Lihavuusepidemia

[Dääm]

missään lehdissä ei tuollaisia juttuja taida olla. Ja ihmiset yleensä lukevat jo sitä mitä haluavat uskoa (tähän sitten jonkun jenkkilehden kansi ja tekstiksi kato nyt tätä).

Mielestäni koko kehopositiivisuus-fobia on ihan turhaa olkiukkojen maailailua. Oikeaa ongelmaa tuo turha päivittely ei poista, eikä yritäkään ratkaista mitenkään. Lähinnä vain maalataan iso ryhmä samalla pensselillä ja sitten osoitellaan sormella että noin tyhmiä ne kaikki läskit on.

Ja jos jossain on joku lihava ihminen joka saa jotain voimaa kehopositiivisudesta niin olkoon sitten niin. Ei se olisi halunnut tehdä mitään normaalipainoisuuden eteen muutenkaan. Lähinnä kehopositiivisuutta käyttää hän tuossa tilanteessa asian ulkoistamiseen ja asian käsittelyn välttämiseen. Niinkuin on tehnyt tähänkin asti.

Onhan nuita:

11 women who prove wellness isn't one size fits all

We asked these women to open up about their personal journeys to reclaim “healthy” as their own

www.cosmopolitan.com

Sitä en kiistä että se on pieni ryhmä, mutta tämä kerrottiin jo aikasemmin keskustelussa. Puhuttiin siitä että mitä konkreettista haittaa on ja valehtelu on jo itsessään konkreettinen haitta.

 

[Jumputin]

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä tutkimuksia tämän liikkeen vaikutuksista esimerkiksi mielenterveyteen ja lihavuuteen vaikka ihan yksilönkin näkökulmasta. Onhan tämä myös niin näkyvä ilmiö, että olisi erikoista jos tätä ei olisi tutkittu.

Itsekään en ole nähnyt arvioita kyseisen liikkeen vaikutuksesta lihavuusepidemiaan. Se tiedetään että kyseinen liike alkoi juuri lihavuuden yleistyttyä, jonka syyksi taas yleisesti epäillään epäedulliseksi muuttunutta ympäristöä(helpot kalorit ja vähäinen kulutus yksinkertaistettuna).

Eletään yhteiskunnassa, jossa toinen lukee lehden otsikosta että lihavuus on terveellistä ja toinen lukee tutkimuksista lihavuuden haitoista. Tämä että jakaannutaan kahteen totuuteen on haitallista, varsinkin kun toinen niistä on valhe.

Käsittääkseni kehopositiivisuudessa ei kielletä lihavuuden haitallisia terveysvaikutuksia, vaan kyse on vain erilaisten ihmisten hyväksynnästä.
Itse en ole nähnyt asetelmaa, jossa lihavuuden terveysongelmia kyseenalaistetaan tässä yhteydessä.

 

[Jumputin]

Sitä en kiistä että se on pieni ryhmä, mutta tämä kerrottiin jo aikasemmin keskustelussa. Puhuttiin siitä että mitä konkreettista haittaa on ja valehtelu on jo itsessään konkreettinen haitta.

Eli nämä syömishäiriöistä, kiusatuista, vammautuneista ja lyhytkasvuisista kertovat tarinat ovat valehtelua lihavuuden terveyshaitoista vai mitä meinasit?

 

[Dääm]

Eli nämä syömishäiriöistä, kiusatuista, vammautuneista ja lyhytkasvuisista kertovat tarinat ovat valehtelua lihavuuden terveyshaitoista vai mitä meinasit?

Juu lihavuus ei ole terveellistä. Syömishäiriö on terveysongelma.

Toinen yleinen valehtelu on että lihavuus on esteettistä. Kauneus on toki katsojan silmissä, mutta epäilen että kyselytutkimukset antaisivat toisenlaista tulosta.

Miehien kohdallahan mitään tällaista ei ole, ja siltikään ei ole sen enempää päädytty ketään syrjimään tai kiusaamaan vaikka ne mallimiehet ovat edelleenkin lihaksikkaita. Toki sukupuolet ovat psykologialtaan erilaisia, mutta en usko että olisi mitään ongelmaa jos vaan myönnetään totuus että minkälaiset ihmiset on kauniita ja terveitä, eikä yritettäisi muuttaa mustaa valkoiseksi.

 

[alakääntö]

Miehien kohdallahan mitään tällaista ei ole, ja siltikään ei ole sen enempää päädytty ketään syrjimään tai kiusaamaan

Eikö?

Weight discrimination and bullying - PubMed

Despite significant attention to the medical impacts of obesity, often ignored are the negative outcomes that obese children and adults experience as a result of stigma, bias, and discrimination. Obese individuals are frequently stigmatized because of their weight in many domains of daily life...

pubmed.ncbi.nlm.nih.gov

Research spanning several decades has documented consistent weight bias and stigmatization in employment, health care, schools, the media, and interpersonal relationships. For overweight and obese youth, weight stigmatization translates into pervasive victimization, teasing, and bullying. Multiple adverse outcomes are associated with exposure to weight stigmatization, including depression, anxiety, low self-esteem, body dissatisfaction, suicidal ideation, poor academic performance, lower physical activity, maladaptive eating behaviors, and avoidance of health care.

 

[Dääm]

Eikö?

Weight discrimination and bullying - PubMed

Despite significant attention to the medical impacts of obesity, often ignored are the negative outcomes that obese children and adults experience as a result of stigma, bias, and discrimination. Obese individuals are frequently stigmatized because of their weight in many domains of daily life...

pubmed.ncbi.nlm.nih.gov

Research spanning several decades has documented consistent weight bias and stigmatization in employment, health care, schools, the media, and interpersonal relationships. For overweight and obese youth, weight stigmatization translates into pervasive victimization, teasing, and bullying. Multiple adverse outcomes are associated with exposure to weight stigmatization, including depression, anxiety, low self-esteem, body dissatisfaction, suicidal ideation, poor academic performance, lower physical activity, maladaptive eating behaviors, and avoidance of health care.

Olennaisempaa on kysyä että onko sitä kiusausta enemmän kuin naisilla, kun body positivity -propagandaa ei ole? Tai että onko syrjintä vähentynyt sen jälkeen naisilla kun lihavia mallinaisia alko lehtien sivuilla näkyä?

En usko syrjinnän takia tarvii alkaa tosiasioita kieltämään, en usko että mustan väittämisellä valkoiseksi on mitään vaikutusta syrjintä- tai kiusauslukuihin.

 

[alakääntö]

Olennaisempaa on kysyä että onko sitä kiusausta enemmän kuin naisilla, kun body positivity -propagandaa ei ole? Tai että onko syrjintä vähentynyt sen jälkeen naisilla kun lihavia mallinaisia alko lehtien sivuilla näkyä?

En usko syrjinnän takia tarvii alkaa tosiasioita kieltämään, en usko että mustan väittämisellä valkoiseksi on mitään vaikutusta syrjintä- tai kiusauslukuihin.

voi toki kysyä ihan mitä vaan, osaan kysymyksiä on jo vastauksia olemassa...

 

[Rapilysin]

Itsekään en ole nähnyt arvioita kyseisen liikkeen vaikutuksesta lihavuusepidemiaan. Se tiedetään että kyseinen liike alkoi juuri lihavuuden yleistyttyä, jonka syyksi taas yleisesti epäillään epäedulliseksi muuttunutta ympäristöä(helpot kalorit ja vähäinen kulutus yksinkertaistettuna).

Yritin vähän tietoa etsiä ja sitä on jonkin verran, mutta se on aika heikkotasoista.

Käsittääkseni kehopositiivisuudessa ei kielletä lihavuuden haitallisia terveysvaikutuksia, vaan kyse on vain erilaisten ihmisten hyväksynnästä.
Itse en ole nähnyt asetelmaa, jossa lihavuuden terveysongelmia kyseenalaistetaan tässä yhteydessä.

Kehopositiivisuus on tietysti melko löyhä liike, jolla ei ole taustalla esim. kattavaa organisaatiota tai toimintasääntöä jne. Kukin tulkitsee sitä miten itse parhaaksi näkee. Osa kehopositiivisista saattaa ajatella, että olisi tervettä olla tyytyväinen itseensä ja toinen puoli saattaa sitten ajaa sitä ideologiaa, että lihavuus on terveellistä ja/tai tavoiteltavaa. Kyllä minä ainakin olen nähnyt tämän asetelman. Jopa tässä ketjussa ihan pari viestiä ylempänä oli linkattu Cosmopolitanin kansi, jossa disinformaatiota heti ennen lehden avaamista. Eihän tuo nyt tietysti mikään BMJ tai Lancet ole, eikä edes Tekniikan maailma, mutta kuitenkin melko suuretkin hömppämediat tuohon lähteneet.

 

[Jumputin]

viestiä ylempänä oli linkattu Cosmopolitanin kansi, jossa disinformaatiota heti ennen lehden avaamista. Eihän tuo nyt tietysti mikään BMJ tai Lancet ole, eikä edes Tekniikan maailma, mutta kuitenkin melko suuretkin hömppämediat tuohon lähteneet.

Mikä tässä artikkelissa nyt ihmeelistä? Syömishäiriöt? Vammautuminen? Lyhytkasvuisuus? Kaikilla 11 naisella on tarinansa ja sanomansa.

Mitä tämä kaikki todistaa?

Onko tällä vaikutusta lihavuusepidemiaan? Itse en näe mitään sinne päinkään, muuta kuin että mahdollista vaikutusta yksilöiden henkilökohtaisiin ongelmiin.

edit. typo

 

[Erkki_erikeepperi]

Maria treenasi unelmapepun – Katso kuvat ennen ja jälkeen

Maria Ylitalo, 34, kokee nyt olevansa elämänsä kunnossa. Siihen tarvitaan kärsivällisyyttä, muutos ei tapahdu yhdessä yössä, hän muistuttaa.

www.iltalehti.fi

Siinä on nyt lihottu kymmeniä kiloja ja saavutettu treenattu unelmapeppu. Omaan silmään BMI > 35 ja rasvaprosentti > 40. Tähän on kai sitten helppo olla tyytyväinen, kun lähtökohta on lähes normaalipaino ilman merkittävää terveysriskiä

On kyllä sairasta. Ettäs kehtaa Iltalehti tuolla tavalla hehkuttaa selvästi liikalihavaa vartaloa.

Hehkuttaisikohan Iltalehti samalla tavalla jotain BMI 18 "unelmavartaloa"? No vitut, ei todellakaan tänä päivänä. Vaikka takavuosina sellaisia pimuja oli Iltalehden iltatyttöinä pilvin pimein. Tähän on tultu. Vittu mitä paskaa.

Kävin muuten pitkästä aikaa Helsingin yöelämässä, ja eräässä täydessä kuppilassa oli noin 5 hoikkaa ja pantavannäköistä naista. Loput oli läskejä maatuskoja kuin maaseudulla konsanaan. Plussaa kuitenkin siitä, että sukupuolijakauma oli ihan ok, toisin kuin maalla. Ehkä 55-45. Maalla voi olla pahimmillaan vaikka 70-30 tai huonompi. BMI:ssä ei kuitenkaan tunnu olevan suurtakaan eroa tänä päivänä, ihan samanlaisia läskipossuja on Helsinki täynnä kuin muutkin paikkakunnat.

 

[Rapilysin]

Korkea älykkyysosamäärä on yhteydessä matalampaan painoindeksiin. Sama ilmiö on havaittavissa koulutustason noustessa. Paradoksaalisesti energiankulutuksen kannalta katsoen korkeammin koulutetut työskentelevät useammin asiantuntijatehtävissä, jotka eivät yleensä ole kovin fyysisiä hommia.

En usko keskivertoihmisen olevan liian tyhmä ymmärtämään painonhallintaan liittyviä lainalaisuuksia, joten tässä on varmaan joku muu syy-yhteys. Ensin ajattelin, että korkea älykkyys ja hyvä itsekuri kulkisivat käsi kädessä, mutta tutkimusten mukaan tämäkään ei pidä paikkaansa. Toki tuossa mitataan koulumenestystä, mutta tutkimuksen mukaan siis hyvä itsekuri johtaa parempiin arvosanoihin kuin korkea älykkyys ts. nämä ominaisuudet eivät automaattisesti asu samoissa ihmisissä.

Jotkut tutkijat ehdottavat, että korkeampi koulutustaso on yhteydessä siihen, että saadaan hankittua parempaa terveystietoa. Tämä voi tietysti olla ihan totta jossain Ruandassa, mutta noin lähtökohtaisesti länsimaissa kaikilla on pääsy lähes kaikkeen tietoon ja sitä on tarjolla sekä yksinkertaistettuna että hyvinkin syvällisenä.

Korkeampi tulotaso tietysti mahdollistaa paremmat harrastusmahdollisuudet ja helpottaa kauppareissuja. Mutta esim. meillä Suomessa vaikka putkarin ja opettajan nettoansioissa ei nyt niin paljoa ole eroa, että sekään selittäisi eroja. Korkeampien tuloerojen maissa tällä voisi hyvinkin olla vaikutusta.

Syy-yhteys jää äkkiseltään epäselväksi.

 

[Mehtikkö]

Heitetään valokiilaan impulssikontrolli ja tavoitteellisuus! Korreloivatko ne miten koulutustason/älykkyyden kanssa, juurikin painonhallinnan näkökulmasta?

 

[alakääntö]

syitä on sisäisiä ja ulkoisia:

Home

OECD's dissemination platform for all published content - books, podcasts, serials and statistics

www.oecd-ilibrary.org

4. The relationship between childhood obesity and educational outcomes

• Obesity and educational outcomes are interrelated, and mediated by biological (e.g. diseases), behavioural (e.g. lack of physical activity), emotional and mental health factors (e.g. low self-esteem, poor social connection).
• An analysis of Health-Behaviours in School-based Children (HBSC) data shows that children with obesity have lower life satisfaction, and are more prone to being bullied by schoolmates. This can lead to lower class participation and reduced educational performance.
• The relationship between obesity and bullying is more pronounced in girls than in boys. In OECD countries, girls with obesity are 3 times more likely to be bullied than are healthy-weight girls, while this ratio is 1.8 times in boys.
• The association between obesity and poor academic performance is well established in the 32 studied countries, after controlling for confounders. Healthy-weight children are 13% more likely to report good performance at school than children with obesity.
• Analysis of longitudinal data from national surveys suggests that this relationship may be causal, as the presence of obesity at a young age appears to affect academic performance and education attainment later on in life.

Eli kyllä varsinkin lasten ja nuorten liikalihavuus on merkittävä ongelma, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia.

Tuolta lisää tiedonjyviä:

The Heavy Burden of Obesity

Almost one in four people in OECD countries is currently obese. This epidemic has far-reaching consequences for individuals, society and the economy. Using microsimulation modelling, this book analyses the burden of obesity and overweight in 52...

www.oecd-ilibrary.org

read-napilla saa lukea ilmaiseksi

 

[Rapilysin]

Heitetään valokiilaan impulssikontrolli ja tavoitteellisuus! Korreloivatko ne miten koulutustason/älykkyyden kanssa, juurikin painonhallinnan näkökulmasta?

Varmasti ainakin laihduttamisen suhteen helpottavat onnistumista, mutta minä tulkitsin tuota niin, että koulutustaso ja älykkyys suojaavat jossain määrin jo siinä, että ei jouduta ikinä laihduttamaan.

Itsekuri, impulssikontrolli ja tavoitteellisuus ovat myös mielestäni niin läheisiä käsitteitä, että ovat osin jopa synonyymeja / motivaation komponentteja.

syitä on sisäisiä ja ulkoisia

Tuon perusteella tulee äkkiseltään mieleen, että tästä lähestymistavasta ei ehkä löydä helposti mitään yleistettävää asiaa, jolla voisi kansallisessa mittakaavassa vaikuttaa lihavuuteen. Jää lähinnä toteamisen asteelle, että kannattaa olla sekä älykäs että laiha lapsena menestyäkseen paremmin aikuisena.

 

[Kimi625]

Mä oon "taistellut" lihavuuden kanssa koko elämäni, lapsesta asti. Lapsena sitä ei ymmärrä samalla tavalla kuin aikuisena eikä se tuntunut kivalta että esim tapahtumissa aikuiset rajoittaa kuinka monta pullaa saat syödä, tai kakkupalaa koska olet saanut jo "tarpeeksi" viitaten siis lihavuuteen eikä varsinaisesti syömääsi määrään.
Sitten toinen ääripää, laihduin noin 27kg kun olin 16-17 vuotias ja sain jopa sixpäkin näkyviin, kävin salilla 6 kertaa viikossa ja söin kuin pieni lintu. Syömishäiriöksi tai oman kehonkuvan vääristymiseksi voisi tuotakin vaihetta kutsua.
Aikuisena ja kun lapsia alkoi tulemaan, lähti paino taas nousuun. Suurin arvo mitä on mittarissa heilahtanut oli 116kg ja olen 174cm pitkä.
Tänä vuonna taas laihtunut 15kg ja teen kotona omalla kehonpainollani harjoituksia, syön kuitenkin normaalisti, en ryypiskele tai muutakaan.
Tie terveelliseen painoon on usein monimutkainen. Kyllä jokainen lihava varmasti tiedostaa olevansa muita isompi mutta asiasta jatkuva muistuttaminen ei auta sitä tilannetta, pikemminkin pahentaa.
Ihmisen pitää itse ymmärtää tilanteensa ja todella usein se havahdus tulee vasta myöhään, mullakin laihdutus on aina lähtenyt sellaisesta itseinhon ajatuksesta kun ei kestä katsoa itseään.
Nyt meni vähän avautumikseksi mutta halusin tuoda esille sen ettei lihavuus varsinaisesti ole valinta aina, en minäkään ole syönyt suklaata sen takia että lihoisin vaan sen takia että se on hyvää ja tulee hetkeksi parempi mieli

 

[alakääntö]

Tuon perusteella tulee äkkiseltään mieleen, että tästä lähestymistavasta ei ehkä löydä helposti mitään yleistettävää asiaa, jolla voisi kansallisessa mittakaavassa vaikuttaa lihavuuteen. Jää lähinnä toteamisen asteelle, että kannattaa olla sekä älykäs että laiha lapsena menestyäkseen paremmin aikuisena.

Ennen samoilla geeneillä kuitenkin pysyi kansa laihempana, tyhmemmätkin. Eli kyllä keinoja on...

 

[Rapilysin]

Ennen samoilla geeneillä kuitenkin pysyi kansa laihempana, tyhmemmätkin. Eli kyllä keinoja on...

Joku postasi tänne sen Mustajoen kirjoituksen, missä keskeinen käsite oli muistaakseni ruokaympäristö. Se oli ihan järkevän kuuloista asiaa ja uskon niillä olevan paljonkin merkitystä tässä.

Ihmisen pitää itse ymmärtää tilanteensa ja todella usein se havahdus tulee vasta myöhään, mullakin laihdutus on aina lähtenyt sellaisesta itseinhon ajatuksesta kun ei kestä katsoa itseään.
Nyt meni vähän avautumikseksi mutta halusin tuoda esille sen ettei lihavuus varsinaisesti ole valinta aina, en minäkään ole syönyt suklaata sen takia että lihoisin vaan sen takia että se on hyvää ja tulee hetkeksi parempi mieli

Tähän liittyen eilen bongasin yhden tutkimuksen, että ihmiset eivät tunnista omaa painoaan yhtä herkästi kuin aiemmin. Tässä tietysti on merkityksellistä, että jos ei tunnista ongelmaa niin siihen on vaikea puuttua. Jos ongelma taas on etenevä, se pääsee pidemmälle mitä myöhemmin se huomataan.

Kvantitatiivinen lähestymistapa tämmöiseen asiaan ei tietysti oikein avaa kausaliteettia vaan lähinnä toteaa ilmiön olemassaolon, joskin melko luotettavalla tavalla. Syitä tähänkin on varmasti aika monia, vaikka tutkija aika lyhyesti sen tuohon tiivistää.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/oby.22204

Results
The proportion of individuals with overweight and obesity misperceiving their weight status increased over time between 1997 and 2015 (37% to 40% in men; 17% to 19% in women). There were socioeconomic disparities in the misperception of weight status, with lower-educated individuals from poorer-income households and members of minority ethnic groups being more likely to underestimate their weight. Those underestimating their overweight and obesity status were 85% less likely to try to lose weight compared with people who accurately identified their weight status.

Conclusions
The upward trend in underassessment of overweight and obesity status in England is possibly a result of the normalization of overweight and obesity. Obesity prevention programs need to consider differential sociodemographic characteristics associated with underassessment of weight status.

 

[Jumputin]

Sukupuolista miehet ovat naisia lihavempia. Amislaiset ovat lukiolaisia lihavempia.
Mielenkiintoista on se, että varhaislapsuudessa aloitettu elintapaohjaus vaikutti suotuisasti ylipainon ja lihavuuden esiintymiseen tytöillä mutta ei pojilla.

Eroja näkyy niin koulutustasoissa kuin sukupuolten välillä. Mutta yksi fakta kyllä mielestäni kertoo kaiken oleellisen:
80-luvulta aikuisten lihavuus on kaksinkertaistunut ja nuorten taas 3-kertaistunut.

Kevennyksenä valistusta lihavuuden vaaroista 60-luvun tyyliin: Paksu juttu – Lihavuuden vastustamisyhdistyksen aloitteesta valmistanut Fennada-Filmi Junior

 

[Kimi625]

Joku postasi tänne sen Mustajoen kirjoituksen, missä keskeinen käsite oli muistaakseni ruokaympäristö. Se oli ihan järkevän kuuloista asiaa ja uskon niillä olevan paljonkin merkitystä tässä.

Tähän liittyen eilen bongasin yhden tutkimuksen, että ihmiset eivät tunnista omaa painoaan yhtä herkästi kuin aiemmin. Tässä tietysti on merkityksellistä, että jos ei tunnista ongelmaa niin siihen on vaikea puuttua. Jos ongelma taas on etenevä, se pääsee pidemmälle mitä myöhemmin se huomataan.

Kvantitatiivinen lähestymistapa tämmöiseen asiaan ei tietysti oikein avaa kausaliteettia vaan lähinnä toteaa ilmiön olemassaolon, joskin melko luotettavalla tavalla. Syitä tähänkin on varmasti aika monia, vaikka tutkija aika lyhyesti sen tuohon tiivistää.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/oby.22204

Juu onhan näitä sosiaalisen aseman ja varallisuuden tutkimuksia paljonkin, tosin kun olin lapsi/nuori vanhemmillani oli menestynyt yritys ja sen tuoma varallisuus varmasti edesauttoi lihomista kun kaupasta sai periaatteessa mitä vain Tietysti hekin halusivat että olen onnellinen ja nautin elämästä, tässä tapauksessa se nyt vain johti lihomiseen ja siitä seuraavaan itseinhoon asian suhteen.
En missään nimessä syytä heitä mistään, se ei ollut tämän toteamuksen syy.
Tarina on varmasti toinen sellaisessa perheessä missä liikuntaa arvostetaan paljon ja liikutaan yhdessä ja niin edespäin.

 

[Raskolnikov]

Korkea älykkyysosamäärä on yhteydessä matalampaan painoindeksiin. Sama ilmiö on havaittavissa koulutustason noustessa. Paradoksaalisesti energiankulutuksen kannalta katsoen korkeammin koulutetut työskentelevät useammin asiantuntijatehtävissä, jotka eivät yleensä ole kovin fyysisiä hommia.

En usko keskivertoihmisen olevan liian tyhmä ymmärtämään painonhallintaan liittyviä lainalaisuuksia, joten tässä on varmaan joku muu syy-yhteys. Ensin ajattelin, että korkea älykkyys ja hyvä itsekuri kulkisivat käsi kädessä, mutta tutkimusten mukaan tämäkään ei pidä paikkaansa. Toki tuossa mitataan koulumenestystä, mutta tutkimuksen mukaan siis hyvä itsekuri johtaa parempiin arvosanoihin kuin korkea älykkyys ts. nämä ominaisuudet eivät automaattisesti asu samoissa ihmisissä.

Jotkut tutkijat ehdottavat, että korkeampi koulutustaso on yhteydessä siihen, että saadaan hankittua parempaa terveystietoa. Tämä voi tietysti olla ihan totta jossain Ruandassa, mutta noin lähtökohtaisesti länsimaissa kaikilla on pääsy lähes kaikkeen tietoon ja sitä on tarjolla sekä yksinkertaistettuna että hyvinkin syvällisenä.

Korkeampi tulotaso tietysti mahdollistaa paremmat harrastusmahdollisuudet ja helpottaa kauppareissuja. Mutta esim. meillä Suomessa vaikka putkarin ja opettajan nettoansioissa ei nyt niin paljoa ole eroa, että sekään selittäisi eroja. Korkeampien tuloerojen maissa tällä voisi hyvinkin olla vaikutusta.

Syy-yhteys jää äkkiseltään epäselväksi.

Älykkäät ja korkeasti koulutetut ovat enemmän terveystietoisia. Ollaan tietoisia ja ymmärretään paremmin, mitä on terveellinen ravinto, ja miten sitä valmistetaan.

Ollaan sisäistetty, että sitä ei ole: einekset, prosessoitu ruoka ja pikaruoka - tyhjät kalorit. Tiedostetaan säännöllisen liikunnan merkitys, ja kannustetaan jälkikasvua erilaisten harrastusten ja esim. joukkuelajien pariin. Parhaimmillaan nämä lapsena/nuorena omaksutut valinnat kantavat läpi elämän.

Monestihan nähä perityvät sukupolvelta toisella ja voi olla vaikea muuttaa tapoja, jos on aina eletty tietyllä tavalla, ja ympäristö ei kannusta terveellisiin tapoihin ja valintoihin. Yksilö ei välttämättä ikinä saa sitä oivallusta, mitä on oikeasti olla terve ja hyvinvoiva, kun kaikki ympärillä ovat sairaita ja ylipainoisia.

Jotain satunnaisia mietteitä.

 

[Kimi625]

Älykkäät ja korkeasti koulutetut ovat enemmän terveystietoisia. Ollaan tietoisia ja ymmärretään paremmin, mitä on terveellinen ravinto, ja miten sitä valmistetaan.

Ollaan sisäistetty, että sitä ei ole: einekset, prosessoitu ruoka ja pikaruoka - tyhjät kalorit. Tiedostetaan säännöllisen liikunnan merkitys, ja kannustetaan jälkikasvua erilaisten harrastusten ja esim. joukkuelajien pariin. Parhaimmillaan nämä lapsena/nuorena omaksutut valinnat kantavat läpi elämän.

Monestihan nähä perityvät sukupolvelta toisella ja voi olla vaikea muuttaa tapoja, jos on aina eletty tietyllä tavalla, ja ympäristö ei kannusta terveellisiin tapoihin ja valintoihin. Yksilö ei välttämättä ikinä saa sitä oivallusta, mitä on oikeasti olla terve ja hyvinvoiva, kun kaikki ympärillä ovat sairaita ja ylipainoisia.

Jotain satunnaisia mietteitä.

Poikkeus vahvistaa säännön eikö se niin mene
Aina on kannustettu liikkumaan ja tekemään. Jokaista lajia mitä ikinä on tehnyt mieli on päässyt kokeilemaan.
Ruokailu ollut aina säännöllistä ja 9 kertaa kymmenestä tavallista kotiruokaa.
Isäni on aina ollut hyvässä kunnossa ja äitini vaikka ei hirveästi liikuntaa harrasta on myös BMI:n mukaisissa normaalipainon rajoissa.
Silti itse lihosin useita kertoja

 

[allunteri]

Silti itse lihosin useita kertoja

en minäkään ole syönyt suklaata sen takia että lihoisin vaan sen takia että se on hyvää ja tulee hetkeksi parempi mieli

Vaikka ruoka on ollut terveellistä ja vanhemmat normaalipainoisia ja kannustaneet liikunnallisiin harrastuksiin, niin kyllä se paino silti nousee suklaata syömällä. Varsinkaan jos ei ole erillistä karkkipäivää, vaan herkkuja on aina tarjolla. Normaalia ruokaa syömällä ei kukaan liho kovin paljoa, kun tulee ähky ennen kuin kaloreita saa ihan hillittömiä määriä. Mahtaa ne liikakalorit tulla enemmänkin niistä kaikista herkuista ja sokeroiduista juomista ynnä muista litkuista, mitä pystyy helposti nauttimaan päivän aikana ruokailujen välissä/ohessa. Moni ei varmaan edes hahmota kuinka paljon kaloreita napostelemalla saa verrattuna normaalin ruuan syömiseen.

 

[Raskolnikov]

Poikkeus vahvistaa säännön eikö se niin mene
Aina on kannustettu liikkumaan ja tekemään. Jokaista lajia mitä ikinä on tehnyt mieli on päässyt kokeilemaan.
Ruokailu ollut aina säännöllistä ja 9 kertaa kymmenestä tavallista kotiruokaa.
Isäni on aina ollut hyvässä kunnossa ja äitini vaikka ei hirveästi liikuntaa harrasta on myös BMI:n mukaisissa normaalipainon rajoissa.
Silti itse lihosin useita kertoja

Taustalla jotain syitä tai käsittelemättömiä asioita, jotka johtavat tunnepitoiseen syömiseen ja pitävät yllä ruoka-addiktion kierrettä? Ruoan avulla kontrolloidaan stressiä?

Arvostan, että yrität laihduttaa ja pitää itsestäsi parempaa huolta.

Yleisellä tasolla luulen, että moni varmaan hyötyisi psykologin/terapeutin avusta, millä pureuduttaisiin ja pyrittäisiin ratkaisemaan, mitä ylensyömisen taustalla on. Sen lisäksi ravinto-ohjausta, missä opetettaisiin mitä on järkevä ja oikeaoppinen syöminen, ja millaisista tekijöistä terveellinen ruokavalio koostuu. Resurssikysymys.

 

[alakääntö]

Normaalia ruokaa syömällä ei kukaan liho kovin paljoa, kun tulee ähky ennen kuin kaloreita saa ihan hillittömiä määriä.

Riippuu jo aika paljon siitä mitä on normaali ruoka. Jotain lasagnea tai pastaa niin kaloreita tulee helposti paljon. Vielä jos ei osata lautasmallia vaan korvataan salaatit ja hedelmät em- lämpimällä ruoalla niin tuhat kaloria päivällisellä ei ole edes vaikeaa saada. Ja jos päälle vielä jälkkäriä...

 

[allunteri]

Riippuu jo aika paljon siitä mitä on normaali ruoka. Jotain lasagnea tai pastaa niin kaloreita tulee helposti paljon. Vielä jos ei osata lautasmallia vaan korvataan salaatit ja hedelmät em- lämpimällä ruoalla niin tuhat kaloria päivällisellä ei ole edes vaikeaa saada. Ja jos päälle vielä jälkkäriä...

No joo, siis toki "arkiruokiakin" löytyy korkeakalorisina, mutta kuinka moni syö lasagnea päivittäin? Kyllähän niitä kaloreita saa liikaa syömällä vaikka perunaa ja jauhelihakastikettakin, mutta paljon vaikeampaa se on kuin Big Maceja ahmimalla Eikä mahda päästä kovin isoksi, vaikka söisikin ison annoksen lasagnea päivittäin, jos päivän muut ateriat on järkeviä eikä napostele aterioiden välillä.

 

[alakääntö]

No joo, siis toki "arkiruokiakin" löytyy korkeakalorisina, mutta kuinka moni syö lasagnea päivittäin? Kyllähän niitä kaloreita saa liikaa syömällä vaikka perunaa ja jauhelihakastikettakin, mutta paljon vaikeampaa se on kuin Big Maceja ahmimalla Eikä mahda päästä kovin isoksi, vaikka söisikin ison annoksen lasagnea päivittäin, jos päivän muut ateriat on järkeviä eikä napostele aterioiden välillä.

200 kcal ylimääräistä päivässä on about 10 kiloa ylipainoa vuodessa. Siihen ei tosiaan tarvita paljoa niin vaaka painuu syvemmälle.

 

[Kimi625]

Taustalla jotain syitä tai käsittelemättömiä asioita, jotka johtavat tunnepitoiseen syömiseen ja pitävät yllä ruoka-addiktion kierrettä? Ruoan avulla kontrolloidaan stressiä?

Arvostan, että yrität laihduttaa ja pitää itsestäsi parempaa huolta.

Yleisellä tasolla luulen, että moni varmaan hyötyisi psykologin/terapeutin avusta, millä pureuduttaisiin ja pyrittäisiin ratkaisemaan, mitä ylensyömisen taustalla on. Sen lisäksi ravinto-ohjausta, missä opetettaisiin mitä on järkevä ja oikeaoppinen syöminen, ja millaisista tekijöistä terveellinen ruokavalio koostuu. Resurssikysymys.

Juu varmasti on monimutkaisia asioita senkin taustalla mutta itse en osaisi sanoa siihen syytä. Tietysti nuorempana tuli vedettyä kaikkea tarjolla olevaa napaan niin paljon kuin sielu sieti, se yksinään on todella epäterveellistä

 

[finWeazel]

No joo, siis toki "arkiruokiakin" löytyy korkeakalorisina, mutta kuinka moni syö lasagnea päivittäin? Kyllähän niitä kaloreita saa liikaa syömällä vaikka perunaa ja jauhelihakastikettakin, mutta paljon vaikeampaa se on kuin Big Maceja ahmimalla Eikä mahda päästä kovin isoksi, vaikka söisikin ison annoksen lasagnea päivittäin, jos päivän muut ateriat on järkeviä eikä napostele aterioiden välillä.

Tai ruskea kastike ja keitetyt perunat + vähärasvainen proteiini+vesi tai sitten melkein sama ruoka missä on kastikkeeseen lorautettu reilummin kermaa+voita, lihan sisään leivottu pala juustoa ja kääritty kokonaisuus pekoniin + ruokajuomaksi viini tai rasvallinen maito. Toinen noista mulle on arkiruoka, toinen harvemmin syöty erikoisruoka. Moni mun tuntema pläski syö vain pyhäruokaa, kun se nyt vaan maistuu paremmalle ja saavutetuista eduista ei karsita.

Ruokavalion rasvattomuuskin voi olla vihollinen. Jos karsii liian vähiin rasvat niin hormonitoiminta alkaa sakkaamaan. Joku varmaan onnistuu syömään liiankin vähän rasvaa ja/tai rasvalähteet ovat kaukana optimaalisesta.
----------------------

Hubermanin aikaisemmin ketjuun linkatussa podcastissa on mielenkiintoista juttua metaboliasta. NEAT tuntuu olevan se juttu minkä vuoksi kalorienkulutus laskee dieetillä eikä niinkään maaginen "säästöliekki". Varmaan säästöliekkikin on olemassa, mutta nykytiedon valossa NEAT on merkityksellisempi mekanismi.

NEAT voi myös selittää eroja yksilöiden välillä. Mulla esimerkiksi jalka polkee koko ajan paikoillaan ollessaan, joku toinen saattaa pystyä olemaan aloillaan(fidgeting). "pakkoliikkeistä" voi kertyä yllättävän isoja kaloripuroja vuosien saatossa, jossa kaksi näennäisesti samalla tavalla elävää ja syövää niin toinen lihoo, toinen ei

Non-exercise activity thermogenesis (NEAT) - PubMed

Non-exercise activity thermogenesis (NEAT) is the energy expended for everything we do that is not sleeping, eating or sports-like exercise. It ranges from the energy expended walking to work, typing, performing yard work, undertaking agricultural tasks and fidgeting. Even trivial physical...

pubmed.ncbi.nlm.nih.gov

Nykytiedon valossa ikääntyminen ei laske metaboliaa lähellekään niin rajusti kuin on kuviteltu. Ikääntyessä liikunta vähenee ja vähentyneen liikunnan kautta tulee läskistyminen kun ruokailutavat eivät muutu. Eräs tuttu jäi 2v sitten eläkkeelle. Liho 20kg 1.5v aikana, kun jäi työstä tullut liikkuminen pois ja samalla sitten useammin alkoa ja naksuja telkkaria katsoessa. Ei se laskenut metabolia vaan ne elintavat,... Tämä tapaus otti itseänsä niskasta kiinni ja on hyvässä vauhdissa läskinpoisto. Lähinnä harvemmin herkkuja ja lisäsi kävelyä päiviin. Salille tai muutenkaan lihaskuntotreeniä tätä tapausta ei saa tekemään vaikka miten päin olen yrittänyt jutella lihaskuntotreenin merkityksestä etenkin ikääntyvälle. Kaipa se tuo ikäluokka on sitä porukkaa, jotka näkee salitreenin ja salit jonain mömmöpajoina missä on vain jotain pelottavaa porukkaa tms.

According to recent findings published in Science, metabolism reaches its peak much earlier in life and slows down much later than we previously thought

Surprising findings about metabolism and age - Harvard Health

Metabolism is combination of all the chemical processes that allow an organism to sustain life. Multiple factors like age, sex, body mass, physical activity all have an effect on metabolism,...

www.health.harvard.edu

Hubermanin podcastissa on aukaistu metabolia-asiaa enemmän, jos halua asiaan perehtyä. Mä en noita ylläolevia näkemyksiä halua puolustaa, kun spoilerin podcast esittää asian paremmin ja pätevämmältä taholta kuin minä ikinä voisin. Jos haluaa olla eri mieltä niin kannattaa kuunnella podcast ja sitten argumentoida miksi huberman ja layne norton ovat väärässä. Podcast + aikaleimat spoilerin sisällä.

Spoileri

Aikaleimat:
00:00:00 Dr. Layne Norton, Nutrition & Fitness 00:02:53 LMNT, ROKA, InsideTracker, Momentous 00:06:50 Calories & Cellular Energy Production 00:12:35 Energy Balance, Food Labels, Fiber 00:15:19 Resting Metabolic Rate, Thermic Effect of Food 00:19:04 Exercise & Non-Exercise Activity Thermogenesis (NEAT) 00:25:49 Losing Weight, Tracking Calories, Daily Weighing 00:29:24 Post-Exercise Metabolic Rate, Appetite 00:35:04 AG1 (Athletic Greens) 00:36:19 Exercise & Appetite, Calorie Trackers, Placebo Effects & Beliefs 00:43:46 Exercise & Satiety Signals, Maintain Weight Loss & Identity 00:56:32 Weight Loss & Maintenance, Diet Adherence 01:03:33 Restrictive Diets & Transition Periods 01:08:03 Gut Health & Appetite 01:16:23 Tool: Supporting Gut Health, Fiber & Longevity 01:23:59 LDL, HDL & Cardiovascular Disease 01:30:31 Leucine, mTOR & Protein Synthesis 01:37:31 Tool: Daily Protein Intake & Muscle Mass 01:44:24 Protein & Fasting, Lean Body Mass 01:55:38 Plant-Based Proteins: Whey, Soy, Leucine, Corn, Pea 02:04:28 Processed Foods 02:11:54 Obesity Epidemic, Calorie Intake & Energy Output 02:17:33 Obesity, Sugar & Fiber, Restriction & Craving 02:25:57 Artificial Sweeteners & Blood Sugar 02:38:55 Artificial Sweeteners & Gut Microbiome, Sucralose, Blood Sugar 02:50:19 Rapid Weight Loss, Satiety & Beliefs 02:58:13 Seed Oils & Obesity, Saturated Fat, Overall Energy Toxicity 03:08:15 Females, Diet, Exercise & Menstrual Cycles 03:14:05 Raw vs. Cooked Foods 03:16:32 Berberine & Glucose Scavenging 03:19:12 Fiber & Gastric Emptying Time 03:21:00 Supplements, Creatine Monohydrate, Rhodiola Rosea 03:30:33 Hard Training; Challenge & Mental Resilience 03:36:12 Carbon App

 

[Jumputin]

Hesarissa näytti olevan lääketieteen emeritusprofessorin Arya Sharmanin haastattelu aiheesta, joka on ollut esim. Kanadan lihavuuden hoidon ojeistusta kirjoittamassa.
Juttu on maksumuurin takana mutta poimin muutaman mielenkiintoisen jutun.

Juttu alkaa heti sillä, että Sharman toteaa että lihavuus on krooninen sairaus, ei elämäntapaongelma, jonka kaikkien pitäisi ymmärtää.
Sharmanin mukaan lihavuuden hoidossa ja siitä puhuttaessa ei pitäisi olla kyse siitä, kuinka monta kiloa pudotetaan vaan pitäisi olla kyse terveyden edistämisestä, lihavuuteen liittyvien terveysongelmien ennaltaehkäisystä ja hoitamisesta.

Jutussa otettiin kantaa tuttuun sloganiin: ”He ajattelevat olevansa epäonnistujia, liian heikkoja tahdonvoimaltaan". Sharman kertoo tämän tyypillisen hokeman, eli ratkaisuksi painonpudotukseen syö vähemmän, liiku enemmän olevan täyttä hölynpölyä. Sharman mukaan hokeman yksi suurimmista ongelmista on se, ettei siinä oteta huomioon geenien vaikutusta.

Suoraa lainausta:
Kehon muotoon ja kokoon vaikuttavat mitä suurimmissa määrin geenit. Toki myös ympäristötekijöillä on vaikutusta, mutta vaikka ihmiset saisivat ravinnosta tismalleen saman verran kaloreita ja liikkuisivat samalla tavalla, toiset saattavat lihoa ja toiset laihtua.

”Sanon seuraavaksi jotain, mikä usein hämmentää ihmisiä. Paino on myös pitkälti elimistön säätelemä toiminto.”
Sharman mukaan ylipainoinen keho pyrkii säilyttämään painonsa. Toisin sanoen lihoneen elimistö suosii kerran saavutetun painon säilyttämistä.
”Jos ihmisen paino nousee sataan kiloon, kehon mielestä sadasta kilosta tulee paino, joka täytyy yrittää säilyttää”, Sharma selventää.

Sharmanin mukaan painoa onnistutaan usein pudottamaan, mutta kun keho itse pyrkii koko ajan palauttamaan painon takaisin sataan kiloon käy homma raskaaksi. Elimistö puolustaa itseään painonpudotukselta. Elimistön mekanismit ovat tehokkaita ja pitkäkestoisia joka tekee lihavuudesta elämänmittaisen ongelman, kroonisen sairauden.

Sharamani kertoo että tähän mennessä on tunnistettu kaksi tapaa, joiden avulla puututaan elimistön toimintoihin ja tehdään siten painonhallinnasta yksilölle helpompaa. Toinen on lihavuusleikkaus, joka käytännössä aiheuttaa hormaanallisia muutoksia ja painonhallinta helpottuu ja toinen on lääkkeet, jotka vaikuttavat näihin hormooneihin.

Suora lainaus Sharmanilta: ”Meidän täytyy alkaa ottaa lihavuus vakavasti ja miettiä sitä, miten oikeasti hoidamme sitä. Kun ihminen on jo lihonut, siitä tulee elinaikainen ongelma biologian vuoksi.”

 

[ElReino]

Naisilla tavallinen painonnousu-ura lähtee hääkakun leikkaamisesta. Pyydystysvaiheen skarppaamisen jälkeen jokaisesta tenavasta jää vyötörölle 5 - 10 kiloa, joiden karistamiseen ei jää tarmoa perhe-elämän pyörittämiseltä. Keski-iässä jotkut saavat itseään nisksta kiinni ja vartaloaan parempaan kuosiin ainakin hetkittäin, mutta pitkän kokemuksen perusteella tehokkain keino keski-ikäisen naisen painon hallintaan on avioero. Sinkkuna motivaatio ja mahdollisuudet itsensä kuosissa pitämiseen paranevat oleellisesti. Miesten kohdalla kuvio voi olla toinen. Menee kaljotteluksi.

 

[finWeazel]

Hesarissa näytti olevan lääketieteen emeritusprofessorin Arya Sharmanin haastattelu aiheesta, joka on ollut esim. Kanadan lihavuuden hoidon ojeistusta kirjoittamassa.
Juttu on maksumuurin takana mutta poimin muutaman mielenkiintoisen jutun.

Juttu alkaa heti sillä, että Sharman toteaa että lihavuus on krooninen sairaus, ei elämäntapaongelma, jonka kaikkien pitäisi ymmärtää.
Sharmanin mukaan lihavuuden hoidossa ja siitä puhuttaessa ei pitäisi olla kyse siitä, kuinka monta kiloa pudotetaan vaan pitäisi olla kyse terveyden edistämisestä, lihavuuteen liittyvien terveysongelmien ennaltaehkäisystä ja hoitamisesta.

Jutussa otettiin kantaa tuttuun sloganiin: ”He ajattelevat olevansa epäonnistujia, liian heikkoja tahdonvoimaltaan". Sharman kertoo tämän tyypillisen hokeman, eli ratkaisuksi painonpudotukseen syö vähemmän, liiku enemmän olevan täyttä hölynpölyä. Sharman mukaan hokeman yksi suurimmista ongelmista on se, ettei siinä oteta huomioon geenien vaikutusta.

Suoraa lainausta:
Kehon muotoon ja kokoon vaikuttavat mitä suurimmissa määrin geenit. Toki myös ympäristötekijöillä on vaikutusta, mutta vaikka ihmiset saisivat ravinnosta tismalleen saman verran kaloreita ja liikkuisivat samalla tavalla, toiset saattavat lihoa ja toiset laihtua.

”Sanon seuraavaksi jotain, mikä usein hämmentää ihmisiä. Paino on myös pitkälti elimistön säätelemä toiminto.”
Sharman mukaan ylipainoinen keho pyrkii säilyttämään painonsa. Toisin sanoen lihoneen elimistö suosii kerran saavutetun painon säilyttämistä.
”Jos ihmisen paino nousee sataan kiloon, kehon mielestä sadasta kilosta tulee paino, joka täytyy yrittää säilyttää”, Sharma selventää.

Sharmanin mukaan painoa onnistutaan usein pudottamaan, mutta kun keho itse pyrkii koko ajan palauttamaan painon takaisin sataan kiloon käy homma raskaaksi. Elimistö puolustaa itseään painonpudotukselta. Elimistön mekanismit ovat tehokkaita ja pitkäkestoisia joka tekee lihavuudesta elämänmittaisen ongelman, kroonisen sairauden.

Sharamani kertoo että tähän mennessä on tunnistettu kaksi tapaa, joiden avulla puututaan elimistön toimintoihin ja tehdään siten painonhallinnasta yksilölle helpompaa. Toinen on lihavuusleikkaus, joka käytännössä aiheuttaa hormaanallisia muutoksia ja painonhallinta helpottuu ja toinen on lääkkeet, jotka vaikuttavat näihin hormooneihin.

Suora lainaus Sharmanilta: ”Meidän täytyy alkaa ottaa lihavuus vakavasti ja miettiä sitä, miten oikeasti hoidamme sitä. Kun ihminen on jo lihonut, siitä tulee elinaikainen ongelma biologian vuoksi.”

Tuosta voi etsiä tietoa englanninkielisellä nimellä setpoint. Elimistö pyrkii pysymään setpoint alueella. Jos syö itsensä lihavaksi niin ikävä kyllä setpoint piste nousee. Nykytiedon valossa setpointin nousu on pysyvä. Setpointin alittamisella myös voi olla negatiivisia vaikutuksia, jos yrittää pysyä liian rasvattomassa kunnossa pitkään.

Ei setpoint kenelläkään lähtöönsä ole bmi 30-40 tasoa. Mitä lihavammaksi itsensä syö sitä vaikeampi sieltä on palata normaalipainoihin. Samaan liittyy myös grehliinin ja leptiinihormien toiminta, joka voi johtaa kiljuvaan nälkään vaikka olis just syönyt ja maha täys.

Kun rasvasolut on täytetty elimistö luo uusia rasvasoluja. Laihduttaessa rasvasolut tyhjenevät, mutta niiden määrä ei vähene. Osa noista hormonihäiriöistä liittyy juurikin rasvasolujen määrään. Ehkä joku rasvaimu voi tässä auttaa, en tiedä,...

Sanoisin, että jokainen tavallaan ja ei kannata lukkiutua gaussin käyrän ääripäihin. Osalle porukasta voisi toimia ihan tavallinen pysyvä elintapamuutos, osa porukasta tarvii henkistä apua, osa porukasta tarvii leikkauksen jne. Yhdellä avaimella ei lihavuusepidemiaa ratkaista vaan se on kasa erilaisia työkaluja, jotka on räätälöity yksilökohtaisesti. Pitäs päästä tilanteisiin kiinni mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun sillon on helpompi tehdä muutosta.

 

[Rapilysin]

Tuosta voi etsiä tietoa englanninkielisellä nimellä setpoint. Elimistö pyrkii pysymään setpoint alueella. Jos syö itsensä lihavaksi niin ikävä kyllä setpoint piste nousee. Nykytiedon valossa setpointin nousu on pysyvä. Setpointin alittamisella myös voi olla negatiivisia vaikutuksia, jos yrittää pysyä liian rasvattomassa kunnossa pitkään.

Uskon tämän olevan tavallaan totta, mutta toisaalta meillä on myös hurjastikin laihtuneita, jotka pysyvätkin hoikkina. Itse näen tämän setpointin olevan muutettavissa. Yksi vissiin aika yleinen teoria on, että setpointin pystyy lihomisen jälkeen "palauttamaan tehdasasetuksiin".

Jos siis geenit olisivat minusta halunneet 90-kiloisen, mutta minä onneton menen tunkemaan turpavärkkiini kaloreita siihen malliin, että 130 on rikottu niin se on minun setpointtini. Mutta jos olen pudottanut painon alkuperäiseen setpointtiini ja onnistunut siinä pysymään x kuukautta, elimistö ei enää haluakaan 130-kiloiseksi. Jossain kohtaa tulee se hetki, kun ei enää teekään mieli tunkea kurkusta alas kaikkea vastaantulevaa, vaan kylläisenä nälkä lähtee pois.

Alkuperäistä setpointtiaan alemmas meneminen tuntuu sitten taas eri tavalla vastenmieliseltä kuin aiempi painonpudotus, jonka myötä itseasiassa olo paranee homman edetessä, kun jaksaminen paranee, lippu on korkealla ja velat saatavia, vaikka välillä nälättääkin. Jos taas geneettisesti 20 % kaveri haluaakin sixpackin ja yrittää sen 10 % saada pois, vireystila heikkenee, kulli on veltto, voimat vähissä, treeni ei kulje ja kaikki vituttaa.

Sharamani kertoo että tähän mennessä on tunnistettu kaksi tapaa, joiden avulla puututaan elimistön toimintoihin ja tehdään siten painonhallinnasta yksilölle helpompaa. Toinen on lihavuusleikkaus, joka käytännössä aiheuttaa hormaanallisia muutoksia ja painonhallinta helpottuu ja toinen on lääkkeet, jotka vaikuttavat näihin hormooneihin.

Olen ihmetellyt tätä lääkehoitojen vähäisyyttä. En ole itseasiassa ikinä tainnut nähdä potilaan lääkityksessä esim. tätä Ozempicia. Jostain varmaan olisi kyllä saatavilla tieto, kuinka monelle potilaalle peruskorvausta on lääkkeen osalta maksettu lihavuusdiagnoosilla.

Onko niitä reseptejä vaikea saada vai eikö potilailla ole maksuhalua tai -kykyä? Ilmeisesti tuo käyttö maksaa joku 100 €/kk tai jotain kunnes tulee katto vastaan.

 

[Kaaaapo]

Tuo setpoint kuulostaa ihan loogiselta, mutta oman kokemuksen perusteella se joko ei ole pysyvä tila, tai vie ainakin todella pitkän ajan hypätäksee kehiin.

Itse olin yli pari vuotta yli 100-kiloinen, yli vuoden 105-110kg välillä ja nälkä tuli aina 2-3 tuntia edellisen ruokailun jälkeen. Kun vihdoin pudotin painon alta 85kg:n, olen siinä tietämillä pysynyt siitä asti, eli kutakuinkin 10 vuotta. Aluksi oli kyllä kova nälkä dieetin jälkeen useamman kuukauden ajan, mutta viime vuosina tahtoo olla ihan toisin päin. Tuntuu, että näläntunne on hävinnyt käytännössä kokonaan, ja syön joko siksi, että kahvista alkaa tulla huono olo (ja tiedän että se johtuu siitä, että maha on tyhjä) tai katson kellosta et nyt olisi jo aika syödä jotain.

Ehkäpä se setpoint vaatii useita vuosia asettuakseen, tai sitten sitä on mahdollista pudottaa ajan kanssa. Who knows, en ole asiaa tutkinut enkä opiskellut.

 

[ElReino]

Olen ihmetellyt tätä lääkehoitojen vähäisyyttä. En ole itseasiassa ikinä tainnut nähdä potilaan lääkityksessä esim. tätä Ozempicia. Jostain varmaan olisi kyllä saatavilla tieto, kuinka monelle potilaalle peruskorvausta on lääkkeen osalta maksettu lihavuusdiagnoosilla.

Onko niitä reseptejä vaikea saada vai eikö potilailla ole maksuhalua tai -kykyä? Ilmeisesti tuo käyttö maksaa joku 100 €/kk tai jotain kunnes tulee katto vastaan.

Kyllä niitä Ozembicin käyttäjiä on aika paljon. Parhaillaan siitä on jopa saatavuusongelmia. Korvattavuus on sidoksissa diabetesdiagnoosiin, mutta ilman sitä neljän injektion satsi (viikon välein) on vajaa 120 €.

 

[finWeazel]

Ehkäpä se setpoint vaatii useita vuosia asettuakseen, tai sitten sitä on mahdollista pudottaa ajan kanssa. Who knows, en ole asiaa tutkinut enkä opiskellut.

Voi olla myös jotain rasvasolujen määrään liittyvää. Syö tarpeeksi niin rasvasolujen määrä lisääntyy. Tämä voisi olla myös pysyvyyteen vaikuttavaa, kun rasvasolujen määrä ei vähene laihduttaessa.

Vaikea on myös jälkikäteen sanoa mikä oli aikaisempi setpoint. Kuvitteellisesti setpoint olisi voinut olla jossain tapauksessa vaikka 70-75kg väli ja pläskiintyminen+laihdutus jälkeen vaikka 75-80kg väli

 

[Jumputin]

Tässä Shermanin TED-esitys pysyvän painonpudotuksen vaikeudesta:

Lyhyesti referoituna videolla demostroidaan vaikeutta pitää laihdutettua paino poissa kuminauhan avulla. Alkuun kuminauha venyy helposti, eli ihminen laihtuu, mutta kuminauhan koko ajan kiristyessä homma vaikeutuu ja pysyvän muutoksen saaminen on jatkuvaa taistelua tätä kiristynyttä kuminauhaa vasten.

 

[Rapilysin]

Itse olin yli pari vuotta yli 100-kiloinen, yli vuoden 105-110kg välillä ja nälkä tuli aina 2-3 tuntia edellisen ruokailun jälkeen. Kun vihdoin pudotin painon alta 85kg:n, olen siinä tietämillä pysynyt siitä asti, eli kutakuinkin 10 vuotta. Aluksi oli kyllä kova nälkä dieetin jälkeen useamman kuukauden ajan, mutta viime vuosina tahtoo olla ihan toisin päin.

Täällä melkein samat. Hiukan reilu 20 pudotus ja muutama vuosi nyt oltu tässä. Jonkin verran pitää tiedostetusti välillä välttää kalorioita, ettei lähde nousuun tuosta, mutta siis aika helpolla pysyy. Erityisesti karkin syöminen helposti johtaa siihen, että seuraavallakin kauppareissulla kärryissä on karkkia. Tämä ohittuu parin päivän jälkeen. Erikoisen sitkeässäkin siis jotkut asiat.

Dieetin loputtua nälkä ei ehkä ollut itsellä se kaikkein kovin ongelma, mutta mieliteot, jotka johti ihan aktuaaliseen ahmimiseen oli kyllä aika erikoisia. Nykyisellään on mahdollista syödä esim. yksi jäätelö tai yksi pulla, kun tuolloin sen ekan ottaminen aukaisi vaan padot.

Kyllä niitä Ozembicin käyttäjiä on aika paljon. Parhaillaan siitä on jopa saatavuusongelmia. Korvattavuus on sidoksissa diabetesdiagnoosiin, mutta ilman sitä neljän injektion satsi (viikon välein) on vajaa 120 €.

Ei ole sitten vaan tullut vastaan, joitain satoja lääkelistoja kuitenkin vuodessa tulee luettua. Tietysti tämä on nyt aika pieni otanta vielä kuitenkin. Hyvä jos apua on tarjolla ja sitä otetaan vastaan. En itse ainakaan vierasta yhtään ideana sitä, että käytetään lääkkeellistä apua, kun siitä saadaan selvää terveyshyötyä.

 

[finWeazel]

Onko tämmöiselle mitään todisteita? Keho toki haluaa jossain pysyä, mutta joku "söin setpointti korkealle joten laihduttaminen on siksi hankalaa" kuulostaa kunnon broscienceltä.

bro, en tiedä. Sen tiedän, että kun läskisolu täyttyy keho tekee lisää läskisoluja. Laihduttaessa läskisolumäärä ei vähene. Tuolla on vaikutuksia ainakin hormonitoimintaan.

 

[Teme_]

Kyllä 164 cm ja 72 kg on jo aika pönäkkä kunto naiselle, ellei sitten ole naiseksi todella lihaksikas.

Onhan tämä ihan merkittävä kansanterveydellinen ongelma.

Täydennetään, että tuo on tuo aika pönäkkä kunto miehellekin. 180 cm miehelle tuo tarkoittaa 90 kg painoa, josta suurimmalla osalla on ainakin 15 kg ylimääräistä.

Miesten kohdalla itsepetos painon suhteen on luultavasti yleisempää, ja usea luulee olevansa em. spekseilla hyvässä kunnossa ja ilman läskiä. Todellisuudessa tuolla painolla pitäisi olla kunnossa ”ammatti jääkiekkoilija” tai ”pitkän linjan kurinalainen punttaaja”.

 

[Teme_]

Voisivat tehdä vastaavanlaisen artikkelin "keskikokoisista suomalaisista miehistä" Olisi varmaan 178 senttiä ja 90 kiloa. Mutta eihän tämmöisiä artikkeleita koskaan tehdä miehistä, koska eihän miehillä voi olla ongelmia omakuvan kanssa ja ketä muutenkaan kiinnostaa. /s

Eli 164 cm ja 72 kg - BMI 26,8. 164 cm normaalipainoinen (BMI 18-25) nainen painaisi jotain noin 49-67 kg väliltä. On se jotenkin vaikea uskoa, että naiset on keskimäärin päätä lyhyempiä, mutta painavat samanverran kuin meikäläinen. Ja mullakin kuitenkin BMI 23, niin en mikään kukkakeppi ole minäkään. Noh, tämä on tätä nykyaikaa.

Artikkelista kyllä huokuu sellainen fiilis, että melkein voisi korvata "keskikokoisen" sanalla "normaali". Milloinkohan aletaan vaatimaan, että normaalipainon ylärajaa nostetaan BMI 30:een, kun normaalipainoiset alkaa olla jo vähemmistöä.

Tulee mieleen South Parkin jakso T.M.I.

T.M.I. (South Park) - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

 

[Rapilysin]

Onko tämmöiselle mitään todisteita? Keho toki haluaa jossain pysyä, mutta joku "söin setpointti korkealle joten laihduttaminen on siksi hankalaa" kuulostaa kunnon broscienceltä.

Kyllä tuota tukemaan löytyy todisteita, mutta tietysti aukoton todistaminen on hankalaa.

Although its molecular nature is still unknown, the set point paradigm is popular among molecular biologists, and today it is textbook knowledge. It is assumed that set points are defended by biological mechanisms within the brain stem and the hypothalamus.

Lihavuusleikkaus on ultimaattinen itsekurin puutostila: leikkaat mahalaukkusi pienemmäksi kun et pysty hallitsemaan syömistäsi. Eikä sekään aina toimi, varmaan lähemmäs puolet joita tiedän joille tuo on tehty ovat onnistuneet venyttämään sen takaisin ja turpoamaan entisiin mittoihinsa.

On se ihan tehokas hoitomuoto ja suurimmalle osalle toimii. Ilmeisesti peptidihormonien toiminta on edullisempaa painonhallinnan näkökulmasta, jos kalorien saantia rajoitetaan leikkaushoidolla vs. pelkkä ruokavaliohoito.

 

[potero]

Täydennetään, että tuo on tuo aika pönäkkä kunto miehellekin. 180 cm miehelle tuo tarkoittaa 90 kg painoa, josta suurimmalla osalla on ainakin 15 kg ylimääräistä.

Miesten kohdalla itsepetos painon suhteen on luultavasti yleisempää, ja usea luulee olevansa em. spekseilla hyvässä kunnossa ja ilman läskiä. Todellisuudessa tuolla painolla pitäisi olla kunnossa ”ammatti jääkiekkoilija” tai ”pitkän linjan kurinalainen punttaaja”.

No joo. Harvalla amatööri salillakävijälläkään sitä lihasta on oikeasti niin paljon, että pelkästään sen takia mennään yli bmi 25. Aika paljon näkee salilla käyvää porukkaa jolla on kyllä selvästi lihasta mutta myös ihan turhaa rasvaa.

 

[finWeazel]

Täydennetään, että tuo on tuo aika pönäkkä kunto miehellekin. 180 cm miehelle tuo tarkoittaa 90 kg painoa, josta suurimmalla osalla on ainakin 15 kg ylimääräistä.

Miesten kohdalla itsepetos painon suhteen on luultavasti yleisempää, ja usea luulee olevansa em. spekseilla hyvässä kunnossa ja ilman läskiä. Todellisuudessa tuolla painolla pitäisi olla kunnossa ”ammatti jääkiekkoilija” tai ”pitkän linjan kurinalainen punttaaja”.

Kuvasit juuri minut. 174cm, 82kg + konttorirotta ikibulkilla/plussalla salitreenillä alkutilanne. Oma mielikuva, ei sitä rasvaa niin paljon ole. Lääkäri leimasi vuositarkastuksessa "reason of visit: OVERWEIGHT"(joo capseilla). Siitä sisuunnuin ja "nyt otetaan se dieetti ja sixpack esille". Tiukka kunto löyty 65kg alapuolelta, dieetin alin paino 62kg. Toki siinä lihaa lähti matkanvarrella ja dieetti oli lopusta kituilua. Realistinen terve kunto kivassa lihassa naturaalin mulle on vähän siinä 70kg alapuolella. Nyt aamupaino 66-67kg. Talven ajan kasvatellaan lihaa takaisin maltillisesti. Katsotaan millon tuo 70kg, kivat rasvat mitä voi ylläpitää läpi vuoden kunto löytyy. Covid19 teki kans paljon numeroa tässä projektissa, kun salit oli kiinni, tuli myös retkahduksia ja jojoa matkanvarrelle + burn out töistä(dieetti ei varmasti auttanut henkistä puolta). Mutta lopulta sinne tavoitteeseen pääsi. Jos nyt dieettaisin uusiksi tekisin eri tavalla, sisu ei ole fiksuin tapa dieetata.

Punttipiireissä aika tunettu fakta, että eka dieetille lähtevä joutuu ottaan ainakin 5-10kg enempi painoa pois kuin mitä luulee, että pääsee tavoitekuntoon, Kerran dieettaa niin sit tajuaa. Samalla voi tulla reverse dieetillä tutuksi loppumaton nälkä ja muut kivat asiat, kuten jojoilu.Ei vaikeuet dieetissä + reverse dieetissä ole ainoastaan megaläskien ongelma.

Sen voi sanoa myös, että painon pudottaminen 82-72kg oli ihan helvetin paljon helpompi proggis kuin 72kg-62kg... Alussa paino suli ihan itsestään. Alkupään helppouden takia niitä huonoja juttuja jäi mitkä johti kitudieettaukseen. Olisi pitänyt ihan suosiolla tajuta, etä kun mennään alempiin rasvoihin/pitkään dieettiin niin homma vaikeutuu. Pitää tehdä fiksummin tai elimistö alkaa sakkaamaan. Sakkausta voi nähdä vaikka aamuheijarin katoamisesta, jos on näännytetty elimistöä väärin tai lähtee enemmän lihasta kuin olisi tarpeellista, keto/low carb:llakin alkaa nälkä tulemaan tutuksi,...

 

[Kimi625]

Kuvasit juuri minut. 174cm, 82kg + konttorirotta ikibulkilla/plussalla salitreenillä alkutilanne. Oma mielikuva, ei sitä rasvaa niin paljon ole. Lääkäri leimasi vuositarkastuksessa "reason of visit: OVERWEIGHT"(joo capseilla). Siitä sisuunnuin ja "nyt otetaan se dieetti ja sixpack esille". Tiukka kunto löyty 65kg alapuolelta, dieetin alin paino 62kg. Toki siinä lihaa lähti matkanvarrella ja dieetti oli lopusta kituilua. Realistinen terve kunto kivassa lihassa naturaalin mulle on vähän siinä 70kg alapuolella. Nyt aamupaino 66-67kg. Talven ajan kasvatellaan lihaa takaisin maltillisesti. Katsotaan millon tuo 70kg, kivat rasvat mitä voi ylläpitää läpi vuoden kunto löytyy. Covid19 teki kans paljon numeroa tässä projektissa, kun salit oli kiinni, tuli myös retkahduksia ja jojoa matkanvarrelle + burn out töistä(dieetti ei varmasti auttanut henkistä puolta). Mutta lopulta sinne tavoitteeseen pääsi. Jos nyt dieettaisin uusiksi tekisin eri tavalla, sisu ei ole fiksuin tapa dieetata.

Punttipiireissä aika tunettu fakta, että eka dieetille lähtevä joutuu ottaan ainakin 5-10kg enempi painoa pois kuin mitä luulee, että pääsee tavoitekuntoon, Kerran dieettaa niin sit tajuaa. Samalla voi tulla reverse dieetillä tutuksi loppumaton nälkä ja muut kivat asiat, kuten jojoilu.Ei vaikeuet dieetissä + reverse dieetissä ole ainoastaan megaläskien ongelma.

Sen voi sanoa myös, että painon pudottaminen 82-72kg oli ihan helvetin paljon helpompi proggis kuin 72kg-62kg... Alussa paino suli ihan itsestään. Alkupään helppouden takia niitä huonoja juttuja jäi mitkä johti kitudieettaukseen. Olisi pitänyt ihan suosiolla tajuta, etä kun mennään alempiin rasvoihin/pitkään dieettiin niin homma vaikeutuu. Pitää tehdä fiksummin tai elimistö alkaa sakkaamaan. Sakkausta voi nähdä vaikka aamuheijarin katoamisesta, jos on näännytetty elimistöä väärin tai lähtee enemmän lihasta kuin olisi tarpeellista, keto/low carb:llakin alkaa nälkä tulemaan tutuksi,...

Pystyn samaistumaan jonkin verran, olen myös 174cm pitkä ja kun olin elämäni parhaassa kunnossa painoin noin 79kg ja sikspäkki näkyi, rasvaakin oli kyllä. Se oli parin vuoden salitreenin ansioista.
Sitä edeltävä laihdutus oli todella rankka ja raju, laihduin noin 27kg ennenkuin putoaminen pysähtyi.
Rankan treenauksen ja niukan ravinnon kaveriksi sain rytmihäiriöitä, kohonnutta leposykettä ja sydänlihastulehduksen

 

[finWeazel]

Pystyn samaistumaan jonkin verran, olen myös 174cm pitkä ja kun olin elämäni parhaassa kunnossa painoin noin 79kg ja sikspäkki näkyi, rasvaakin oli kyllä. Se oli parin vuoden salitreenin ansioista.
Sitä edeltävä laihdutus oli todella rankka ja raju, laihduin noin 27kg ennenkuin putoaminen pysähtyi.
Rankan treenauksen ja niukan ravinnon kaveriksi sain rytmihäiriöitä, kohonnutta leposykettä ja sydänlihastulehduksen

En ota kantaa sinun kuntoon. Omalla kohdalla muka vatsapalat näkyi jollain tapaa. Se todellisuus vaan kun dieetattiin 10% rasvoihin oli sit jotain muuta kuin se oma kuvitelma. Sitä on niin helppo pettää itseänsä tai katsella peilikuvaa salitreenin jälkeen pumpissa samalla kun on hyvä päivä ettei nesteet pöhötä. Kuvittelin tosissaan, että max 10kg ja on todella tiukka kunto, se todellisuus oli 20kg. Jos ei covid19+jojot olis osunut niin varmaan se todellinen tiukka kunto olis ollut jossain -15kg kohdalla. Nyt lähti dieetatessa lihatkin, kun ei sinne salille päässyt, burnout ja kaikki muu shitti.

Nyt keräillään lihasta takaisin, maltilla. Ei enää ikinä mitään massiivisia dieettejä, ikibulkkeja tms.

 

[jumla]

En ota kantaa sinun kuntoon. Omalla kohdalla muka vatsapalat näkyi jollain tapaa. Se todellisuus vaan kun dieetattiin 10% rasvoihin oli sit jotain muuta kuin se oma kuvitelma. Sitä on niin helppo pettää itseänsä tai katsella peilikuvaa salitreenin jälkeen pumpissa samalla kun on hyvä päivä ettei nesteet pöhötä. Kuvittelin tosissaan, että max 10kg ja on todella tiukka kunto, se todellisuus oli 20kg. Jos ei covid19+jojot olis osunut niin varmaan se todellinen tiukka kunto olis ollut jossain -15kg kohdalla. Nyt lähti dieetatessa lihatkin, kun ei sinne salille päässyt, burnout ja kaikki muu shitti.

Nyt keräillään lihasta takaisin, maltilla. Ei enää ikinä mitään massiivisia dieettejä, ikibulkkeja tms.

Näillä jutuilla, että koska on todella tiukka kunto ja koska näkyy sixpack, ei ole enää mitään tekemistä ketjun aiheen eli lihavuusepidemian kanssa.

 

[finWeazel]

Näillä jutuilla, että koska on todella tiukka kunto ja koska näkyy sixpack, ei ole enää mitään tekemistä ketjun aiheen eli lihavuusepidemian kanssa.

Uskon, että tuolla itsensäpettämisellä on hyvinkin paljon tekemistä lihavuusepidemian kanssa. Läskiintymisen alussa on niin helppo jättää huomaamatta läskin kertyminen. Nimimerkillä näin kävi minullekin. Mitä myöhemmin tuohon herää sitä vaikeampi tie on edessä, jos haluaisi takaisin normaalipainoon.

Helppo olisi munkin olla osa epidemiaa, jos ei aktiivisesti omalta kohdalla taistelisi epidemiaa vastaan.

Voi myös mun teksteistä kuvitella, että mä jotenkin moralisoisin lihavia. Olen omakohtaisesti kohtuu pitkät ja isot dieetit vetänyt, jojoillut, kokeillut kaikenlaista ruokavaliota ja loppujen lopuksi löytänyt omalle kohdalle toimivat keinot. Puhun kokemuksesta ja siitä että asioita voi muuttaa, en moralisoi.

Mut tietty se, että joku onnistuu taistelee uhrinarratiivia, geenit ja ympäristö tarinaa vastaan niin tällaista ei voi hyväksyä tai pitää kuitata pois edellämainituilla tekijöillä.

 

[Jumputin]

Noin puolella suomalaisista on vyötärölihavuutta, niin jopa alle 5% painon pudotus voisi näkyä jo kansanterveydessä, jos ihmiset jollain ilveellä saataisiin muuttamaan elintapojaan.
Eli vatsaontelosta kun saa edes osan rasvaa sulatettua, niin vaikutukset terveyteen alkaa.

Ehkä sitten, kun halpa ja toimiva lääke nälänsäätelyyn tulee markkinoille.

 

[Kimi625]

Mainitsin nuo vatsalihakset koska ne olivat oleellinen osa elämääni ja kamppailuani kehonpainon kanssa
Tämä painon kanssa jojoilu on kyllä ollut todella iso osa elämää ja varsinkin sillon kun se nousee niin sen huomaa kyllä heti mielialassa myös.

 

[finWeazel]

Noin puolella suomalaisista on vyötärölihavuutta, niin jopa alle 5% painon pudotus voisi näkyä jo kansanterveydessä, jos ihmiset jollain ilveellä saataisiin muuttamaan elintapojaan.
Eli vatsaontelosta kun saa edes osan rasvaa sulatettua, niin vaikutukset terveyteen alkaa.

Ehkä sitten, kun halpa ja toimiva lääke nälänsäätelyyn tulee markkinoille.

En tiedä kuinka paljon lääkkeet auttaisivat, kun moni syö elämänsä tylsyyteen(hetki suuiloa), tapasyö eli napostelee vaikka telkkaria katsoessa, syö suruun/iloon tai sit kalorit tulee tyyliin alkoholista jonka käyttöä ei voi tietenkään vähentää jne. Tapariippuvuus voi olla tiukemmassa kuin näläntunne. Tapariippuvuuden moni tupakanpolton lopettanut tuntee. Tapariippuvuus on ihan todellinen juttu fyysisen riippuvuuden rinnalla.

Viime kädessä kuinka moni oikeasti syö itsensä lihavaksi näläntunteen takia eikä jostain muusta syystä?