän sama, kuin itse väittäisi, työterveyslekuri sanoi, että lämmitettyyn kanaan tulee lisää proteiinia.
Olisi kiva nähdä se oikea tutkimuspaperi. Teoriassa kuulostaa mahdolliselta.
 
Uskon, että tässä viitataan tähän:

Eli vähän sama, kuin itse väittäisi, työterveyslekuri sanoi, että lämmitettyyn kanaan tulee lisää proteiinia.
Olisi kiva nähdä se oikea tutkimuspaperi. Teoriassa kuulostaa mahdolliselta.

Ei se uudelleenlämmittäminen sitä ilmiötä tee, vaan ruoan jäähtyminen muuttaa glykeemistä indeksiä. Aiheesta on laajasti tutkimusta, esim. Relevance of the Glycemic Index and Glycemic Load for Body Weight, Diabetes, and Cardiovascular Disease
 
Hakutermiksi resistentti tärkkelys niin alkaa lyyti kirjoittamaan.
Tuo review paperi on englanniksi. Ei löydy vaikka hakisin sinun hakusanoilla englanniksi siitä. Oletan siis, että minulle postattu paperi käsittelee keskustelun aihetta mutta nyt näyttää, että ei siellä mitään ollut jäähdyttämisestä ja uudelleen lämmittämisestä.
 
Uskon, että tässä viitataan tähän:

Eli vähän sama, kuin itse väittäisi, työterveyslekuri sanoi, että lämmitettyyn kanaan tulee lisää proteiinia.
Varmaan ennemminkin resistant starch:iin yrittää viitata. En pastan kohdalla ole törmännyt tähän, mutta riisissä ja perunassa tapahtuu asioita jos ensin keittää potut/riisin ja antaa olla jääkaapissa yön yli. Onko tuolla oikeasti mitään merkitystä, tuskin. Todennäköisesti niin muutaman kalorin optimoimista joku yön yli jäähdyttäminen ettei sen vaikutus näy kokonaisuudessa millään tavalla. Tyyliin jos saat ruoka-annoksesta 20kcal pois niin pitkä on tie, jos noilla kaloreilla pitäs vaikka kilo rasvaa sulattaa,...

 
Joo, varmaan paljon parempia tuloksia saa täysjyväpastaan/riisiin siirtymällä, tai ylipäätään sitä hiilihydraattilähteiden määrää rajoittamalla. Toki jos joku tykkää perunoita ja riisiä lämmitellä jääkaapista, niin mikäs siinä. Etenkin keitetyn riisin kohdalla on kai jonkinlainen ruokamyrkytysmahdollisuuskin, mutta omakohtaisella kokemuksella en siitäkään hirveän huolissani olisi.
 
Varmaan ennemminkin resistant starch:iin yrittää viitata. En pastan kohdalla ole törmännyt tähän, mutta riisissä ja perunassa tapahtuu asioita jos ensin keittää potut/riisin ja antaa olla jääkaapissa yön yli. Onko tuolla oikeasti mitään merkitystä, tuskin. Todennäköisesti niin muutaman kalorin optimoimista joku yön yli jäähdyttäminen ettei sen vaikutus näy kokonaisuudessa millään tavalla. Tyyliin jos saat ruoka-annoksesta 20kcal pois niin pitkä on tie, jos noilla kaloreilla pitäs vaikka kilo rasvaa sulattaa,...

Eikö sillä ole suurempi merkitys kuin 10 tai 20 kcal muutoksella koska verensokeri ei nouse taivaisiin heti syönnin jälkeen? Tuossa BBC:n (pienessä) kokeessa uudelleenlämmitetty pasta nosti vain 50% verensokeria vs. juuri valmistettu pasta. Tarkoittanee että em. pitää nälkää pidempään loitolla mahdollistaen harvemmat ruokailukerrat? Tai jotain ja jotain.
 
Eikö sillä ole suurempi merkitys kuin 10 tai 20 kcal muutoksella koska verensokeri ei nouse taivaisiin heti syönnin jälkeen? Tuossa BBC:n (pienessä) kokeessa uudelleenlämmitetty pasta nosti vain 50% verensokeria vs. juuri valmistettu pasta. Tarkoittanee että em. pitää nälkää pidempään loitolla mahdollistaen harvemmat ruokailukerrat? Tai jotain ja jotain.
Laihtumisen kannalta ei ole merkitystä kuin kaloreilla mitkä elimistö ottaa käyttöön. Jos on diabetes niin sen hoidon kannalta on merkitystä.

Jatkuva glukoosimittari on mielenkiintoinen työkalu, jos haluaa optimoida ruokavalion yms. verensokerin kannalta. Sellaisella voi kokeilla miten eri ruoka-aineet vaikuttavat veren glukoositasoihin. Ihmiset on aika uniikkeja, jollain voi parsakin piikata glukoositasoja.
 
Laihtumisen kannalta ei ole merkitystä kuin kaloreilla mitkä elimistö ottaa käyttöön. Jos on diabetes niin sen hoidon kannalta on merkitystä.

Jatkuva glukoosimittari on mielenkiintoinen työkalu, jos haluaa optimoida ruokavalion yms. verensokerin kannalta. Sellaisella voi kokeilla miten eri ruoka-aineet vaikuttavat veren glukoositasoihin. Ihmiset on aika uniikkeja, jollain voi parsakin piikata glukoositasoja.

Nälän ja kylläisyyden hallinta on tärkeitä asioita siinä missä ne kaloritkin, jos on yhtään syömishäiriötaustaa tai addiktiivinen persoona. Ruoka on niin monimuotoisesti meihin vaikuttava ja kaikessa kulttuurissakin esillä oleva asia, ettei sitä voi aina ymmärtää pelkällä puhtaalla matematiikalla.
 
Nälän ja kylläisyyden hallinta on tärkeitä asioita siinä missä ne kaloritkin, jos on yhtään syömishäiriötaustaa tai addiktiivinen persoona. Ruoka on niin monimuotoisesti meihin vaikuttava ja kaikessa kulttuurissakin esillä oleva asia, ettei sitä voi aina ymmärtää pelkällä puhtaalla matematiikalla.
Otin kantaa vain siihen, että ainoa muutos ruokailussa olisi potut/riisi yönyli jääkaapissa ja sitten lämmitys. Tämä yksinään on lillukanvarsi jolla ei ihmeitä tehdä.
 
Nälän ja kylläisyyden hallinta on tärkeitä asioita siinä missä ne kaloritkin, jos on yhtään syömishäiriötaustaa tai addiktiivinen persoona. Ruoka on niin monimuotoisesti meihin vaikuttava ja kaikessa kulttuurissakin esillä oleva asia, ettei sitä voi aina ymmärtää pelkällä puhtaalla matematiikalla.
Tästä olen samaa mieltä ja ymmärrän mitä tarkoitat. Toisaalta nykyihmisen pitäisikin oppia sietämään näläntunnetta (yleisesti epämukavuutta) ja ymmärtää esimerkiksi, että siltä se tuntuu jos haluaa elää kalorivajeessa pidemmän aikaa. Eli veikkaan, että aivot ei enää huuda niin kovaa nälkää, vaikka 8 viikon jälkeen. Eiköhän se lihavuus, jos sellaista on päällä, ole juuri lähtöisin siitä mukavuudesta, eikä epämukavuudesta.
 
Aloitin dieetin reilu viikko sitten. Kalorit nyt 2500kcal/päivä. Siedettävä nälkä ison osan ajasta jo nyt mukana. Jännä juttu, että päivällisen syömisen jälkeen illalla enempi nälkä kuin aamulla herätessä. Jos söis "mahan täyteen" päivällisellä niin ois aika vaikea/mahdoton pysyä miinuksilla. Päivällisen jälkeen seuraava sapuska on aamiainen.Helppo sietää pientä nälkää ja siihen tottuu. Sietämätön nälkä on jotain muuta, mutta siihen olisi todella pitkä matka,...

Jos meinaa veren glukoositasoja optimoida niin alle linkattu vehje alle satasen ja saa ilman reseptiä. Syksyllä testailen GCM:n. Mielenkiintoista nähdä miten mun syömät sapuskat ja juomat vaikuttaa glukoositasoihin. Löytyykö jotain optimoitavaa/yllätystä? Berberiinin vois samalla testata, että näkyykö sen syöminen mittarissa vai ei.

 
Aloitin dieetin reilu viikko sitten. Kalorit nyt 2500kcal/päivä. Siedettävä nälkä ison osan ajasta jo nyt mukana. Jännä juttu, että päivällisen syömisen jälkeen illalla enempi nälkä kuin aamulla herätessä. Jos söis "mahan täyteen" päivällisellä niin ois aika vaikea/mahdoton pysyä miinuksilla. Päivällisen jälkeen seuraava sapuska on aamiainen.Helppo sietää pientä nälkää ja siihen tottuu. Sietämätön nälkä on jotain muuta, mutta siihen olisi todella pitkä matka,...

Jos meinaa veren glukoositasoja optimoida niin alle linkattu vehje alle satasen ja saa ilman reseptiä. Syksyllä testailen GCM:n. Mielenkiintoista nähdä miten mun syömät sapuskat ja juomat vaikuttaa glukoositasoihin. Löytyykö jotain optimoitavaa/yllätystä? Berberiinin vois samalla testata, että näkyykö sen syöminen mittarissa vai ei.

Paljonko vedit ennen, jos normaali miehen kalorisuositus 2500 kcal/vrk on dieetti?
 
Paljonko vedit ennen, jos normaali miehen kalorisuositus 2500 kcal/vrk on dieetti?
3200kcal/päivä oli piikkikalorit mistä laskin 2500kcal/päivä. Syyskuulta maaliskuulle menin plussakaloreilla. Nostin pikkuhiljaa kaloreita samalla kun tein punttia. 7 aamun keskipaino nousi tuona aikana 67.5kilosta 71.7kg. Painonnousussa osa nestettä, kun ennen projektin aloittamista menin aika pienillä hiilarimäärillä ja kreatiininkäytön aloitin myös projektin alussa. Ruokia on tullut kuivana, ei valmistamisen jälkee punnittua ja kaloreita laskettua.
 
3200kcal/päivä oli piikkikalorit mistä laskin 2500kcal/päivä. Syyskuulta maaliskuulle menin plussakaloreilla. Nostin pikkuhiljaa kaloreita samalla kun tein punttia. 7 aamun keskipaino nousi tuona aikana 67.5kilosta 71.7kg. Painonnousussa osa nestettä, kun ennen projektin aloittamista menin aika pienillä hiilarimäärillä ja kreatiininkäytön aloitin myös projektin alussa. Ruokia on tullut kuivana, ei valmistamisen jälkee punnittua ja kaloreita laskettua.
Miksi dieetille? Sillähän sulaa ne gymin hyödyt. Eikös parempi oli jatkaa gymiä ja syödä sen minkä keho ja lihakset tarvitsevat?
 
Miksi dieetille? Sillähän sulaa ne gymin hyödyt. Eikös parempi oli jatkaa gymiä ja syödä sen minkä keho ja lihakset tarvitsevat?
Tavoite on terve loppuelämä minkä yksi osa on se, että pysyy sopivan tiukassa kunnossa. Ei kiinnosta enää tässä vaiheessa elämää ikibulkit tai salitulosten maksimointi eikä elämä ylipäänsä pyöri salin ympärillä. Ei onneksi tarvi kovin pitkää dieettiä. Joku 6vk-8vk riittänee, että on kesäkunnossa ja kesänajan ylläpitoa samalla kun pääpaino on ihan muualka kuin salissa. Ens talvena uudestaan 7kk maltillinen plussakausi, lyhkänen dieetti, kesä ylläpitoa jne.
 
Tavoite on terve loppuelämä minkä yksi osa on se, että pysyy sopivan tiukassa kunnossa. Ei kiinnosta enää tässä vaiheessa elämää ikibulkit tai salitulosten maksimointi.
Tuo on kyllä totta. Ei ne lihakset autuaaksi tee.

Sitten kun ikä lähenee vanhuutta, kannattaa syödä hieman enemmän. Pieni ylipaino vanhuusiällä näyttää korreloivan positiivisesti eliniän kanssa.
 
Sitten kun ikä lähenee vanhuutta, kannattaa syödä hieman enemmän. Pieni ylipaino vanhuusiällä näyttää korreloivan positiivisesti eliniän kanssa.
Yleisesti ottaen kalorivaje kylläkin yhdistetään pitkäikäisyyteen.

Vähän veikkaan, että toi "ylipainokorrelaatio" on nimenomaan korrelaatiota eikä kausaliteettia. Asiaan sen kummemmin perehtymättä se voi liittyä vaikka siihen, että sairaudet laihduttaa ihmisiä, joten laihuus ei siis olisi sairauksien syy vaan seuraus...
 
Tämän takia kannattaakin tehdä isompi satsi aina ruokaa ja uudelleen lämmittää se. Uudelleenlämmitys tekee niin palstasta, riisistä kuin perunastakin terveellisempää, lämmitettynä se ei enää nosta niin jyrkästi verensokeria.
Mielenkiintoista, mihinköhän tuo pohjaa? En siis epäile, hyvinkin mahdollista. Aikaisemmin varoiteltiin myös ettei perunaa kannattaisi keitettynä laittaa jääkaappiin jäähtymään, mutta uudempi tieto sanoo ettei sillä olekaan merkitystä.

Myös sellainen pieni nippelitieto että spagetti ei nosta verensokeria yhtä paljon kuin makaroni, vaikka valmistusaineet olisivatkin samat. Vaikea sanoa mistä tuokin johtuu.
 
Tavoite on terve loppuelämä minkä yksi osa on se, että pysyy sopivan tiukassa kunnossa. Ei kiinnosta enää tässä vaiheessa elämää ikibulkit tai salitulosten maksimointi eikä elämä ylipäänsä pyöri salin ympärillä. Ei onneksi tarvi kovin pitkää dieettiä. Joku 6vk-8vk riittänee, että on kesäkunnossa ja kesänajan ylläpitoa samalla kun pääpaino on ihan muualka kuin salissa. Ens talvena uudestaan 7kk maltillinen plussakausi, lyhkänen dieetti, kesä ylläpitoa jne.
Kuulostaa hyvältä! Jos sali kyllästyttää, mutta kovan kunnon ylläpito ja sopivan tiukka kroppa kiinnostaa, niin osta hyvä hyppynaru painoilla, vaikka Ropee Heavy (Ropee Heavy Beaded :: Ropee.fi).

Sit kiskase muutaman kerran viikossa:
60 hyppyä
20 burpee
60 hyppyä
20 vatsaa
60 hyppyä
20 punnerrusta

2 min lepo ja toista esim. 3, 5, 7 tai 9 kertaa

Pitää yllättävän hyvin sykkeet lähellä maksimia, koordinaatio kehittyy huimasti, toivomasi sopiva tiukkuus säilyy ja sopii hyvin nopeaksi koko vartalon treeniksi pidempänä tai lyhyenä kunnon alkulämmittelyksi jollekin muulle lajille.
 
3200kcal/päivä oli piikkikalorit mistä laskin 2500kcal/päivä. Syyskuulta maaliskuulle menin plussakaloreilla. Nostin pikkuhiljaa kaloreita samalla kun tein punttia. 7 aamun keskipaino nousi tuona aikana 67.5kilosta 71.7kg. Painonnousussa osa nestettä, kun ennen projektin aloittamista menin aika pienillä hiilarimäärillä ja kreatiininkäytön aloitin myös projektin alussa. Ruokia on tullut kuivana, ei valmistamisen jälkee punnittua ja kaloreita laskettua.

Aika kovia kaloreita jos alle 70kg on painoa. Jos mittaa yli 175cm, niin ehkä. Veikkaisin kuitenkin, että 70kg mies tai nainen, pituus 170cm tai alle, peruskulutus on vähän yli 2000kcal maksimissaan. Tai siis olen varma siitä.

170-180cm mies ja paino 80-90kg, voi syödä sen 2500kcal päivässä urheilematta, kuitenkin perus kävelyt sun muut.
Siihen jos lisää urheilut, niin se on kaikkea 100-1000+ kaloriin, mutta noihin isoihin kulutuksiin saakin sitten jo oikeasti urheilla, ja se taas korreloi energiatarpeeseen, eli ruoan tarpeeseen.

Mutta siis toi 2500-3200 suhde kohdillaan, toi peruskulutus vaan pistää silmään.

En oo itte lähtenyt tohon, että oikeasti laskisin määrällisesti kaloreiden syömisiä päivässä, kuulostaa aika vaikealta. Öljytkin joutuis mittamaan.
Ja ei niitä kaloreita tavallaan tarvii mitata, koska kroppa ei kuitenkaan toimi vuorokauden pätkissä, eli joku päivä voi syödä vähän enemmän ja joku päivä vähemmän, fiiliksen mukaan, kunhan se muutamien päivien kalorien saanti on se mitä haluaa.


Mut sit taas, tarkoittaako peruskulutus pelkkää sohvalla makoilua, vai esim näyttääkö aktiivisuusranneke illalla, että kävellyt päivän aikana aktiiviteettien ohella sen 3-10km. Sillä kuitenkin merkitystä kuluttiko 400-1000kcal ylimääräistä, verrattuna et ois maannut vaan sohvalla koko päivän.
 
Viimeksi muokattu:
Luulisi, että oman kokemuksen pohjalta syntyisi hyvä käsitys siitä, mikä määrä ruokaa on liikaa ja mikä määrä sopivasti, ihan kalorilaskuista riippumatta.

Minä en ole kaloreita koskaan juuri laskenut, vaan kyllä sen nyt tietää muutenkin, että mikä määrä ruokaa on sopivasti per päivä. Ja jos joku päivä syö enemmän, niin sitten seuraavana päivänä vähemmän, tai täyspaastoakin vetelen joskus. Pääasia että homma on kokonaisuutena balanssissa. Näkeehän se vaa'astakin missä mennään.. Tai peilistä. Jenkkakahvoja tunnustellenkin.
 
Aika kovia kaloreita jos alle 70kg on painoa. Jos mittaa yli 175cm, niin ehkä. Veikkaisin kuitenkin, että 70kg mies tai nainen, pituus 170cm tai alle, peruskulutus on vähän yli 2000kcal maksimissaan. Tai siis olen varma siitä.

En ole sohvaperuna niin kulutus on jotain muuta kuin peruskulutus. Sali ei myöskään ole ainoa liikunta. Salihan nyt ei hirveästi muutenkaan kuluta kaloreita. Kalorit laskettu tarkasti, kun menee puntarin kautta ruuat. 7 aamun keskiarvopaino syyskuun alulta kuvaajassa. Toki kalorit ei ollut piikissä syyskuun alussa vaan niitä on lisätty matkan varrella.

1710030692018.png
 
En ole sohvaperuna niin kulutus on jotain muuta kuin peruskulutus. Sali ei myöskään ole ainoa liikunta. Salihan nyt ei hirveästi muutenkaan kuluta kaloreita. Kalorit laskettu tarkasti, kun menee puntarin kautta ruuat. 7 aamun keskiarvopaino syyskuun alulta kuvaajassa. Toki kalorit ei ollut piikissä syyskuun alussa vaan niitä on lisätty matkan varrella.

1710030692018.png

Joo no, just muokkailin viestiä kun kerkesit jo vastaa mitä olin lisäilemässä. Mutta jos mulle lääkäri kertoisi, että sun "peruskulutus" on 2400 kcal päivässä, siis se, että voin makaa vaan sohvalla ja kroppa veloittaa 2400 kcal päivässä elintoimintojen ylläpitoon, niin oisin aika skeptinen.
Oon siis eri mieltä oman kokemuksen mukaan, jos makaisin nyt huomisen sohvalla, niin riittäisi alle 2000kcal normi ylläpitoon.
Siihen saa jo syödä paljon, jos jättää tyhjät kalorit veks.

Sängyssä makaamienn 1800kcal.
"kevyt työ" on 1,3 kerroin eli 2400 kcal
"jonkin verran aktiivisuutta" 2800kcal..
--Nämä siis kalorilaskurista


Eli siis se, että nousee aamulla sängystä ja liikkuu koko päivän missä mitenkin, niin siinä kuluttaa jo sen 1000kcal, ei tarvii edes mennä urheilemaan.
 
Viimeksi muokattu:
Joo no, just muokkailin viestiä kun kerkesit jo vastaa mitä olin lisäilemässä. Mutta jos mulle lääkäri kertoisi, että sun "peruskulutus" on 2400 kcal päivässä, siis se, että voin makaa vaan sohvalla ja kroppa veloittaa 2400 kcal päivässä elintoimintojen ylläpitoon, niin oisin aika skeptinen.
Oon siis eri mieltä oman kokemuksen mukaan, jos makaisin nyt huomisen sohvalla, niin riittäisi helposti alle 2000kcal normi ylläpitoon.
Siihen saa jo syödä paljon, jos jättää tyhjät kalorit veks.
En mä nyt ymmärrä mistä tää peruskulutusjuttu tulee mistä pitäisi jotain vääntää? En ole kenenkään peruskulutuksen väittänyt olevan yhtään mitään? Omalla kohdalla olen laskenut kaloreita ja pitänyt kirjaa aamupainosta joka päivä reilun 7kk ajan. Proggiksen lopussa meni 3200kcal/päivä. Lähdin tosta dieetille niin, että tiputin kalorit 2500kcal/päivä eli 700kcal/päivä veks. Nesteitä ainakin on lähtenyt ihan kivasti ja peilikuva kiristyy. Jos ja kun elimistö alkaa laittaan hanttiin niin on vara pudottaa kaloreita lisää. Ei mitään järkeä eka dieettiviikolla vetää kaikkia kortteja pöytään. Dieetin edetessä kaloreita alemmas jos ja kun alkaa edistyminen tyssäämään.

Mun edellisen postauksen aamupainokuvaajasta näkee, että ei mun paino mitenkään massiivisesti noussut joten ei syödyt kalorit kovin kaukana voi olla +-0 pisteestä.

Normiruuat tyyliin
aamupala: 140g kauraryynistä puuro 560kcal, 2 kananmunaa+munavalkuaista purkista 260cal + kasvikset+pari pähkinää, yhteensä 900kcal
lounas: rahka rasvaton, pähkinät, kalaöljy, marjat tai rahka+kylmäsavulohi+marjat, yhteensä 800kcal
päivällinen: peruna 500g 350kcal, 50kcal oliiviöljy, liha 200kcal, pähkinät+kasvikset yhteensä 800kcal

Tosta tulee tän hetkiset dieettikalorit 2500kcal/päivä.
 
Viimeksi muokattu:
En mä nyt ymmärrä mistä tää peruskulutusjuttu tulee mistä pitäisi jotain vääntää? En ole kenenkään peruskulutuksen väittänyt olevan yhtään mitään? Omalla kohdalla olen laskenut kaloreita ja pitänyt kirjaa aamupainosta joka päivä reilun 7kk ajan. Proggiksen lopussa meni 3200kcal/päivä. Lähdin tosta dieetille niin, että tiputin kalorit 2500kcal/päivä eli 700kcal/päivä veks. Nesteitä ainakin on lähtenyt ihan kivasti ja peilikuva kiristyy. Jos ja kun elimistö alkaa laittaan hanttiin niin on vara pudottaa kaloreita lisää. Ei mitään järkeä eka dieettiviikolla vetää kaikkia kortteja pöytään. Dieetin edetessä kaloreita alemmas jos ja kun alkaa edistyminen tyssäämään.

Mun edellisen postauksen aamupainokuvaajasta näkee, että ei mun paino mitenkään massiivisesti noussut joten ei syödyt kalorit kovin kaukana voi olla +-0 pisteestä.

Normiruuat tyyliin
aamupala: 140g kauraryynistä puuro 560kcal, 2 kananmunaa+munavalkuainen 260cal + kasvikset+pari pähkinää, yhteensä 900kcal
lounas: rahka rasvaton, pähkinät, kalaöljy, marjat tai rahka+kylmäsavulohi+marjat, yhteenä 800kcal
päivällinen: peruna 500g 350kcal, 50kcal oliiviöljy, liha 200kcal, pähkinät+kasvikset yhteensä 800kcal

Tosta tulee tän hetkiset dieettikalorit 2500kcal/päivä.
Ok.. Eli terveellisellä linjalla mennään.. Ihan mielenkiinnosta kysyn.. Mitä tunteita herättäis jos sun huomenna pitäis käydä syömässä esim kunnon mäkkisafkat ja donitsi päälle? Eli tarkemmin, onko tollainen ruokavalio tie parempaan oloon? Toki varmasti on, mutta onko absoluuttisesti sen väärti?

Itte mietin sitä, että pitäiskö myös vähemmän syömisen ohella alkaa oikeasti ostamaan vaan terveellisiä tuotteita, ja jättää kaikki huono ruoka pois.
Oon miettinyt sitä niin, että se ei oo välttämätöntä, koska jos ei kuitenkaan syö ihan mitä sattuu, niin se, että ei syö liikaa on jo riittävästi.
 
Ok.. Eli terveellisellä linjalla mennään.. Ihan mielenkiinnosta kysyn.. Mitä tunteita herättäis jos sun huomenna pitäis käydä syömässä esim kunnon mäkkisafkat ja donitsi päälle? Eli tarkemmin, onko tollainen ruokavalio tie parempaan oloon? Toki varmasti on, mutta onko absoluuttisesti sen väärti?

Itte mietin sitä, että pitäiskö myös vähemmän syömisen ohella alkaa oikeasti ostamaan vaan terveellisiä tuotteita, ja jättää kaikki huono ruoka pois.
Ei ruokavalio ole oikeastaan muussa näkynyt kuin, että aikaisemmin reilusti koholla ollut ldl-kolesteroli on tullut hyvin alaspäin ja ei ole lounasbuffettikoomaväsymystä. Syksyllä kun kalorit alkoi lähestyyn kolmea tonnia niin jaksoi fillaroida paljon paremmin. Kaikki mun syömät ruuat maistuu mun suuhun hyvälle. Ei osaa muistaa kun pitkään syö rasvatonta rahkaa, että miten paljon paremmalle sokerijugurtti tai rasvainen rahka maistuu. Mulle on ekat pari viikkoa vaikeita syödä "terveellisesti", jos on ollut pidempään ulkoruokinnassa/sipsi/jäätelödieetillä. Tovin kun sapuskoi niin alkaa kasvikset maistumaan, marjat maistuu makeammille jne. Pienet kuorelliset perunat jumalten nektaria. Ei uunitetut potut tietty sipseille pärjää, mutta mikäpä pärjäisi :)

Kesäkuussa pääsee mättämään ja sitä odotetaan innolla. Pysäkki new yorkissä missä maksimit pitsaa, pastramileipää yms. Kaloreita ei lasketa ja pitkää päätyyn.
1710032848504.png
 
Oon täysin samaa mieltä, tottumiskysymys. Onneks tässä oon itte käytännössä vaan perus riisi vs tumma riisi, 17% naudanliha vai kananrintafile juttuja pohtimassa.

Tosta Pastramista sen verran, että en ymmärrä. Siis leipä, mihin ängetään 300g lihaa väliin. Jos oot menossa New York, niin oon kattonut videoita missä Mahanttanilla on sellainen koju kuin "Halal guys". Riisiä ja jotain kebabia + kolmea eri soossia. Itte kävisin sen testaamassa. On vain reilun tunnin jonot aina kun auki.
 
Oon täysin samaa mieltä, tottumiskysymys.

On selvää että totuttelemisella on rooli, mutta ei se silti ihan noin suoraviivaista ole. Ruuan maun tuntemisessakin on isoja yksilöllisiä eroja. Noin 10 prosenttia ihmisistä on niin sanottuja supermaistajia, heillä on poikkeavan tarkka makuaisti. Joillakin on makuaisti niin vaimea, että se makujen maistaminen on hyvin heikkoa. Sama kuin kaloreissa ja näläntunteessa, yksilöllisiä eroja valtavasti, vaikka se tilanne olisikin itse aiheutettua.
 
Näistä lääkkeistä ollut ketjussakin puhetta, niin hesarissa oli juttu (maksumuurin takana) koko ikänsä ylipainon kanssa kamppailleesta Markosta, jonka koko elämä on siirtynyt uusille urille Rybelsus-läkkeen avulla. Lainailen pari kohtaa artikkelista alle

55-vuotias maskulainen tietoliikenneinsinööri ja musiikin harrastaja on enemmän tai vähemmän laihduttanut koko aikuiselämänsä.

”Kaikenlaista dieettiä on vuosien varrella tullut kokeiltua. Joidenkin ansiosta paino on pudonnut muutamia kiloja”, Viitanen kertoo.

Kaiken laihduttamisen tulos oli se, että 173-senttinen Viitanen painoi lopulta 135 kiloa. Painoindeksinä se merkitsee sairaalloista lihavuutta.

Marko sai vuosi sitten lääkityksen päälle ja painoa lähtenyt sen jälkeen 30 kiloa.

Mitenkäs se lääke tämän sitten teki? Poistamalla ainaisen näläntunteen, helpompi olla syömättä kun ei ole jatkuvasti nälkä ja ruokaa ei uppoa loputtomasti…

Aloitettuaan lääkehoidon Viitanen huomasi ensimmäiseksi, että suhtautuminen nälkään muuttui.

”Koko elämäni nälkä on ollut asia, joka pitää saada tyydytettyä mahdollisimman nopeasti. Mutta nyt nälkä ei enää ahdista eikä aiheuta kiukkua. Pystyn vähän fiilistelemäänkin sitä.”

Ruoka-annosten koko pieneni aivan kuin itsestään, Viitanen kuvailee.

Aiemmin Viitanen saattoi esimerkiksi syödä lounaaksi annoksen kebabia. Nyt samasta liha- ja salaattimäärästä riittää useammaksi lounaaksi. Yksi hampurilaisateria ei riittänyt alkuunkaan. Nyt yhden hampparin jälkeen puolet ranskalaisista perunoista jää syömättä.

Aikaisemminkin ollut käytössä asiantuntija-apua, mutta vasta nyt niitä oppeja pystyy noidattamaan kun lääke hoiti pohjaongelman.

Aikaisemmilla laihdutuskerroilla Viitanen on saanut apua ravitsemusterapeutilta ja personal trainerilta.

”Niitä asioita olen nyt soveltanut, kun lääkkeen avulla olen pystynyt laihtumaan”, hän kertoo.

Tämä Rybelsus on jälleen yksi semaglutidi-lääke, eli suolistohormoni. Kyseinen lääke on tablettimuodossa ja sitä napsitaan yksi tabletti päivässä. Lääkityksen hinta tällä hetkellä 110 euroa kuukaudessa ja Kela-korvausta ei saa lihavuuden hoitoon.

Miksi nämä lääkkeet sitten toimii ja miksi joillekin laihduttaminen/painonhallinta on niin hankalaa? Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön professori Kirsi Pietiläinen sanoo seuraavaa:

Jos ihminen hyötyy suolistohormonilääkkeestä, taustalla on Pietiläisen mukaan todennäköisimmin se, että hän on kärsinyt suolistohormonin puutteesta.

”Lääkitys toimii ikään kuin hormonikorvaushoito. Jos ihmisen biologia on estänyt hänen painoaan laskemasta, lääke korjaa tämän. Enää ei tarvitse enää taistella ylenpalttista näläntunnetta vastaan”, hän kuvaa.

Pietiläinen muistuttaa kuitenkin, että lääkehoito ei tee laihtumisesta pysyvää. Kun lääkitys loppuu, paino nousee jälleen, mikäli elintavat eivät ole muuttuneet.

Lääkkeiden saatavuudet kun paranee niin varmaan yhä useampi ja useampi alkaa näihin turvautumaan laihtuakseen kun ei luomukeinot auta. Henk.koht. veikkaan että se Kela-korvattavuuskin varmaan jossain vaiheessa tulee, silloin lääkkeet menis myös hintalautakunnan käsittelyyn ja niille määritettäis ”kohtuullinen hinta” jolla lääkettä myydään…
 
Lääkkeiden saatavuudet kun paranee niin varmaan yhä useampi ja useampi alkaa näihin turvautumaan laihtuakseen kun ei luomukeinot auta. Henk.koht. veikkaan että se Kela-korvattavuuskin varmaan jossain vaiheessa tulee, silloin lääkkeet menis myös hintalautakunnan käsittelyyn ja niille määritettäis ”kohtuullinen hinta” jolla lääkettä myydään…

Näin lääkkeen (ozempic) käyttäjänä itse pidän kyllä tuota 110e/kk hintaa korvaamattomana kohtuullisena, etenkin, kun se ei ole annostuksesta kiinni.
 
Näin lääkkeen (ozempic) käyttäjänä itse pidän kyllä tuota 110e/kk hintaa korvaamattomana kohtuullisena, etenkin, kun se ei ole annostuksesta kiinni.

Joo, ei se kauhean paha hinta ole paremmasta terveydestä, jos on se satanen ylimääräistä kuukaudessa laittaa siihen. Monilla ei kuitenkaan ole, joten alempien sosiaali/tuloluokkien hoidoksi ei 100+ euroa kuussa about loppuelämän ajan vielä taivu jos ei lääkkeellä ole korvattavuutta tai hinnat tule alas.

On nuo lääkehoidot itselläkin joskus olleet mielessä kun tuntuu tämä luomuna laihduttaminen olevan niin saatanan vaikeeta, mutta yritän nyt vielä kun jotain tuloksia sentään saanut aikaan. Ainakin kunto kohonnut komiasti kun harrastaa niin paljon liikuntaa nykyään vaikka painoa edelleen yli 100kg…
 
On nuo lääkehoidot itselläkin joskus olleet mielessä kun tuntuu tämä luomuna laihduttaminen olevan niin saatanan vaikeeta, mutta yritän nyt vielä kun jotain tuloksia sentään saanut aikaan. Ainakin kunto kohonnut komiasti kun harrastaa niin paljon liikuntaa nykyään vaikka painoa edelleen yli 100kg…
Onko mihin painoon tarkoitus päästä?
 
On nuo lääkehoidot itselläkin joskus olleet mielessä kun tuntuu tämä luomuna laihduttaminen olevan niin saatanan vaikeeta, mutta yritän nyt vielä kun jotain tuloksia sentään saanut aikaan. Ainakin kunto kohonnut komiasti kun harrastaa niin paljon liikuntaa nykyään vaikka painoa edelleen yli 100kg…

Onneksi eivät ole toistensa poissulkevia.

Onhan tää vähän rakenteellisten ongelmien medikalisaatiota, mutta lääkkeen kanssa tuntuu siltä, että on "normaali" ruokahalu. Ihan samalla lailla kuin CPAPin kanssa tuntuu siltä, että normaali uni virkistää.
 
Olen noteeranut että todella moni sosiaalisen median naispuolisista tutuistani, etenkin keski-ikäisistä kun postailee ruokakuviaan, annokset on aivan älyttömiä. Olen itse keski-ikäinen mies, harrastan painoharjoittelua ja aerobista 6h viikko ja liioittelematta syön kerrallaan lähes puolet vähemmän (lautasta katsoen). Enkä näe silti nälkää. Ja lähes jokainen näistä tutuistani on ainakin sen 20kg ylipainoinen.

Omakohtaisesti osaan nyt verrata tilannetta koska painoin vuosia sitten yli 90kg, annosten pienentäminen ja sokerin lopettaminen arkipäiviltä vei 20 kiloa pois alle 2:ssa vuodessa. Liikuntaa olen aina harrastanut saman verran (90 kiloisenakin), söin vain väärin. Ehkä isoin ongelma nykykulttuurissa on että (aikuiset) ihmiset ajattelee tarvitsevansa kaiken sen mitä lautaselle mahtuu, plus napostelut joka väliin ja onhan syöminen toki yksi elämän nautintoja myös. Yksinkertaisin asia on syödä vähemmän, mutta kaikenlaisia keto, paasto ynm ihmedieettejä tuputetaan vaikka kyse on ihan normaalista kaloreiden liikasaannista. Tiedän että paastolla on toki kehoa puhdistavat pointtinsa, mutta esimerkiksi itse kun syön sen verran puhdasta ruokaa, juon runsaasti vettä niin en näe hyötyjä. Noh paasto ei taida tosin olla laihdutustapa muutenkaan, ehkei sitä siihen niin käytetä.

Katukuva on kyllä aikamoisen "läskittynyt", eli rumat ylipainotilastot on nähtävissä ominkin silmin. Jokaisen oma asiahan se on mitä kehollaan tekee, huolestuisin itse kuitenkin henkilökohtaisesti vanhenemisen myötä tulevia ongelmia, jos painonnousuaan ei noteeraa mitenkään.
 
Viimeksi muokattu:
Aika paljon tarvii mättää että ruuankulutuksesta saisi sen säästettyä...
Riippuu mitä ja miten syö.
Jos vertailukohtana oli tuo 100€/kk, niin eihän tuo ole edes iso raha? Reilu 3€/vrk.
Saako tuolla rahalla itsensä ylipainoiseksi? Pitää olla kulutus nollissa ja ostoksien rasvat tapissa että onnistuu...
 
Viimeksi muokattu:
Olen noteeranut että todella moni sosiaalisen median naispuolisista tutuistani, etenkin keski-ikäisistä kun postailee ruokakuviaan, annokset on aivan älyttömiä. Olen itse keski-ikäinen mies, harrastan painoharjoittelua ja aerobista 6h viikko ja liioittelematta syön kerrallaan lähes puolet vähemmän (lautasta katsoen). Enkä näe silti nälkää. Ja lähes jokainen näistä tutuistani on ainakin sen 20kg ylipainoinen.

Omakohtaisesti osaan nyt verrata tilannetta koska painoin vuosia sitten yli 90kg, annosten pienentäminen ja sokerin lopettaminen arkipäiviltä vei 20 kiloa pois alle 2:ssa vuodessa. Ehkä isoin ongelma nykykulttuurissa on että (aikuiset) ihmiset ajattelee tarvitsevansa kaiken sen mitä lautaselle mahtuu, ja onhan syöminen toki yksi elämän nautintoja myös.
Juu ja toki nyky annoksista mitä voi "Woltista" tilata, niin sitä ei saisi syödä, kuin muutaman haarukallisen per ateria.

Katukuva on kyllä aikamoisen "läskittynyt", eli rumat ylipainotilastot on nähtävissä ominkin silmin. Jokaisen oma asiahan se on mitä kehollaan tekee, huolestuisin itse kuitenkin henkilökohtaisesti vanhenemisen myötä tulevia ongelmia, jos painonnousuaan ei noteeraa mitenkään.
Tämä on täysin totta. Itselläni tapana katsella ympärilleni, etenkin jos joudun odottamaan jossain jotain, niin kyllä niitä normipainoisia alkaa olla vaikeampi nykyään katukuvasta bongata, kuin ylipainoisia.
 
Juu ja toki nyky annoksista mitä voi "Woltista" tilata, niin sitä ei saisi syödä, kuin muutaman haarukallisen per ateria.


Tämä on täysin totta. Itselläni tapana katsella ympärilleni, etenkin jos joudun odottamaan jossain jotain, niin kyllä niitä normipainoisia alkaa olla vaikeampi nykyään katukuvasta bongata, kuin ylipainoisia.
No ei minun mielestä liioitteluakaan tarvita, viikonloppuisin lauantaina tai sunnuntain herkuttelen ihan kaikenlaisella mässyillä. Idea onkin ettei se jää päälle, vkonlopun herkutteluilla ei ole väliä (jos nyt ei ihan extreemiä) jos osaa arkipäivät mennä kohtuullisuudella (liikunta toki auttaa yhtälössä). Oikeastaan on hieno fiilis ja motivaatio maanantaina mennä kuntoilemaan vkonlopun jälkeen, herkkuhetket motivoi itseäni käänteisesti siis eikä aiheuta tällaisessa morkkista tms. Koska systeemi toimii, ainakin itselläni. Enkä ole kuitenkaan "natsiruokailija", otan arkipäivisinkin pullan kahvilassa silloin tällöin.

Muistan toki että ekat 2 viikkoa oli haastavaa laittaa lautaselleen pienempiä annoksia, ja jättää esim. ne sokeroidut mehut hyllyyn. Siitä lähti luontevasti rullaamaan. Kaikki muutokset alussa vaatii tahtoa mutta rytmiin päästyään helpottuu ja lopulta se on elämäntapa. Moni luovuttaa liian aikaisin, tai odottaa liian nopeita tuloksia.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
275 397
Viestejä
4 755 379
Jäsenet
77 304
Uusin jäsen
Foliohattukauppias

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom