Lihavuusepidemia

No minä en kyllä edelleenkään ole tästä samaa mieltä. Ei liikunta yksinään estä lihomasta, mutta kyllä se auttaa. Kyllähän se nyt ihan konkreettisesti kuluttaa energiaa. Kokonaisuus ratkaisee. Tottakai jos syö kuin joku gorilla, niin mikään järkevä määrä liikuntaa ei riitä polttamaan sitä energiaa pois.
Itse olen kanssa tästä ihan eri linjoilla, kuin tämä hokema, että "liikunnalla ei ole mitään merkitystä painonhallinnassa". Liikunta on edelleen painonhallinnassa silti oleellista, koska sillä pystyy kohdistamaan esimerkiksi dieetin paremmin rasvanpolttoon, mikä on kuitenkin varmasti jokaisen tavoite.

Uskon, että moni ylipainon ja lihavuuden kanssa tuskaileva voisi liikuntaa lisäämällä saada sen painon pysyvästi alamäkeen sen nousun sijaan. Otetaan nyt vaikka se kävely. Tunti päivässä riittää jo siihen, että sillä kuuluu yhden kokonaisen päivän kalorit viikossa. Omasta mielestä ei kuulosta ollenkaan mitättömältä määrältä. Tähän kun lisää vielä sen, että ajaa sen auton aina vähän kauemmas siitä ovesta, valitsee portaat hissin sijasta, valitsee kävelyn auton sijasta jne. niin pitkällä aikavälillä tämä on todella merkittävä juttu.

Toki jos syöt 5000 kcal päivässä 2000 kcal kulutuksella, niin olet läskisi ansainnut. Mutta jopa sillä kevyellä liikunnalla voisi saada aikaan joka päivälle pienen vajeen, vaikka 250 kcal, hyvinkin helpolla. Vuodessa tämä alkaa jo näkymään kropassa. Kehonkoostumus muuttuu, kun se kaikkein rumin osuus eli rasva palaa ja painoa on varmasti pudonnut jo ihan kunnolla.

Edit: typo
Itse näen asian siten että liikunnan kalorikulutus suhteessa siihen käytettyyn aikaan ja "vaivaan" on mielestäni huono, varsinkin kun verrataan siihen kuinka helppo kaloreita on saada. Totta kai, jos syöt päivittäin aikalailla +-0kcal suhteessa kulutukseen niin jopa sillä tunnin päivittäisellä kävelylenkillä saadaan aikaan kalorivaje jonka takia ihminen laihtuu pitkällä aikavälillä. Itse olen hiihtänyt perinteistä tälle talvelle 55h ja näiden tuntien aikana olen mittarin arvion mukaan kuluttanut vajaa 33 000kcal. Kalorikulutus on ollut siis tasaisesti laskettuna 600kcal/h. Ei vaadi kovin kummoista määrää herkkuja tai edes hieman epäterveellisempää ruokaa, että tuon 600kcal olisi syönyt täyteen. Yksinkertaisesti sanottuna kaloreita on huomattavasti helpompi jättää syömättä kuin polttaa.

Kumpi on mielestänne helpompaa, jättää yksi Fazerin sinisen suklaapala (28kcal) syömättä vai syödä se ja kävellä 5.5km/h vauhdilla 6 minuuttia jotta suklaasta saatu energia on kulutettu? Tämä kaava pätee siis 65kg naisella.
 
Siis keskusteluhan meni näin:
Vaikka liikunta ei olisikaan pääsyy (tai sen puute), mutta ennen oli paljon enemmän fyysisiä töitä. Nykyisin suuri osa töistä on istumista 8h... Ja lihasvoimalla ei liikuta juuri minnekään vrt. ennen. Elintason nousu näkyy tässä (henkilöautot, parantuneet julkisen liikenteen yhteydet).

Telkkaristakaan ei ennen tullut ohjelmaa kuin iltaisin ja nettiä ei ollut. Nyt voi istua netin tai telkun ääressä 24/7.
Tämä yleinen fyysisen aktiivisuuden väheneminen on varmasti yksi iso tekijä, vaikka moni täällä tuntuukin kovasti vähättelevän liikunnan merkitystä.

Ja mun mielestä Recycle alkoi puhua ihan eri asiasta:
Edelleen, liikunnan merkitys painonhallinnassa on käytännössä mitätön. Liikunnalla on toki muita terveysvaikutuksia joten liikkuminen kannattaa aina. Ennen kuin aletaan saivarrella niin kyllä, esimerkiksi metsurin työt ovat kovaa fyysistä hommaa ja kulutus voi nousta päivän aikana huomattavan korkeaksi. Valtaväestöä liikunta ei kuitenkaan laihduta koska liikunta tapahtuu usein matalalla intensiteetillä ja liikunta ei ole tarpeeksi pitkäkestoista.
Tuolla fyysisellä aktiivisuudella meinattiin ihan kokonaisvaltaista aktiivisuutta, eikä autolla salille -harrastamista. Sehän on ihan todettua, että työssä ja arjessa suomalainen on hyvin epäaktiivinen nykyään. Aiemmin jo mainitsin kotiintilaamiset,sehän on lähtenyt koronan jälkeen aivan käsistä. Ei, kauppaan kävely ei laihduta, mutta aktiivinen elo ja liikunta on osa hyviä elämäntapoja, jotka kaikki tukevat toisiaan. Jo ihan lähtökohtaisesti vaikkapa suolisto pelaa paremmin.

Tää kaiken wolttailu vaan pahentaa tätä lihavuuskriisiä.
 
Kumpi on mielestänne helpompaa, jättää yksi Fazerin sinisen suklaapala (28kcal) syömättä vai syödä se ja kävellä 5.5km/h vauhdilla 6 minuuttia jotta suklaasta saatu energia on kulutettu? Tämä kaava pätee siis 65kg naisella.
Heh, aiemmin kysyit, onko helpompaa jättää 250 kcal syömättä vai kävellä tunnin verran.
Oletko itse nainen, kun usein otat naisen kulutuksen ym. esimerkiksi? Miehethän ovat isommassa riskissä lihoa jo lapsesta asti.

Ja kyllä mä tässäkin vastaan, että ihmisen on helpompi kävellä kuin jättää syömättä.
 
Itse näen asian siten että liikunnan kalorikulutus suhteessa siihen käytettyyn aikaan ja "vaivaan" on mielestäni huono, varsinkin kun verrataan siihen kuinka helppo kaloreita on saada. Totta kai, jos syöt päivittäin aikalailla +-0kcal suhteessa kulutukseen niin jopa sillä tunnin päivittäisellä kävelylenkillä saadaan aikaan kalorivaje jonka takia ihminen laihtuu pitkällä aikavälillä. Itse olen hiihtänyt perinteistä tälle talvelle 55h ja näiden tuntien aikana olen mittarin arvion mukaan kuluttanut vajaa 33 000kcal. Kalorikulutus on ollut siis tasaisesti laskettuna 600kcal/h. Ei vaadi kovin kummoista määrää herkkuja tai edes hieman epäterveellisempää ruokaa, että tuon 600kcal olisi syönyt täyteen. Yksinkertaisesti sanottuna kaloreita on huomattavasti helpompi jättää syömättä kuin polttaa.

Kumpi on mielestänne helpompaa, jättää yksi Fazerin sinisen suklaapala (28kcal) syömättä vai syödä se ja kävellä 5.5km/h vauhdilla 6 minuuttia jotta suklaasta saatu energia on kulutettu? Tämä kaava pätee siis 65kg naisella.
Kyllähän tuo liikunta jotenkin toimii, mutta itse ainakin otan ne poltetut kalorit sitten takaisin kohonneena ruokahaluna. Aika plusmiinusnolla hommaa, mutta toki liikunta on muuten mukavaa.
 
Tuolla fyysisellä aktiivisuudella meinattiin ihan kokonaisvaltaista aktiivisuutta, eikä autolla salille -harrastamista. Sehän on ihan todettua, että työssä ja arjessa suomalainen on hyvin epäaktiivinen nykyään. Aiemmin jo mainitsin kotiintilaamiset,sehän on lähtenyt koronan jälkeen aivan käsistä. Ei, kauppaan kävely ei laihduta, mutta aktiivinen elo ja liikunta on osa hyviä elämäntapoja, jotka kaikki tukevat toisiaan. Jo ihan lähtökohtaisesti vaikkapa suolisto pelaa paremmin.
Fyysinen aktiivisuus on luonnollisesti laskenut vuosikymmenien saatossa huomattavasti. Työn kuva on muuttunut ja koneellistunut, joukkoliikenne on parantunut, pyörät ovat sähköistyneet, lapset kulkevat sähköskootilla polkupyörän sijaan, pihapelit on korvattu älypuhelimilla yms. Lista on lähes loputon ja sama ilmiö näkyy varmasti myös muualla maailmassa. Samalla ruoka on vuosikymmenien saatossa muuttunut, aikaisemminhan ruoka on ollut huomattavasti energiaköyhempää kuin nykyään. Kokonaisuushan tässä ratkaisee mutta se liikunta ei yksinään tee ihmisestä lihavaa tai laihaa.

Heh, aiemmin kysyit, onko helpompaa jättää 250 kcal syömättä vai kävellä tunnin verran.
Oletko itse nainen, kun usein otat naisen kulutuksen ym. esimerkiksi? Miehethän ovat isommassa riskissä lihoa jo lapsesta asti.
Tällähän ei ole mitään väliä keskustelun kannalta, että mitä sukupuolta edustan.

Ja kyllä mä tässäkin vastaan, että ihmisen on helpompi kävellä kuin jättää syömättä.
Kokeile syödä joka päivä vaikka iso viineri muutaman kuukauden ajan ja yritä kompensoida lisääntynyt energiansaanti kävelyllä. Esitän sen jälkeen kysymyksen uudelleen.
 
Itse näen asian siten että liikunnan kalorikulutus suhteessa siihen käytettyyn aikaan ja "vaivaan" on mielestäni huono, varsinkin kun verrataan siihen kuinka helppo kaloreita on saada. Totta kai, jos syöt päivittäin aikalailla +-0kcal suhteessa kulutukseen niin jopa sillä tunnin päivittäisellä kävelylenkillä saadaan aikaan kalorivaje jonka takia ihminen laihtuu pitkällä aikavälillä. Itse olen hiihtänyt perinteistä tälle talvelle 55h ja näiden tuntien aikana olen mittarin arvion mukaan kuluttanut vajaa 33 000kcal. Kalorikulutus on ollut siis tasaisesti laskettuna 600kcal/h. Ei vaadi kovin kummoista määrää herkkuja tai edes hieman epäterveellisempää ruokaa, että tuon 600kcal olisi syönyt täyteen. Yksinkertaisesti sanottuna kaloreita on huomattavasti helpompi jättää syömättä kuin polttaa.

Kumpi on mielestänne helpompaa, jättää yksi Fazerin sinisen suklaapala (28kcal) syömättä vai syödä se ja kävellä 5.5km/h vauhdilla 6 minuuttia jotta suklaasta saatu energia on kulutettu? Tämä kaava pätee siis 65kg naisella.
Itse ajattelin asiaa siitä näkökulmasta, että syöminen on jo muutenkin suunnilleen kunnossa. Tuolloin liikunta voi vaikuttaa siihen, että kallistuuko vaaka lihomisen puolelle vai ei. Plus muut hyödyt.

Kuten itsekin aiemmin sanoin, niin jos syö liikaa, niin tottakai silloin paino nousee vaikka liikkuisi. Vähän naurettavaa tällainen "mutku mitä jos vetää joka päivä sipsipussin ja suklaalevyn" argumentointi.
 
Fyysinen aktiivisuus on luonnollisesti laskenut vuosikymmenien saatossa huomattavasti. Työn kuva on muuttunut ja koneellistunut, joukkoliikenne on parantunut, pyörät ovat sähköistyneet, lapset kulkevat sähköskootilla polkupyörän sijaan, pihapelit on korvattu älypuhelimilla yms. Lista on lähes loputon ja sama ilmiö näkyy varmasti myös muualla maailmassa. Samalla ruoka on vuosikymmenien saatossa muuttunut, aikaisemminhan ruoka on ollut huomattavasti energiaköyhempää kuin nykyään. Kokonaisuushan tässä ratkaisee mutta se liikunta ei yksinään tee ihmisestä lihavaa tai laihaa.

Tällähän ei ole mitään väliä keskustelun kannalta, että mitä sukupuolta edustan.

Kokeile syödä joka päivä vaikka iso viineri muutaman kuukauden ajan ja yritä kompensoida lisääntynyt energiansaanti kävelyllä. Esitän sen jälkeen kysymyksen uudelleen.
Kyse ei ollut liikunnasta, vaan aktiivisuudesta, jonka hyvin siis ymmärsit.

Ei sukupuolellasi olekaan väliä, enkä väittänyt sellaista. Ihmettelen vain argumentointia esimerkein, joihin enemmistö tästä miespuolisesta yleisöstä ei oikein osaa samaistua. On todella vaikeaa kuvitella edes eripituisen ihmisen painoa, saati eri sukupuolen. Noin spesifi esimerkki kuuden minuutin liikunnasta ei taida antaa suurimmalle osalle tässä mitään, olisihan sen rinnalla voinut kulkea esimerkki 80-kiloisesta miehestäkin.

Pointtini on edelleen, että jos syömisen jättäminen olisi ihmisille helppoa, ei meillä olisi mitään ongelmaa. (Tarkoitat varmaan viineri plus muu normaali ruoka. Eli lisätä viineri. Pelkkä viineri päivittäisessä sopivassa kalorisummassa ei tee mitään.)
Eikä me minusta puhuttu. Mulla ei ole ongelmaa syödä yksi sipsi ja jättää pussi siihen. Olen kuitenkin huomannut olevani poikkeus tällaisessa.
 
Tämä liikunnan korostaminen ykkössijalle painonhallinnassa kertoo lähinnä korostajan omasta elämäntyylistä ja asenteellisuudesta. Lievästi kärjistäen, se on niin kivaa huutaa itsekuria korostaen netissä "menkää läskit salille", kun itse elää liikunnallista elämäntapaa ja paino on hallinnassa. Mutta kun kaikki nykyinen tieto ja lihavuustutkijat ovat sitä mieltä, että syömällä laihtuu.

Syöminen taas onnistuu, kun otetaan huomioon ja hoitoon uni, stressi, hormonit, sairaudet, perintötekijät, ja tietysti liikuntakin tätä tukee. Terapiaakin voidaan tarvita, koska suhde syömiseen saattaa olla vinoutunut. Joillakin on geneettisesti niin erilainen tapa tuntea kylläisyyttä/nälkää, että he lähtevät painonhallinnassa erittäin pitkältä takamatkalta, koska se kiusaus on niin valtava verrattuna toisiin.
 
Tämä liikunnan korostaminen ykkössijalle painonhallinnassa kertoo lähinnä korostajan omasta elämäntyylistä ja asenteellisuudesta. Lievästi kärjistäen, se on niin kivaa huutaa itsekuria korostaen netissä "menkää läskit salille", kun itse elää liikunnallista elämäntapaa ja paino on hallinnassa. Mutta kun kaikki nykyinen tieto ja lihavuustutkijat ovat sitä mieltä, että syömällä laihtuu.

Syöminen taas onnistuu, kun otetaan huomioon ja hoitoon uni, stressi, hormonit, sairaudet, perintötekijät, ja tietysti liikuntakin tätä tukee. Terapiaakin voidaan tarvita, koska suhde syömiseen saattaa olla vinoutunut. Joillakin on geneettisesti niin erilainen tapa tuntea kylläisyyttä/nälkää, että he lähtevät painonhallinnassa erittäin pitkältä takamatkalta, koska se kiusaus on niin valtava verrattuna toisiin.
Kuka täällä on nostanut liikuntaa ykkössijalle painonhallinnassa? Itse olen nostanut levon ja stressin(hallinnan) ehkä tärkeimmiksi, toki kyseessä ei todellakaan ole mikään yksinkertainen soppa.
 
Kuka täällä on nostanut liikuntaa ykkössijalle painonhallinnassa? Itse olen nostanut levon ja stressin(hallinnan) ehkä tärkeimmiksi, toki kyseessä ei todellakaan ole mikään yksinkertainen soppa.
Itse olen nostanut sen että seuraan painoa viikon-parin välein ja teen tarvittaessa muutoksia ruokavalioon, suuntaan tai toiseen.
 
Musta on ainakin helpompi vaan syödä vähemmän...
Niin, ja sulla ei taida olla ongelmaa painon kanssa? ;) Point...

--‐-------------------------

Sanon kolmatta(sataa) kertaa: jos laihduttaminen - tässä syömisen rajoittaminen - olisi helppoa, ei meillä olisi ongelmaa lihavuuden kanssa.

Samoin, jos ihmisten haukkuminen läskiksi/laiskaksi/tyhmäksi auttaisi, ei olisi ongelmia. Jos lihavuuden riskien mainitseminen auttaisi, ei olisi ongelmia. Jos pelkän kävelyn lisääminen auttaisi, ei olisi ongelmia.

No tietysti tätäkään ongelmaa ei keskustelufoorumeilla ratkota, mutta itse toivon, että joku lukija jossain saa jotain irti ja ehkä ajattelee omasta elämästään eri tavoin tai pystyy jelppimään läheisiään.
 
Niin, ja sulla ei taida olla ongelmaa painon kanssa? ;) Point...

--‐-------------------------

Sanon kolmatta(sataa) kertaa: jos laihduttaminen - tässä syömisen rajoittaminen - olisi helppoa, ei meillä olisi ongelmaa lihavuuden kanssa.

Samoin, jos ihmisten haukkuminen läskiksi/laiskaksi/tyhmäksi auttaisi, ei olisi ongelmia. Jos lihavuuden riskien mainitseminen auttaisi, ei olisi ongelmia. Jos pelkän kävelyn lisääminen auttaisi, ei olisi ongelmia.

No tietysti tätäkään ongelmaa ei keskustelufoorumeilla ratkota, mutta itse toivon, että joku lukija jossain saa jotain irti ja ehkä ajattelee omasta elämästään eri tavoin tai pystyy jelppimään läheisiään.

Ei olekaan, mutta vaikea uskoa että liikunnastakaan olisi ensisijaiseksi ratkaisuksi niille joilla syömisen kanssa on ongelmia, koska se vaatisi valtavaa ajankäyttöä ja viitseliäisyyttä.

Näyttää kyllä vähän siltä, että ongelmaan tuskin saadaan ratkaisua muuten kuin näiden uusien laihdutuslääkkeiden avulla, kun valtaosalla ihmisistä ei ole teräksistä tahdonlujuutta jota tarvitaan omaa kroppaa vastaan taisteluun.
 
Ei olekaan, mutta vaikea uskoa että liikunnastakaan olisi ensisijaiseksi ratkaisuksi niille joilla syömisen kanssa on ongelmia, koska se vaatisi valtavaa ajankäyttöä ja viitseliäisyyttä.

Näyttää kyllä vähän siltä, että ongelmaan tuskin saadaan ratkaisua muuten kuin näiden uusien laihdutuslääkkeiden avulla, kun valtaosalla ihmisistä ei ole teräksistä tahdonlujuutta jota tarvitaan omaa kroppaa vastaan taisteluun.
Ei siitä minunkaan mielestäni tule mitään ensisijaista ratkaisua. Siksi se kysymys siitä, kumpi on helpompaa, on aika turha.

Valtaosalla ihmisistä ei ole teräksistä tahdonlujuutta olla syömättä, koska se on vastoin ihmisluontoa.
 
Ei olekaan, mutta vaikea uskoa että liikunnastakaan olisi ensisijaiseksi ratkaisuksi niille joilla syömisen kanssa on ongelmia, koska se vaatisi valtavaa ajankäyttöä ja viitseliäisyyttä.

Tämä on totta. Muistan yhden turpean pulleron millä oli (ja on varmaan vieläkin) diabetes. Koska oli iloinen 80-luku niin saattoi sanoa eikä siinä ollut mitään pahaa edes. Hän motivoitui (koska halusi seurustella ja huomasi että kun noin 99% oli normaalin painoisia ja hän oli läski se ei onnistunut) joten hän paitsi käveli myös juoksi Pispalan portaita reippaasti yhden kesän ja muutti myös ruokavaliotaan (vähemmän karkkeja, sipsejä, limsoja mitä kyllä sai myös 80-luvulla). Tästä turpeasta pullerosta mikä tursusi läskiä kuoriutui oikein raamikas nuori mies mikä sai myös suosiota naisten parissa vaikka hänellä edelleen oli diabetes.

Se käytännössä vaati siis henkilön motivaatiota (hänelle itselleen tärkeän asian löytämistä) mikä hänelle (ei, en sano että se olisi kaikille) oli käytännössä se että hän halusi seurustelusuhteen. Joten hän teki elämäntapamuutoksen ja se kannatti. Lisäksi hän oli nuori (taisi olla jotain 14-15 vuotias) joten se ei vaatinut järkyttävän paljoa, Lisäksi vaikka hän oli siihen maailman aikaan ihan silminnähtävästi läski uskaltaisin väittää että hän oli ehkäpä maksimissaan jonkun 120 kiloa, luultavasti vain noin 100 kiloa ja ehkä jonkun 170cm tjsp. Mutta me muut ympärillä samaa ikää olevat olimme ehkä sanotaan nyt 180cm ja 60-70 kiloa tms...

Häneltä siis suli läskiä pois, tuli lihasta tilalle. Hän kävi salilla, liikkui paljon (juoksi, käveli, otti aurinkoa kun vihdoin kehtasi olla myös shortseissa ja T-paidassa, nosti painoja ja pyöräili eikä istunut sisällä pelikonsolin parissa syöden masentuneena herkkuja mitä hänen kiltit vanhempansa kantoivat hänen eteensä) sekä alkoi sosiaalisemmaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi asia mikä näissä painonhallinta-keskusteluissa aina aiheuttaa vinoumaa, on se käsitys että ylipainoiset ihmiset mättävät naamaansa viinereitä ja suklaata. Varmasti osa tekee sitäkin, mutta ei kylläkään kaikki. Ylimääräistä energiaa saa ihan normi arkiruoallakin, jos elimistö ei osaa ajoissa sanoa että kiitos nyt riittää.
 
Yksi asia mikä näissä painonhallinta-keskusteluissa aina aiheuttaa vinoumaa, on se käsitys että ylipainoiset ihmiset mättävät naamaansa viinereitä ja suklaata. Varmasti osa tekee sitäkin, mutta ei kylläkään kaikki. Ylimääräistä energiaa saa ihan normi arkiruoallakin, jos elimistö ei osaa ajoissa sanoa että kiitos nyt riittää.
Toki sen ylimääräisen energian voi kerätä liikaa syömällä normaalistakin ruoasta, mutta väitän silti, että harva ylipainoinen syö terveellisesti. Määrän lisäksi ruoan laatu on siis ravintoarvoiltaan heikkoa (eineksiä, rasvaista hiilarimättöä, limsaa jne) ja jääkaapista napataan jotain suuhun aina kun kuljetaan ohi.
 
Yksi asia mikä näissä painonhallinta-keskusteluissa aina aiheuttaa vinoumaa, on se käsitys että ylipainoiset ihmiset mättävät naamaansa viinereitä ja suklaata. Varmasti osa tekee sitäkin, mutta ei kylläkään kaikki. Ylimääräistä energiaa saa ihan normi arkiruoallakin, jos elimistö ei osaa ajoissa sanoa että kiitos nyt riittää.
En ole hirveän usein nähnyt ylipainoisten syövän liikaa esim. kasviksia ja hedelmiä. Kyllä se lautanen on täynnä jotain 500g pihviä jollain 100g soosilla ja paistettua perunaa yms. Siihen päälle pari viineriä jälkiruokakahvin kanssa ja siinä onkin vasta lounas.
 
Toki sen ylimääräisen energian voi kerätä liikaa syömällä normaalistakin ruoasta, mutta väitän silti, että harva ylipainoinen syö terveellisesti. Määrän lisäksi ruoan laatu on siis ravintoarvoiltaan heikkoa (eineksiä, rasvaista hiilarimättöä, limsaa jne) ja jääkaapista napataan jotain suuhun aina kun kuljetaan ohi.
En ole hirveän usein nähnyt ylipainoisten syövän liikaa esim. kasviksia ja hedelmiä. Kyllä se lautanen on täynnä jotain 500g pihviä jollain 100g soosilla ja paistettua perunaa yms. Siihen päälle pari viineriä jälkiruokakahvin kanssa ja siinä onkin vasta lounas.
@Stan D'By puhui normaalista arkiruuasta. Hieman lukutaitoa nyt. Nakkikastike ja muusi, makkarakeitto, perunat ja jauhelihakastike, voileipiä leikkeleen kera, sieni-pekonipasta jne. Nuo ovat ihan tavallisia kotiruokia, mutta usein valmistettu niin että sisältävät paljon eläinrasvaa ja hiilihydraatteja. Osalla lihominen voi tulla jopa lähes pelkästään liian suurien annoskokojen vuoksi. Ei tarvita eineksiä ja herkkuja lihomiseen. Olen samaa mieltä @Stan D'By kanssa, mutta tietysti se on mukavampi laittaa kaikki ylipainoiset saman keksityn tarinan alle, ja huutaa kuorossa "lopettakaa se päivittäinen suklaan ja sipsien mussuttaminen, ottakaa itseänne niskasta kiinni".
 
Ja valitettavan usein se lähtee jo kotoa. Reippaan ylipainoisten vanhempien lapsetkin on varmasti keskimääräistä painavampia lapsena. Eli väärin syöminen alkaa jo lapsesta. Toki nykyään yhä suurempi määrä lihoo vanhemmiten kyllä.

Jännä katsoa esim. omia lapsia. Nuorempi 18v syö kaiken makean mitä talosta löytyy, karkkia ja limua, sipsejä. Energiajuomaa menee päivittäin jne. Silti mittaa 180cm ja painoa joku 75kg ja lihaksikas kroppa. Käy salilla 4-5x viikkoon, ei tee mitää aerobista ja menee autolla joka paikkaan. Syö harvoin kotona, eineksiä menee ja paljon pikaruokaa. Todella epäsäännölliset ruokailuaajat, saattaa jättää aamupalan väliin ja syödä sitten yöllä klo 02 kauhean kasan kaikke moskaa (sokerimysliä, jääteloä, kaakaota). Silti ei grammaakaan ylimääräistä.

Vanhempi 21v syö ihan jäätäviä määriä ruokaa ja säännöllisesti. Yleensä 3 lämmintä ruokaa päivässä. Ei juuri syö herkkuja pl. viikonloppuisin vähän karkkia, katsoo kyllä tarkkaan mitä syö. Tuntuu, että ruokavalio on pääosin broileria, riisia, pastaa ja rahkaa. Annoskoot sellaisia, ettei meinaa lautaselle mahtia. Ja päälle välipalat ja iltapala. Mittaa joku 167cm ja painoa alle 60kg. Pelkkää jäntevää lihasta koko mies. Ei mitään aerobista treeniä, kahonpainotreenejä tekee 2-3x viikkoon. Just näytti videon, missä menee kevyesti yli 20 hidasta leukaa myötäotteella...

Eli nuorena tuntuu pysyvän laihana. Pieni otos, mutta en mä kummankaan ruokavaliolla pysyisi omassa painossa...
 
Tämä liikunnan korostaminen ykkössijalle painonhallinnassa kertoo lähinnä korostajan omasta elämäntyylistä ja asenteellisuudesta. Lievästi kärjistäen, se on niin kivaa huutaa itsekuria korostaen netissä "menkää läskit salille", kun itse elää liikunnallista elämäntapaa ja paino on hallinnassa. Mutta kun kaikki nykyinen tieto ja lihavuustutkijat ovat sitä mieltä, että syömällä laihtuu.

Syöminen taas onnistuu, kun otetaan huomioon ja hoitoon uni, stressi, hormonit, sairaudet, perintötekijät, ja tietysti liikuntakin tätä tukee. Terapiaakin voidaan tarvita, koska suhde syömiseen saattaa olla vinoutunut. Joillakin on geneettisesti niin erilainen tapa tuntea kylläisyyttä/nälkää, että he lähtevät painonhallinnassa erittäin pitkältä takamatkalta, koska se kiusaus on niin valtava verrattuna toisiin.
Kyllä ja jotkut puolestaan huutaa netissä sitä, että älkää liikkuuko, vaan maatkaa ja syökää itsenne laihoiksi. "Liikunta on vaikeaa, mutta on helppo jättää ruoat syömättä." Samaan aikaan lihavuutta selitellään sillä ja tällä.

Tiedätkö, että todella moni laiha sietää päivittäin kovaa nälkää. Se nälkä ei se ole mikään vain lihavien yksinoikeus. Täällä tuntuu unohtuvan se, että sen laihuuden ylläpito on varmasti paljon vaikeampaa, kuin läskin ylläpito. Laihalla kolme kiloa painossa saattaa olla älytön nousu, kun taas lihavalla se on arkipäivää.

Se että syö päivittäin vaikka lounaaksi kanaa/kalaa, kasviksia ja riisiä (punnitun määrän) on ihan yhtä vaikeaa tai helppoa oli laiha tai lihava. Vai yritätkö väittää, että jokainen laiha tuntee samalla tavalla kylläisyyttä tai nälkää. Voin kertoa, että en edes itse muista koska olisin viimeksi syönyt niin paljon, että olisi nälkä lähtenyt (ehkä jouluna). Silti syön vain tietyn määrän (tietyillä makroilla), koska tiedän, että se tekee itselle hyvää. Se vaatii joka päivä todella paljon itsekuria, että syö vain ja ainoastaan ne ruoat mistä saa oikeat ravintoaineet, eikä esimerkiksi mene sinne sushi buffaan ahtamaan mahaa täyteen. Tai sekin vaatii ihan kunnolla itsekuria, kun menee leffateatteriin katselemaan leffaa vesipullon kanssa, kun 200 ihmistä ympärillä tunkee kurkusta alas kaksin käsin sipsiä, popparia, karkkia, nachoja jne.

Joten siinä mielessä ainakin itse koen, että voin jokaiselle lihavalle sanoa, että syö terveellisesti (ja se ei ole nakkikastike+perunamuusi, makkarakeitto, nakki-sitä, makkara-tätä) ja lopeta se valittaminen. Jokainen pystyy siihen tahdonvoimalla, jos on nälkä, niin sitä pitää sietää, se on jokaiselle yhtä vaikeaa oli lihava tai laiha, aiheuttaa mielitekoja, mutta ajan kanssa se helpottuu. Toki nykymaailmassa lihavien ei pidä sietää nälkää, vaan ottaa pillereitä, joilla asia korjaantuu. Saako laihatkin näitä pillereitä, vai pitääkö lihoa sata kiloa ensin? Tässä taitaa unohtua tasa-arvo!

Sitten taas jos joku haluaa olla lihava, pakottaa muut ihmiset hyväksymään itsensä lihavana ja hakea hyväksyntää, että lihava on kaunista. Selitellä lihavuutta öljyillä, nälällä, "kotiruoalla lihoaa" mantralla, hormoneilla jne. jne. Niin sittenhän sitä on sellainen.

Esimerkiksi monella vakavammin salia harrastavalla, joka on kiskassut rasvat pois kovalla ja tarkalla dieetillä saattaa aivojen nälkä/kylläisyys signaalit sotkeentua kuukausiksi ja silti heidän on vaan elettävä asian kanssa, vaikka tekisi mieli syödä kaikki ruoat mitä on saatavilla.

Edit: typo ja pieni lisäys
 
Viimeksi muokattu:
Lihomiseen on ilmeisesti pääasiassa kaksi syytä: aineenvaihduntasairaus ja psyykkiset ongelmat.

Ensimmäisessä elimistö ei kykene muuntamaan ravintoa energiaksi jolloin se varastoituu. Siksi on jatkuvasti energiavajaus ja nälkä. Laiskuudella tai tahdon puutteella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ruokamäärän rajoittaminen vain pahentaa tilannetta. Noudattamalla virallisia ravintosuosituksia ja/tai syömällä nykyistä roskaruokaa pääsee tähän tilanteeseen.

Toisessa syödään nälästä riippumatta koska se jotenkin helpottaa jotain psyykkistä oireilua.

Bonusvaihtoehto: treenataan sumopainijaksi.

Tärkeä unohtui: roskaruoka joka on tuunattu koukuttamaan siten että ei tee mieli lopettaa syömistä vaikkei ole enää nälkä.
 
Kyllä ja jotkut puolestaan huutaa netissä sitä, että älkää liikkuuko, vaan maatkaa ja syökää itsenne laihoiksi. "Liikunta on vaikeaa, mutta on helppo jättää ruoat syömättä." Samaan aikaan lihavuutta selitellään sillä ja tällä.

Tiedätkö, että todella moni laiha sietää päivittäin kovaa nälkää. Se nälkä ei se ole mikään vain lihavien yksinoikeus. Täällä tuntuu unohtuvan se, että sen laihuuden ylläpito on varmasti paljon vaikeampaa, kuin läskin ylläpito. Laihalla kolme kiloa painossa saattaa olla älytön nousu, kun taas lihavalla se on arkipäivää.

Se että syö päivittäin vaikka lounaaksi kanaa/kalaa, kasviksia ja riisiä (punnitun määrän) on ihan yhtä vaikeaa tai helppoa oli laiha tai lihava. Vai yritätkö väittää, että jokainen laiha tuntee samalla tavalla kylläisyyttä tai nälkää. Voin kertoa, että en edes itse muista koska olisin viimeksi syönyt niin paljon, että olisi nälkä lähtenyt (ehkä jouluna). Silti syön vain tietyn määrän (tietyillä makroilla), koska tiedän, että se tekee itselle hyvää. Se vaatii joka päivä todella paljon itsekuria, että syö vain ja ainoastaan ne ruoat mistä saa oikeat ravintoaineet, eikä esimerkiksi mene sinne sushi buffaan ahtamaan mahaa täyteen. Tai sekin vaatii ihan kunnolla itsekuria, kun menee leffateatteriin katselemaan leffaa vesipullon kanssa, kun 200 ihmistä ympärillä tunkee kurkusta alas kaksin käsin sipsiä, popparia, karkkia, nachoja jne.

Joten siinä mielessä ainakin itse koen, että voin jokaiselle lihavalle sanoa, että syö terveellisesti (ja se ei ole nakkikastike+perunamuusi, makkarakeitto, nakki-sitä, makkara-tätä) ja lopeta se valittaminen. Jokainen pystyy siihen tahdonvoimalla, jos on nälkä, niin sitä pitää sietää, se on jokaiselle yhtä vaikeaa oli lihava tai laiha, aiheuttaa mielitekoja, mutta ajan kanssa se helpottuu. Toki nykymaailmassa lihavien ei pidä sietää nälkää, vaan ottaa pillereitä, joilla asia korjaantuu. Saako laihatkin näitä pillereitä, vai pitääkö lihoa sata kiloa ensin? Tässä taitaa unohtua tasa-arvo!

Sitten taas jos joku haluaa olla lihava, pakottaa muut ihmiset hyväksymään itsensä lihavana ja hakea hyväksyntää, että lihava on kaunista. Selitellä lihavuutta öljyillä, nälällä, "kotiruoalla lihoaa" mantralla, hormoneilla jne. jne. Niin sittenhän sitä on sellainen.

Esimerkiksi monella vakavammin salia harrastavalla, joka on kiskassut rasvat pois kovalla ja tarkalla dieetillä saattaa aivojen nälkä/kylläisyys signaalit sotkeentua kuukausiksi ja silti heidän on vaan elettävä asian kanssa, vaikka tekisi mieli syödä kaikki ruoat mitä on saatavilla.

Edit: typo ja pieni lisäys
Nii, vaikeeta on. Kun lisätään tämä normalisoitunut länsimainen elämä paineineen, kiireinen, stresseineen, niin kenellä oikeasti on voimia laittaa se elämä uusiksi, vaikka siitä haaveilisikin? On ehkä yritetty ja pieleen mennyt, ihmisillä kun tuntuu nykyään olevan kultakalan keskittymis- ja odottamiskyky. Ei uskota, että pystyy itse enää muuttumaan. Sokerikoukku ohjaa, pelaaminen ja valvominen himottaa, aamuisin vituttaa. Kaikki mulle heti nyt, sillä tavallahan lapsia alettiin kasvattaa viime vuosituhannella. Ja nykyään ei tartte sietää epämukavuutta, ei tylsyyttä, hikoilua eikä nälkää, joten eiköhän kohta ole kaikki ongelmissa.

Vaikka muutos on yksilön käsissä, on sen ympäröivän maailman ehdotonta muuttua, jos halutaan kääntää kelkka. En tiedä miten, mutta homma tehdään yhdessä, harvemmalta huumevieroituskaan yksin onnistuu. Ite yritän elämäntapani kääntäneenä kertoa kokemuksia ja tsempata muita. Yritän kuunnella, ymmärtää ja kannustaa armollisuuteen ja faktoihin: maanantaina aloitettu uusi elämä ei vaan onnistu. En huutele, että hiton laiskuri ota itteäs niskasta kii.
 
Tiedätkö, että todella moni laiha sietää päivittäin kovaa nälkää. Se nälkä ei se ole mikään vain lihavien yksinoikeus. Täällä tuntuu unohtuvan se, että sen laihuuden ylläpito on varmasti paljon vaikeampaa, kuin läskin ylläpito. Laihalla kolme kiloa painossa saattaa olla älytön nousu, kun taas lihavalla se on arkipäivää.

Se että syö päivittäin vaikka lounaaksi kanaa/kalaa, kasviksia ja riisiä (punnitun määrän) on ihan yhtä vaikeaa tai helppoa oli laiha tai lihava. Vai yritätkö väittää, että jokainen laiha tuntee samalla tavalla kylläisyyttä tai nälkää. Voin kertoa, että en edes itse muista koska olisin viimeksi syönyt niin paljon, että olisi nälkä lähtenyt (ehkä jouluna). Silti syön vain tietyn määrän (tietyillä makroilla), koska tiedän, että se tekee itselle hyvää. Se vaatii joka päivä todella paljon itsekuria, että syö vain ja ainoastaan ne ruoat mistä saa oikeat ravintoaineet, eikä esimerkiksi mene sinne sushi buffaan ahtamaan mahaa täyteen. Tai sekin vaatii ihan kunnolla itsekuria, kun menee leffateatteriin katselemaan leffaa vesipullon kanssa, kun 200 ihmistä ympärillä tunkee kurkusta alas kaksin käsin sipsiä, popparia, karkkia, nachoja jne.

Joten siinä mielessä ainakin itse koen, että voin jokaiselle lihavalle sanoa, että syö terveellisesti (ja se ei ole nakkikastike+perunamuusi, makkarakeitto, nakki-sitä, makkara-tätä) ja lopeta se valittaminen. Jokainen pystyy siihen tahdonvoimalla, jos on nälkä, niin sitä pitää sietää, se on jokaiselle yhtä vaikeaa oli lihava tai laiha, aiheuttaa mielitekoja, mutta ajan kanssa se helpottuu. Toki nykymaailmassa lihavien ei pidä sietää nälkää, vaan ottaa pillereitä, joilla asia korjaantuu. Saako laihatkin näitä pillereitä, vai pitääkö lihoa sata kiloa ensin? Tässä taitaa unohtua tasa-arvo!

Ok, ehkä olen joku luonnonoikku, mutta pääsääntöisesti pystyn syömään itseni kylläiseksi normaalilla ruualla ilman että paino nousee. Tai paremminkin niin päin, että jos ei syö yhtään herkkuja tai juo esim. alkoholia sen lisäksi, niin paino tuppaa laskemaan. Toisin sanottuna tuo ei todellakaan ole jokaiselle yhtä vaikeaa.

Mutta olen ymmärtänyt että monilla painon kanssa kamppailu vaatii juuri kuvaamasi kaltaista teräksistä tahdonlujuutta. Musta ei ole yllättävää että isolla osalla ihmisistä sitä ei ole...
 
Ok, ehkä olen joku luonnonoikku, mutta pääsääntöisesti pystyn syömään itseni kylläiseksi normaalilla ruualla ilman että paino nousee. Tai paremminkin niin päin, että jos ei syö yhtään herkkuja tai juo esim. alkoholia sen lisäksi, niin paino tuppaa laskemaan. Toisin sanottuna tuo ei todellakaan ole jokaiselle yhtä vaikeaa.
Tämä tuntuu olevan sama juttu varsinkin omalla vanhemmalla pojalla. Yrittää syömällä saada lisää massaa, mutta ei vain tartu...
 
Ok, ehkä olen joku luonnonoikku, mutta pääsääntöisesti pystyn syömään itseni kylläiseksi normaalilla ruualla ilman että paino nousee. Tai paremminkin niin päin, että jos ei syö yhtään herkkuja tai juo esim. alkoholia sen lisäksi, niin paino tuppaa laskemaan. Toisin sanottuna tuo ei todellakaan ole jokaiselle yhtä vaikeaa.

Mutta olen ymmärtänyt että monilla painon kanssa kamppailu vaatii juuri kuvaamasi kaltaista teräksistä tahdonlujuutta. Musta ei ole yllättävää että isolla osalla ihmisistä sitä ei ole...
Niin siis itse teen omia juttuja tietoisesti, eli malto/hera juotuna ei tietenkään vie nälkää samalla tavalla, kuin riisi, pasta, kana, rahka, raejuusto syötynä. Eli tiedän kyllä syyn, miksi koen nälkää, jopa ylläpitoruokavaliolla, mutta sitten taas esimerkiksi malto ja muut nopeat hiilarit on itselle välttämättömiä, koska treenaan ultrajuoksua varten.

Halusin vaan sanoa oman nälän esimerkkinä, kun aina puhutaan, että lihavalla tulee nälkä, jos vähentää kaloreita. Painoindeksi on ~20 ja syön joka päivä riittävästi kaloreiden puolesta ja silti on nälkä. Kai se sitten kuitenkin lihavan nälkä on arvokkaampaa, kuin omani, se vaatii huomiota, lääkkeitä ja voivottelua, mutta jokainen tyylillään.
 
Tämä tuntuu olevan sama juttu varsinkin omalla vanhemmalla pojalla. Yrittää syömällä saada lisää massaa, mutta ei vain tartu...

Tai siis, ei syödyn ruuan määrä ole mulla mitenkään ihmeellinen, ei vaan huvita syödä enempää. Vaikka annoskoot on isomman puoleisia, syön vain kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja tarpeen mukaan jotain kevyttä välipalaa lisäksi.

Niin siis itse teen omia juttuja tietoisesti, eli malto/hera juotuna ei tietenkään vie nälkää samalla tavalla, kuin riisi, pasta, kana, rahka, raejuusto syötynä. Eli tiedän kyllä syyn, miksi koen nälkää, jopa ylläpitoruokavaliolla, mutta sitten taas esimerkiksi malto ja muut nopeat hiilarit on itselle välttämättömiä, koska treenaan ultrajuoksua varten.

Halusin vaan sanoa oman nälän esimerkkinä, kun aina puhutaan, että lihavalla tulee nälkä, jos vähentää kaloreita. Painoindeksi on ~20 ja syön joka päivä riittävästi kaloreiden puolesta ja silti on nälkä. Kai se sitten kuitenkin lihavan nälkä on arvokkaampaa, kuin omani, se vaatii huomiota, lääkkeitä ja voivottelua, mutta jokainen tyylillään.

Ultrajuoksua varten treenaaminen ja painoindeksi ~20 voi ehkä selittää asioita. :D Tosin pointtina oli mulla se, että on turha odottaa että tuollaisiin asioihin vaadittavaa tahdonlujuutta löytyisi riittävän monelta että se ratkaisisi väestötasolla yhtään mitään.
 
Tai siis, ei syödyn ruuan määrä ole mulla mitenkään ihmeellinen, ei vaan huvita syödä enempää. Vaikka annoskoot on isomman puoleisia, syön vain kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja tarpeen mukaan jotain kevyttä välipalaa lisäksi.

Ultrajuoksua varten treenaaminen ja painoindeksi ~20 voi ehkä selittää asioita. :D Tosin pointtina oli mulla se, että on turha odottaa että tuollaisiin asioihin vaadittavaa tahdonlujuutta löytyisi riittävän monelta että se ratkaisisi väestötasolla yhtään mitään.
Juu ja siis tässä keskustelussa olen huomannut, että ne joiden pitäisi oikeasti tehdä niitä elämäntapamuutoksia loistaa pääsääntöisesti poissaolollaan. Eli 95% tämän ketjun keskustelijoista ei ole mitään ongelmaa painon kanssa, vaan enemmänkin huoli siitä, että tilastossa luvut menee ylös.

Ja se on totta, mitä @ironth tossa ylempänä kirjoitti, että tällä "kaikki mulle heti nyt" porukalla esimerkiksi vuoden tai kahden laihdutusprosessi ei tulisi kuuloonkaan, jos sitä ei saa kahdessa sekunnissa TikTokista, niin se ei kiinnosta, eikä siihen pysty sitoutua.
 
Kyllä ja jotkut puolestaan huutaa netissä sitä, että älkää liikkuuko, vaan maatkaa ja syökää itsenne laihoiksi. "Liikunta on vaikeaa, mutta on helppo jättää ruoat syömättä." Samaan aikaan lihavuutta selitellään sillä ja tällä.

Itse en ole tällaiseen vielä törmännyt, siihen kyllä että liikunta on hyvä painonhallintaa tukeva elementti, mutta se syöminen on millä paino saadaan putoamaan.

Tiedätkö, että todella moni laiha sietää päivittäin kovaa nälkää. Se nälkä ei se ole mikään vain lihavien yksinoikeus. Täällä tuntuu unohtuvan se, että sen laihuuden ylläpito on varmasti paljon vaikeampaa, kuin läskin ylläpito. Laihalla kolme kiloa painossa saattaa olla älytön nousu, kun taas lihavalla se on arkipäivää.

Tiedän. Niiden, joilla on tämä ominaisuus, on huomattavan paljon vaikeampi laihduttaa ja pysyä laihana. Silti moni onnistuu ja pysyy laihana, osa lääkkeiden avulla. Suurin osa taas kokee nämä asiat lievemmin, joten heillä on paljon helpompi tilanne.

Vai yritätkö väittää, että jokainen laiha tuntee samalla tavalla kylläisyyttä tai nälkää. Voin kertoa, että en edes itse muista koska olisin viimeksi syönyt niin paljon, että olisi nälkä lähtenyt (ehkä jouluna). Silti syön vain tietyn määrän (tietyillä makroilla), koska tiedän, että se tekee itselle hyvää. Se vaatii joka päivä todella paljon itsekuria, että syö vain ja ainoastaan ne ruoat mistä saa oikeat ravintoaineet, eikä esimerkiksi mene sinne sushi buffaan ahtamaan mahaa täyteen. Tai sekin vaatii ihan kunnolla itsekuria, kun menee leffateatteriin katselemaan leffaa vesipullon kanssa, kun 200 ihmistä ympärillä tunkee kurkusta alas kaksin käsin sipsiä, popparia, karkkia, nachoja jne.
En yritä, vaan väitän juuri päinvastoin, kuten edellisestä kappaleesta voit todeta.

Joten siinä mielessä ainakin itse koen, että voin jokaiselle lihavalle sanoa, että syö terveellisesti (ja se ei ole nakkikastike+perunamuusi, makkarakeitto, nakki-sitä, makkara-tätä) ja lopeta se valittaminen. Jokainen pystyy siihen tahdonvoimalla, jos on nälkä, niin sitä pitää sietää, se on jokaiselle yhtä vaikeaa oli lihava tai laiha, aiheuttaa mielitekoja, mutta ajan kanssa se helpottuu. Toki nykymaailmassa lihavien ei pidä sietää nälkää, vaan ottaa pillereitä, joilla asia korjaantuu. Saako laihatkin näitä pillereitä, vai pitääkö lihoa sata kiloa ensin? Tässä taitaa unohtua tasa-arvo!
Tietysti saat sanoa. On vaan vähän kyseenalaista, että ottaako kukaan vastaan tuollaista viestiä, joka on päinvastainen kuin lääkäreillä ja lihavuustutkijoilla. Väestöstä suurin osa uskoo tieteeseen ja tutkimuksiin.

Minusta myös alkaa tuntua, että laihdutuslääkkeet voisi olla se syy, miksi viestisi on tyyliä "liikettä ja itsekuria läskit!". Onhan se nyt epäreilua, jos lihavat laihtuu liian helpolla, jos itse joutuu joka hetki skarppaamaan täysillä, ettei liho.

Sitten taas jos joku haluaa olla lihava, pakottaa muut ihmiset hyväksymään itsensä lihavana ja hakea hyväksyntää, että lihava on kaunista. Selitellä lihavuutta öljyillä, nälällä, "kotiruoalla lihoaa" mantralla, hormoneilla jne. jne. Niin sittenhän sitä on sellainen.

Esimerkiksi monella vakavammin salia harrastavalla, joka on kiskassut rasvat pois kovalla ja tarkalla dieetillä saattaa aivojen nälkä/kylläisyys signaalit sotkeentua kuukausiksi ja silti heidän on vaan elettävä asian kanssa, vaikka tekisi mieli syödä kaikki ruoat mitä on saatavilla.

Edit: typo ja pieni lisäys

Tällaiseen en ole tutustunut edes lehtijutuissa, en tunnista ilmiötä. Sen sijaan lihavan pitäisi olla itselleen jossain määrin armollinen, jos aikoo onnistua. Jos sättii itseään sen takia, että on lihava, on onnistumisen mahdollisuus huonompi. Sama koskee, jos epäonnistuu jonain päivänä, ei pidä olla liian ankara. Pitää unohtaa liallinen itsekurin korostaminen, olla armollinen jne.
 
Eli nuorena tuntuu pysyvän laihana. Pieni otos, mutta en mä kummankaan ruokavaliolla pysyisi omassa painossa...

Iän ja metabolian vaikutus käsitelty aikaisemmin ketjussa lähdeviitteiden kera. Metabolia ei ala hidastumaan ennen kuin tulee 60v mittariin. Yksilötasolla toki on eroja metaboliassa, mutta yksittäisen ihmisen kohdalla about 60v on rajapyykki. Nuori ihminen on monesti aktiivisempi kuin sama ihminen 40 ja 50 vuotiaana. Elintaso myös tuppaa monella kasvamaan iän myötä.
 
@PCB koko avautumiseni ei ollut sinulle (vaikka sinun viestiä lainasin) ja tiedän, että olemme tässä samalla asialla, mutta vähän eri kulmasta (taidamme oikeastaan kaikki olla, jotka tässä nyt viimeiseen 10 sivuun on keskustellut mitään). Itse en silti tosiaan niitä lääkkeitä kannata missään nimessä. Olen myös sitä mieltä jokaiselle tekisi hyvää liikkua, vaikka ihan kävellen, vaikka ruokavalio on toki heittämällä tärkein, kun lihavuudesta puhutaan.

Ja tosiaan en nyt omaan nälkään lääkkeitä söisi, vaan voisin tosiaan vaihtaa omia ruokia hyvinkin yksinkertaisesti enemmän "täyttäviin", mutta en edes halua. Kaikkeen tottuu.

Tällaiseen en ole tutustunut edes lehtijutuissa, en tunnista ilmiötä.
Jos viittasit tällä viimeiseen kappaleeseen, niin tähän vastaan vielä sen verran, että nälkäsignaalien sotkeentuminen on ihan oikea ilmiö, jos vedetään oikeasti raju dieetti ja kaikki rasva pois kropasta. Tämä tieto on siis ihan kuultuna ihmisiltä, jotka tekee tätä elämäntapana.
 
Tämä tuntuu olevan sama juttu varsinkin omalla vanhemmalla pojalla. Yrittää syömällä saada lisää massaa, mutta ei vain tartu...
Tämäkin kumoaa kalori sisään - kalori ulos teorian. Siis laskennallisen ellei poika juokse joka päivä monta tuntia. Jokuhan tuossa välissä toimii ihmisillä eri lailla.
 
Tämäkin kumoaa kalori sisään - kalori ulos teorian. Siis laskennallisen ellei poika juokse joka päivä monta tuntia. Jokuhan tuossa välissä toimii ihmisillä eri lailla.
Tätä mäkin ihmettelen, vaikka olen itse vahvasti kaloriteorian puolella. DI kun olen niin uskon kyllä tutkimustietoon.

Ei juokse ei. Istuu sohvalla läppäri edessä kaikki illat. No käy se 3-4x viikkoon koululla. Tosin autolla juna-asemalle ja junalla koulun viereen... Päälle tosiaan pari kehonpainotreeniä viikkoon. En tajua miten noin pieneen mieheen menee noin paljon ruokaa. Musta tuntuu, että poika on koko ajan syömässä ja tosiaan aina pyörittelen päätä sen annoskokojen kanssa.
 
Jos viittasit tällä viimeiseen kappaleeseen, niin tähän vastaan vielä sen verran, että nälkäsignaalien sotkeentuminen on ihan oikea ilmiö, jos vedetään oikeasti raju dieetti ja kaikki rasva pois kropasta. Tämä tieto on siis ihan kuultuna ihmisiltä, jotka tekee tätä elämäntapana.

Viittasin siihen, että lihavuus nähdään kauniina. En ole tuollaiseen törmännyt, mutta en ihmettele vaikka sellaistakin olisi. Toki itsekin näen, että lihavassa ihmisessä voi olla kauniita piirteitä, mutta itse lihavuus minusta ei ole kaunista.

Tuo elimistön toimintojen meneminen sekaisin rajusta dieetistä varsinkin naisilla on kyllä ns. yleistietoa. En epäile etteikö miehilläkin. Osalla ihmisistä nämä kylläisyyssignaalit vaan ovat geneettisesti eri tasolla, ja osalla menee loppuiäksi sekaisin lihavuuden myötä.
 
Jännä katsoa esim. omia lapsia. Nuorempi 18v syö kaiken makean mitä talosta löytyy, karkkia ja limua, sipsejä. Energiajuomaa menee päivittäin jne. Silti mittaa 180cm ja painoa joku 75kg ja lihaksikas kroppa. Käy salilla 4-5x viikkoon, ei tee mitää aerobista ja menee autolla joka paikkaan. Syö harvoin kotona, eineksiä menee ja paljon pikaruokaa. Todella epäsäännölliset ruokailuaajat, saattaa jättää aamupalan väliin ja syödä sitten yöllä klo 02 kauhean kasan kaikke moskaa (sokerimysliä, jääteloä, kaakaota). Silti ei grammaakaan ylimääräistä.

Vanhempi 21v syö ihan jäätäviä määriä ruokaa ja säännöllisesti. Yleensä 3 lämmintä ruokaa päivässä. Ei juuri syö herkkuja pl. viikonloppuisin vähän karkkia, katsoo kyllä tarkkaan mitä syö. Tuntuu, että ruokavalio on pääosin broileria, riisia, pastaa ja rahkaa. Annoskoot sellaisia, ettei meinaa lautaselle mahtia. Ja päälle välipalat ja iltapala. Mittaa joku 167cm ja painoa alle 60kg. Pelkkää jäntevää lihasta koko mies. Ei mitään aerobista treeniä, kahonpainotreenejä tekee 2-3x viikkoon. Just näytti videon, missä menee kevyesti yli 20 hidasta leukaa myötäotteella...

Eli nuorena tuntuu pysyvän laihana. Pieni otos, mutta en mä kummankaan ruokavaliolla pysyisi omassa painossa...
Tätä mäkin ihmettelen, vaikka olen itse vahvasti kaloriteorian puolella. DI kun olen niin uskon kyllä tutkimustietoon.

Ei juokse ei. Istuu sohvalla läppäri edessä kaikki illat. No käy se 3-4x viikkoon koululla. Tosin autolla juna-asemalle ja junalla koulun viereen... Päälle tosiaan pari kehonpainotreeniä viikkoon. En tajua miten noin pieneen mieheen menee noin paljon ruokaa. Musta tuntuu, että poika on koko ajan syömässä ja tosiaan aina pyörittelen päätä sen annoskokojen kanssa.
Kasvavia nuoria miehiä ja kasvaminen vaatii energiaa, myös se lihaksen kasvatus. Ihmiset ovat aina erilaisia mutta perusaineenvaihdunta voi olla yllättävän kova ja loppujen lopuksi kalori on kalori. Eli lisää kaloreita koneeseen niin kyllä se painokin nousee, jos sitä nyt ylipäätänsä haluaa nostaa.
 
Täällä on ollut, ainakin aiemmin juttua myös siitä miten ei ehdi, ei ole aikaa jne. tehdä sitä ruokaa ja syödä terveellisesti. En mene sanomaan että tämä olisi 100% terveellinen ja vegaaninen ruoka mutta kun riisinkeitin ketjuun laitoin tuli myös tämä ketju mieleen:
"
Jos laiskottaa tai ns. "pelkkä riisi" alkaa kyllästyttää tässä yksi ohje mihin olen nyt tykästynyt:

2dl riisiä riisinkeittimeen, hieman kikkomanin soijakastiketta sekä teryakia glazea
700g HK uunivalmis Lempeä Possu-kasviscurry:
Uuni 170C omassa pakkauksessa, otetaan muovi päältä pois ja pidetään ensin noin 30min pöydälle sitten 50min uunissa.
Lisää noin puolessa välissä 2dl (itse lisään 2½) kermaa, itse käytän Flora ruoka 15% kermaa
Sekoitetaan riisin kanssa ja hyvää tulee noin pariksi päiväksi syötävää.

Ihan jopa se "halvin mahdollinen" riisikin käy, vaikka Xtra Paraboiled pitkäjyväinen riisi (2kg) 1,69€
Kikkoman soijakastike ja teryakia glaze maksavat hieman enempi (ensimmäinen noin 8€/l toinen noin 13€)
HK:n lempeä possu-kasviscurry on sen 2,99€ nyt.
Flora ruokakerma. Hinta taitaa olla luokkaa euron-1½€.

Ei siis järin tyyristä, on helppoa tehdä ja maistuvaa.
"

Jos pelottaa tuo kerma varmaan voi syödä ilman sitäkin. En myöskään ole mikään ravintoterautti tai lääkäri enkä todellakaan suosittele että tuo olisi ns. "loppuelämän ruokakuuri". Mutta helppoa, hyvää ja kohtuullisen nopea tehdä ilman että tarvitsee seisoa vieressä vahtimassa.

Jos tarttuu noihin hintoihin niin tarkoitus on laittaa vain hieman (ei litraa!) sitä soijakastiketta sekä teryakia glazea. Eli niistä riittää todella moneen kertaan vaikka epäterveellisiä ovatkin varsinkin jos aikomuksena on litkiä "suoraan pullosta".
 
En ole hirveän usein nähnyt ylipainoisten syövän liikaa esim. kasviksia ja hedelmiä. Kyllä se lautanen on täynnä jotain 500g pihviä jollain 100g soosilla ja paistettua perunaa yms. Siihen päälle pari viineriä jälkiruokakahvin kanssa ja siinä onkin vasta lounas.
mun mielestäni tuo 500g pihvi soossit ja perunat on OK jos sen syö vaan luonaalla eikä loppupäivänä syö muuta merkittävää, mutta isompi ongelma on että syödään koko ajan täysillä jotain. Aika moni varmaan laihtuisi jos jättäisi jotain turhia välipaloja välistä. Yleensä niissä on jotain marjoja ja hedelmiä tai jotain soseita mihin vielä lisätään sokeria ja juomaksi jotain mehua...tai sitte jotain ranskanleipää mikä on kanssa ihan turhaa syömistä.
 
Tiedätkö, että todella moni laiha sietää päivittäin kovaa nälkää. Se nälkä ei se ole mikään vain lihavien yksinoikeus. Täällä tuntuu unohtuvan se, että sen laihuuden ylläpito on varmasti paljon vaikeampaa, kuin läskin ylläpito. Laihalla kolme kiloa painossa saattaa olla älytön nousu, kun taas lihavalla se on arkipäivää.
joo mutta kun tää laihuus vaan kuulemma tulee ilmaseksi sen sijaan että vaatii aktiivista tekemistä asian eteen, eli ei voi tietää mitään mistään ellei ole ensin hankkinu +100kg ylipainoa ja sen jälkeen jojolaihdutellut sitä moneen kertaan...tällästä sitä kuulee ja sitten kun kertoo mitä päivän aikana syö niin kehotetaan syömään enemmän O_o.

Et tää on aika käsittämätön umpisolmu suoraan sanottuna.
 
Tai sitten vaan aiemmin syötiin erilailla. Ei ollut tarjolla eikä edes perheessä olisi hyväksytty sitä että äiti ei tee ruokaa ja lapsi saa vetää colaa ja sipsejä naamaansa. Että joka päivä on se karkkipäivä ja vanhemmille voi sanoa suoraan päin naamaa rumasti, kieltäytyä syömästä ja aina kaupassa saada itkupotku raivareita että saa herkkua.

Oikeasti ei kertaakaan tapahtunut kun olin lapsi että äiti olisi sanonut "en jaksa tehdä ruokaa, mennään ravintolaan syömään" tai "ostin pakastepizzaa / valmis lasagnea / karkkia syökää sitä ja lämmittäkään mikrossa".

Toki välillä syötiin ns. roskaruokaa. Mutta esim. kerran tai muutaman kesässä grillattiin ehkä kun retkeiltiin tai oltiin takapihalla. Silloin saattoi olla makkaraa, yleensä kuitenkin vihanneksia ja pihviä tms.

Jos oli oikein herkkua ehkä sai ruisleipää minkä päälle itse(äidin) tehtyä raakaa jauhelihaa, kananmunaa, suolaa, jauhettua sipulia jne (nykyisin tunnetaan nimellä tartar ja tehdään hieman "hienommin", silloin laiteltiin lusikalla leivän päälle ja levitettiin eikä todellakaan esim. valkuaista otettu pois tms, kaikki vatkattiin sekaisin).. nyt jos tarjoaisi lapselle ei varmaankaan edes suostuisi syömään.

Jos mietti silloisia sipsipusseja, oli 60g ja isommat olivat jotain 65 tai jopa 85 grammaa... Ei todellakaan ollut mitään 300 gramman pussia (missä on noin 1500 kilokaloria) eikä sen kanssa ollut mitään 200g kermaviiliä ja dippiä. Eikä sitä pussia todellakaan syöty yksin.

Et ole ehkä sattunut katsomaan mutta jos tarkistat niin esim. sipsipussissa on kerrottu annoskoko. Mikä on 30 grammaa. Tämä on ravintoaineiden viitteellinen päiväsaantimäärä. Eli enempää sipsejä ei pitäisi päivässä edes syödä. Nyt kysy itseltäsi, muistatko koskaan elämäsi aikana tilannetta missä sinä tai joku muu olisi syönyt päälle 30 grammaa sipsejä vuorokauden aikana? Mikäli muistat niin tälläinen käytös aiheuttaa pidemmällä aikavälillä sitä lihomista. Samaten niitä sipsejä ei kuuluisi syödä kun on nälkä vaan kun haluaa herkkua esim. kerran viikonlopun aikana ja jakaa se (60 gramman) pussi useamman henkilön kesken...
Onko lapsien rakenne jotenkin muuttunut, vai miksi ei nykyäänkin vanhemmat voisi syöttää lapsilleen ihan normaalia ruokaa ja pitää pieniä ”herkkupäiviä” max kerran viikossa?

Itselläni ei tulisi ainakaan mieleenkään syöttää lapsille mitään perunalastuja ja muita herkkuja keskellä viikkoa. En itsekään niitä saanut lapsena, enkä kaipaa aikuisenakaan.
 
Onko lapsien rakenne jotenkin muuttunut, vai miksi ei nykyäänkin vanhemmat voisi syöttää lapsilleen ihan normaalia ruokaa ja pitää pieniä ”herkkupäiviä” max kerran viikossa?

Itselläni ei tulisi ainakaan mieleenkään syöttää lapsille mitään perunalastuja ja muita herkkuja keskellä viikkoa. En itsekään niitä saanut lapsena, enkä kaipaa aikuisenakaan.

Nykyään ei ole (tai ei saisi olla) enää ns. "avainkaulalapsia" jotka vanhemmat näkevät (jos näkevät) aamusta kun lähtevät töihin sitten äiti ehkä soittaa ja varmistaa että lapsi herää ja lähtee kouluun (syöden äidin tekemän aamupuuron keittiöstä).. Koulussa on ruokailu mitä ennen opettajat tarkistavat kädet ja sormenkynnet (onko puhtaat ja pestyt) sitten mennään parijonossa syömään ja syödään lautanen tyhjäksi.

Lapsi tulee kotiin, ulkoiluttaa koirat, jos on nälkä tekee jotain ruokaa omatoimisesta tai ottaa luultavasti punaista maitoa ja ruisleipää punaisella voilla, lähtee ulos leikkimään ja tulee kotiin kello 18 kun ruoka on valmiina. Silloin vasta ensimmäisen kerran näkee vanhempansa ja saa sen isomman lämpimän ruuan. Sitten ulos leikkimään ja takaisin kello 21 mennessä milloin ehkä syö jotain ja menee nukkumaan.

Nykyisin on vaan eri tyyli. Pahimmillaan kuullut / lukenut miten esim. Helsingissä joku soittanut lastensuojeluun kun lapsi yksin leikkinyt kerrostalon pihan hiekkalaatikolla.. öh, itse käytännössä kasvoin yksin ja näin vanhempia vasta illasta. Kotona ei oltu kuin syömässä ja nukkumassa muuten leikittiin pihalla muiden lasten kanssa, pyörällä tai jaloin liikkuen. Ehkä 15v hankittiin se mopo mitä viritettiin ja ajettiin sitten 70-90km toivoen että ei jäädä kiinni...
 
Nykyään ei ole (tai ei saisi olla) enää ns. "avainkaulalapsia" jotka vanhemmat näkevät (jos näkevät) aamusta kun lähtevät töihin sitten äiti ehkä soittaa ja varmistaa että lapsi herää ja lähtee kouluun (syöden äidin tekemän aamupuuron keittiöstä).. Koulussa on ruokailu mitä ennen opettajat tarkistavat kädet ja sormenkynnet (onko puhtaat ja pestyt) sitten mennään parijonossa syömään ja syödään lautanen tyhjäksi.

Lapsi tulee kotiin, ulkoiluttaa koirat, jos on nälkä tekee jotain ruokaa omatoimisesta tai ottaa luultavasti punaista maitoa ja ruisleipää punaisella voilla, lähtee ulos leikkimään ja tulee kotiin kello 18 kun ruoka on valmiina. Silloin vasta ensimmäisen kerran näkee vanhempansa ja saa sen isomman lämpimän ruuan. Sitten ulos leikkimään ja takaisin kello 21 mennessä milloin ehkä syö jotain ja menee nukkumaan.

Nykyisin on vaan eri tyyli. Pahimmillaan kuullut / lukenut miten esim. Helsingissä joku soittanut lastensuojeluun kun lapsi yksin leikkinyt kerrostalon pihan hiekkalaatikolla.. öh, itse käytännössä kasvoin yksin ja näin vanhempia vasta illasta. Kotona ei oltu kuin syömässä ja nukkumassa muuten leikittiin pihalla muiden lasten kanssa, pyörällä tai jaloin liikkuen. Ehkä 15v hankittiin se mopo mitä viritettiin ja ajettiin sitten 70-90km toivoen että ei jäädä kiinni...
Miten mikään tässä viestissä liittyy tuohon ihmettelemääni asiaan? Oli mikä lapsi tahansa tai vaikka olisi koko päivän vanhempien seurassa tai ilman, niin eikös lapsi kuitenkin syö monta ateriaa päivässä kotona ja jos ei kaapeissa ole perunalastuja ja karkkia niin lapsi ”joutuu” syödä ihan normaalia ruokaa.

En tiedä siis, että mikä tästä asiasta tekee niin vaikean ja siksi ihmettelen, että syntyykö lapset nykyään maailmaan jo valmiina jossain sokeri ja sipsiaddiktion kourissa?
 
Miten mikään tässä viestissä liittyy tuohon ihmettelemääni asiaan?

Asiat muuttuvat, joidenkin mielestä parempaan, joidenkin mielestä huonompaan suuntaan.

Eli ennen sinun täytyi oppia tekemään sitä ruokaa, edes perusteita tai sitten sinulla oli nälkä koska ns. roskaruokaa ei kaapeissa ollut. Myöskään vanhemmat eivät tarjonneet sinulle pelikonsoleita ja kannustaneet istumaan kotona tietokoneen tai TV:n edessä syöden pizzaa ja sipsejä.

Ihmettelemääsi asiaan liittyy: lapset opetetaan nykyisin ihan erilaisiksi. Kaikilla on kännykkä, kaikki tuntuvat olevan enempi velttoja kotona lorvailevia ja limsaa sekä sipsejä ja karkkia syöviä holhottuja lapsia. Ennen kun käveltiin vaikka joku 5km kysymään onko kaveri kotona, jos ei ollut käveltiin seuraavan kaverin luo. Nyt ollaan kotona ja logataan peliin, katsotaan onko kaveri siellä ja sitten "leikitään yhdessä" kumpikin kotonaan istuen tietokoneen ääressä. Tai sitten laitetaan whatsup viestiä puhelimella.

Ei ole tarvetta liikkua ja vanhemmat joko antavat rahaa tai ainakin tuovat sitä "roskaruokaa" mitä syödä.
 
Ei ole tarvetta liikkua ja vanhemmat joko antavat rahaa tai ainakin tuovat sitä "roskaruokaa" mitä syödä.
Tässä kai se ongelma. Täytyy vain ihmetellä, että miksi vanhemmat sitten kantaa lapsille sitä roskaruokaa? Luulisi helppo ja hyvin looginen ratkaisu olevan se, että vanhemmat tekevät lapsille normaalia ruokaa kotona. Itse pidän tätä itsestäänselvyytenä, mutta kaikille se ei vissiin sitä ole.
 
Luulisi helppo ja hyvin looginen ratkaisu olevan se, että vanhemmat tekevät lapsille normaalia ruokaa kotona. Itse pidän tätä itsestäänselvyytenä, mutta kaikille se ei vissiin sitä ole.
No kun väsyttää, vituttaa ja on kiire, eikä ehkä oikein edes osaa, voi ratkaista tilanteen huonosti syömällä itse ulkona ja kantamalla kakaroille paskaa einaria.
 
koko ylipaino-ongelma johtuu elintason noususta. Ei ennen ihmisillä ollut varaa mättää rasvaista ruokaa nykyiseen malliin. Entisaikoina rikkaat olivat lihavia ja köyhät laihoja. Nykyään teollistuneessa yhteiskunnassa asia on päinvastoin. Yhdysvalloissa new yorkissa kalleimmilla asuinalueilla lihavuus on todella harvinaista verrattuna köyhiin alueisiin. Rikkaat syövät laaturuokaa ja köyhät ostavat einesroskaa päivät pitkät.
Teknologinen kehitys on mahdollistanut sen, että heikkolaatuisemmat ruuat on halvimpia varsinkin kilokalorihinnoiltaan ja köyhimmät ostavat sitten näitä päästäkseen mahdollisimman halvalla.
 
Entisaikoina rikkaat olivat lihavia ja köyhät laihoja.

Toisaalta tämä johtuu myös kauneusihanteesta. Ennen ihailtiin rasvaa, kalpeaa ihoa ja ylipainoa. Nykyisin ihanteena on rusketus ja varsinkin kuvamuokkausten sekä mallien takia anorektinen "12 vuotiaalta näyttävä" henkilö.
En sano että ylipaino olisi suotavaa mutta jokaisen pitäisi tajuta että pilleri missä "ennen" ja "jälkeen" kuvissa katoaa kylkiluita johtuu kuvamanipulaatiosta eikä pillerin laihduttavasta ominaisuudesta.

Lisäksi kun tulee hieman (tai paljon) lisää ikää on ihan normaalia että ei enää iho ole kireä, ei näytetä 15v huutosakin tai haavipallon pelaajalta. Tietysti se ei myöskään ole tekosyy saada 100+ kiloa lisää ja lopettaa liikkumista täysin.
 
Toisaalta tämä johtuu myös kauneusihanteesta. Ennen ihailtiin rasvaa, kalpeaa ihoa ja ylipainoa. Nykyisin ihanteena on rusketus ja varsinkin kuvamuokkausten sekä mallien takia anorektinen "12 vuotiaalta näyttävä" henkilö.

Toisaalta tämä alleviivaa ympäristön muutoksen vaikutusta, eli kun ei tarvitse tehdä töitä kaloreiden eteen, niin ihanteet, syyllistäminen tai valistaminen ei toimi hyvin väestötasolla.
 
Toisaalta tämä alleviivaa ympäristön muutoksen vaikutusta, eli kun ei tarvitse tehdä töitä kaloreiden eteen, niin ihanteet, syyllistäminen tai valistaminen ei toimi hyvin väestötasolla.

Tuo on tietysti totta. Jos aiemmin jo 5v tai nuoremmat osallistuivat töihin ( joko huolehtivat nuoremmista lapsista tai esim. punoivat koreja tms) ja joku 12v saattoi hyvällä "säkällä" ehkä saada muutaman tunnin vapaata että pääsi kiertokouluun kerran viikossa niin nykyisin eri yhteiskunnissa on täysin mahdollista jopa elää ns. "läpi elämän" siten että elää vanhempiensa luona ilman ammattia jotka antavat täyden ylläpidon eivätkä vaadi mitään.
 
koko ylipaino-ongelma johtuu elintason noususta. Ei ennen ihmisillä ollut varaa mättää rasvaista ruokaa nykyiseen malliin. Entisaikoina rikkaat olivat lihavia ja köyhät laihoja. Nykyään teollistuneessa yhteiskunnassa asia on päinvastoin. Yhdysvalloissa new yorkissa kalleimmilla asuinalueilla lihavuus on todella harvinaista verrattuna köyhiin alueisiin. Rikkaat syövät laaturuokaa ja köyhät ostavat einesroskaa päivät pitkät.
Teknologinen kehitys on mahdollistanut sen, että heikkolaatuisemmat ruuat on halvimpia varsinkin kilokalorihinnoiltaan ja köyhimmät ostavat sitten näitä päästäkseen mahdollisimman halvalla.
Rikas tai köyhä lihoo ja laihtuu aivan samoilla kalorimäärillä, ruuan laadulla ei sinänsä ole mitään merkitystä jos pelkästään energiasta puhutaan.
Suomessa näkee melko vähän ylipainoisia ns. suorittavan portaan työntekijöitä. Esim. rakennustyöntekijät, asentajat, poliisit, ensihoitajat...
Lihavuus painottuu oman havintojeni mukaan (työelämässä olevien osalta) lähinnä toimihenkilöihin. Ei ole tarvetta suoritua fyysisesti töissä ja kulutus on lähellä nollaa, silti syödään enemmän tai samalla tavalla siinä lounaspaikassa kuin yli 4000kcal vuorokaudessa kuluttava fyysisesti aktiivinen työntekijä.
Ps. Se kerran viikossa pelattava padel ei tasoita puntteja.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 254
Viestejä
4 501 848
Jäsenet
74 375
Uusin jäsen
wookie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom